NordenBladet —Vuoden 2022 valtionavustushaku avattiin 4. helmikuuta. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea kuntien toiminnan, tehtävien tai sisäisten prosessien digitalisointiin ja uudistamiseen siten, että hankkeen toteutuksessa korostetaan joko tietoaineistojen laadun kuvaamista, arviointia ja kehittämistä osana kuntien tiedonhallintaa tai osaamisen kehittämistä ja varmistamista.Avustusta voi hakea kuntien yhteisiin hankkeisiin, joilla edistetään digitalisaatiota ja sen edellyttämää toiminnan muutosta ja juurtumista pysyviksi ja entistä paremmiksi käytännöiksi. Hakemuksista arvioidaan erityisesti sitä, millaisen parannuksen hanke saa aikaan ja miten hanke muuttaa kunnan toimintatapoja ja prosesseja. Avustusta ei voi hakea sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimialansa kehittämistä erikseen. Yksinomaan aineiston digitointihankkeisiin ei myöskään myönnetä avustusta. Hakuaika päättyy 25.4.2022 kello 16.15.
NordenBladet —Hallituksen koronaministerityöryhmä jatkoi tiistaina 8. helmikuuta hallituksen neuvottelussa viime viikolla linjattujen asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. Ministerityöryhmä puolsi myös etätyösuosituksen päättymistä helmikuun lopussa. Ravintolarajoitusten lieventämistä ja nykymuotoisen koronapassin jäädyttämisen jatkoa koskevia asetuksia valmistellaan. Periaatepäätös hybridistrategian päivittämisestä annetaan valtioneuvoston istunnossa torstaina.Ministeriöt esittävät etätyösuosituksen päättymistä helmikuun lopussaMinisterityöryhmä puolsi valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön esitystä, että etätyösuositus päättyisi 28. helmikuuta. Vaikka valtakunnallinen etätyösuositus päättyisi, niin alueellisesti se voitaisiin pitää voimassa leviämisalueilla. Koronaministeriryhmä piti hyvänä joustavaa vaiheittaista siirtymistä etä- ja läsnätyön yhdistämiseen.Työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten viestintää, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia. Työnantaja vastaa riskien arvioinnista työpaikalla. Jotta terveysturvallinen työskentely on mahdollista, tulee työpaikoilla edelleen noudattaa hygienia- ja suojautumistoimia sekä edistää muilla tavoin järjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä.Ravintolarajoituksiin lievennyksiä 14. helmikuutaHallitus linjasi viime viikolla, että ravintolarajoituksia lievennettäisiin leviämisalueilla 14. helmikuuta alkaen niin, että anniskelu päättyisi kello 23 ja aukiolo kello 24. Lievennykset koskisivat sekä ruoka- että anniskeluravintoloita. Istumapaikkavaatimus ja asiakasmääriä koskevat rajoitukset pysyisivät nykyisellään. Ravintola-asetuksen muutos on tarkoitus antaa torstaina 10. helmikuuta valtioneuvoston istunnossa.Lisäksi hallitus on aiemmin todennut, että mikäli tautitilanteen kehitys jatkuu suotuisana ja terveydenhuollon kantokyky ei ole uhattuna, ravintolarajoituksista luovuttaisiin kokonaan 1. maaliskuuta alkaen kaikkien ravitsemisliikkeiden osalta.Koronapassin jäädytyksen jatkoa valmistellaanMinisterityöryhmä esittää, että nykymuotoisen koronapassin jäädyttämistä jatketaan 28. helmikuuta saakka. Lisäksi koronatodistuksen käytön laajentamista koskevan esityksen valmistelua jatketaan tulevaisuuden varalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana.Alueille ohjeita tilaisuuksien rajoituksia koskienHallitus suositteli viime viikolla, että kaikki kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan yleisötilaisuuksia sekä harrastustoimintaa koskevat kokoontumismäärä- ja asiakaspaikkarajoitukset purettaisiin kokonaan 14. helmikuuta alkaen.Suosituksista lähtee sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje alueellisille viranomaisille mahdollisimman pian. Kunkin alueen toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätökset voimassa olevista rajoituksista.Hybridistrategian päivityksestä periaatepäätösMinisterityöryhmässä viimeisteltiin koronanhoidon hybridistrategian päivitystä. Uudesta hybridistrategiasta on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös tämän viikon torstain yleisistunnossa. Samalla kumotaan periaatepäätös hätäjarrumekanismin käyttöönotosta.Hybridistrategian tavoite vuonna 2022 on yhteiskunnan vakauttaminen mahdollisimman avoimeksi, jälkihoidon ja jälleenrakennuksen tukeminen sekä tarkoituksenmukainen varautuminen globaalin pandemian jatkumiseen. Ihmisten omaehtoista koronaterveyden edistämistä tuetaan rokotusten, kotitestauksen edistämisen ja kansalaisviestinnän keinoin. Päätöksenteossa huomioidaan edelleen lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Tilanteen niin vaatiessa epidemiatilanteen äkilliseen heikkenemiseen on pystyttävä vastaamaan tarkoituksenmukaisin keinoin.Epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen, tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin ja vain välttämättömiltä ja rajatuilta osin tilapäiseen sääntelyyn, mukaan lukien EU:n koronatodistuksen kansallinen käyttö. Koronaturvallisessa arkielämässä korostuvat kattavat rokotukset, kotitestauksen edistäminen ja selkeä kansalaisviestintä kunkin alueen tilanteesta ja toimista.Testaus- ja jäljitysstrategian päivitystyö eteneeMinisterityöryhmä sai myös katsauksen sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta testaus- ja jäljitysstrategian päivityksestä. Tavoitteena on ottaa uudistettu strategia käyttöön mahdollisimman pian.Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että testaus- ja jäljitysstrategia päivitettäisiin nykyisen epidemiatilanteen vaatimusten mukaiseksi niin, että käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa.Strategiassa tarkennettaisiin periaatteita, joilla nykyisessä epidemiatilanteessa kohdennetaan testausta ja jäljitystä erityisesti riskiryhmien suojelemiseen ja sote-henkilöstöön. Lisäksi jatkossa epidemian hallinnassa korostuvat sairastuneiden ja altistuneiden omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.
NordenBladet —Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät kyberkoulutuspaketin kaikkiin EU-maihin. Suomen saama hankeraha EU:n elpymisvälineestä on kolmivuotinen ja arvoltaan viisi miljoonaa euroa.Kyberturvallisuuden kansalaistaidot ovat yhä tärkeämmässä roolissa digitalisoituvissa yhteiskunnissa. Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat laajan hankkeen, jossa luodaan EU-jäsenmaihin yhteinen kyberturvallisuuden kansalaistaitojen koulutuspaketti. Kolmivuotisen hankkeen sopimus on allekirjoitettu.”Tietoturvan ymmärtäminen ja perustaidot ovat yhä tärkeämpiä ja on kansalaistaito jokaiselle digitaalisissa yhteiskunnissa”, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja hankkeen johtaja Jarno Limnéll sanoo.”Aalto-yliopistolla on pitkäaikainen kokemus kyberturvallisuuden asioiden tutkimuksesta, opetuksesta, verkko-opetusalustojen luomisesta sekä koulutusmateriaalien tekemisestä. Meillä on erinomaiset lähtökohdat viedä osaamistamme Euroopan laajuisesti ja samalla vahvistaa Suomen jo entisestään hyvää mainetta kyberturvallisuudessa”, Limnéll jatkaa.”Kansalaisten tahto ja taito käyttää digitaalisia palveluita ratkaisee sen, miten digitalisaatio yhteiskunnassa etenee. Olennaista on, että voimme luottaa digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Luottamus syntyy, kun turvallisuus on sisäänrakennettu ja käyttäjä ymmärtää sen merkityksen”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.”Kyse on sekä nykyhetken että tulevaisuuden kansalaistaidoista, joiden merkitys kasvaa vuosi vuodelta digitalisaation kehittyessä. Asian tärkeyttä kuvaa se, että hankkeen rahoitus on osa EU:n elpymisvälinettä. Näiden taitojen opettamiseen ja kouluttamiseen kannattaa panostaa ja samalla hyödyntää uudenlaisiakin oppimisen keinoja”, valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen toteaa.Kybertaitoja opettava peli innostamaan kaikkia kohderyhmiäAalto-yliopiston tutkijaryhmä Limnéllin johdolla aloittaa työnsä heti. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on jo itsessään hyvin laaja. Tavoitteena on tutkimuksen keinoin selvittää kyberkansalaistaitojen opettamisen tapojen ja materiaalien nykytila Euroopan unionin jäsenmaissa. Tuloksena syntyy kattava raportti kyberkansalaistaitojen opettamisen nykytilasta koko Euroopan unionin alueella.Aalto-yliopistolla ja sen kyberturvallisuuden tutkijoilla on pitkä kokemus EU-hankkeista ja niiden onnistumisen edellytyksistä sekä vahva poikkitieteellinen yhteistyö yliopiston sisällä. Projektissa hyödynnetään Aallon monialaista osaamista ja kehitetään kyberturvaopetukseen uusia keinoja esimerkiksi pelillistämisen avulla. Pelin sisältö ja visuaalisuus ovat tärkeitä keinoja oppimiseen innostamisessa.Projektin suurin tuotos on kyberkansalaistaitoja opettavan, kaikille avoimen verkkosivun avaaminen. Verkkosivun sisältö on saatavissa kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Verkkosivuilla oleva koulutusmateriaali tulee olemaan käyttäjille mahdollisimman helppokäyttöinen ja käytännönläheinen, ja se huomioi kaikki ikäryhmät. Mahdollisimman aikaisin tehtyjen käyttäjäkokemuksien hyödyntäminen toteutuu niin verkkosivujen opetusmateriaalin kuin pelin toteuttamisessa.
NordenBladet —Sisäministeriö on päättänyt lähettää asiantuntijan Madagaskarille, jossa trooppinen sykloni Batsirai on aiheuttanut laajoja tuhoja runsaiden sateiden, voimakkaan tuulen ja myrskytulvien vuoksi. Pelastusopisto toimii lähetettävän asiantuntijan työnantajana.Pelastusopisto lähettää sisäministeriön päätöksellä asiantuntijan Madagaskarille osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Madagaskar on pyytänyt kansainvälistä apua. Pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyn asiantuntijaryhmän tarkoituksena on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Suomen lähettämän asiantuntijan tehtävänä on kerätä tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa.Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjäKansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.Lisätietoja:Pelastusopiston koulutuspäällikkö Jari Korpela, p. 029 545 3480 (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jolla tuetaan joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä paikallistasoilla. Esi- ja perusopetuksen järjestäjillä on mahdollisuus hakea valtion erityisavustusta vuosina 2022–2023 toteutettaviin pilottihankkeisiin. Hakemus ei koske kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa mukana olevia kuntia.Valtionavustuksilla tuetaan hankkeita, joiden avulla vahvistetaan oppimista esi- ja alkuopetuksessa. Avustettavien pilottien tavoitteena on löytää toiminnallisia ja pedagogisia ratkaisuja lasten kehitystä ja oppimista tukevien jatkumoiden sekä esi- ja perusopetuksen välisten siirtymäkäytänteiden kehittämiseen.Valtionavustus on tarkoitettu muun muassa kunnille ja esi- ja perusopetuksen järjestäjille yhdysluokkaopetusta, vuosiluokkiin sitomatonta opetusta sekä yhteisopettajuutta ja tiimiopettajuutta tukevien pilottien toteuttamiseen. Pilottihankkeissa kehitetään paikallisista tarpeista lähteviä toimintamalleja yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen toteuttamiseksi lainsäädännön sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.Osana pilotointia toteutetaan selvitys joustavan esi- ja alkuopetuksen opetusjärjestelyistä ja niiden vaikuttavuudesta osana kehittämistä.Hakuaika päättyy 15.3.2022. Avustusta on haettavissa vuosille 2022-2023 yhteensä 10 miljoonaa euroa.Joustavan esi- ja alkuopetuksen erityisavustuksen hakuilmoitus
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Posiva Oy:n valtioneuvostolle toimittamasta käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. Kapselointilaitos sijaitsee maan pinnalla ja loppusijoituslaitoksen loppusijoitustilat noin 400–430 metrin syvyydessä peruskalliossa Eurajoen Olkiluodossa.Posiva Oy jätti työ- ja elinkeinoministeriölle valtioneuvostolle osoitetun käyttölupahakemuksensa 30.12.2021. Se hakee käyttölupaa laitokselle vuoden 2024 maaliskuusta vuoden 2070 loppuun saakka. Sinä aikana valtaosa Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta sijoitettaisiin loppusijoituslaitokseen. Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitosta on suunniteltu käytettävän noin 2120-luvulle saakka, kunnes kaikki omistajien ydinvoimalaitosten ennakoitu käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu.TEM pyytää kuulemisessa lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon käyttölupahakemuksen käsittelyssä. Ministeriö varautuu järjestämään myös viranomaisseminaarin lupahakemuksen käsittelyn aikana. Lisäksi ministeriö pyytää lausunnon Säteilyturvakeskukselta (STUK) kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallisuudesta. TEM käsittelee käyttölupahakemuksen ydinenergialain mukaisesti. Käyttöluvan myöntämisestä päättää myöhemmin valtioneuvosto.Valtioneuvosto myönsi Posivalle rakentamisluvan marraskuussa 2015. Posivan rakentamisluvan mukainen rakentaminen alkoi joulukuussa 2016. Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn rakentamisen Posiva aloitti kesäkuussa 2004 valtioneuvoston periaatepäätöksen nojalla ja Säteilyturvakeskuksen valvonnassa. Se on merkittävä osa loppusijoituslaitoksen kokonaisuutta.Lausuntoja voi antaa monella eri tavalla 15. syyskuuta saakkaIlmoitus Posivan käyttölupahakemuksen käsittelyn aloittamisesta on julkaistu 8.2.2022 Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Hufvudstadsbladetissa, Länsi-Suomi -lehdessä, Loviisan Sanomissa ja Östnylandissa sekä julkaistaan Raumalaisessa ja Nya Östis -lehdessä 9.2.2022. Lisäksi hanketta koskeva lausuntopyyntö on verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa ja kuulutus työ- ja elinkeinoministeriön ministeriön verkkosivuilla osoitteessa: https://tem.fi/posivan-kayttolupaLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 15.9.2022. Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tällöin tarvitse lähettää erikseen ministeriöön. Lausunnon antajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät lausuntopalvelu.fi käyttöohjeista. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan sivustolla.Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää myös sähköpostilla ministeriön kirjaamoon: kirjaamo.tem(at)gov.fi tai kirjeitse osoitteella Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Kirjaamon käyntiosoite on Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki. Lausunnoissa pyydetään viittaamaan asian diaarinumeroon VN/34352/2021.
NordenBladet —Lapin yliopiston tutkijaryhmä selvitti, miten ulkomaisen virkamiehen lahjontaa koskevia lahjusrikossäännöksiä on sovellettu oikeuskäytännössä. Tutkimus osoittaa, että kansainväliseen liiketoimintaan liittyvien lahjusrikostapausten oikeuskäsittelyyn kytkeytyy erilaisia rikoslainsäädännön kattavuuteen, säännösten muotoiluun, näytön saatavuuteen ja näyttökynnykseen liittyviä haasteita.Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä ulkomaisen virkamiehen lahjonta on tullut Suomessa käräjä- ja hovioikeuksien arvioitavaksi viidessä tapauksessa. Tapaukset liittyivät kansainvälisten konsernien harjoittamaan ulkomaankauppaan ja tiettyyn ulkomaisen valtion tai valtiollisen tahon tekemään hankintaan. Kaikissa tapauksissa lahjusrikossyytteet kuitenkin hylättiin viimeistään hovioikeudessa. Hylkäämisten taustalla olivat esimerkiksi ulkomaisen virkamiehen käsitteeseen liittyneet tulkintavaikeudet tai se, ettei tapauksessa tuomioistuimen näkemyksen mukaan ollut esitetty riittävää näyttöä. Myös tahallisuuden toteennäyttäminen osoittautui haastavaksi.Tutkimuksessa esiin nousseisiin haasteisiin vastaamista hankaloittaa se, ettei virkamiehen lahjontaa koskeville säännöksille useinkaan ole tehokkaasti sovellettavissa olevaa vaihtoehtoa. Lahjusrikosten yritystä tai vaikutusvallan kauppaamista ei ole erikseen kriminalisoitu ja yksityisen sektorin lahjontaa koskevat säännökset ovat nekin osoittautuneet vaikeasti sovellettaviksi. Lahjusrikoksiin puuttumisen tehostamiseksi tarvitaan siksi lainmuutoksia.Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät lahjusrikokset tehdään usein yritysten liiketoiminnan yhteydessä ja yrityksen puolesta tai hyväksi. Oikeushenkilön rangaistusvastuulle olisi siksi syytä antaa enemmän painoa oikeusprosessissa niin esitutkinnassa, syyteharkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssäkin. Vertailevan tarkastelun perusteella tehokkaimmin oikeushenkilön rangaistusvastuun toteuttaminen onnistuu silloin, jos se on toteuttavissa täysimittaista oikeudenkäyntiä kevyemmässä menettelyssä. Lisäksi keskeiseksi osaksi oikeushenkilöiden vastuuta näyttävät muodostuneen niille määrätyt menettämisseuraamukset. Suomessa rikoshyöty on määritelty ahtaasti ja lahjusrikoksella välillisesti saatua hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen määrääminen oikeushenkilölle on hankalaa. Sääntelyä olisi tältä osin tarpeen täsmentää.Viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta lahjusrikoksistaTutkimuksessa selvitettiin myös lahjusrikossääntelyn ja sitä koskevan koulutuksen kehittämistarpeita. Tutkimus osoittaa, että tuomareille, syyttäjille ja rikostutkijoille tarjolla olevaa lahjusrikoksia käsittelevää koulutusta ja siitä tiedottamista on tarpeen lisätä ja kehittää. Keskeistä on koulutuksen saavutettavuus ja oikea-aikaisuus silloinkin, kun tarkasteltavana on kansainväliseen liiketoimintaan liittyvän lahjonnan kaltainen rikollisuuden muoto, jota koskevia tapauksia etenee oikeusprosessiin harvoin. Siksi on tärkeää, että saatavilla on myös jatkuvasti saatavilla olevia ajantasaisia tukimateriaaleja. Perusteita näyttää olevan myös tuomarien jonkinasteiselle erikoistumiselle.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet —Kunnille suunnatun avustushaun tarkoituksena on tukea Suomen mallin mukaista harrastustoimintaa kunnissa. Koululaisille tarjotaan heidän toiveidensa mukaisia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Haku alkaa 15.2.2022 ja päättyy 22.3.2022. Avustusta haetaan aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa.Harrastamisen Suomen mallissa kunta yhteistyössä monien paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten harrastusten järjestäjien kanssa suunnittelee ja järjestää harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Kulttuurin, liikunnan, tieteen ja muiden alojen harrastukset voivat tapahtua kouluissa tai muissa paikoissa harrastuksen sisällöstä riippumatta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaat. Haku koskee lukuvuoden 2022-2023 toimintaa. Harrastukset alkavat viimeistään syyskuussa ja jatkuvat toukokuuhun asti.Harrastukset valitaan kuhunkin kouluun koulun oppilaiden kuulemisesta saadun tiedon pohjalta. Kunnat voivat hyödyntää joko opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2020 tuloksia tai järjestää oman vastaavanlaisen kuulemisen. Oleellista on, että kuhunkin kouluun viedään oppilaiden toivomia harrastuksia.
NordenBladet —Lausunnot saatiin yli 80 kunnalta. Lisäksi lausuntoja antoivat muun muassa eräät kuntayhtymät ja hyvinvointialueet. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja hyvinvointialueen välisen vuokran määräytymisestä vuosina 2023–2026 oli lausunnolla 30.11.2021–24.1.2022.Lausunnoissa esitettiin yleisiä huomioita sääntelystä sekä kommentteja pääomavuokran ja ylläpitovuokran määräytymiseen. Lausunnoissa kiinnitettiin muun muassa huomiota kunnissa nykyisin sovellettaviin erilaisiin käytäntöihin, arvomääritykseen sekä sisäisen vuokran järjestelmiin. Toisaalta lausunnoissa perusteltiin tarvetta vuokran yhtenäiseen määräytymiseen. Valtiovarainministeriössä käydään lausuntopalaute läpi ja jatketaan valmistelua. Tavoitteena on, että asetus annettaisiin mahdollisimman pian kevään aikana.Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen voimaanpanolaissa säädetään kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen siirtymisestä hyvinvointialueen hallintaan 1.1.2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta 3 + 1 vuoden siirtymäajaksi vuokrasopimuksen. Vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrattuun toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia toimitilojen hallinnasta ja toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin kuin pykälässä säädetään. Esimerkiksi pidemmät vuokrasopimukset ovat mahdollisia. Siirtymäajalla vuokra kuitenkin määräytyy säädetyllä tavalla.
NordenBladet —YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CSocD) 60. istunto järjestetään hybridimuotoisena New Yorkissa ja etänä 7.-16.2.2022. Istunnon pääteemana on toipuminen koronapandemiasta ja kestävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja ihmisarvon varmistaminen kaikille sekä köyhyyden ja nälän poistaminen Agenda 2030 -toimintaohjelman saavuttamiseksi. Suomi osallistuu istuntoon virtuaalisesti monitoimijavaltuuskunnalla, jota johtaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Suomen valtuuskunnassa on edustajia ministeriöistä, THL:stä ja eri kansalaisjärjestöistä. Ministeri Sarkkinen käyttää pohjoismaisen yleispuheenvuoron sekä osallistuu kahteen korkean tason keskustelufoorumiin. Suomi on mukana kahdessa sivutapahtumassa. ICSW:n (International Council on Social Welfare) sivutapahtuma käsittelee ruoka- ja ravitsemuspolitiikkaa, ja tilaisuudessa puhujana on sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio. YK:n sosiaalisen kehityksen tutkimusinstituutin (UNRISD) sivutapahtuma tarkastelee uutta ekologista yhteiskuntasopimusta oikeudenmukaisen vihreän siirtymän yhteydessä. Suomesta puhujana tilaisuudessa on sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ORSI-hankkeesta.
