NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muutokset 16.12.2021. Merkittävin muutos on se, että tukea voidaan jatkossa myöntää vain kiinteiden yhteyksien rakentamiseen. Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Laki ja asetus tulevat voimaan 3.2.2022.Vuonna 2021 voimaan tullutta laajakaistatukilakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta on muutettu, jotta ne ovat jatkossakin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia. Lain nimi muuttui laiksi kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta, kun se nykyisin on laki laajakaistarakentamisen tuesta.Tukiohjelmaan sovellettavan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset tulivat voimaan 3.8.2021. Valtiontukia koskevassa ryhmäpoikkeusasetuksessa on aiemmasta poiketen erilliset kriteerinsä kiinteiden ja langattomien verkkojen tukemiselle. 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peittoalue kattaa 99,9 prosenttia väestöstä. Suomessa ei siis voida jatkossa tukea 5G-teknologialla toteutettujen liittymien rakentamista, mikä on voimassa olevan lain mukaan mahdollista. Lisäksi muun muassa kilpailuvaikutusten arviointia ja tuen myöntämisen edellytyksiä koskeviin säännöksiin on tehty tarkennuksia. Kansallisen laajakaistatukilain on vastattava ryhmäpoikkeusasetuksen muuttuneita vaatimuksia viimeistään 3.2.2022.Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeus nouseeValtioneuvosto nosti tukikelpoisten viestintäyhteyksien vähimmäisnopeutta, koska vaatimukset ovat nousseet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa. Asetuksen mukaan tuettavien laajakaistayhteyksien latausnopeuden on oltava vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja lähetysnopeuden vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Kunnan maksuosuudet ovat kansallista sääntelyä, eikä niihin tule muutoksia.Mitä seuraavaksi?Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallitus esittää laajakaistatukiohjelmalle 15 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla nopeat laajakaistayhteydet pyritään saamaan 30 000 kotitalouden saataville. Esitetty määräraha on osa EU:n elpymisvälineestä haettua rahoitusta, jota Suomi on hakenut laajakaistan tukemiseen yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.Vuoden 2021 budjetista rahoitusta on viisi miljoonaa euroa.Maakunnan liitot järjestävät laajakaistatuen hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.Laajakaistatuki on osa hallitusohjelmaa. Sen mukaisesti laajakaistatukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmä uudistuu. Tavoitteena on vähentää hallinnollista työtä ja sitä kautta pienentää konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyihin liittyviä kustannuksia. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden aikana.Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden Kosti-asianhallintajärjestelmä välittää konkurssiasiamiehelle tietoa konkurssihallinnon ja saneerausmenettelyn valvomiseksi. Järjestelmä myös toimii konkurssipesänhoitajan tai yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän sekä velallisen ja velkojien välisen viestinnän välineenä. Uuden asianhallintajärjestelmän ansiosta muun muassa konkurssipesänhoitajan ja yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän hallinnollinen työ tehostuu. Järjestelmän odotetaan tuovan käyttäjille taloudellista säästöä, kun työmenetelmät kehittyvät ja sähköinen palvelualusta otetaan käyttöön.Järjestelmän käyttömaksulla katetaan järjestelmän kulujaJatkossa Kosti-järjestelmää käyttäviltä konkurssipesiltä ja yrityssaneerausvelallisilta peritään kertaluonteinen 230 euron maksu. Maksu peritään konkurssipesältä ja yrityssaneerausvelalliselta, kun tuomioistuin on vahvistanut konkurssipesälle jakoluettelon tai yrityssaneerausvelalliselle saneerausohjelman. Tarkoituksena on kattaa käyttömaksutuloilla puolet Kosti-asianhallintajärjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä käyttömaksun laskuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisen käyttömaksutulokertymän arvioidaan olevan noin 160 000 euroa.Tasavallan presidentti vahvisti käyttömaksua koskevan lain tänään, ja se tulee voimaan vuoden 2023 alussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedustelua koskeva lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tultua voimaan tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on tehostunut. Tiedustelulainsäädäntöä koskeva selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 16.12.– Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa tiedustelulainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Uusiin ja monesta suunnasta ilmeneviin uhkiin varaudutaan myös jatkossa ajantasaisen lainsäädännön keinoin, joissa huomioidaan perustuslaista johtuvat edellytykset ja reunaehdot, kertoo sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape.Tiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja ilmiöistäTiedustelutoiminta on suojelupoliisin toteuttamaa siviilitiedustelua ja Puolustusvoimien tiedusteluviranomaisten, pääesikunnan ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen, toteuttamaa sotilastiedustelua. Sillä hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä tuetaan muun muassa valtion ylimmän johdon päätöksentekoa.Selonteko sisältää selvityksen siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Siinä käydään myös läpi kehittämistarpeita, oikeusturvan toteutumista sekä muita asiakokonaisuuteen liittyviä relevantteja seikkoja. Tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan 1.6.2019. Lainsäädännön pääasiallinen tavoite on kansallisen turvallisuuden suojaaminen huomioiden sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset. Tiedustelulainsäädäntöä arvioidaan ja kehitetään koko ajanYhteiskunnan turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa aiempien valtioneuvoston selontekojen linjaukset tiedustelutoiminnasta sekä varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus.Säädöspohjaa tulee kehittää niin, että huomioidaan myös sellaiset toimintaympäristön muutokset, joita ei voida ennakoida, ja varmistetaan oikeusturvan toteutuminen ja tiedustelutoiminnan valvonnan ajantasaisuus. Strategista ohjaus- ja valvontatoimintaa tulee kehittää sekä varmistaa oikea-aikainen tiedon kulku valtion ylimmälle johdolle ja viranomaisille. Selonteolla toteutetaan pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus antaa tiedustelulainsäädännöstä kokonaisvaltaisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 16.12. eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Selonteossa kootaan periaatteet ja tavoitteet asuntopolitiikalle sekä esitetään tulevien vuosien ratkaisuja asumisen haasteisiin. Kehittämisohjelman avulla tavoitellaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille sekä pienennetään asumisen ilmastokuormaa. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028 ja sillä lisätään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.”Kaupungistuminen jatkuu. Suomen asuntomarkkinat eriytyvät erilaisten alueiden välillä, mutta myös saman kaupungin sisällä. Asuntopolitiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda tasapuolisia, mutta niin asukkailtaan kuin luonnoltaan monimuotoisia asuinalueita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvaa asuntopolitiikan suurimpia haasteita. ”Ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä, että siirrymme Suomessa entistä nopeammin kohti vähähiilistä rakentamista ja asumista”, Kari painottaa.Asuntopolitiikkaa ohjaavat periaatteetAsuntopoliittinen selonteko painottaa, että eri politiikanalat vaikuttavat asumisen kysymyksiin ja nämä vaikutukset tulee tunnistaa entistä paremmin. Vastaavasti asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti yli hallinnonalojen.Asuntopolitiikassa lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntopolitiikan kehittämisessä painotetaan asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sillä kolmasosa kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.Valtion roolia asuntomarkkinoilla selonteko linjaa siten, että valtio edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja pyrkii tasaamaan rakentamisen suhdannevaihteluja. Asuntomarkkinoilla tarvitaan erilaisia asumismuotoja: omistusasumista, asumisoikeusasuntoja, yksityisiä vuokranantajia, institutionaalisia toimijoita sekä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Valtion tulipolitiikassa kaikkia asumismuotoja on kohdeltava tasapuolisesti.Valtion asuntopoliittiset toimet tarjoavat kaivattuja ratkaisujaValtion asuntopoliittisia keinoja ovat muun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka valtio on solminut seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimukset ohjaavat uusien asuntojen määrää ja niiden sijaintia liikkumisen ja ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin.Valtion tukema ARA-tuotanto on tärkeä keino, jonka avulla useampi löytää kohtuuhintaisen asunnon. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joilla asuntojen kysyntä on kovinta. Väestöltään vähenevien alueiden asuntokannan kehittämiseksi parannetaan taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin. Kehittämisohjelmaan sisältyy tietyille ryhmille suunnattuja toimia. ASP-järjestelmää kehitetään tukemaan nuorten mahdollisuuksia omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.Mitä seuraavaksi?Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma tulee jatkossa näkymään erilaisina selvityksinä, lainsäädäntöhankkeina ja moninaisina toimenpiteinä. Monet ratkaisuista sisältyvät Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen asuntopoliittinen selonteko pohjautuu vuonna 2020 tehtyyn työryhmätyöhön, jota kaikki eduskuntapuolueet ohjasivat parlamentaarisesti. Työryhmän puheenjohtajana oli ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka.Asuntopoliittinen kehittämisohjelma ympäristöministeriön verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti tänään Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan vakinaiseen virkaan filosofian maisteri Kurt Kokon 1.2.2022 alkaen.Kurt Kokko työskentelee tällä hetkellä yksikönpäällikkönä Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Aiemmin Kokko on työskennellyt Keskusrikospoliisissa ja Juventia Pharma  Ltd:ssä. Kokko on myös toiminut Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijana useissa tutkinnoissa. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan virkaa haki määräaikaan mennessä kuusitoista henkilöä.OTKESin tehtävänä on tutkia turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaisesti itsenäisesti ja riippumattomasti vakavia onnettomuuksia ja niiden vaaratilanteita sekä poikkeuksellisia tapahtumia. Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää OTKESin toimintaa sekä vastata toiminnan laadusta ja tuloksellisuudesta.Lue lisää OTKESin toiminnasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.1.2022–31.12.2024.”Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnalla on keskeinen rooli sisäisen valvonnan ja sen osana toteutettavan riskienhallinnan järjestämisessä ja kehittämisessä”, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtajaksi määrätty valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto. Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa. Neuvottelukunta seuraa, arvioi, yhteen sovittaa, kehittää sekä pyrkii varmistamaan sisäisen valvonnan menettelyjen hyödyntämisen toiminnan ja talouden ohjauksessa. Neuvottelukunta on keskeinen toimija viranomaisten välisen yhteistyön poikkihallinnollisena foorumina riskienhallinnan ja laajemmin sisäisen valvonnan tietouden lisäämisessäparhaiden käytänteiden koordinoijanatietoperusteisen päätöksenteon mahdollistajana. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi sisäisen tarkastuksen järjestämisen tilaa, toiminnan laatua ja tuloksellisuutta sekä hyödyntämistä johtamisessa ja ohjauksessasisäisen tarkastuksen menetelmiä ja yleistä kehitystä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös seurata ja arvioida valtion virastojen ja laitosten toiminnassa tehtyjen tai valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneiden väärinkäytösten ja rikosten tilannettasovittaa yhteen ja kehittää seurannan ja arvioinnin menettelyitä sekä väärinkäytöksiä ja virheitä koskevaa raportointia. valmistella ehdotuksia suosituksiksi ja antaa lausuntoja toimialansa asioissa.Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtioneuvoston controller Jaana Kuusisto, valtiovarain controller -toiminnosta valtiovarainministeriöstä. Varapuheenjohtaja on valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen, samoin valtiovarain controller -toiminnosta.Neuvottelukunnan jäsenet ja varajäsenet:yksikön päällikkö Meri-Tuulia Pitkänen, valtioneuvoston kansliavarajäsenenä erityisasiantuntija Antti En, valtioneuvoston kanslia
 talousjohtaja Risto Hakoila, ulkoministeriövarajäsenenä hallintojohtaja Pirjo Tulokas, ulkoministeriö
 tarkastusjohtaja Kaisa Sistonen, oikeusministeriövarajäsen johdon asiantuntija Maija Säkäjärvi, oikeusministeriö
 turvallisuuspäällikkö Kari Santalahti, sisäministeriövarajäsenenä talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, sisäministeriö
 talousjohtaja Kristiina Olsson, puolustusministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Elina Saarimaa, puolustusministeriö
 budjettineuvos Juha Halonen, valtiovarainministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Jan Holmberg, valtiovarainministeriö
 neuvotteleva virkamies Heli Iirola, valtiovarainministeriövarajäsenenä neuvotteleva virkamies Toni Tiala, valtiovarainministeriö
 tarkastusneuvos Sari Korpimies, opetus- ja kulttuuriministeriövarajäsenenä talousjohtaja Pasi Rentola, opetus- ja kulttuuriministeriö
 talousjohtaja Jukka Nummikoski, maa- ja metsätalousministeriövarajäsenenä erityisasiantuntija Tuija Laukkanen, maa- ja metsätalousministeriö
 yksikön johtaja, hallitusneuvos Pasi Ovaska, liikenne- ja viestintäministeriövarajäsenenä ylitarkastaja Pirjo Karttunen, liikenne- ja viestintäministeriö
 johtava asiantuntija Ville Autero, työ- ja elinkeinoministeriövarajäsenenä talouspäällikkö Taina Vähimaa, työ- ja elinkeinoministeriö
 talousjohtaja Mikko Staff, sosiaali- ja terveysministeriövarajäsenenä tarkastuspäällikkö Niina Sipiläinen, sosiaali-ja terveysministeriö
 talouspäällikkö Timo Jaakkola, ympäristöministeriövarajäsenenä tarkastusneuvos Jorma Partanen, ympäristöministeriö
 apulaisjohtaja Väinö Viherkoski, valtiontalouden tarkastusvirastovarajäsenenä johtaja Riitta-Liisa Heikkilä, valtiontalouden tarkastusvirasto
 apulaisjohtaja Tanja Wistbacka, Valtiokonttorivarajäsenenä apulaisjohtaja Olli Ahonen, Valtiokonttori
 johtava riskienhallinnan asiantuntija Heikki Launiemi, Kansaneläkelaitosvarajäsenenä johtava analyytikko Johanna Aarnio, Kansaneläkelaitos
 tietohallintoneuvos Tuija Kuusisto, valtiovarainministeriö / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI)varajäsenenä johtava erityisasiantuntija, VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto / Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä (VAHTI).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari aloitti keskiviikkona 15.12. säännölliset infotilaisuudet ilmasto- ja luontokriisistä. Ensimmäisen infon teemana oli EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano ja metsien suojelun merkitys.Infojen tavoitteena on parantaa ymmärrystä luontokadosta ja ilmastokriisistä sekä tuoda esiin ratkaisuja kriisien torjumiseksi. Ministeri Karin rinnalla infoissa kuullaan tiedeyhteisön puheenvuoroja.Tilaisuuden tallenne on katsottavissa valtioneuvoston YouTubesta.Mitä teemoja haluaisit jatkossa käsiteltävän? Vastaa kyselyyn!

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisin lupamaksuihin on tulossa muutoksia vuodelle 2022. Passin hinta laskee, mutta muiden lupien hinnat pääosin nousevat. Henkilökorttien hinnat pysyvät ennallaan. Muutosten taustalla on lupien kustannusvastaavuus. Lain mukaan luvista perittävien maksujen tulee vastata lupien myöntämisestä aiheutuneita kustannuksia.Edellisistä vuosista poiketen vuonna 2022 kustannusvastaavuuslaskelmat on tehty luparyhmittäin. Taustalla ovat Valtiontalouden tarkastusviraston sekä Poliisihallituksen ja sisäministeriön sisäisen tarkastuksen tekemät suositukset, joiden mukaan lupien kustannusvastaavuus tulee määritellä ryhmittäin. Kustannusvastaavuuslaskennan mukaan matkustusasiakirjoista (esimerkiksi passeista) saatavat tuotot ylittävät toiminnasta aiheutuneet kustannukset, mutta muiden lupien kohdalla tilanne on päinvastainen. Lupien hinnoittelun periaatteita ei ole muutettu aikaisemmista vuosista.Koronapandemia vaikuttanut matkustushalukkuuteen ja passihakemuksien määräänVuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut ihmisten matkustushalukkuuteen ja sitä kautta passi- ja henkilökorttihakemusten määrään. Viime vuonna passin hintoja nostettiin koronapandemiasta johtuneen kysynnän vähäisyyden takia.Passihakemusten määrän odotetaan kuitenkin nousevan ensi vuonna. Ensi vuonna perinteisen käyntiasioinnin kautta vireille laitetun passin hinta laskee 58 eurosta 50 euroon hakemusmäärän ennakoidun kasvun sekä passivarmenteen maksun alenemisen vuoksi. Hintaero sähköisesti haettuun passiin pysyy ennallaan: sähköisesti haetun passin hinta on jatkossa 44 euroa.  Suomen sotiin osallistuneen passin hintaan ei tule muutoksia. Henkilökorttien maksuihin ei esitä muutosta. Henkilökorttien maksut on tarkistettu jo elokuussa 2021.Korotuksia aselupiin, turva-alan lupiin ja rahankeräyslupiinPaikallispoliisin aselupien ja Poliisihallituksen myöntämien asealan lupien hinnat nousevat, koska luvista saatavat tuotot eivät nykyisellään kata lupien myöntämisestä aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi paikallispoliisin myöntämän aseluvan hinta nousee 90 eurosta 105 euroon.  Asealan elinkeinoluvan hinta nousee 375 eurosta 400 euroon.Myös yksityiselle turva-alalle myönnettävien lupien hinnat nousevat. Muun muassa vartijaksi hyväksymisen hinta nousee 48 eurosta 55 eroon. Turvallisuusalan elinkeinoluvan hinta nousee 375 eurosta 400 euroon.Korotuksia on tiedossa lisäksi arpajaislupien, rahankeräysten, yleisötilaisuuksien ja muiden yksittäisten lupien ja ilmoitusten hintoihin. Esimerkiksi rahankeräyksiin kuuluvan pienkeräysilmoituksen hinta nousee 55 eurosta 63 euroon ja rahankeräyksen vuosi-ilmoituksen hinta nousee 100 eurosta 120 euroon.Asetus tulee voimaan 1.1.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility) rahoitustukea yhteensä noin 185 miljoonaa euroa 22 liikennehankkeelle. Näistä puolet on valtion hankkeita ja puolet muiden toimijoiden hankkeita. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 16.12.2021.Suomi hakee rahoitusta niin rata-, tie- kuin vesiväylähankkeille, jotka edistävät kestävää liikkumista ja poistavat liikenteen pullonkauloja.– Hakemuksia on nyt Suomesta ennätysmäärä. Valtio on hakenut rahoitusta kaikille tukikelpoisille hankkeille. Suomella on hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta maamme kilpailukyvyn kannalta elintärkeille rata-ja satamahankkeille, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.EU:n rahoitusta on nyt tarjolla seitsemän miljardia euroa. Rahoitus on jyvitetty muun muassa TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon hankkeille, liikenteen älykkäille järjestelmille, vaihtoehtoisten käyttövoimien hankkeille sekä sotilaallista liikkuvuutta tukeville hankkeille, jotka parantavat samalla myös siviili-infrastruktuuria.Haussa rahoitetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja, joissa rakennetaan puuttuvia yhteyksiä ja jotka edistävät vihreää siirtymää. Perinteisen CEF-tuen lisäksi on haettavissa lainarahan ja EU-tuen yhdistävä rahoitus liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin hankkeille. EU-tuen saaminen hankkeille edellyttää kansallista rahoitusta 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.Valtio hakee rahoitusta rata-, tie- ja vesiväylähankkeilleValtio on mukana 11 hankkeessa, joille haetaan CEF-tukea yhteensä noin 130,1 miljoonaa euroa. Valtio hakee rahoitusta yhteensä 91,3 miljoonaa euroa. Osalle näistä hankkeista myös muut toimijat hakevat rahoitusta.1. Helsinki-Riihimäki-radan toisen vaiheen rakentaminenValtio hakee rahoitusta 30,3 milj. euroa.2. Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentaminenValtio hakee rahoitusta 12,7 milj. euroa ja muut toimijat 12,7 milj. euroa.3. Tampereen henkilöratapihan rakentamisen suunnitteluValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa ja muut toimijat 1,12 milj. euroa.4. Naantalin sataman tieyhteyksien kehittäminen – E18-tiesuunnitelman toteutus Naantalissa ja RaisiossaValtio hakee rahoitusta 2 milj. euroa.5. Paimenportin kehittäminen – pullonkaulan poistaminen Kotkan sataman ja moottoritien välilläValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa.6. Tampereen ja Jyväskylän välisen junaliikenteen sujuvuuden parantaminenValtio hakee rahoitusta 3,5 milj. euroa.7. Oulu-Kontiomäki-rataosan liikennepaikkojen kehittäminenValtio hakee rahoitusta 6,9 milj. euroa.8. Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen ja satamainfrastruktuurin parantaminenValtio hakee rahoitusta 12,5 milj. euroa ja muut toimijat 13,6 milj. euroa.9. Oulun Oritkarin kolmioraide – yhteys sataman, pääradan ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin välilleValtio hakee rahoitusta 5,7 milj. euroa ja muut toimijat 1,87 milj. euroa.10. Laurila-Tornio-radan sähköistys – yhteys Suomen ja Ruotsin rataverkon välilläValtio hakee rahoitusta 5 milj. euroa ja muut toimijat 6 milj. euroa.11. Next ITS-Digital Corridor – hanke tieliikenteen digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi Skandinaviassa ja Pohjois-SaksassaValtio hakee rahoitusta 2,7 milj. euroa ja muut toimijat 3,55 milj. euroa.Lisäksi suomalaiset ei-valtiolliset toimijat hakevat yhteensä 55,05 miljoonaa euroa CEF-rahoitustukea 11 hankkeelle, joissa muun muassa kehitetään satamien infrastruktuuria.CEF-ohjelmasta tuetaan TEN-T-verkon liikennehankkeita. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi.Mitä seuraavaksi?Euroopan komission rahoituksen hakuaika päättyy 19.1.2022. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesäkuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on 16. joulukuuta vahvistanut turkistuottajille järjestettävien lomituspalvelujen ja korvattavien poronhoitajien sijaisaputuntien enimmäismäärät vuodelle 2022.Vuoden 2022 aikana turkistuottajille järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä on 18 päivää ja lisävapaatuntien enimmäismäärä on 120 tuntia turkistuottajaa kohti. Poronhoitajien osalta vuoden 2022 aikana korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä on puolestaan 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi