Hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 16.12. eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Selonteossa kootaan periaatteet ja tavoitteet asuntopolitiikalle sekä esitetään tulevien vuosien ratkaisuja asumisen haasteisiin. Kehittämisohjelman avulla tavoitellaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille sekä pienennetään asumisen ilmastokuormaa. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028 ja sillä lisätään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä.”Kaupungistuminen jatkuu. Suomen asuntomarkkinat eriytyvät erilaisten alueiden välillä, mutta myös saman kaupungin sisällä. Asuntopolitiikalla voidaan vähentää eriarvoisuutta ja luoda tasapuolisia, mutta niin asukkailtaan kuin luonnoltaan monimuotoisia asuinalueita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvaa asuntopolitiikan suurimpia haasteita. ”Ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä, että siirrymme Suomessa entistä nopeammin kohti vähähiilistä rakentamista ja asumista”, Kari painottaa.Asuntopolitiikkaa ohjaavat periaatteetAsuntopoliittinen selonteko painottaa, että eri politiikanalat vaikuttavat asumisen kysymyksiin ja nämä vaikutukset tulee tunnistaa entistä paremmin. Vastaavasti asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti yli hallinnonalojen.Asuntopolitiikassa lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus hyvinvointia tukevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntopolitiikan kehittämisessä painotetaan asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, sillä kolmasosa kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys vähentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.Valtion roolia asuntomarkkinoilla selonteko linjaa siten, että valtio edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja pyrkii tasaamaan rakentamisen suhdannevaihteluja. Asuntomarkkinoilla tarvitaan erilaisia asumismuotoja: omistusasumista, asumisoikeusasuntoja, yksityisiä vuokranantajia, institutionaalisia toimijoita sekä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Valtion tulipolitiikassa kaikkia asumismuotoja on kohdeltava tasapuolisesti.Valtion asuntopoliittiset toimet tarjoavat kaivattuja ratkaisujaValtion asuntopoliittisia keinoja ovat muun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka valtio on solminut seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimukset ohjaavat uusien asuntojen määrää ja niiden sijaintia liikkumisen ja ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin.Valtion tukema ARA-tuotanto on tärkeä keino, jonka avulla useampi löytää kohtuuhintaisen asunnon. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joilla asuntojen kysyntä on kovinta. Väestöltään vähenevien alueiden asuntokannan kehittämiseksi parannetaan taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin. Kehittämisohjelmaan sisältyy tietyille ryhmille suunnattuja toimia. ASP-järjestelmää kehitetään tukemaan nuorten mahdollisuuksia omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.Mitä seuraavaksi?Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma tulee jatkossa näkymään erilaisina selvityksinä, lainsäädäntöhankkeina ja moninaisina toimenpiteinä. Monet ratkaisuista sisältyvät Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Hallituksen asuntopoliittinen selonteko pohjautuu vuonna 2020 tehtyyn työryhmätyöhön, jota kaikki eduskuntapuolueet ohjasivat parlamentaarisesti. Työryhmän puheenjohtajana oli ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka.Asuntopoliittinen kehittämisohjelma ympäristöministeriön verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi