NordenBladet — Alkusyksystä 2021 asetettu korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma on saanut valmiiksi ehdotuksensa toimista osaavan työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena oli valmistella ehdotukset hallituksen kestävyystiekartan mukaisista korkeakoulujen toimenpiteistä, joilla kasvatettaisiin osaavan työvoiman tarjontaa sekä tuettaisiin Suomen kestävää kasvua.Toimenpide-ehdotukset valmisteltiin korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä valmisteluryhmissä ja olemassa olevissa valmistelurakenteissa. Ohjelman linjaukset ovat asiantuntijavalmisteluun perustuva näkemys, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja vaihtoehtoja poliittisen päätöksenteon tueksi.Toimenpide-ehdotukset on koottu viideksi teemaksi:Koulutusperusteisen maahanmuuton lisääminenKorkeakoulutuksen aikaistaminen ja joustavoittaminenJatkuvan oppimisen tarjonnan vahvistaminenKriittisen ja huippuosaamisen lisääminenKoulutusvastuujärjestelmän uudistaminenToimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan: Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman linjauksetOhjelman valmisteluryhmien toimikaudet päättyivät vuoden 2021 lopussa, mutta ohjausryhmä sekä toimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia analysoinut jatkavat hallituskauden loppuun. Päätökset jatkovalmistelusta tehdään kevään 2022 aikana.Ohjelman ohjausryhmässä ovat edustettuina korkeakoulujen ja OKM:n lisäksi Suomen Akatemia, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen opiskelijakuntien liitto, valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta 2021 64 Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjän hankinnasta, jolla korvataan Ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien vuoteen 2030 mennessä poistuva suorituskyky. Samalla Puolustusvoimien logistiikkalaitos valtuutettiin solmimaan hankintaesityksen mukaiset hankintasopimukset F-35-järjestelmästä ja ilmasta-ilmaan aseista. Puolustusministeriö puolestaan valtuutettiin allekirjoittamaan HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimus Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.HX-hankinnan ensimmäisten LOA-asiakirjojen allekirjoitusMonitoimihävittäjähankinta toteutetaan Yhdysvaltain hallinnon puolustustarvikevientiä koskevan Foreign Military Sales (FMS) -menettelyn mukaisesti. Hankintakokonaisuuksista laaditaan Letter of Offer and Acceptance (LOA) -tarjous- ja hyväksyntäasiakirjat, jotka allekirjoitettuina muodostavat hankintasopimuksen.Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja insinöörikenraalimajuri Kari Renko allekirjoitti F-35A -lentokoneita ja niiden huoltopalveluita koskevat LOA-asiakirjat perjantaina 11. helmikuuta 2022 Tampereella. LOA-sopimusten toimeenpanossa Yhdysvaltoja edustaa puolustushallinnon alaiset F-35-hanketoimistot.Hankintasopimukset käsittävät 64:n F-35A Block 4 -konfiguraatiota edustavan monitoimihävittäjän toimitukset vuosina 2025-30, koneiden moottorit sekä käyttöön ja ylläpitoon tarvittavia huoltovälineitä, järjestelmiä, varaosia, vaihtolaitteita, koulutuslaitteita ja palveluita. Sopimuksiin sisältyy myös Puolustusvoimien lentävän ja lentoteknisen henkilöstön F-35 -tyyppikoulutus.Lentokone- ja huoltopalveluhankintojen jälkeen vuoden 2022 aikana allekirjoitetaan LOA-asiakirjat ilmasta ilmaan -aseistuksen Sidewinder- ja AMRAAM-ohjusten hankinnoista. Valtioneuvostolle joulukuussa 2021 annetun hankintaesityksen mukaisesti ilmasta maahan ja ilmasta pintaan -aseistuksen hankintaa koskevat sopimukset tehdään myöhemmin. Tällä menettelyllä varmistetaan, että asekokoonpanot voidaan optimoida muun muassa aseiden lukumäärien ja tyyppien osalta niin että Suomen F-35-järjestelmä on 2030-luvulle tultaessa mahdollisimman suorituskykyinen.HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimusPuolustusministeri Antti Kaikkonen allekirjoitti HX-hankinnan teollisen yhteistyön sopimuksen perjantaina 11. helmikuuta 2022 Helsingissä. Sopimus solmittiin hävittäjävalmistaja Lockheed Martinin ja Raytheon Technologies -konserniin kuuluvan moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn kanssa.HX-hankinnan teollisen yhteistyön velvoite perustui puolustusministerin huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen. Päätöksen mukaan teollisen yhteistyön arvon tulee olla vähintään 30 % toteutuvasta sopimushinnasta. F-35-järjestelmän teollisen yhteistyön ratkaisu täytti HX-tarjouskilpailussa teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset.Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.HX-hankinnan teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin. Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään ehdokkaita asiantuntijapaneelinsa tulevalle kolmivuotiskaudelle. Ehdokkaalta toivotaan vahvaa tieteellistä taustaa ja kokemusta tiede-politiikka-rajapinnalta. Ilmoita kiinnostuksestasi ke 23.2.2022 mennessä.IPBES:n asiantuntijapaneelin (Multidisciplinary Expert Panel) kausi on loppumassa ja IPBES pyytää jäsenvaltioita nimittämään uusia ehdokkaita paneelin tulevaan kokoonpanoon vuosille 2022-2025. MEP vastaa IPBES-työn tieteellisestä laadusta, esim. vertaisarviointiprosessista, eri tieteenalojen ja yhteisöjen osallistamisesta, sekä toimii IPBES:n täysistunnon tieteellisenä neuvonantajana. Ehdokkailta odotetaan ansioitunutta tieteellistä taustaa luonnon- ja yhteiskuntatieteissä, keskittyen erityisesti juuri biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin. Valittu jäsen ei edusta MEP:issä maataan tai aluettaan, vaan toimii paneelissa henkilökohtaisen asiantuntemuksensa kautta.Ympäristöministeriö vastaa Suomen ehdokkaan nimeämisestä. Hakijan toivotaan olevan Suomessa työskentelevä meritoitunut tutkija, jolla on vahvaa kokemusta tiede-politikka-rajapinnalla toimimisesta. IPBES-työn tuntemus katsotaan eduksi. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan kiinnostuksestaan Olli Ojalalle (yhteystiedot alla) viimeistään keskiviikkoon 23.2.2022 klo 23.00 mennessä. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian ilmoittautumisajan sulkeuduttua. Laitathan julkaisuluettelon sisältävän ansioluettelosi viestisi liitteeksi, ja kerrot miksi olisit hyvä valinta MEP:n jäseneksi (nämä vaaditaan englanninkielisinä myös virallista ehdokkaaksi asettamista varten). IPBES-työtä tehdään pro bono -periaatteella.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem ServicesIPBES on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 198 valtiota. Suomen yhteystahona toimii ympäristöministeriö.Lisätietoa MEP:istäLisätietoa valintaprosessista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian pohjalta on valmisteltu 30 toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Yhtenä lapsistrategian toimenpiteenä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii Hyvä käytäntö –konsensussuosituksen ensitiedon antamiseen.Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitietoa annetaan myös tilanteessa, jossa lapsella tai sikiöllä todetaan kehovariaatio. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen tilanteesta ja erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin pidempänä prosessina perheen elämässä. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi tietoa esimerkiksi kuntoutuksesta, sosiaali‐ ja terveydenhuollon tukimuodoista ja järjestöjen palveluista. Lisäksi sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä, lasta tai nuorta löytämään omat voimavaransa.”Hyvä käytäntö -suositus on tutkimuksiin ja muuhun tietoon perustuva konsensusmenettelyllä laadittava suositus. Konsensusmenettely soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa tieteellisistä tutkimuksista saatua näyttöä on täydennettävä kokemustiedolla. Suosituspaneeliin, joka päättää suosituksen sisällöstä, kutsutaan edustajia sekä lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoista että kokemusasiantuntijoista. Tässä tapauksessa paneeliin tullaan kutsumaan muun muassa vammais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajia”, toteaa Käypä hoito –päätoimittaja Jorma Komulainen.Tutkimuksissa on todettu, että sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvin annettu ensitieto auttaa perhettä sekä ymmärtämään tilanteen että ottamaan käyttöön perheen omia voimavaroja yllättävässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa. Lisäksi ensitiedon antamisen on todettu olevan tärkeää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden välisen luottamuksen syntymiselle, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen hyvinvoinnista ja oikeuksista.”Ensitiedon antamiseen tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, vahvistetaan lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Ensitietoa on myös se, kun sairaudesta tai vammasta tai kehovariaatiosta kerrotaan asianomaiselle lapselle tai nuorelle itselleen ensimmäisen kerran. Jatkossa tarvitaan suositus myös siitä, miten ensitietoa annetaan lapsille ja nuorille itselleen. Ensitiedon antamista käsittelevä Hyvä käytäntö -konsensussuositus on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pojat ja miehet liikkuvat enemmän ja intensiivisemmin, naiset harrastavat liikuntaa miehiä monipuolisemmin, selviää OKM:n tuoreesta raportista. Raportti käsittelee liikunnan ja urheilun ajankohtaisia liikuntapoliittisia teemoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Raportin mukaan eri liikuntalajien harrastaminen on osittain sukupuolittunutta.Naiset käyttävät yhä enemmän yksityisen sektorin palveluja, ja miehet liikkuvat naisia useammin liikunta- ja urheiluseuroissa. Kilpa- ja huippu-urheilussa naisten edellytykset urheilla ovat kehittyneet. Naiset ovat myös saavuttaneet 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain enemmän olympialajien arvokisamitaleita kuin miehet muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee 14.–15. helmikuuta Pariisissa ja tapaa kollegansa, Ranskan eurooppaministeri Clément Beaunen, muutos- ja julkishallinnon ministeri Amélie de Montchalinin sekä budjettiministeri Olivier Dussoptin. Vierailun aiheina ovat meneillään olevan Ranskan EU-puheenjohtajuuden tavoitteet, Euroopan tulevaisuuskonferenssi ja Euroopan turvallisuustilanne.Ranskan EU-puheenjohtajakauden tunnuksena on ”elpyminen, voima, yhteenkuuluvuus”. Keskeisiä prioriteetteja ovat EU:n suvereniteetin vahvistaminen, uuden eurooppalaisen kasvumallin rakentaminen sekä ihmiskeskeisemmän Euroopan luominen.”Keskustelu EU-puheenjohtajamaan Ranskan kanssa on hyvin ajankohtainen. Suomella ja Ranskalla on monia samansuuntaisia tavoitteita, kuten EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen. Ranska ja Suomi pitävät tärkeänä EU:n kriisivalmiuden ja kriisinsietokyvyn eli resilienssin kasvattamista. Myös tavoitteet EU:n oikeusvaltioperiaatteen ja ilmastopolitiikan vahvistamisesta yhdistävät meitä”, ministeri Tuppurainen sanoo.Ministerit keskustelevat myös Euroopan tulevaisuuskonferenssissa esiin nousseista kansalaisten näkemyksistä ja niiden pohjalta EU:ssa tehtävästä jatkotyöstä. Konferenssin loppuraportti on määrä laatia Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella. Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on ollut kuulla millaista EU:ta kansalaiset haluavat olla rakentamassa.Osana tulevaisuuskonferenssia Suomessa järjestettiin syksyn ja alkuvuoden aikana Eurooppa olemme me –tapahtumasarja. Tapahtumasarjan puitteissa järjestettiin 19 tapahtumaa ympäri maata, Helsingistä Utsjoelle. Jokaisessa tilaisuudessa kansalaisten kanssa oli keskustelemassa hallituksen ministeri. Tapahtumasarjan yhteenveto on julkaistu, ja ministeri Tuppuraisen on tarkoitus esitellä suomalaisten painotukset ranskalaiselle kollegalleen. Vierailulla käsitellään myös Euroopan turvallisuustilannetta ja EU:n roolia diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi Ukrainan tilanteeseen.Ministerit Tuppurainen ja Beaune ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka muun muassa valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja käsittelee säännöllisesti oikeusvaltiokysymyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 11. helmikuuta Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Esillä olivat Venäjän ja Ukrainan tilanne sekä käynnissä olevat diplomaattiset ponnistelut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on 10.2.2022 käynnistänyt esiselvityksen viranomaisten pääsystä tilitapahtumatietoihin. Moni viranomainen saa jo nyt pankeilta pyydettäessä tilitapahtumatietoja, mutta tietojen sähköisen käsittelyn ja välittämisen osalta puuttuvat säännökset. Asia liittyy rahoitustietodirektiivin säännösten tuomiseen kansalliseen lainsäädäntöön. Tätä koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa.Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä sisältää viidennessä rahanpesudirektiivissä säädetyt tiedot, eli asiakkuutta koskevat tiedot, mutta ei tilitapahtumatietoja. Rahoitustietodirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelun yhteydessä katsottiin, että tilitapahtumien osalta asiaa on syytä selvittää erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunta-valtio -jalostamossa ratkotaan kevätkaudella 2022 digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä käytännön kysymyksiä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto järjestävät jalostamon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on sujuvoittaa yhdessä tekemistä kuntien ja valtion välillä
Kunta-valtio -jalostamo on konsepti, jossa ongelmia ratkotaan käytännönläheisesti yhdessä. Tunnistetut ratkaisut voivat olla esimerkiksi ehdotuksia lainsäädäntöön, yhteisiä kokeiluaihioita tai hankkeita nykyisten toimintamallien kehittämiseksi.
Digitaalisen turvallisuuden yhteiset käytännöt ja välineet luovat turvallisuutta koko yhteiskuntaan
Digitaalinen turvallisuus on osa kuntien ja viranomaisten kokonaisturvallisuutta ja yhä tärkeämmässä roolissa palveluiden, tiedon ja toiminnan siirtyessä verkkoon ja pilveen. Kuntien tietoturvan ja digitaalisen turvallisuuden tasossa on suuria eroja ja yhteisiä toimintamalleja sekä erilaista tukea tarvitaan tilanteen parantamiseksi.Julkisen hallinnon digiturva 2020-2023 -hankkeessa eli Haukka-hankkeessa kehitetään niin ikään julkisen hallinnon digiturvaa. Vuonna 2020 voimaantullut tiedonhallintalaki velvoittaa kuntia toteuttamaan tietoturvallisuuden vähimmäistoimenpiteet.Jalostamossa keskitytään tietoturvalliseen viestintävälineeseen, tietoturvapalveluihin ja kuntien tukeen
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy toteuttaa jalostamon työpajojen sarjana. Ensimmäisessä yhteisessä haasteessa pyritään löytämään yhteisymmärrys ja malli, miten tieto siirtyy tietoturvallisesti monialaisessa yhteistyössä. Lisäksi jalostamoissa ratkotaan tietoturvapalveluiden hankintaan liittyviä kysymyksiä ja kehitetään yhteistä mallia kunnille tiedonhallintalain vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Kunnista mukana ovat Tampere, Kerava, Heinola, Kangasala, Järvenpää, Hämeenlinna, Lahti ja Kouvola.  Lisäksi työhön osallistuvat Digi- ja väestötietovirasto DVV, Kela, Kuntaliitto, Huoltovarmuuskeskus, DigiFinland, Traficom, Hansel ja Valtori.  Ensimmäinen työpaja järjestetään 15.2. Työ jatkuu huhtikuun loppuun saakka.Kunta-valtio -jalostamo on osa Julkisen hallinnon strategian toimeenpanotyötä
”Työskentelyssä etsitään konkreettisia ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin haasteisiin. Kunta-valtio –jalostamo tiivistää julkisen hallinnon yhtenäisyyttä ja yhteistyötä uudistamislinjausten mukaisesti ”, toteaa projektipäällikkö Eeva Kaunismaa valtiovarainministeriöstä.”Kunta-valtio jalostamo on työskentelytapa, jossa pureudutaan todelliseen, konkreettiseen haasteeseen yhdessä niiden tahojen kanssa, jotka ovat avainasemassa sen ratkaisemiseksi. Työskentelytapa edistää systeemistä, kokonaisvaltaista tapaa katsoa asioita. Sen sijaan, että eri viranomaiset pohtivat haasteita yksin, kunta-valtio -jalostamossa ratkaisua haetaan yhdessä asiakasnäkökulma huomioiden”, korostaa Kuntaliiton kuntien digitalisoinnin kehittämispäällikkö Elisa Kettunen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 11.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi