NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 16.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna-Mari Kaila, maa- ja metsätalousministeriö
– Suomen esitykseen Suomen CAP-suunnitelmaksi 2023 – 2027 liittyvä lausumaehdotus hyväksyttiin valtioneuvoston lausumaksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustushaku ruotsinkielisten ja saamenkielisten palveluiden kehittämisen tukemiseen tai kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen koordinoimiseen on avattu 16.12.2021. Hakuaika päättyy 10.1.2022 ja päätökset tehdään vuoden 2022 alussa.Avustushaun pohjana on hallituksen esitykseen ( HE 241/2021) sisältyvä laki, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on tukea saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus, jolla turvataan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa kyseisen yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoimisesta.Valtionavustuksen hakijoina voivat olla säädösten mukaan Lapin, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.( Hakuilmoitus viedään soteuudistus.fi–sivustolle.) Liitteet:Liite 1. Valtionavustuksen hakuilmoitus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen Maahanmuuttoviraston maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2022.Hakemusten käsittelymaksut kannustavat sähköiseen asiointiinOsaan Maahanmuuttoviraston maksullisista suoritteista tehdään maltillisia hintamuutoksia vuoden 2022 alussa. Oleskelulupahakemusten ja kansalaisuusilmoitusten käsittelymaksut laskevat hieman vuoden 2022 alussa. Esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan käsittelymaksu on vuoden alusta alkaen 160 euroa (ennen 190 euroa). Paperisen kansalaisuusilmoituksen maksuksi tulee 160 euroa (ennen 200 euroa) ja sähköisen kansalaisuusilmoituksen maksuksi 120 euroa (ennen 150 euroa).Joidenkin paperisten hakemusten käsittelymaksut nousevat. Esimerkiksi määräaikaisen oleskeluluvan jatkaminen paperihakemuksella maksaa jatkossa 430 euroa (ennen 330 euroa), ja paperisen kausityötodistusta koskevan hakemuksen maksu nousee 250 euroon (ennen 175 euroa). EU-kansalaisten rekisteröintien sekä Britannian kansalaisten oleskelulupakorttien maksut nousevat 49 eurosta 54 euroon. Käsittelymaksut seuraavat kansallisesta henkilökortista perittävää maksua, joka on vuonna 2022 on 54 euroa.Muihin sähköisen asioinnin maksuihin ei esitetä korotuksia, koska Maahanmuuttovirasto voi käsitellä sähköiset hakemukset pienemmin kustannuksin. Sähköinen asiointi on myös asiakkaalle helpompaa. Lupamaksuilla halutaankin kannustaa hakijoita yhä enenevissä määrin siirtymään sähköiseen asiointiin.Maksut vastaavat käsittelyn kulujaMaksujen lähtökohtana on, että ne vastaavat hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia Maahanmuuttovirastossa. Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit, mikä tukee myös käsittelyaikatavoitteiden toteutumista.Kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on kuitenkin sosiaalisista ja humanitaarisista syistä esimerkiksi ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän, yrittäjän ja kasvuyrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan määräaikaisilla oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään päätökset merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022-2027. Niissä esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila.”Mahdollisuutemme parantaa vesien ja meren tilaa ovat hyvät. Työ vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, rahaa ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Puhtaat vedet ja meri ovat ihmisen ja luonnon olemassaolon perusta ja välttämättömiä myös taloudelliselle toiminnalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vastaanottolakia muutetaan niin, että Maahanmuuttovirastolle keskitetään vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Tasavallan presidentti vahvisti lain torstaina 16.12. Laki tulee voimaan 1.1.2022.Lakimuutos parantaa varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttää viranomaisten työnjakoa. Kokonaisvastuu valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista siirtyy Maahanmuuttovirastolle, jolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu ja myös vahvin osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä.Aiemmin ELY-keskukset ovat ylläpitäneet alueellisia yhteistyöryhmiä, joissa on ollut jäseninä viranomaisten lisäksi kuntia, järjestöjä ja seurakuntia. Vastaanoton valmiussuunnittelun jakautuminen usealle toimijalle on kuitenkin koettu hankalaksi. Vastuu alueellisesta yhteistyöstä siirtyy muutoksen myötä Maahanmuuttovirastolle.Vastaanottolaista poistetaan kirjaus kuntien velvollisuudesta perustaa järjestely- ja vastaanottokeskuksia, koska kunnilla on perustuslain mukaan laaja itsehallinto.Valmisteilla myös muita varautumista tukevia lakimuutoksiaSisäministeriön vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan myös muita lakimuutoksia, jotka tukisivat varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Niitä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022.Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä. Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että Maahanmuuttovirasto saisi luovuttaa tukiryhmän jäsenelle välttämättömät tiedot.Marraskuussa 2021 sisäministeriö käynnisti myös hankkeen arvioimaan lainsäädäntöä, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen. Hankkeessa arvioidaan sekä voimassa olevan lainsäädännön keinoja, joilla tällaiseen hybridivaikuttamiseen voidaan varautua ja vastata, että mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sisäministeriön hallinnonalalla. Hankkeen toimikausi päättyy tammikuussa 2022.Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jätetty vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta, eivätkä esimerkiksi Valko-Venäjän toimet ole heijastuneet Suomen ulkorajoille. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015. Tänä vuonna jätettyjen uusien turvapaikkahakemusten määrä on edelleen alhainen, eikä se ole palannut pandemiaa edeltäneelle tasolle.Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätökset 16. joulukuuta 2021. Valtion tilojen kehittämisen tavoitteena on edistää työnteon ja asioinnin sujuvuutta. Lisäksi tavoitteena on parantaa kustannusvaikuttavuutta. Kiinteistöstrategialla pyritään hallitsemaan ja hoitamaan valtion kiinteistöjä tehokkaasti ja kestävästi sekä turvaamaan valtion kokonaisetu. Kummankin strategian tavoitteiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2030 mennessä.”Strategioiden päivityksellä kehitämme valtion tilojen ja kiinteistöjen käyttöä vastaamaan tulevan vuosikymmenen vaatimuksia. Digitalisoituminen ja muuttuneet työnteon tavat edellyttävät muutoksia toimitiloihin, ja luovat samalla mahdollisuuksia tilatehokkuuteen. Se tarkoittaa myös säästöjä ja päästövähennyksiä. Muutoksessa keskeistä on edistää valtion henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollistaa paremmat palvelut ihmisille. Samalla on vaalittava turvallisuuden ja kulttuurin kannalta tärkeitä kohteita”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.Digitalisaatio on muuttanut palveluita ja työntekemisen tapojaEtätyö on lisääntynyt merkittävästi ja myös palveluita tarjotaan aiempaa enemmän sähköisesti. Tästä johtuen myös valtion tiloja ja niiden käyttöä tulee tarkastella uudelleen.Tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskäyttötilassa usean viraston työntekijät työskentelisivät samoissa tiloissa. Huomioon otetaan kuitenkin toiminnan tarpeet ja erityispiirteet, esimerkiksi tietosuoja. Myös viranomaisten käyntiasiointia kootaan julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Palveluvalikoima yhtenäistyy asiakaspalvelupisteissä, jotta kansalaisille voidaan tarjota asiakaspalvelua yhdenvertaisesti koko maassa. Kaikilla valtion työntekijöillä on jatkossakin heille osoitetut työtilat. Toimistotilojen suunnittelussa otetaan kuitenkin huomioon nykyinen etä- ja läsnätyötä yhdistävä työnteon tapa. Toimistotilojen tilatehokkuutta pyritään parantamaan nykyisestä noin 18 neliömetristä kymmeneen neliömetriin henkilötyövuotta kohti. Näin säästetään kustannuksissa ja energian käytössä.Kiinteistöstrategiassa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutuksetValtion kiinteistövarallisuutta hallinnoivat pääasiassa Senaatti-konserni rakennusomaisuuden osalta, Metsähallitus maa- ja vesialueiden osalta, Väylävirasto valtion liikenneväylien osalta ja ulkoministeriö valtion ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Valtiolle tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan noudattaen avoimia ja syrjimättömiä menettelyjä. Ennen omaisuuden luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvitetään. Valtio hankkii omistukseensa uusia kiinteistöjä vain hyvin harkiten.Valtio pyrkii toimimaan edelläkävijänä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Valtion kiinteistötoimijoiden tulee selvittää oma ilmastokuormituksensa ja asettaa tavoitteet hiilijalanjälkensä vähentämiseksi. Lisäksi kiinteistönhaltijoilla tulee olla suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.Strategiat toimeenpannaan 2020-luvun loppuun mennessäVirastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta. Toimitilastrategiaa toteutetaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishanketta. Vastuu kiinteistöstrategian toteuttamisesta on valtion kiinteistönhaltijoilla. Kummankin strategian toimeenpanoa seuraamaan asetetaan neuvottelukunnat.Kiinteistöstrategia oli lausuntokierroksella keväällä 2021 ja toimitilastrategia kesällä 2021. Valtion edellinen toimitilastrategia on vuodelta 2014 ja kiinteistöstrategia vuodelta 2010.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti 16.12.2021 lain sisäasioiden rahastojen ohjelmien hallinnoimisesta ja avustusjärjestelmän toimeenpanemisesta. Laki tulee voimaan 22.12.2021.Laissa säädetään Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen varoista myönnettäviä avustuksia koskevan kansallisen järjestelmän perusteista sekä rahastojen ohjelmien hallinnoimiseksi tarpeellisista säännöksistä ohjelmakaudella 2021—2027. Lisäksi laissa säädetään siirtymäsäännöksistä koskien ohjelmakautta 2014—2020.Laki yksinkertaistaa rahastojen hallinnointia muun muassa mahdollistamalla yksinkertaistettujen avustusmuotojen, esimerkiksi kertakorvausten, aiempaa laajemman käytön. Tavoitteena on vähentää avustuksen saajien ja rahastojen hallintoviranomaisen hallinnollista taakkaa sekä kohdistaa huomio entistä tarkemmin rahastojen varoilla avustetun toiminnan tuloksiin.Ohjelmia hallinnoi sisäministeriö ja niiden toimintaa tarkastaa valtiovarainministeriö.Ohjelmakaudelle 2021—2027 sisäasioiden alalle on perustettu kolme rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa. Rahastojen tarkoituksena on muun muassa edistää maahanmuutttoasioiden hallintaa, ennaltaehkäistä turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä sekä tukea EU:n ulkorajojen turvallisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seurantaloa ylläpitäville yhteisöille yhteensä 2 150 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta. Avustus on tarkoitettu talojen ylläpitokustannusten kattamiseen.Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot.– Seurantalojen merkitys kulttuurin ja kansalaistoiminnan tiloina sekä yhteisöllisyyden rakentajina on suuri. Koronarajoitusten myötä monella yhdistyksellä on ollut vaikeaa selvitä talon pakollisista menoista, kun tiloja ei ole voitu käyttää ja tuloja ei ole saatu. Seurantalojen korona-avustukset kohdistuvat tähän tarpeeseen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 667. Avustusta myönnettiin 637 hakijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö sai avustushakemuksista lausunnon Suomen Kotiseutuliitolta.Aiemmin seurantaloille on myönnetty korona-avustuksia joulukuussa 2020 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 16.12.2021 valtioneuvoston esityksestä nimittänyt puolustusvoimien henkilöstöpäällikön, kenraalimajuri Vesa Juhani Virtasen pääesikunnan päällikön virkaan ajaksi 1.7.2022-30.6.2027. Virtanen seuraa tehtävässä kenraaliluutnantti Eero Pyötsiää, joka siirtyy reserviin.

Kenraalimajuri Vesa Virtanen (s. 1966) on toiminut puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa pääesikunnan suunnittelupäällikkönä, Kainuun prikaatin komentajana, Turvallisuuskomitean pääsihteerinä puolustusministeriössä, tutkijana Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa, sektorinjohtajana Pääesikunnassa sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi