NordenBladet — Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävien mallinnuksien rooli on viime vuosina korostunut ympäristölupaprosessissa, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet on todettu oikeudellisesti sitoviksi Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 7. helmikuuta julkaistu hankeraportti kokoaa hyvän mallinnuksen kriteerit ja ehdottaa täsmennyksiä lainsäädäntöön ja ympäristölupaprosessin käytäntöihin.Mallinnuksia käytetään ennakkoselvityksissäKun ympäristölupaprosessissa arvioidaan uusien hankkeiden vaikutuksia vesimuodostumille, tarvitaan erilaisia ennakkoselvitysmenetelmiä. Jo nykyisin käytössä on monia menetelmiä, myös mallinnuksia, mutta menetelmille ei ole ollut laatukriteeristöä. Lisäksi mallinnukseen liittyviä yksityiskohtaisia ohjeita tai vaatimuksia on vaikea antaa, sillä mallinnus on aina tapauskohtaista.Mallinnukseen liittyvät epävarmuudet heijastuvat ennakkoselvityksen tulosten luotettavuuteen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lupapäätöksen tietopohjan tai mallinnuksen epävarmuudet tulkitaan pääasiallisesti luvanhakijan vahingoksi. Mallinnustulosten yhteydessä onkin tarpeen tunnistaa ja raportoida tuloksiin liittyvät epävarmuudet ja niiden merkitys ennakkoarvion tuloksiin.Ennakkoselvityksiin sisältyy väistämättä epävarmuuksia, mutta niihin voidaan myös varautua oikea-aikaisen seurannan ja sopeutuvan hallinnan keinojen avulla. Lisäksi on muistettava, että epävarmuuksineenkin mallinnus tuottaa päätöksen tueksi tarvittavaa lisätietoa ja vähentää näin päätöksenteon epävarmuutta.Hyvän mallinnuksen kriteerit – minimivaatimukset mallinnusraporteilleValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan VESIMALLIT-hanke määritteli hyvän mallinnuksen kriteerit eli sen, mitä ympäristölupaa varten tehdyiltä mallinnuksilta pitää vaatia. Kriteeristö helpottaa lupaprosessia sekä hakijan että lupaviranomaisen näkökulmasta ja auttaa ympäristövaikutusten hallinnassa.Hyvällä mallinnuksella on kolme ydinvaatimusta.Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävän mallin tulee olla pätevä eli sillä tulee olla vahva tieteellinen perusta.Mallin tulee myös sopia lupaprosessin tarpeisiin.Lisäksi mallin tulee olla eri osapuolten hyväksymä ja puolueeton.Mallinnuksen rooli ja vastuunjako kaipaavat selvennystä sääntelyssäMallinnuksen rooli ympäristölupaprosessissa on viime vuosina korostunut, kun EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuvat vesienhoidon ympäristötavoitteet – vesien tilan heikentämisen estäminen ja hyvän tilan saavuttaminen – on todettu oikeudellisesti sitoviksi.Euroopan unionin tuomioistuimen ja Suomen korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää sellaiselle hankkeelle, joka heikentää vesimuodostuman yhdenkin laadullisen tekijän tilaa tai vaarantaa vesimuodostuman hyvän tilan saavuttamisen.Tutkijat havaitsivat suomalaisessa lainsäädännössä useita mallinnukseen liittyviä kipupisteitä.Oikeudellisesti on osittain epäselvää, miten luvanhakijan vastuu vesiympäristöön kohdistuvien ympäristövaikutusten selvittämisestä ja viranomaisen vastuu yleisen ympäristötiedon tuottamisesta jakaantuvat.Selvitysten riittävyydelle ei ole selviä oikeudellisia edellytyksiä, eikä mallinnuksesta säädetä varsinaisesti lainkaan.Lisäksi hankkeiden vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia ei ole mahdollista hallita kovin tehokkaasti lupien jälkikäteisen muuttamisen avulla.Raportti sisältää ehdotuksia ja parannuksia myös sääntelyyn ja käytäntöihin. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaanedustustojen tuottama maa- ja aluekohtainen tieto hyödyttää suomalaisyrityksiä niiden etsiessä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Edustustojen tuottamat raportit antavat tietoa liiketoimintaympäristöön vaikuttavista asioista, kuten yhteiskunnan tilasta, sääntelykehityksestä, uudistuksista ja maan kehitysnäkymistä, jotka luovat liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.Kansainvälistyville suomalaisyrityksille suunnatusta Team Finland Market Opportunities –palvelusta löytyy yli 90 maan ja alueen tuoreet katsaukset vauhdittamaan vienninedistämistä.Tutustu edustustojen laatimiin tuoreisiin katsauksiin alta. Nämä raportit sekä muuta hyödyllistä markkinatietoa löytyy lisää Market Opportunites –palvelusta.A-LAlankomaatAlgeriaArabiemiirikunnatArgentiinaAustraliaBangladeshBelgiaBoliviaBosnia ja HertsegovinaBrasiliaBulgariaChileDominikaaninen tasavaltaEcuadorEgyptiEspanjaEtelä-AfrikkaEtelä-Korea     FilippiinitGhana                Guyana              Hongkong          Indonesia          Intia                    Iran                     Irlanti                 Islanti                 Iso-Britannia     Israel                  Italia                   Itävalta              Jamaika              Japani                Jordania      Kambodža         Kanada               Kazakstan          Kenia                  Kiina                   Kolumbia           Kosovo               Kreikka               Kroatia               Kuuba                KyprosLatvia                 Libanon              Liettua M-Y Malesia              Malta                 Marokko            Meksiko             Montenegro     Mosambik         Namibia             Nepal                 Nigeria               Norja                  Palestiinalaisalue             Panama             Paraguay           Peru                   Pohjois-Makedonia       Portugali            Puola                  Ranska               Romania            Ruanda              Ruotsi    Saksa                  Sambia               San Marino       Saudi-Arabia     Serbia                 Singapore          Slovakia             Slovenia             Sveitsi Bern       Sveitsi Geneve  Taiwan               Tansania           Tanska               Thaimaa            Trinidad ja Tobago      Tšekki                 Tunisia               Turkki                 Ukraina              Unkari                Uruguay            Uusi-Seelanti    Venäjä               Vietnam             Viro                    Yhdysvallat     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään käynnistyvällä kampanjalla halutaan nostaa valokeilaan vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa. Kampanjan toteuttaa Oikeusministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansalaisareena ry:n kanssa.Yli puolet suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä mukana vapaaehtoistoiminnassa muodossa tai toisessa. Vapaaehtoistoiminnalla tiedetään olevan merkittäviä ihmisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhdessä tekeminen ja auttaminen vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, lisää sukupolvien ja eri ryhmien välistä kanssakäymistä sekä vähentää yksinäisyyttä. Vapaaehtoistoiminnalla on korvaamaton rooli muun muassa urheiluseuroissa, pelastustoiminnassa, potilasjärjestöissä, kotoutumisen parissa, ympäristötyössä ja kulttuurikentällä. Kaikella tällä on tietysti myös merkittävää kansantaloudellista merkitystä.Pop-up -auttaminen kiinnostaaMerkittävästä roolistaan huolimatta vapaaehtoiskentän toimijoilla on kasvavia haasteita löytää uusia jäseniä ikääntyvien aktiivien tilalle. Tuoreimpien vapaaehtoistoiminnan tutkimusten mukaan yhä harvempi suomalainen haluaa sitoutua pitkiksi ajoiksi johonkin toimintaan. Tähän vaikuttavat monet syyt ihmisten ajankäytön muutoksista ja kaupungistumisesta väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen. Kiinnostus auttamiseen ei ole kadonnut minnekään, mutta se on muuttanut muotoaan.Oikeusministeriö toimii vapaaehtoistyön koordinaation ja kehittämisen vastuuministeriönä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Teheranissa 7. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Iranin presidentti Ebrahim Raisin, ulkoministeri Hossein Amir Abdollahianin, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n Afganistanin avustusoperaation (UNAMA) Iranin-toimistojen johtoa sekä muita kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomen ja Iranin diplomaattisuhteiden solmimisesta on kulunut 90 vuotta. Pitkä suhteemme mahdollistaa suorat ja avoimet keskustelut. Suomi on valmis tukemaan myös alueellista vuoropuhelua luottamuksen ilmapiirissä”, ulkoministeri Haavisto toteaa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Dohassa 6. helmikuuta. Vierailullaan ministeri Haavisto tapaa muun muassa Qatarin ulkoministerin, šeikki Mohammed bin Abdulrahman Al-Thanin, sekä kansainvälisen yhteisön edustajia.Matkan aikana käydään keskusteluja muun muassa kahdenvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista teemoista, kuten Afganistanin tilanteesta. ”Suomi on avannut suurlähetystön Dohaan joulukuussa 2021. Edustuston avaaminen mahdollistaa Suomen ja Qatarin poliittisten ja taloudellisten suhteiden edelleen kehittämisen sekä nykyistä laajemman vuoropuhelun eri teemoista”, ulkoministeri Haavisto toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — – Vihapuhe kaventaa yhteiskunnallista keskustelua ja uhkaa erityisesti vähemmistöjen ja naisten sananvapautta. Vaikka sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada ääni paremmin kuuluviin, vihapuhe uhkaa hiljentää heidät. Tätä emme voi hyväksyä, vaan jokaisen on voitava osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa vihapuheesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään EU:n oikeusministerikokouksessa Ranskan Lillessä.Euroopan komission aloitteen mukaan vihapuhe ja viharikokset tulisi voida kriminalisoida EU-tasolla nykyistä laajemmin. Taustalla on komission huoli lisääntyvästä vihapuheesta ja siitä, että verkossa tapahtuva vihapuhe uhkaa yhä vakavammin Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerit keskustelivat vihapuheen ja viharikosten torjunnasta sekä tapasivat Googlen ja Metan edustajia. – Tapaaminen verkon suurten toimijoiden kanssa oli erittäin tärkeä, koska näiden toimijoiden on kannettava oma vastuunsa. Vihapuheen ja viharikosten torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa, mutta tarvitaan myös paljon muuta. On tärkeää laaja-alaisesti panostaa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan, ministeri Henriksson sanoo.Lasten oikeudet turvattava tehokkaasti EU:ssa  Ministerit pureutuivat kokouksessa myös ongelmiin, joita seuraa siitä, ettei EU-tasolla ole sääntelyä yhdessä jäsenvaltiossa määräytyneen vanhemmuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta muissa jäsenvaltiossa. Ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa sateenkaariperhe on muuttanut toiseen jäsenvaltioon eikä toinen vanhemmista ole voinut enää toimia lapsen oikeudellisena vanhempana päivittäisissä asioissa, kun vanhemmuutta ei ole tunnustettu uudessa asuinvaltiossa. Euroopan komissio harkitsee nyt lainsäädäntöaloitteen esittämistä vanhemmuuden tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin jatkossakin omassa lainsäädännössään siitä, miten vanhemmuus kansallisesti määräytyy. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö lähtökohtaisesti tunnustaa muissa maissa vahvistetun vanhemmuuden.– Tässä on perimmiltään kyse lasten oikeuksien toteutumisesta. Vapaa liikkuvuus ei saa johtaa siihen, että lasten oikeudellinen asema jää epäselväksi silloin, kun hänen perheensä muuttaa maasta toiseen. Meidän tulee nyt löytää parhaat EU-tason ratkaisut tämän epäkohdan ratkaisemiseksi, ministeri Henriksson korostaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon ympäristöministeriölle ilmastolaista. Ilmastolain vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuuksia, koska ilmastotoimet päätetään vasta ilmastolain pohjalta annettavalla sääntelyllä.Arviointineuvosto katsoo, että ilmastolaki on sujuvasti ja ymmärrettävästi kirjoitettu kokonaisuus. Lain vaikutuksia on arvioitu kohtalaisen hyvin ottaen huomioon esitysluonnoksen tausta. Ilmastolaki on puitelaki, ja varsinaiset ilmastotoimenpiteet päätetään vasta myöhemmin ilmastolaissa säädetyn suunnittelujärjestelmän pohjalta. Tämän vuoksi vaikutusarviointeihin sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia tulisi arvioida huolellisesti myöhemmin annettavassa sääntelyssä. Hallituksen esityksessä tulisi arvioida, onko lain ohjausvaikutus riittävä, jotta jatkossa päätettävässä lainsäädännössä tehdään tarpeelliset ja laaja-alaiset vaikutusarvioinnit.  Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu melko kattavasti, mutta vaikutusarviointeja tulisi täydentää kotitalous- ja yritysvaikutusten osalta. Kotitalouksien alueellisia vaikutuksia tulisi arvioida.   Esimerkiksi väestöä menettävillä alueilla kotitalouksien kannustin öljylämmitysremontteihin voi olla vähäinen, jos kiinteistön arvo ja jälleenmyyntimahdollisuudet ovat vähäisiä. Maaseudulla auto saattaa olla välttämätön kulkuneuvo, mutta kotitalouksien tulotaso voi heikentää mahdollisuuksia sähköauton ja sen vaatiman latausinfran hankkimiseen.Yrityksille aiheutuvien muutosten mittaluokkaa tulisi selvittää, esimerkiksi minkä kokoluokan investointeja tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy ilmastolaista annettuun hallituksen esitysluonnokseen (ympäristöministeriön hanke YM036:00/2019).Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat saaneet valmiiksi ehdotuksen uudeksi rahoitusmalliksi ja rahoitustasoksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta. Rahoitusmalliuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2022. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta käynnistyy 1. tammikuuta 2024 alkaen.Hallitus sopi kehysriihessä 2021 määräaikaisen hankkeen asettamisesta, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta vuoden 2024 alusta lukien. Uuden rahoitusmallin laatimisessa tavoitteena on turvata rahapelien tuotolla toimineille avustuksensaajille ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.Parlamentaarinen esitys rahoitusmallistaUudessa rahoitusmallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Rahapelihaittojen ehkäisy pysyy edelleen arpajaislain tarkoituksena. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua.Valtionavustusrahoituksen taso päätetään poliittisella päätöksellä julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyvässä valtiontalouden kehyspäätöksessä neljälle tulevalle vuodelle eli koko kehyskaudelle jatkuvuuden ja ennakoitavuuden parantamiseksi. Vuositasolla valtionavustusrahoituksen valtion talousarvioesitykseen esitettävästä määrärahatasosta päätetään budjettikäsittelyssä.Lisäksi mallissa esitetään asetettavaksi parlamentaarinen neuvottelukunta seuraamaan yleishyödyllisille yhteisöille suunnattua rahoitusta sekä toiminnan kehittämistä. Neuvottelukunta asetetaan eduskuntakauden ajaksi. Osana rahoitusmalliuudistusta ministeriöille valmistellaan uudet sektorikohtaiset puitelait, mikä yhtenäistää nykykäytäntöä ja joihin esitetään sisällytettäväksi kirjaus, jonka mukaan rahoituksen kokonaistasossa huomioidaan yleinen kustannustason kehitys.Rahoituksen tasosta parlamentaarinen sopuOsana rahoitusmallin valmistelua kokoontunut parlamentaarinen seurantaryhmä on yhdessä hankeryhmän kanssa päässyt sopuun vuosien 2024–2026 rahoitustasosta. Vuoden 2024 rahoitustaso määriteltiin Veikkauksen pitkän aikavälin tuottokehityksen keskiarvon avulla olevan 990 000 000 euroa. Rahoitustaso alenee vuoteen 2026 veteraanien kuntoutusmäärärahojen aleneman myötä 974 900 000 euroon. Parlamentaarisessa sovussa määriteltiin myös, että nykyisiä jakosuhteita (MMM:n 4 %, OKM:n 53 % ja STM:n 43 %) kunnioitetaan siirtymävaiheessa.Parlamentaarisesta sovusta ja hallituksen jatkovalmistelusta tiedotetaan yksityiskohtaisemmin ensi tiistaina 8. helmikuuta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen muodostama työryhmä on saanut valmiiksi oppaan, jonka tehtävänä on tuottaa valtakunnallista ohjeistusta tuomioistuimille annettavan sosiaalilautakunnan selvityksen laatimista varten.Erotilanteessa vanhempien on mahdollista tehdä tuomioistuimelle hakemus yhteisen lapsen huollon ja tapaamisoikeuden vahvistamiseksi. Tuomioistuin voi pyytää lapsen asuinkunnan sosiaaliviranomaisilta selvitystä lapsen olosuhteista päätöksen tueksi. Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Vuoden 2023 alusta selvitysvastuu siirtyy hyvinvointialueille.Työryhmän laatiman oppaan tarkoituksena on tukea ammattilaisia selvitystyön tekemisessä ja työn kehittämisessä. Opas pyrkii tarjoamaan tutkittuun tietoon perustuvia työvälineitä ja konkreettista tukea selvitystyön eri vaiheisiin. Opas sisältää ohjeistusta myös väkivallan huomioimiseen osana selvitystyötä.Nyt julkaistun oppaan lisäksi THL laatii vuosien 2022–2023 aikana oppaan ja koulutuskokonaisuuden vaativista erotilanteista ja eron jälkeisestä väkivallasta osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston 29.12.2021 asettama sisärajavalvonta Suomen ja kaikkien Schengen-maiden välillä päättyi 31.1.2022. Sisärajavalvonnan päättymisen myötä Suomeen Schengen-maista saapuvilta edellytetään ainoastaan tartuntatautilain mukaisia covid-19-tautia koskevia todistuksia.Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa 2021 antama ohjauskirje terveysturvallisuustoimista rajat ylittävässä liikenteessä on kumottu. Jatkossa paikallisten toimijoiden tulee toimia tartuntatautilain perusteella. Tartuntatautilain terveysturvallista maahantuloa koskevat väliaikaiset säännökset 16 a–g § ovat voimassa 30.6.2022 asti.Tartuntatautilain mukaisiin toimiin maahantulon yhteydessä kuuluu todistusten tarkastaminen ja koronatestaus. Koronatestiin ei tarvitse osallistua, jos henkilöllä on todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta aiemmin sairastetusta koronataudista tai jos henkilö kuuluu laissa mainittuihin poikkeusryhmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uudet ohjeet Suomeen saapuville matkustajille:Covid-10 ohje Suomeen saapuville matkustajille (THL)Matkustaminen ja koronaviruspandemia (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi