NordenBladet — Uudet lait parantavat jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutapahtumien turvallisuutta. Tasavallan presidentti vahvisti lait Euroopan neuvoston yleissopimuksesta katsomoturvallisuuden tehostamiseksi sekä muutoksista kokoontumislakiin torstaina 16.12. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella alkuvuodesta 2022.Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. – Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti toimet, joissa otetaan huomioon osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.Edellinen yleissopimus on vuodelta 1985. Uuden yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet, joita urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta on saatu. Tapahtumiin liittyvät eri sidosryhmät otetaan myös aiempaa laajemmin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kokoontumislakia muutetaan siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä on huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut 16.12.2021 Teollisuuden Voima Oyj:lle kriittisyys- ja pientehokoeluvan, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi käynnistää ydinreaktion ensimmäistä kertaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön (OL3) reaktorissa.STUK valvoo reaktorin käynnistystä ja pientehokokeita paikan päällä Olkiluodossa. TVO nostaa reaktorin tehoa asteittain. Tehon nostoon yli viiden prosentin reaktorin täydestä tehosta TVO tarvitsee STUK:n erillisen luvan, samoin kuin tehon nostoon yli 30 ja 60 prosentin.Pientehokokeiden aikana laitosyksikköä ei vielä tahdisteta valtakunnan sähköverkkoon. TVO:n mukaan sähkön tuotanto liitetään valtakunnan verkkoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2022. Tämän jälkeen valmistaudutaan säännölliseen kaupalliseen täyden tehon tuotantoon, joka alkaisi kesäkuussa 2022 .”Olemme nyt lähellä hetkeä, jolloin OL3 alkaa tuottaa runsaasti sähköistyvän yhteiskunnan kipeästi tarvitsemaa päästötöntä kotimaista sähköä. Toimiessaan täydellä kapasiteetilla laitos tuottaa vuosittain noin 13 terawattituntia sähköä. Tämä nostaa merkittävästi sähkön omavaraisuutta. OL3 nostaa kotimaisen sähkön vuosituotannon lähes 80 terawattituntiin, eli omavaraisuuden reilusti yli 90 prosentin”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Turvallisuus laitoksen koko elinkaaren ajan tulee olla tinkimättömästi toiminnan ytimessä 
”Tärkein asia ydinvoiman käytössä on huolehtia laitoksen turvallisuudesta. Turvallisuudesta ei ole tingitty OL3:n rakennusprosessin ja käyttöönoton aikana missään vaiheessa. TVO laitoksen luvanhaltijana on vastuussa sen turvallisuudesta, ja STUK:n tehtävänä on viranomaisena valvoa tätä”, Lintilä korostaa.Valtioneuvosto myönsi OL3-laitosyksikölle ydinenergialain 20 §:n mukaisen käyttöluvan 7.3.2019, joka on voimassa 31.12.2038 saakka. Säteilyturvakeskus antoi laitosyksikölle latausluvan 26.3.2021. OL3:n suunniteltu toiminta-aika on vähintään 60 vuotta. Sen tekninen käyttöikä voi kuitenkin olla merkittävästi tätäkin pidempikin.OL3 on tuotantokapasiteetiltaan Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden suurin voimalaitosyksikkö. Laitoksen toimiessa täydellä teholla, tuottaa se sähköä 1 600 megawatin teholla. Tämä vähentää kotimaisia kasvihuonekaasupäästöjä miljoonilla tonneilla, samalla kun päästöttömän sähköntuotannon osuus nousee Suomessa yli 90 prosenttiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan tuomioistuinten oikeudenkäytön kehityssuuntia. Työn on tarkoitus toimia perustana tulevien hallitusohjelmien ja hallituskausien oikeuspolitiikalle.Työryhmän tehtävänä on arvioida, millaisia ovat tuomioistuinlaitoksen tulevaisuuden kehityssuunnat ja käsiteltäviksi tulevat asiat. Työryhmän tulee pohtia myös oikeusturvaongelmia ja sitä, miten niitä olisi ratkaistava.Työryhmä arvioi myös, mikä on tuomioistuinten rooli, organisointi ja tehtävät tulevaisuudessa. Tarkasteltavana on esimerkiksi mahdollisuus tasata juttuja joustavammin tuomioistuinten välillä. Työryhmän tehtävänä ei ole valmistella ehdotuksia nykyisen tuomioistuinverkoston supistamisesta tai tiivistämisestä.Lisäksi työryhmän tulee arvioida tuomioistuinten toimintaa ja riippumattomuutta koskevaa sääntelyä sen ajanmukaisuuden ja riittävyyden kannalta.Keskeistä oikeusvaltion ja oikeudenhoidon turvaaminenTyön taustalla on se, että yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä tuomioistuinten käsiteltäviksi tulevat asiat ovat vaikeutuneet. Näin myös tuomioistuinlaitoksen on kehityttävä sitä mukaan, kun lainkäyttötehtävien vaatimustaso kasvaa. Toimiva tuomioistuinlaitos on keskeinen osa oikeusvaltiota ja perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan yhdenvertaisessa toteuttamisessa.Työryhmän toimikausi kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun asti. Työryhmän selvityksen ohella tekeillä on useita muita oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen liittyviä selvitys- ja tutkimushankkeita. Oikeusministeriössä on valmisteltavana esimerkiksi oikeudenhoidon selonteko, jonka tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan järjestelmien elinkaaren tukipalveluita Combitech Oy:ltä, Insta Group Oy:ltä ja Patria Aviation Oy:ltä. Lisäksi puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan lentopetrolia ja siihen liittyviä palveluita Neste Markkinointi Oy:ltä. Hankintojen kokonaisarvo on yli 180 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus 635 henkilötyövuotta.

Puolustusvoimien ja Combitechin tuki- ja ylläpitosopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta-, ja johtamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluita. Toimitukset tehdään pääsääntöisesti vuonna 2022. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 7,9 miljoonaa euroa ja hankinnan työllistävä vaikutus noin 35 henkilötyövuotta.

Patria Aviation Oy:ltä tehtävät hankinnat ovat Patrian ja Puolustusvoimien strategisen kumppanuussopimuksen mukaisia tilauksia koskien sotilasilmailun, meripuolustuksen sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmäalan tukipalveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo on noin 122,35 miljoonaa euroa ja hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa noin 550 henkilötyövuotta. Toimitukset tehdään pääasiallisesti vuosina 2022-2025.

Insta Group Oy on myös Puolustusvoimien strateginen kumppani. Kumppanuussopimus kattaa Puolustusvoimien sotilasilmailun lentokalustoon ja järjestelmiin, meripuolustuksen järjestelmiin, tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja maalittamisjärjestelmiin sekä koulutus- ja tietoturvajärjestelmiin liittyviä elinjakson tukipalveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo on noin 17,6 miljoonaa euroa ja hankinnan kotimainen työllistävä vaikutus noin 50 henkilötyövuotta. Toimitukset toteutuvat vuosina 2022-2025.

Neste Markkinointi Oy:ltä tehtävät hankinnat perustuvat Puolustusvoimien ja yrityksen väliselle kumppa-nuussopimukselle, jonka nojalla Neste Markkinointi Oy toimittaa Puolustusvoimille lentopetrolia sekä sen jakeluun ja varastointiin liittyviä palveluita. Hankintojen arvonlisäveroton arvo lisähankintavarauksineen on enintään 34 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Miten kehitysyhteistyötä voi tehdä hauraissa valtioissa, joiden yhteiskunnan rakenteet ovat romahtaneet? Mitä kuuluu maailman unohdetuille kriiseille Myanmarissa, Syyriassa ja Jemenissä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tuore Kehitys-Utveckling-lehti.Äärimmäinen köyhyys ja epävakaat olot keskittyvät harvaan joukkoon hauraita maita. Myös aseelliset konfliktit ja poliittinen epävakaus yhdistävät näitä maita. Hauraiden valtioiden mahdollisuudet vastata muihin globaaleihin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin tai koronapandemiaan, ovat heikot. Hauraat maat tarvitsevat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua kipeämmin kuin moni vakaampi maa. Samaan aikaan yhteiskuntien olosuhteet tekevät kehitysyhteistyön tekemisestä haastavaa. Kuinka ongelmaa voidaan ratkoa? Juuri julkaistun Kehitys-lehden 4/21 pääjuttu pohtii kehitysyhteistyön mahdollisuuksia hauraissa valtioissa.Bangladeshissa lähes miljoona rohingaa odottaa pakolaisleireillä mahdollisuutta palata kotiinsa Myanmariin. Syyriassa on sodittu jo 11 vuotta, ja valtaosa Syyrian pakolaisista odottaa edelleen kotiinpääsyä. Moni syyrialaislapsi on viettänyt koko elämänsä pakolaisleireillä. Jemenissä sota on kestänyt yli viisi vuotta, ja maan asukkaista kolme neljästä tarvitsee apua. Kun maailma on kääntänyt katseensa koronapandemiaan, monet pakolaiskriisit ovat jääneet varjoon. Mitä pakolaisille nyt kuuluu? Kehitys-lehden Ajankuva kääntää katseensa maailman unohdettuihin kriiseihin.Lisäksi Kehitys-lehti kertoo muun muassa, kuinka ruokalähetit työskentelevät Perussa, millaista on tansanialainen singelimusiikki ja miten koronapandemia voi vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä kehittyvissä maissa.Lue uusin Kehitys-Utveckling-lehti verkossaTilaa lehti ilmaiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö teetti syksyn 2021 aikana kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen sarjan, jonka tavoitteena oli tukea matkailuyrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan kotimaanmatkailijoille. Työpajasarjan tavoitteena oli lisäksi tiivistää kotimaanmatkailun yhteistyötä ja jatkaa keskustelua kansallisen koordinaation tarpeesta.Työpajoissa ideoitiin ja jalostettiin kotimaanmatkailun tunnistettujen kehittämistarpeiden ja kotimaanmatkailun kohderyhmäselvityksen tulosten pohjalta matkailuyritysten tuotteita ja palveluita sekä kehitettiin yritysten osaamista keskeisiin kehittämistarpeisiin perustuen. Kehittämistyöpajasarjan keskeisistä tuloksista, työpajojen osallistujien palautteesta sekä näiden pohjalta tunnistetuista kotimaanmatkailun jatkokehitystarpeista koostettiin tänään julkaistu kotimaanmatkailun kehittämistyöpajojen yhteenvetoraportti.Yhteensä viidessä kotimaanmatkailun kehittämistyöpajassa käsiteltiin kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämistä ja kansallisen koordinaation tarvetta; kotimaanmatkailun brändin ja markkinoinnin kehittämistä; matkailuyritysten sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien kehittämistä; kotimaanmatkailun tuotekehitystä tunnistetuille kotimaanmatkailun kohderyhmille sekä tiedolla johtamisen toimintamallien hyödyntämistä kotimaanmatkailun kehittämisessä.Kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämiselle tarvettaKehittämistyöpajojen keskustelujen pohjalta tunnistettiin myös ehdotuksia kotimaanmatkailun kehittämiseen jatkossa. Osallistujat toivovat kotimaanmatkailun yhteistyön tiivistämistä yli alue- ja hankerajojen jatkettavan ja edistettävän huolimatta siitä, miten hyväksi yhteistyö koetaan parhaillaan. Kotimaanmatkailun kansallisen koordinaation tarve on säilynyt ennallaan, joskaan selkeää yksittäistä toimijaa koordinaatiotahoksi ei kehittämistyöpajoissa tunnistettu. Syksyn kehittämistyöpajojen keskusteluissa nousi esiin monia matkailun kehittämiseen laajemminkin liittyviä tarpeita, joita voidaan hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi myös muiden matkailutoimijoiden kehittämistoimenpiteissä. Näitä yhteenvetoraportissakin esiin nostettuja kehittämistarpeita olivat esimerkiksi matkailutoimialan edunvalvonnan ja viestinnän kehittämisen tarve sekä kotimaanmatkailun brändin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa keskustelua kotimaanmatkailun kehittämisestä vuoden 2022 aikana yhteenvetoraportissa esiin nostettujen kehittämistyöpajojen keskeisten tulosten pohjalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin viikolla 49 yli 10 500 uutta koronavirustapausta. Tartuntojen 14 vuorokauden ilmaantuvuus on edelleen noussut ja oli viikon 49 lopussa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Testejä tehdään noin 145 000 viikossa. Suomessa on 15.12.2021 mennessä todettu yhteensä 34 varmistettua Omikron-löydöstä, lisäksi alustavissa seulontatesteissä on havaittua selkeä noususuunta. Sairaala- ja tehohoidon tarve jatkuu huomattavan suurena koko maassa.Kahden viimeisen viikojen (48–49) aikana uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Viikkojen 46–47 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 279 sataatuhatta asukasta kohden. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on nyt 1.0-1.1 (90 prosentin todennäköisyysväli). Arvio on pysynyt samana useita viikkoja. Viikon 49 lopussa (12.12.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 171 potilasta, joista 119 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronaviruspotilasta.Viime viikolla tehohoitoon tuli 36 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisten neljän viikon aikana tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikottainen määrä on vaihdellut välillä 32-39.Tautiin liittyviä kuolemia oli 15.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 446. Kahden viikon aikana (1. –15.12.) uusia kuolemia on raportoitu yhteensä 98 ja näistä 78 prosenttia (76 kpl) raportoitiin yli 70-vuotiailla.15.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 82,9 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 11,5 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 49 testejä tehtiin yli 145 700. Aiempina viikkoina nähdyn testimäärien nousun sijaan määrä on hieman laskenut edellisestä viikosta. Viikolla 48 testejä tehtiin noin 153 300. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 7,2 prosenttia. Viikoilla 46-48 osuus oli 6,2 – 6,3 prosenttia.
Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 17 alueella: Ahvenanmaan maakunta sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin. THL julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot vastedes uudella raportointisivustolla. Uusi sivusto korvaa nykyisen koronakartan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Logistiikan digitalisaatiossa keskeistä on olemassa olevan kansallisen tietoympäristön kehittäminen osana liikenteen EU-laajuista data-avaruuskehitystyötä, selviää liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä logistiikan tietoympäristöjä koskevasta selvityksestä. Kehittämiseen tulee kytkeä kiinteästi viranomaisten ylläpitämien datavarantojen ja viranomaisasioinnissa kertyvän tiedon saatavuus ja hyödyntäminen.Logistiikan tietoympäristöjen rakentuminen -selvityksessä kuvataan logistiikan tietoympäristöjen nykytilaa ja tiedonjakamisen ekosysteemiä Suomessa. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu niitä vaikutuksia, joita logistiikan tietoympäristön kehittäminen ja ekosysteemissä tapahtuva tiedonjako synnyttää. Ekosysteemin osalta selvityksessä avataan myös sen tavoitteita, osa-alueita ja vastuita sekä kehitystarpeita.Logistiikan tietoympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu tiedonjakoa koskevasta sääntelystä, viranomaistoiminnasta ja alan toimijoiden käytettävissä olevista teknologioista ja toimintatavoista.Ekosysteemillä tarkoitetaan yritysten ja yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välisiä keskinäisriippuvaisuuteen perustuvia verkostoja, joilla on yhteinen tavoite. Keskeistä ekosysteemin muodostumiselle on, että se tarjoaa kaikille mukana oleville mahdollisuuden arvonluontiin, vaikka sillä olisikin myös näkyvä veturitoimija.Data-avaruudella puolestaan tarkoitetaan toimijoiden ja järjestelmien yhteentoimivaa verkostoa, joka on luotu datan jakamista varten ja toimii EU-laajuisesti yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen pohjalta. Tietoympäristön hyötynä kuljetusten ennakoitavuus ja resurssien tehokkaampi käyttöTehokas tietoympäristö tarjoaa valmiudet yhdistää yritysten ja viranomaisten omia järjestelmiä ulkoisten rajapintojen kautta toisiin järjestelmiin ja palveluntarjoajiin. Tämä edellyttää, että viranomaiset ja yritykset avaavat omaa dataansa saataville ja, että data otetaan käyttöön. Erityisesti selvityksessä painotetaan viranomaisten tietovarannoissa olevan ja viranomaisasioinnissa syntyvän tiedon hyödyntämistä.Logistiikan tietoympäristön muodostamiseksi on varmistettava yhteentoimiva tiedon saatavuus, hallinta ja hyödyntäminen koko toimitusketjulla ja eri logistiikka toimijoiden kesken. Tiedon on oltava läpinäkyvää ja tiedonkulun reaaliaikaista, jotta toimintaa voidaan paremmin suunnitella ja ennakoida. Näin liikenneverkkoja, kuljetuskapasiteettia ja -resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.Selvityksessä listataan myös logistiikan tiedonjakamisen ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton pullonkauloja, joita on vaikea ratkaista markkinaehtoisesti ilman yhteisesti sovittuja kehittämistoimia. Tiedonvaihdon ekosysteemiä tulisikin rakentaa kokeillen ja pienin askelin, jotta muutosten vaikutukset ja hyödyt voidaan todentaa ekosysteemin toimijoille.Digitalisaatiolla kohti kestävämpää logistiikkaaSelvitys on yksi valtioneuvoston logistiikan digitalisaatiota koskevan periaatepäätöksen toimenpiteistä ja toimii taustamateriaalina logistiikan digitalisaation kehittämistyössä.Periaatepäätöksen visiona on, että infrastruktuuri, logistiikka ja tieto muodostavat toimivan kokonaisuuden kuljetuskäytävillä ja, että Suomi on digitalisaatiolla siirretty kohti tehokasta ja kestävää logistiikkaa.Logistiikan tietoympäristön rakentuminen -selvitys oli käsittelyssä liikenne- ja viestintäministeriön Logistiikan digitalisaatiofoorumissa 30.11.2021 ja on nyt julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa. Selvityksen liikenne- ja viestintäministeriölle teki Ramboll CM Oy.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi osallistuu Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn rahoitukseen 125 miljoonalla eurolla. Rahoituskierrosta aikaistettiin koronaviruspandemiasta kärsineiden köyhimpien maiden tukemiseksi.Lähes 50 avunantajamaata ja kehitysmaaedustajaa ovat päässeet sopimukseen Kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn (International Development Association) rahoituksesta vuosille 2022–2025. Kokonaisuudessaan avunantajamaiden rahoituspaketti on 93 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta kehitysyhteistyövarojen osuus on noin 24 miljardia dollaria. Rahoituspaketin muut osat koostuvat kehitysmaiden aikaisempien lainojen palaumista sekä markkinarahoituksesta. Maailmanpankkiryhmän osana toimiva IDA myöntää pehmeäehtoista lainarahoitusta ja lahjarahoitusta kaikkein köyhimmille kehitysmaille. IDA edistää kestävää kehitystä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista maailmassa. IDAn työssä korostuvat vammaisten, naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema, sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. IDA tukee myös kehitysmaiden työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämistä ja hallinnon ja veronkantokyvyn vahvistamista.”Monenkeskisten rahoituslaitosten, kuten IDAn, kautta Suomi pääsee vaikuttamaan merkittävän kehitysrahoituskokonaisuuden sisältöön. Suomi on painottanut neuvotteluissa ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja vammaisasioihin liittyviä kysymyksiä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.IDAn rahoituksesta sovitaan kolmen vuoden välein käytävissä rahoitusneuvotteluissa. Koronaviruspandemian takia uutta rahoituskierrosta aikaistettiin vuodella pandemiasta kärsineiden kehitysmaiden tukemiseksi. Edellisellä rahoituskierroksella Suomi tuki rahastoa 114 miljoonalla eurolla, eli Suomen lupaaman lahja-avun määrä kasvaa noin 10 prosenttia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen julkisten hankintojen strategian yhtenä tavoitteena on, että hankinnoissa edistetään ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien kunnioittamista. Siksi Hankinta-Suomi-yhteistyössä on laadittu vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet (Code of Conduct), jotka on tarkoitettu lisättäväksi osaksi hankintasopimusta. Tällöin toimittajalta edellytetään sitoutumista siihen, että tuotteen valmistus tapahtuu olosuhteissa, jotka ovat eettisten toimintaohjeiden mukaisia.”Tarjouspyyntöön liitettävät vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet turvaavat työntekijöiden oikeuksia ja samalla vastuullisten yritysten menestystä julkisissa hankinnoissa. Kannustan hankintayksikköjä käyttämään niitä erityisesti silloin, kun hankinnassa on riski ihmisoikeusloukkauksille. Uskon, että julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselin laatima vähimmäisvelvoitteiden malli auttaa niiden käytön lisäämisessä”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Sosiaalisten riskien tunnistaminen tulee tehdä ennen hankinnan käynnistämistäOn tärkeää tunnistaa niiden tuotteiden tai palvelujen hankintoja, joissa voi olla muita suurempi riski ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien loukkauksiin. Ongelmia voi esiintyä ulkomaisissa tuotantoketjuissa, mutta myös Suomessa tapahtuvassa palvelutuotannossa, esimerkiksi rakennus-, siivous- ja ravintola-aloilla. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattaminen ja niiden toteutumisen edistäminen ja valvominen tuotantoketjun eri vaiheissa. Vähimmäisvelvoitteissa viitataan muun muassa tiettyihin kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.Velvoitteet on laadittu kaikkien hankintayksiköiden käyttöön. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia.  Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi Hankinta-Suomen verkkosivuilla. Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto, Hansel ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI järjestävät Hankinta-Suomi-webinaareja sosiaalisesti kestävistä hankinnoista vuonna 2022. Webinaarit perustuvat vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteisiin ja aiemmin julkaistuun HEUNIn laatimaan Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaaseen. Webinaarit järjestetään 18. tammikuuta ja 10. helmikuuta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi