NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT – ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena oli osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opetusministeri Li Andersson onnitteli voittajia keskiviikkona 9.2.2022 avoimessa verkkotilaisuudessa.Nord StarT-kilpailuun oli mahdollista osallistua projektitöillä ja käytänteillä, joissa eri ikäryhmät ja kouluasteet tekevät yhteistyötä. Koulu, luokka, kerho tai mikä tahansa muu joukko lapsia, nuoria tai aikuisia pystyivät osallistumaan hyvällä projektilla, jossa lapset ja nuoret näyttivät, miten ilmastokriisi torjutaan. Opettajien oli mahdollista osallistua ilmoittamalla kilpailuun mukaan hyvä opetuskäytänne. Kilpailu oli tarkoitettu koulutusjärjestelmän kaikille tasoille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.  Voittajien töissä oli laajasti esillä ilmasto-asiaa eri näkövinkkeleistä: Bokashi-menetelmästä kestävään runouteen. Opetusministeri Li Andersson korosti puheenvuorossaan, että nykyaikana koulujen on tärkeää tarjota tietoja ja taitoja ilmastonmuutoksen hillintään.– Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat meidän suurempia yhteiskunnallisia haasteita. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa koko yhteiskuntaan. On tärkeää, että koulut ja oppilaitokset pystyvät tarjoamaan tietoa ja taitoja ilmastokriisin hillintään. Laadukas ja tutkimusperusteinen kestävyyskasvatus auttaa nuoria keskittymään tekoihin, joilla torjutaan kriisiä, sanoi ministeri Andersson.Pohjoismaisen tuomariston mukaan voittaneet projektit hyödynsivät tieteenkäytänteitä tutkimuksellisuuden ja laboratorioyhteistyön kautta, nostivat esiin oppilaiden osaamista antaen äänen myös pienille lapsille. Projektit mahdollistivat myös nuorten oman toimijuuden niin itsenäisesti kuin yhteistyössä muiden kanssa ja runouden avulla nostivat esiin lasten ja nuorten omia ajatuksia ilmastonmuutoksesta, kilpailun tuomaristo luonnehti voittajatöitä.
Palkintojen suuruus on 500 euroa. Kilpailun voittajat ovat: 0-5 vuotiaat: Päiväkoti Piilometsä – Bokashi and biocarbon in horticultural farming 13-15 vuotiaat: Vuoksenniskan koulukeskus – Young children and climate change16-18 vuotiaat: Nurmijärven lukion Rajamäen toimipisteen kemian opiskelijoita – Toxins in natureFIN-CHI Innovation and Education Association – Youth Race-for Zero Climate ActionParas opetuskäytänne: Sustainable Poetry. Ruotsalainen yhteistyö opettajien ja kouluttajien kesken.Kilpailun tarkoituksena oli tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä.  Kilpailun tarkoituksena oli myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, opetusministeri Li Andersson, työministeri Tuula Haatainen ja työmarkkinajohto kokoontuivat keskiviikkona 9.2. keskustelemaan palkkatasa-arvosta. Tapaamisessa käsiteltiin erityisesti hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisiä toimenpiteitä samapalkkaisuuden lisäämiseksi. Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat noin vuosi sitten yhteiseen samapalkkaisuusohjelmaan. Tänään ministerit ja järjestöjohto totesivat, että ohjelma on edennyt suunnitellusti ja toimenpiteet ovat käynnissä. Samapalkkaisuusohjelman osana on tehty muun muassa selvitys työehtosopimusten vaikutuksista palkkaeroihin vuosina 2017–2020 ja käynnistetty laaja hanke, joka purkaa työelämän jakautumista sukupuolen mukaan. Tapaamisessa pidettiin tärkeänä myös työmarkkinakeskusjärjestöjen viime marraskuussa päivittämää suositusta työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnista. Suosituksessa ovat mukana esimerkiksi sopimusten vaikutukset sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Suositus on ajankohtainen, sillä monella alalla sopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Tapaamiseen osallistuivat hallituksen edustajien lisäksi Akava, EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, SAK, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos. Kokouksen koollekutsuja, ministeri Thomas Blomqvist korosti yhteistyön merkitystä palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuuden toteutuminen samoissa ja samanarvoisissa töissä vaatii tehokkaita toimenpiteitä, sillä naisten ja miesten keskimääräinen ansioero kapenee hitaasti. Ero on tällä hetkellä noin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla. Samapalkkaisuustyö etenee tällä hetkellä hyvällä tahdilla, ja hallituksella on myös omia hankkeita palkkatasa-arvon lisäämiseksi. Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023Samapalkkaisuusohjelmassa 2020–2023 on sovittu hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisistä toimista, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Samapalkkaisuusohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman palkkatasa-arvon edistämisen kokonaisuutta. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu myös hallituksen omia lainsäädäntö- ja tutkimushankkeita. Niissä selvitetään muun muassa palkkatasa-arvon lisäämistä samanarvoisissa töissä ja työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutuksia.    Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen ohjelmalliset toimenpiteet. (STM:n raportteja ja muistioita 2020:38)Samapalkkaisuus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportit on julkaistu Valtioneuvoston arkistossa Valtossa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita.Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet -hankkeen loppuraportit on julkaistu Valtioneuvoston arkistossa Valtossa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen valtakunnallisten suunnitteluperusteiden pohja ja selvittää, miten pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja palvelut vastaavat toimintaympäristöä, riskejä ja asiakastarpeita. Hankkeessa syntyi mittava määrä tuotoksia, esimerkiksi pelastustoimen palvelujen suunnitteluperusteiden malli, suorituskykyvaatimusten kuvaukset sekä arvio poikkeamista ja kehittämistarpeista pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn, varautumisen ja väestönsuojelun palveluille. Lisäksi tuotettiin muun muassa pelastajatarveanalyysi, pelastustoimen rahoituskriteerien pohja-aineisto, maaseudun ja harva-alueiden erityispiirteiden kuvaus ja kehitysideatarjotin. Myös pelastustoimen tietoperustaa ja onnettomuuksien ennustemalli päivitettiin. Tulosten avulla pyritään yhdenmukaistamaan pelastustoimen toimintatapoja, jotta toimintaympäristön ja onnettomuusriskien muutoksiin pystytään vastaamaan tehokkaasti.Pelastustoimen suorituskyvyn, riskien ja skenaarioiden arviointi on tehtävä valtakunnallisestiValtakunnallisen suunnitteluperusteiden mallin käyttöönotto edellyttää koko toimialan yhteistä työtä. Hankkeessa tuotettiin pohjakuvaukset siitä, mitä osaamista, materiaaleja tai toimintamalleja pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn eri tehtävissä edellytetään. Näitä kuvauksia on tarkoitus jatkossa käyttää pohjana arvioitaessa hyvinvointialueilla pelastuslaitosten palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Valtakunnallinen pelastustoimen toimintaympäristön trendien ja muutosten ennakointi tulisi toteuttaa säännöllisesti. Onnettomuuksien ennustemallin ylläpidon ja kehittämisen tulisi olla jatkuvaa toimintaa, ja sen tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäinen. Tämä edellyttää resurssointia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Lisäksi pelastustoimen valtakunnallisten skenaarioiden kuvaamista varten on laadittava skenaariokuvausmalli yhdessä Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Valtakunnallisten skenaarioiden hallinta sekä niiden perusteella määriteltävien suorituskykyvaatimusten toteutus edellyttää valtakunnallista yhteistyöverkostoa.Tiedolla johtamiseen kaivataan automaatiota, systemaattisuutta ja asiakasnäkökulmaaPelastustoimen on varmistettava, että toiminnasta kerättävä tieto on laadukasta, yhdenmukaista ja löytyy helposti samasta paikasta, jotta tietoja voidaan hyödyntää tehokkaasti pelastustoimen ohjaamisessa ja johtamisessa. Pelastustoimen tietojen vertailu hyvinvointialueiden välillä on strategisesti ja toiminnan kehittämisen kannalta olennaista. Myös pelastustoimen järjestämislaki edellyttää tätä. Tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii kerättävän tiedon laadun parantamista ja uusien tiedonkeruumenetelmien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Käytännössä käsin tehtävä kirjaustyö tulisi korvata automatisoidulla tiedon keräämisellä. Tämä vähentäisi kirjaamiseen käytettävää aikaa, lisäisi tiedon luotettavuutta sekä yhdenmukaistaisi tietolähteitä. Lisäksi kansainvälistä ja kotimaista tutkittua tietoa olisi syytä hyödyntää systemaattisesti strategiatyössä ja toiminnan suunnittelussa. Pelastustoimen termien määrittelyä tulisi jatkaa ja termistön käyttöä tulisi ohjata. Tarvetta olisi myös kansainvälisten termien kääntämiseen, mikä mahdollistaisi kansainvälisen aineiston sujuvamman hyödyntämisen.Talous- ja henkilöstötietojen seurannan ja analysoinnin tulee olla vuosittaista, jotta tiedolla johtaminen ja strateginen ohjaus paranisivat. Tämä vaatii kykyä tuottaa tilannekuvaa pelastuslaitosten taloudellisesta tilanteesta, pelastustoimen laskennallisesta rahoituksesta sekä julkisen talouden suunnitelmasta. Myös asiakaslähtöisen toimintatavan kehittämisestä tulisi huolehtia. Tämä edellyttää asiakastiedon jatkuvaa ylläpitoa. Suorituskykyhankkeen taustaaSuorituskykyhanke on osa pelastustoimen uudistusta. Lisäksi hankkeella toteutettiin Marinin hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Hanke asetettiin 4.2.2020 ja sen toimikausi päättyi 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Parlamentaarinen vaalityöryhmä on selvittänyt vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Tänään luovutetun loppuraportin muutosehdotuksista aloitetaan hallituksen esityksen valmistelu kevään 2022 aikana.– Demokratian tilaa sekä osallistumisen ja päätöksenteon avoimuuteen liittyviä pelisääntöjä tulee jatkuvasti tarkastella ja tarvittaessa uudistaa. Nyt parlamentaarinen työryhmä on saanut urakkansa päätökseen. Tämä työ on ollut tärkeää demokratian kehittymisen kannalta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Työryhmä esittää ehdokkaan vaalirahoitusta koskevaan lakiin useita muutoksia. Näitä ovat muun muassa lain selkeyttäminen kampanjan kulut ylittävän rahoituksen osalta ja jälki-ilmoituksiin liittyvien valvontavaltuuksien vahvistaminen. Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettaisiin vaalirahoituslaissa ja puoluelaissa oikeus saada tietoja, asiakirjoja, aineistoja ja virka-apua aiempaa laajemmin.Työryhmä ei tehnyt ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta kävi työnsä aikana läpi uudistamisen vaihtoehtoja ja katsoo, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tulee koota kattava vertailu seuraavaa hallitusohjelmaa varten.Työryhmä esittää jäsenäänestysten pakollisuuden poistamista ehdokasasettelussa ja kannattaa valmistelun aloittamista EU-kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseksi 16 vuoteen. Loppuraportin mukaan kansalaisaloitteen käyttöönotto on ollut onnistunut demokraattinen innovaatio, mutta myös uutta aloitemuotoa olisi syytä selvittää.Parlamentaarisen työryhmän toimikausi oli 20.2.2020–31.12.2021.Vaali- ja puoluelainsäädännön kehittäminen on osa kansallista demokratiaohjelmaa, joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet.Parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuonna 2022 teemalla Kestävä perintö. Nyt käynnistynyt teemavuosi kutsuu tekoihin kestävän kulttuuriperinnön ja huomisen puolesta.Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnan synnyttämiä, aineellisia tai aineettomia asioita ja ympäristöjä. Kulttuuriympäristöissä näkyy ihmisen jättämä jälki. Ne voivat olla koko kansan tuntemia historiallisia arvokohteita, mutta yhtä hyvin ihmisen arkiympäristöä. Kulttuuriympäristöistä huolehtiminen lisää niin ihmisen kuin luonnon hyvinvointia. Kestävä perintö -teemavuosi kannustaa tekoihin kestävän kulttuuriperinnön ja kestävän huomisen puolesta.”Ilmastokriisin ja luontokadon torjunta vaativat uusia keinoja. Osa niistä saattaa löytyä menneisyydestä. Perinteisissä taidoissa ja tekniikoissa on paljon sellaista, joka tukee kestävää elämäntapaa nykypäivänäkin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari huomauttaa. Ensimmäinen askel on pitää huolta olemassa olevista rakennuksista ja varmistaa, että niihin sidottu energia, raaka-aineet ja työ hyödynnetään mahdollisimman pitkään. Oman ympäristönsä monimuotoisuutta voi parantaa perustamalla pihaniityn tai kitkemällä vieraslajeja, Kari listaa keinoja osallistua kulttuuriympäristöjen hoitoon.  Kaikki ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa päivilleEuroopan kulttuuriympäristöpäiville järjestetään Suomessa joka vuosi muun muassa opastettuja kierroksia, työpajoja, näyttelyitä ja festivaaleja. Kaikki ovat tervetulleita esittelemään heille tärkeää kulttuuriperintöä ja ilmoittamaan tapahtumiaan kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin.Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään 5.–11.9.2022. Tapahtumia voi järjestää myös muina ajankohtina koko teemavuoden ajan.Tapahtumien järjestämisen lisäksi voit jakaa tarinasi sosiaalisessa mediassa #KestäväPerintö ja #Kulttuuriympäristöpäivät aihetunnisteilla. Mikä on sinun kestävä tekosi? Mitä haluaisit siirtää tuleville sukupolville omasta kulttuuriperinnöstäsi?Euroopan maat toimivat yhdessä kestävän kulttuuriperinnön puolestaEuroopan kulttuuriympäristöpäiviä, European Heritage Days, vietetään 50 Euroopan maassa. European Heritage Days on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus. Vuosittain päivien kymmeniin tuhansiin tapahtumiin osallistuu miljoonia ihmistä.Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoi ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa ovat mukana myös Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Suomen museoliitto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveysministereiden ja ulkoministereiden yhteiskokous pidetään Ranskan Lyonissa 9.2., ja terveysministereiden epävirallinen kokous Grenoblessa 10.2. Yhteiskokouksessa ministerit keskustelevat EU:n toimien edistämisestä globaalissa terveydessä matala- ja keskituloisten maiden tukemiseksi ja terveysministereiden kokouksessa EU:n terveysunionin kansanterveysulottuvuudesta. Suomea kokouksissa edustaa valtiosihteeri Eila Mäkipää ja ulkoministerien ja terveysministerien yhteiskokouksessa suurlähettiläs Teemu Tanner.EU-puheenjohtajamaan Ranskan järjestämässä yhteisessä ulko- ja terveysministereiden kokouksessa Lyonissa 9.2. keskustellaan EU:n toimien edistämisestä globaalissa terveydessä matala- ja keskituloisten maiden tukemiseksi. Lisäksi aiheina ovat EU:n johtavan roolin vahvistaminen terveysarkkitehtuurissa ja Euroopan houkuttelevuuden kasvattaminen vahvistamalla yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatioita globaalin terveyden kysymyksissä. Suomi pitää tärkeänä, että WHO:n peruskirjan mukainen oikeus terveyteen, sukupuolten tasa-arvo ja globaalin terveyden edellyttämä poikkihallinnollinen yhteistyö sisällytetään EU:n keskeisiin linjauksiin. Suomi korostaa globaalin terveysturvallisuuden ja terveysjärjestelmien vahvistamista. Suomi pitää tärkeänä Euroopan terveysunionin kansainvälistä ulottuvuutta, sillä laajat kansanterveyshätätilanteet ja niiden uhat ovat globaaleja. Suomi tukee EU:n roolin vahvistamista globaalissa terveydessä ja on toiminut aktiivisesti sen edistämiseksi. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa solidaarisuuteen koronapandemian hoidossa tarvittavien rokotteiden jakamiseksi yhdenvertaisesti. ”Suomi kannattaa hyvinvointitalousnäkökulmaa, jossa tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys. Suomi on aktiivisesti toiminut EU:n roolin vahvistamiseksi globaalissa terveydessä. Nyt on aika asemoida EU strategisesti merkittäväksi toimijaksi globaalissa terveydessä ja hyvinvointitaloudessa”, valtiosihteeri Eila Mäkipää toteaa.Suomi käynnisti aloitteen EU:n roolin vahvistamiseksi globaalissa terveydessä puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019. Teeman ympärille perustettiin usean peräkkäisen EU-puheenjohtajamaan muodostama ryhmä, jonka tarkoituksena on edistää järjestelmällisesti EU:n roolin vahvistamista globaalissa terveydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset metsänomistajat suojelivat METSO-ohjelmassa viime vuonna pysyvästi noin 4 800 hehtaaria metsää. Määräaikaisesti 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 300 hehtaaria. METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2021 loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu 88 prosenttia eli 84 000 hehtaaria. Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta päästiin erinomaiseen runsaan 4 500 hehtaarin vuositulokseen, mikä tarkoittaa että 82 000 hehtaarin tavoitteesta on saavutettu 68 prosenttia eli 56 000 hehtaaria. Tältä osin tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ohjelman loppukaudella selvää rahoitustason nostoa.”Luontokato Suomen metsäluonnossa jatkuu ja vapaaehtoisen suojelun METSO-ohjelma on tärkeä väline sen pysäyttämisessä. Olen iloinen, että niin moni metsänomistaja on aloitteellinen ja halukas turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja päätynyt suojelemaan omistamiaan metsiä suojeluohjelman avulla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Myös kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellisen paljon. Niiden avulla turvattiin metsäelinympäristöjä noin 4 400 hehtaaria. Luonnonhoitotöitä tehtiin yksityismetsissä 125 hehtaarilla.”On hienoa huomata, että metsänomistajat ja metsäalan toimijat ovat ottaneet METSO-ohjelman omakseen. Ympäristötukisopimusten määrän kasvu osoittaa, että moni metsänomistaja näkee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhtenä tärkeänä tavoitteena. Metsäkeskus on tehnyt hyvää työtä sopimusten valmistelussa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.​​​​​​​ METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2021.Sadat metsänomistajat suojelivat metsiään pysyvästiSekä ELY-keskukset että Suomen metsäkeskus ylittivät viime vuoden tavoitteensa METSO-ohjelmassa. Kaikkiaan päätöksiä pysyvästä suojelusta tehtiin yli 450 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että sadat metsänomistajat ovat päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on vajaa 11 hehtaaria. Suojelupinta-ala kasvoi eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla. Pysyvän suojelun keskimääräinen korvaus oli viime vuonna vajaa 6 800 euroa hehtaarilta.Vuonna 2021 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 33 miljoonaa kohdistui pysyvään suojeluun ja 10 milj.  määräaikaisiin ympäristötukisopimukseen ja luonnonhoitohankkeisiin.Ympäristötukisopimusten pinta-alan kasvu jatkuiKymmenvuotisten ympäristötukisopimusten pinta-alan kasvu jatkui edelleen. Ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2021 lähes 25 prosenttia suuremmalle pinta-alalle kuin edellisenä vuonna. Kasvun takana on parantunut rahoitustilanne ja se, että metsänomistajat ovat tarjonneet aiempaa enemmän kohteita. Metsäkeskus on lisääntyneen rahoituksen turvin lisännyt ympäristötukineuvontaa ja useampi metsäalan toimija on tarjonnut apua ympäristötukihakemusten valmisteluun. Vuonna 2021 ympäristötukihakemuksia valmisteli 53 organisaatiota noin 750 sopimushehtaarille.Ympäristötukisopimusten pinta-ala kasvoi eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Kaikkiaan kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia tehtiin viime vuonna yli 1 600 kappaletta. Ympäristötukikohteiden keskikoko on vajaa kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 100 euroa hehtaarilta.Tämän vuoden tavoitteena suojella vähintään 4 000 hehtaariaMETSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 4 000 hehtaaria vuonna 2022. Tänä vuonna ja seuraavina vuosina suojelun rahoitus laskee jonkin verran, mutta hieman alhaisemmallakin rahoitustasolla METSO-ohjelman suojelutavoite tullaan saavuttamaan vuonna 2025. Suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta arvokkaita metsäkohteita suojellaan koko maassa. Samanaikaisesti ympäristöministeriö edistää pohjoisten vanhojen metsien suojelua omalla erillismäärärahalla, joka on vielä tänä vuonna käytettävissä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella.Ympäristötuen tavoitteen saavuttaminen edellyttää rahoituksen nostamistaYmpäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä tänä vuonna 3 400 hehtaarille ja luonnonhoitoa 250 hehtaarille. Luonnonhoitohankkeilla edistetään vesiensuojelua, elinympäristöjen tilan parantumista sekä palo- ja kuloelinympäristöjen syntymistä. Metsäkeskus tarjoaa hankkeita toimijoiden toteutettavaksi avoimissa hankehauissa. Varoja näihin on käytettävissä yhteensä noin 9 miljoonaa euroa.Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta METSO-ohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttää selvää rahoitustason nostoa seuraaviksi vuosiksi. Metsänomistajien kiinnostus vapaaehtoista suojelua kohtaan on suurta, joten lisärahoitus edistäisi metsiensuojelua tehokkaasti koko maan alueella.METSO-ohjelma jatkaa vapaaehtoista metsiensuojelua vuoteen 2030 astiElinympäristöjen ennallistamista ja hoitoa edistävän Helmi-ohjelman periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvostossa toukokuussa 2021. Päätökseen sisältyi METSO-ohjelman jatkuminen nykyisen ohjelmakauden jälkeen vuosina 2026–2030. METSOn jatkokauden tavoitteet tullaan määrittämään laajapohjaisessa työryhmässä. Metsien monimuotoisuuden turvaamisessa METSO-ohjelma ja Helmi-elinympäristöohjelma tekevät yhteistyötä esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle arvokkaiden lehtometsäkohteiden suojelussa ja hoidossa. Helmi-ohjelma täydentää METSOa myös valtion talousmetsien ennallistamisen ja luonnonhoidon tavoitteiden osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 6.–8. helmikuuta epäviralliseen neuvoston kokoukseen Strasbourgiin. Ministerit keskustelivat hiiliviljelyn mahdollisuuksista ja hyvistä käytänteistä. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalousministerien kokouksen aiheena oli ”Ilmastoystävällisten maatalouden ja metsätalouden mallien vahvistaminen: hiiliviljely”. Keskustelu liittyi komission 15.12.2021 antamaan tiedonantoon kestävistä hiilen kiertokuluista.Puheenjohtajavaltio Ranska esitti keskustelun pohjaksi kysymyksiä, jotka koskivat hiiliviljelyn hyviä konkreettisia toimia, rahoitusmekanismeja ja sertifiointijärjestelmiä sekä sitä, millaiset tekijät motivoisivat viljelijöitä käyttämään niitä laajasti.Ministerit toivat esiin erilaisia hyviä käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi ja hiilen varastoimiseksi. Keskustelussa todettiin, että jäsenvaltioiden toimintaympäristö ja olosuhteet vaihtelevat, joten myös tehokkaimmat toimenpiteet ovat eri alueilla erilaisia. Monet jäsenmaat toivat esille sen, että järjestelmän pitää olla luotettava, hiilen sidonnan selkeästi todennettavissa ja järjestelmän viljelijöille yksinkertainen.Julkinen rahoitus nähtiin tärkeänä. Sen merkitys korostuu erityisesti alkuvaiheessa ennen kuin toimivat yksityiset hiilimarkkinat syntyvät. Myös kestävän metsätalouden, metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsittämisen merkitys tuotiin esille hiilensidonnan lisäämisessä.Ministeri Leppä toi keskustelussa esiin, että Suomessa on käynnistetty uusia hallitusohjelman mukaisia hiilensidonnan sekä hiilivarastojen kasvattamisen ja ylläpitämisen toimenpiteitä. Hallituksen mittavan Hiilestä kiinni -hankkeen tavoitteena on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava ilmastovaikutus.Ministeri Leppä totesi myös, että hallitus tavoittelee CAP-suunnitelmaan liittyvillä ja sen ulkopuolisilla toimilla kasvihuonekaasupäästöille yhteensä 29 %:n vähennystä vuoteen 2035 mennessä. Lepän mukaan viljelijät ja metsänomistajat ovat avainasemassa hiilensidonnan toteuttamisessa. Heidän kannaltaan olisi tärkeää, että järjestelmä olisi yksinkertainen, läpinäkyvä ja luotettava. Käyttöön pitäisi saada laaja valikoima toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisesti kannattavia eivätkä uhkaa ruokaturvaa.Puheenjohtajamaa Ranska laatii aiheesta neuvoston päätelmät maaliskuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee syksyllä eduskunnalle annettavaa huoltovarmuusselontekoa. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työpajoista haetaan evästystä selonteon valmisteluun ja käsitellään selonteossa määriteltäviä painopisteitä. 8.2.2022 järjestettyyn työpajaan oli kutsuttu huoltovarmuusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet.”Parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenillä on tärkeä rooli tuoda selonteon valmisteluun mukaan eduskunnan näkökulma. Tämä on alusta asti ollut tahtotilani ja vaatimukseni. Näen tärkeänä, että näin laajan yhteiskunnallisen kysymyksen pohdinnassa otetaan huomioon parlamentaarinen ulottuvuus”, totesi työministeri Tuula Haatainen työpajan avauksessa.”Huoltovarmuuden kokonaisuudesta vastaavana ministerinä olen pitänyt tärkeänä, että huoltovarmuuttamme arvioidaan myös uudenlaisten ilmiöiden ja uhkien, kuten pandemioiden, ilmastonmuutoksen, digitalisaatiokehityksen ja energiakriisien valossa”, Haatainen painotti. Huoltovarmuusselonteko täydentää osaltaan puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliitiikan sekä sisäisen turvallisuuden selontekojen kokonaisuutta, samoin kuin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Huoltovarmuusselonteolla on silti myös oma tärkeä itsenäinen roolinsa huoltovarmuustoiminnan kehittämisen suuntaviivoja määritettäessä. Selonteon tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä sekä turvata entistä kokonaisvaltaisempi varautuminen uusiin uhkiin. Lähtökohdat tähän ovat kunnossa, sillä Suomen vahva huoltovarmuusjärjestelmä on toimiva ja ainutlaatuinen maailmassa sekä perustaltaan aikaansaava ja joustava. Ministeri muistutti, että hyviä vahvuuksia ja lähtökohtia järjestelmän toimivuudelle ovat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuva verkostomalli ja huoltovarmuusorganisaation kyky toimia ketterästi myös kriisitilanteessa. Lisäksi huoltovarmuusrahasto mahdollistaa huoltovarmuustoimien rahoituksen tarvittaessa nopeallakin aikataululla.”Oma tahtotilani on, että onnistuisimme selonteossa kirkastamaan laajojen poikkihallinnollisten ilmiöiden huomioon ottamista huoltovarmuuden kehittämisessä, huoltovarmuuskokonaisuuden hallintaa ja strategisuutta sekä eurooppalaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön huomiointia sekä yhteistyön syventämistä”, ministeri Haatainen määritteli.Huoltovarmuusselonteon luonnoksesta järjestetään loppukeväästä 2022 laaja lausuntokierros. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syyskuussa. Eduskuntakäsittelyn jälkeen talvella 2023 järjestetään vielä laaja huoltovarmuusseminaari keskeisille sidosryhmille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat saaneet valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Uuden rahoitusmallin mukainen toiminta on tarkoitus käynnistyä 1. tammikuuta 2024 alkaen.Saavutetusta sovusta ja ehdotuksen pääpiirteistä tiedotettiin perjantaina 4. helmikuuta, ja ehdotus julkistettiin kokonaisuudessaan tiistaina 8. helmikuuta.Uuden rahoitusmallin tavoitteena on turvata rahapelien tuotolla toimineille avustuksensaajille ennustettava, vakaa ja edunsaajien autonomian turvaava riittävä rahoitus.Mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Rahapelihaittojen ehkäisy pysyy edelleen arpajaislain tarkoituksena. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua.Parlamentaarinen seurantaryhmä on yhdessä hankeryhmän kanssa päässyt sopuun myös vuosien 2024–2026 rahoitustasosta. Vuoden 2024 rahoitustaso määriteltiin Veikkauksen pitkän aikavälin tuottokehityksen keskiarvon avulla olevan 990 miljoonaa euroa. Rahoitustaso alenee vuoteen 2026 veteraanien kuntoutusmäärärahojen aleneman myötä 974,9 miljoonaan euroon.Hallitus sopi kehysriihessä 2021 hankkeen asettamisesta, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi rahoitusmalliksi rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen rahoittamisesta vuoden 2024 alusta lukien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi