NordenBladet — Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Afganistaniin pysyy keskeytettynä, mutta varoja ohjataan humanitaariseen toimintaan ja ihmisten perustarpeiden hoitamiseen. Suomen tuen vievät perille YK ja kansalaisjärjestöt, eikä sitä ohjata Talibanin kautta tai sen tueksi. Uudesta väliaikaisesta toimintalinjauksesta päätti kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.YK on arvioinut Afganistanin maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi vuonna 2022. Avun kokonaistarve on yli 7 miljardia euroa. YK:n kehitysrahaston (UNDP) arvion mukaan vuoden puoleen väliin mennessä jopa 97 prosenttia afganistanilaisista elää köyhyydessä. Maata uhkaa sosioekonominen ja peruspalveluiden romahdus, mikä lisää inhimillistä hätää, kärsimystä ja yhteiskunnallista epävakautta.Ihmisten perustarpeisiin – kuten ravinnon, turvallisuuden ja toimeentulon tarpeeseen – vastaaminen vaatii puhtaan humanitaarisen avun lisäksi myös muita aputoimia. Siksi myös Suomi on valmis antamaan afgaaneille YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta ohjattua, tarkasti kohdennettu ja rajattua apua. Perinteinen hallitusten välinen kehitysyhteistyö pysyy keskeytettynä, koska Suomi ei tunnusta Talibanin hallintoa. Suomen tukea ei siis ohjata Talibanin kautta tai sen tueksi. Päätöksen vuotta 2022 koskevasta väliaikaisesta toimintalinjauksesta teki kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.”Inhimillinen hätä Afganistanissa on valtava. Yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa meidän on tehtävä voitavamme sen lievittämiseksi. Suomen tuki kohdentuu ihmisten selviytymisen ja perustarpeiden turvaamiseen sekä ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, puolustamiseen kriisin keskellä”, ministeri Skinnari sanoo.Linjauksen mukaan Suomi tukee sellaisia kansainvälisiä toimijoita ja kansalaisjärjestöjä, joiden toimintaedellytykset maassa säilyvät ja joiden kanssa yhteisistä periaatteista ja toimintalinjoista on sovittu. Suomi pyrkii jatkamaan pitkäaikaisten kumppanijärjestöjen, kuten UN Womenin ja MSI Reproductive Choices -järjestön, tukemista Afganistanissa. Maailmanpankin jälleenrakennusrahaston varoja uudelleen ohjataan mm. Maailman ruokaohjelmalle (WFP), lastenrahastolle (UNICEF) ja Maailman terveysjärjestölle (WHO).Lisäksi Suomi on juuri ohjannut 4,9 miljoonaa euroa pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön suunniteltuja varoja humanitaariseen ruoka-apuun (WFP).  Loppusyksystä Suomi kolminkertaisti vuoden 2021 alussa suunnitellun humanitaarisen apunsa Afganistanille.Väliaikaisen toimintalinjauksen tavoitteet ovat yhteneviä Suomen läheisten kumppanien, kuten EU:n suunnitelmien ja toimien kanssa. Äärimmäisen haavoittuvassa tilanteessa olevat afganistanilaiset tarvitsevat apua ja kansainvälinen yhteisö toimii yhdessä löytääkseen keinoja tilanteen helpottamiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriössä on käynnistynyt lakihanke, jonka tarkoituksena on laajentaa pitkäaikainen D-viisumi koskemaan opiskelijoita ja tutkijoita sekä heidän perheenjäseniään. Hanke on osa hallituksen syksyn budjettiriihessä linjaamia toimia koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.– Tavoitteenamme on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Myönteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä myönnettävä D-viisumi mahdollistaisi kansainvälisen opiskelijan matkustamisen Suomeen nykyistä nopeammin. Se puolestaan edistäisi opintojen aloittamista ajallaan. Pidämme myös tärkeänä vahvistaa Suomen roolia ja vetovoimaa kansainvälisessä tiedeyhteisössä, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo.Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös muita esiin tulleita D-viisumin käyttötarpeita, kuten D-viisumin myöntäminen oleskelulupakorttinsa kadottaneille. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä sertifioiduista työnantajista, joiden työntekijät olisivat toinen mahdollinen D-viisumin kohderyhmä.Lakihankkeessa ei kuitenkaan selvitetä D-viisumin laajempaa käyttöä työperusteisessa maahanmuutossa, eikä käyttöä niin sanottuna työnhakuviisumina.Hankkeen yhteydessä valmistellaan lisäksi ulkomaalaislakiin muutokset, jotka mahdollistavat oleskelulupien myöntämisen ulkoministeriön toimesta diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden lapsille 20-vuoden ikään asti. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että perheet saavat oleskeluluvat koko Suomen komennuksensa ajaksi. Tämä olisi kansainvälisen käytännön mukaista.Kyseessä D-viisumia koskevan lainsäädännön toinen vaiheKyseessä on D-viisumia koskevan lakimuutoksen toinen vaihe. Ensimmäisessä vaiheessa ulkoministeriö valmisteli pitkäaikaisen kansallisen D-viisumin käyttöönottoa erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Sisäministeriön hankkeen toimikausi on 15.12.2021–30.6.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon valtiovarainministeriölle valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta koskevasta hallituksen esityksestä. Esityksessä on käsitelty vaikutuksia perusteellisesti ja esitysluonnos täyttää säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen vaatimukset.Esitys on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä, ja siinä esitetään olennaiset asiat tiiviisti. Vaikutusten arviointien ymmärrettävyyttä lisää esityksessä käytetyt kuviot. Vaihtoehtoja on myös arvioitu.Lakiehdotuksessa kaikki vaikutusten arvioinnit esitetään pääasialliset vaikutukset -kappaleessa. Tämä on hyväksyttävää, sillä olennaiset vaikutukset keskittyvät vain muutamiin vaikutuslajeihin. Esityksessä on tunnistettu olennaiset vaikutuslajit, joihin esitysluonnoksella on suoria vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnit painottuvat rahaston perustehtävän ja valtion talousarvion näkökulmiin. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta koskevaan hallituksen esitykseen (valtiovarainministeriön hanke VM008:00/2019).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos täyttää säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen vaatimukset. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tekoäly 4.0 -ohjelman tavoitteena on, että suomalaisen teollisuuden valttikortteja vuonna 2030 ovat kestävyys, uudistumiskyky, teknologinen edelläkävijyys ja ratkaisut, jotka mahdollistavat hiilikädenjäljen kasvattamisen. Ohjelman väliraportti kokoaa yhteen konkreettiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vuoden 2030 tekoälyvision saavuttamiseen.Elinkeinoelämää muokkaavat neljäs teollinen vallankumous, eli tuotannon ja palvelujen digitalisaatio, sekä siirtymä kohti kestävää, planeetan rajat huomioivaa toimintaa. Vuonna 2020 käynnistyneen Tekoäly 4.0 -ohjelman tavoitteena on, että Suomi on kaksoissiirtymän, eli digitaalisen ja vihreän siirtymän, edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.”Tavoitteenamme on, että suomalaiset pk-yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa digitalisaatiokehityksen kärjessä. Vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat kestävän kehityksen ja taloudellisen kilpailukyvyn merkittävimmät ajurit. Tekoäly 4.0 -ohjelmassa keskitytään erityisesti valmistavan teollisuuden yrityksien digitalisaatioon ja arvonluonnin uusiutumiseen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.”Suomalaisen teollisuuden valttikortteja ovat kestävyys, uudistumiskyky ja teknologinen edelläkävijyys. Valmiutemme pysyä teknologian ja tekoälyn kärkimaana ovat olemassa, mutta ne vaativat konkreettisia, pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä jo tänään”, sanoo Tekoäly 4.0 -ohjelman puheenjohtaja Jussi Herlin.Syksyn 2021 aikana ohjelman temaattiset alatyöryhmät ovat yhdessä sidosryhmien kanssa tarkentaneet tavoitteita ja määrittäneet avaintuloksia sekä niiden vaatimia toimenpiteitä ja mittareita. Nyt julkaistu väliraportti kokoaa yhteen alatyöryhmien työn tulokset ja neljä ehdotusta, joiden avulla visio vuoden 2030 Suomesta kaksoissiirtymän voittajana saavutetaan.1. Suomen investoitava kärkiteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoonTekoälyn kärkimaana pysyminen vaatii kasvavia panostuksia uuteen osaamiseen ja kärkiteknologioihin, esimerkiksi datatalouteen, datapohjaiseen arvonluontiin, suurteholaskentaan ja verkkoteknologian sekä tekoälyn yhteensovittamiseen liittyviin teknologioihin. Osaamisen kasvattamisen lisäksi Suomeen on pystyttävä houkuttelemaan nykyistä enemmän kansainvälisiä huippuosaajia.2. Luontoälykkyys ja digiteknologian ovat avain kestävän kehityksen kolmoisvoittoonLuontoälykkyys tarkoittaa, että yritykset luovat tuotteillaan ja ratkaisuillaan yhteiskunnalle taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä. Panostaminen yhtäaikaisesti luontoälykkyyteen ja digiteknologiaan vie Suomea kohti kestävän kehityksen kolmoisvoittoa. Kolmoisvoitolla viitataan taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen hyötyyn, eli käytännössä liiketoiminnan kasvuun, parempaan työllisyyteen ja hyvinvointiin sekä ilmasto- ja ympäristöhyötyihin.3. Suomalaisyritykset digitalisaation edelläkävijöitä kansainvälisissä vertailuissaPienet ja keskisuuret teollisuusyritykset ovat Suomen kansantalouden ydintä. Taloutemme kestävä kehitys riippuu merkittävällä tavalla siitä, miten pk-yritykset pystyvät nostamaan tuottavuuttaan, parantamaan kilpailukykyään ja keventämään ympäristöjalanjälkeään muun muassa uuden teknologian avulla.Pk-yritysten digikehityksen esteinä ovat esimerkiksi niukat resurssit, arjen kiire ja osaamisen puute. Näihin esteisiin on pureuduttava sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän keinoin.4. Suomi aktiivisesti mukana EU:n tekoäly-, data- ja teollisuusstrategioiden luomisessaSuomen tulee olla aktiivinen tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvässä kehityksessä EU:ssa. Suomalaista osaamista tulee tehdä paremmin näkyväksi EU:ssa, ja Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa aktiivisesti muun muassa meille potentiaalisiin vientialoihin.Tekoäly 4.0 -ohjelma jatkaa työskentelyä ensi vuonna priorisoimalla ja tarkentamalla toimenpide-ehdotuksia. Ohjelman toiminta jatkuu maaliskuuhun 2023 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari linjasi ensimmäisessä ilmastokriisi- ja luontokatoinfossaan, miten Suomi aikoo toimeenpanna EU:n biodiversiteettistrategiaa. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato 2030 mennessä. Suomen tulee antaa oma sitoumuksensa strategian toimeenpanosta vuoden 2022 loppuun mennessä.”Ensi vuonna otamme isoja askeleita kohti luontopositiivista Suomea, kun määrittelemme omat sitoumuksemme EU:n biodiversiteettistrategiaan. Tämä tarkoittaa lisää suojelua ja lisää luonnonhoitotoimia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoi.Alkuvuodesta työnsä aloittaa työryhmä, jonka tehtävänä on määritellä kuinka Suomi sitoutuu suojelupinta-alan kasvattamiseen, vanhojen metsien suojeluun sekä tiettyjen EU:n luonto- ja lintudirektiivien määrittelemien elinympäristöjen ennallistamiseen ja tilan parantamiseen. Sitoumusten toimeenpano on tärkeä osa luontokadon pysäyttämiseksi tehtäviä toimia.”Osana tätä kokonaisuutta olemme sitoutuneet suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsämme. Suojelutasoon kehyksen meille antaa EU-alueelle asetettu 30 prosentin suojelutavoite maa- ja meripinta-alasta. Tavoitetta ei ole jyvitetty jäsenmaittain, mutta mielestäni on päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän”, ministeri Kari totesi.Metsien vapaaehtoiseen suojeluun tarvitaan lisää rahoitusta”Metsien vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia: kohteita tarjotaan esimerkiksi Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa enemmän kuin rahoituksen puolesta voidaan suojella. Olemme tällä hallituskaudella saaneet myös Pohjois-Suomen metsät vapaaehtoisen suojelun piiriin ja tämä mahdollisuus tulisikin jatkossa olla pysyvästi koko maassa. Metsien suojeluun tarvitaan lisää rahoitusta,” ministeri Kari linjasi.Lisäpanostusta tarvitaan etenkin eteläisempään Suomeen, jossa suojelualueverkosto on pirstaleisempi ja suojelualueet pieniä, mutta toisaalta monimuotoisuusarvot korkeampia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma ja Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelma käynnistävät uransa alkuvaiheessa olevien ilmastoimia tutkivien tutkijoiden verkoston. Tavoitteena on tukea väitöskirja- ja postdoc -tutkijoiden osaamisen kehittämistä ja siten vahvistaa ilmastoon liittyvää kansallista tutkimusyhteistyötä ja sen jatkuvuutta.Verkostoon on kutsuttu kolmisenkymmentä uransa alussa olevaa tutkijaa, jotka työskentelevät Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman (CLIMATE) hankkeissa. Tänä vuonna käynnistynyt Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelma on osa Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuotta.Verkosto tapaa tänään ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Tutustumisen lisäksi ohjelmassa on muiden muassa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen puheenvuoro. Jatkossa tutkijaverkoston on tarkoitus tavata neljä kertaa vuodessa, kertoo verkoston ideoinut Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.”Toivomme, että verkoston kautta uransa alussa olevat tutkijat saisivat luontevalla tavalla vertaistukea, oppisivat toisiltaan ja saisivat järjestämämme koulutuksen avulla myös vahvistettua erityisesti viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden taitojaan”, Suorsa avaa.Mahdollisuuksia verkoston laajentamiseen ohjelmien sisällä tarkastellaan ensi vuoden aikana, kun päätökset uusien MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hankkeiden rahoituksista on tehty.Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelma on osa vuosi sitten käynnistettyä hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hiilestä kiinni -kokonaisuus ja siihen kuuluvat toimenpiteet edistävät osaltaan Suomen pyrkimystä olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteena on saavuttaa maa- ja metsätaloudessa ja muussa maankäytössä yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä. Nettovaikutukseen pyritään sekä vähentämällä päästöjä että vahvistamalla hiilinieluja ja -varastoja. Avainasemassa on uuden tutkitun tiedon tuottaminen ja sen jalkauttaminen maa- ja metsätaloudessa ja muussa maankäytössä tehtävään käytännön työhön.”Ilmastopolitiikan tavoitteet on asetettu erittäin korkealle ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan parasta tutkittua tietoa. Hiilestä kiinni -kokonaisuus on hieno esimerkki siitä, miten tutkimus voidaan kytkeä osaksi yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen.Lue lisää Marjaana Suorsan ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastonmuutos ja ihminen -ohjelman johtajan Paula Schönachin yhteisestä blogikirjoituksesta: Monitieteisestä verkostosta tukea ja vaikuttavuusosaamista ilmastonmuutoksen tutkijoille Maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuosi 2021 on tulossa päätökseensä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisellä yhteistyöllä on mahdollista edistää digitalisaatiota nopeammassa tahdissa kuin koko EU-alueen yhteistyössä. Alueen maat voisivatkin toimia esimerkiksi koeponnistajana EU:ssa käsittelyssä oleville aloitteille.Suomen puheenjohtajuusvuonna ministerineuvosto on lähtenyt toteuttamaan vuonna 2019 pääministereiden antamaa visiota, jonka mukaan Pohjola on vuonna 2030 maailman integroitunein ja kestävin alue. Vision kolme strategista painopistealuetta ovat vihreä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelma on tukenut vision täytäntöönpanoa. Lisäksi Suomi on ohjelmassaan painottanut yhteistyön tärkeyttä ja Baltian maiden merkitystä kumppaneina. Vuonna 2022 puheenjohtajamaana toimii Norja.Pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön merkitystäCovid-19-pandemia on nostanut esille maiden välisen yhteistyön tärkeyden tilanteessa, jossa on jouduttu tekemään päätöksiä muun muassa ihmisten liikkumisen rajoittamiseksi. Keskusteluja on käyty siitä, miten jatkossa vastaavissa tilanteissa olisi hyvä toimia yhdessä, esimerkiksi huoltovarmuudessa. Yhteistyöministereiden kokoonpano on tilannut entiseltä puolustusministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen, joka sisältää 12 suositusta Pohjoismaiden yhteistoiminnan kehittämiseksi kriisiaikoina. Selvityksen suosituksia arvioidaan parhaillaan. Pohjoismaiden siviilivalmiutta koskeva selvitysDigitalisaatioyhteistyön painopisteinä osallisuus, vihreä siirtymä ja sähköinen tunnistaminen Digitalisaatioasioiden ministerineuvostossa on tänä vuonna Suomen johdolla käynnistynyt uusi neljän vuoden toimintakausi. Puheenjohtajana kuluvana vuonna on toiminut ministerikokouksissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Kokoonpanossa on Pohjoismaiden lisäksi mukana, muista ministerineuvostoista poiketen, myös Baltian maat. Ministerikokouksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, maalis- ja marraskuussa.Vuosi käynnistyi Digital North 2.0 -julkilausuman täytäntöönpanon valmistelulla. Maaliskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin tiekartta vuosille 2021–2024. Suomi on puheenjohtajana halunnut varmistaa, että uudelle kaudelle asetetaan kunnianhimoiset ja konkreettiset toiminnan tavoitteet. Strategisiksi painopistealueiksi valittiin digitaalinen liikkuvuus, innovaatiot ja vastuullisuus. Yhdeksi vuoden painopistealueeksi ja uudeksi yhteistyön osa-alueeksi nostettiin digitaalinen osallisuus. Marraskuun ministerikokouksessa ministerit antoivat yhteisen julkilausuman halusta vahvistaa yhteistyötä kyseisellä alueella. Digitaalisen osallisuuden edistäminen nähdään edellytyksenä sosiaalisesti kestävälle, hyvinvoivalle ja kilpailukykyiselle Pohjoismaiden ja Baltian alueelle. Jo keväällä käynnistettiin tilannekuvaselvitys tukemaan politiikkatoimien ja seurannan välineiden kehittämistä. Toinen uusi painopistealue on digitaalinen vihreä siirtymä. Aihe on ajankohtainen myös EU-työskentelyssä, ja siirtymästä keskusteltiin maaliskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa yhdessä johtavan varapuheenjohtajan, kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin kanssa. Marraskuun ministerikokouksessa hyväksyttiin vihreät data-avaruudet uudeksi edistettäväksi toimenpiteeksi.Digitaalinen henkilöllisyys on keskeinen kysymys muun muassa rajat ylittävien digitaalisten palveluiden ja asioinnin edistämisessä koko EU:n alueella. Komissio on kesällä 2021 antanut ehdotuksen eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä. Marraskuun Pohjoismaiden ja Baltian ministerikokouksessa käytiin keskustelua muun muassa siitä, miten Pohjoismaat ja Baltian maat voivat varmistaa, että eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehittämisessä otetaan riittävästi huomioon pohjoismaiset arvot ja riittävän korkea turvallisuuden taso. Digitalisaatioasioiden ministerineuvostolla on käynnissä myös Nordic-Baltic eID -projekti (NOBID), jossa arvioidaan tapoja tukea täytäntöönpanoa. Valtiovarainministeriössä on käynnissä digitaalisen henkilöllisyyden hanke, joka on pääosin linjassa komission ehdotuksen kanssa. Digital North 2.0 -julkilausumaJulkilausuma digitaalisesta osallisuudestaDigitaalisen henkilöllisyyden hankeRajat ylittävällä tiedonvaihdolla kohti sujuvampaa arkeaSuomen johdolla on tänä vuonna käynnistetty kolmivuotinen Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla -hanke. Sen tavoitteena on edistää digitaalista rajat ylittävää viranomaisten välistä tiedonvaihtoa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Hankkeen lähtökohtana on ihmisten rajat ylittävä arki ja siihen liittyvän tiedonvaihdon sujuvoittaminen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi opintosuoritustiedot sekä keskeiset terveystiedot ja lääkemääräyksiä koskevat tiedot. Myös toisen maan lainsäädäntöön liittyvien tietojen löydettävyys on tärkeää, jotta maassa voi toimia esimerkiksi yrittäjänä. Hankkeessa tarkastellaan tietojen vaihtoa erityisesti näiden kolmen kokonaisuuden kautta. Hankkeessa pyritään edistämään hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja viranomaisten välillä sekä luomaan yhteinen toimintamalli tiedonvaihdon vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. Ensimmäisenä toimena on toteutettu tilannekuvaselvitys, joka julkaistiin 30.11.2021. Selvityksessä nostetaan esille, että vaikka tiedonvaihtoa on jo kehitetty joidenkin maiden välillä ja tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria on olemassa, haasteena on usein, että eri maiden tietojärjestelmät eivät vielä toimi riittävästi yhteen. Osa haasteista liittyy myös muun muassa maiden erilaiseen lainsäädäntöön. Hankkeessa analysoidaan nyt tilannekuvaselvityksen tuloksia sekä suunnitellaan seuraavia askeleita. Hanke on poikkihallinnollinen, ja siinä ovat mukana valtiovarainministeriön hallinnonalan lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat. Hankkeen vetäjänä toimii Digi- ja väestötietovirasto.Valtiovarainministeriö kiittää kaikkia mukana olleita osapuolia onnistuneesta puheenjohtajuusvuodesta digitalisaatioasioiden parissa – tärkeä työ jatkuu myös Norjan puheenjohtajuusvuonna yhteisten teemojen äärellä.Maailman sujuvinta maiden välistä arkea digitalisaation avulla -hanke

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen metsäneuvosto keskusteli vuoden viimeisessä kokouksessaan 10.12.2021 ajankohtaisista metsiin liittyvistä EU-aloitteista. Puheenvuoroissa kannettiin huolta erityisesti aloitteiden suuresta määrästä ja niiden yhteisvaikutuksesta metsätalouden toimintaympäristöön. Vuoropuhelu sekä komission että muiden jäsenmaiden kanssa on neuvoston mielestä nyt ensiarvoisen tärkeää.EU:ssa on tällä hetkellä valmisteilla runsaasti metsiin liittyviä aloitteita, sekä strategioita että lainsäädäntöehdotuksia. Julkisessa keskustelussa ovat viime aikoina olleet esillä muun muassa EU:n metsä-, biodiversiteetti- ja maaperästrategiat, kestävän rahoituksen taksonomia, metsäkatovapaisiin tuotantoketjuihin ja ennallistamiseen liittyvät lakialoitteet, uusiutuvan energian direktiiviuudistus sekä maankäyttöön liittyvä LULUCF-asetus.Erillisiä aloitteita ja esityksiä on tullut – ja tulossa – EU:n suunnalta niin paljon, että kokonaiskuvan luominen niiden yhteisvaikutuksesta on ollut mahdotonta. Kokouksen puheenvuoroissa kaivattiinkin yhteisvaikutusanalyysia sekä jo tähän mennessä tulleista että tulevista aloitteista. Metsiin liittyvän elinkeinotoiminnan toimintaympäristön tulisi olla ennustettava, ja aloitteiden vaikutuksia metsätalouteen pitäisi siksi pystyä ennakoimaan.Erityisesti taksonomia nousi keskustelussa vahvasti esille. Ilmastotoimia koskeva taksonomian ensimmäinen delegoitu säädös hyväksyttiin 9.12.2021 ja muita ympäristökriteereitä sisältävää toista delegoitua säädöstä valmistellaan parhaillaan. Ensimmäiseen delegoituun säännökseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin komissiolta odotetaan vastauksia. Muuten sen toimeenpano ei ole mahdollista.Taksonomiaan liittyvät säädökset saattavat aiheuttaa metsäalan toimijoille velvoitteita, joiden täyttäminen on haastavaa. Kokouksen puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa sitä, miten julkinen hallinto voisi auttaa metsänomistajia sopeutumaan uusiin säädöksiin ja markkinoiden muutokseen. Myös metsäkatolain toimeenpano voi toteutuessaan vaatia hallinnon tukea.Metsäneuvostolle esiteltiin kokouksessa myös ajankohtaisia kotimaan ilmastoasioita, muun muassa joulukuun alussa julkaistuja HIISI-skenaarioita ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista sekä uuden ilmastolain ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelua. Metsäneuvosto kuuli lisäksi katsaukset uusimmasta Valtakunnan metsien inventoinnista (VMI13) sekä resurssitehokkaan ja kestävän metsänhoidon strategisesta hankekokonaisuudesta.Metsäneuvoston vuoden 2022 keskeinen tehtävä tulee olemaan osallistuminen Suomen kansallisen metsästrategian uudistamiseen. Uudistamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota kokonaiskestävyyteen eli kestävyyden eri tavoitteiden yhteensovittamiseen, ja valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri sidosryhmiä.  Strategian pohjana tulee olemaan myös nykyisen kansallisen metsästrategian arviointi, josta metsäneuvosto myös kuuli katsauksen.Kokouksen esitysaineisto:HIISI – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset; metsätalous, Tarja Tuomainen, LukeMISU – maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, Jaana Kaipainen, MMMMetsävarat ja niiden kehittyminen, VMI 13, Kari T. Korhonen, LukeKansallisen metsästrategian hankekokonaisuus: Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito, Satu Rantala, MMMKansallinen metsästrategia 2025 -arviointi, Gaia ja PTTKansallisen metsäneuvoston toimintasuunnitelma 2022

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koetut historialliset vääryydet ja nykypäivän syrjinnän psykososiaaliset vaikutukset ovat kielteisiä paitsi kuuroille ja viittomakielisille sekä heidän yhteisölleen, myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 15. joulukuuta julkaistu selvitys pohjustaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaista valtiollista sovintoprosessia kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa.Selvityksessä tutkittiin kuurojen ja viittomakielisen yhteisön jäsenten kokemia vääryyksiä ja yhteisön kokemuksia Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Samalla arvioitiin vääryyksien käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksiä.Rotuhygieniaa ja rakenteellisia vääryyksiäTutkimusaineistossa kuurojen ja viittomakielisten kokemat vääryydet on jaoteltu kahteen ryhmään. Rotuhygieenisin syin tehtyjä, kuurouden poistamiseen pyrkineitä toimenpiteitä ovat muun muassa avioliittolaki, sterilisaatiot, abortit sekä itsemääräämisoikeuden kieltäminen, korvaleikkaukset ja viittomakielen hävittäminen kuurojen opetuksesta. Yhteiskunnan rakenteellisia vääryyksiä havaittiin puolestaan kuurojen ja viittomakielisten opinto-ohjauksessa, ammatinvalintaan vaikuttavissa rakenteellisissa esteissä, koulutuksessa, työllisyys ja työelämäkokemuksissa, sekä tulkkaus- ja viittomakielisissä palveluissa.Toimenpidesuosituksia prosessin jatkoonSelvityksessä esitetään kahdeksan kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneita hävittämispyrkimyksiä ja niiden käsittelyä koskevaa totuus- ja sovintoprosessin toimenpidesuositusta. Suositusten mukaan prosessiin osallistuville tulisi muun muassa taata asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki, keskeisille toimijoille tulisi tarjota koulutusta ennen prosessin yksityiskohdista sopimista ja prosessissa tulisi ottaa huomioon myös väärintekijöiden näkökulma kunkin ajan yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tilannekuvassa kuvataan digitalisaatiota koskevaa yleislainsäädäntöä. Tilannekuvan tavoitteena on koota yhteen lainsäädäntö, joka tulee ottaa huomioon palveluiden digitalisoinnissa.Tilannekuvassa kuvataan yleislainsäädäntöä digipalvelujen kehittämisen ja järjestämisen, tietosuojan, datan ja tietovarastojen, asioinnin ja asiakkuuden sekä perusoikeuksien osalta.”Halusimme tilannekuvalla tukea digipalvelujen kehittäjiä lainsäädännön huomioimisessa. Tällaista keskeisen yleislainsäädännön tilannekuvakoostetta ei ole aikaisemmin ollut tarjolla”, kertoo erityisasiantuntija Tiina Lokka-Lepistö.Yleislainsäädännön tilannekuva luo suuntaviivat digitalisoinnin mahdollistamiselle. Organisaatiot voivat käyttää tilannekuvaa hyväkseen digitalisoidessaan palvelujaan ottaen kuitenkin huomioon, ettei kyseessä ole tyhjentävä listaus, jonka perusteella digipalveluita voisi tuottaa. Valtiovarainministeriö käy mielellään keskusteluja organisaatioiden kanssa tilannekuvasta ja sen mahdollisista kehittämis- ja muutostarpeista. Lainsäädännön tilannekuva on laadittu osana Digitalisaation edistämisen ohjelmassa toimivan lainsäädäntötyöryhmän työtä. Ryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää laista nousevia kysymyksiä, tunnistaa sääntelyn kehittämistarpeita sekä tehdä aloitteita sääntelyn kehittämiseksi, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan tarjota laadukkaita julkisia digipalveluita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi