NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 11.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa hallitusohjelman mukaisesta maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuudesta viisi uutta tutkimus- ja innovaatiohanketta. Monitieteisissä hankkeissa tutkitaan ja kehitetään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Uusien rahoituspäätösten myötä Hiilestä kiinni -hankkeita on yhteensä jo yli 80, joista tutkimus- ja innovaatio -hankkeita on 15.Päästöjen vähentämisen sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisen ohella uusissa rahoitettavissa hankkeissa vahvistetaan myös muita kestävän kehityksen osatekijöitä ― luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.”Maa- ja metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön kohdistuvien ilmastotoimien perustaksi tarvitaan monitieteistä, tieteidenvälistä ja sektorirajat ylittävää tutkimusta. Pian käynnistyvät uudet hankkeet täydentävät hienosti tutkimus- ja innovaatio -ohjelmassamme jo käynnissä olevien hankkeiden teemoja”, toteaa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio -ohjelman ohjelmapäällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä.Uusissa hankkeissa esimerkiksi edistetään yhdyskuntien ja kasvituotannon biojätevirtojen hyödyntämistä maanviljelyssä hiilituotteina. Lisäksi kuntien kanssa tehtävän yhteiskehittämisen avulla tuotetaan tietopohjaa ja käytännön ohjeita kuntien hiilinielujen sekä maankäyttötoiminnan kompensaatioiden toteuttamiseksi. Hankkeissa myös tutkitaan tuhkalannoitettujen suometsien hiilitasetta ja rahkasammalta turpeen korvaavana kasvualustana.”Tiivis sidosryhmäyhteistyö varmistaa sen, että tieto siirtyy tehokkaasti päätöksenteon pohjaksi ja myös käytännön toimiksi”, Suorsa jatkaa.Hakemukset olivat erittäin korkeatasoisiaKeväällä 2020 käynnistynyt Hiilestä kiinni -kokonaisuus koostuu maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävistä poikkileikkaavista toimista, kehittämishankkeista, tieto-ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Tutkimus- ja innovaatio -ohjelman tavoitteena on tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa uutta tutkimustietoa ja ratkaisuehdotuksia, jotka edistävät maankäyttösektorin ilmastotoimia ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.Lokakuussa 2021 avatussa Hiilestä kiinni -kokonaisuuden täydentävässä rahoitushaussa saatiin yhteensä 93 hakemusta. Näistä tutkimus- ja innovaatio-hankkeiden hakemuksia oli 38 ja kehittämishankkeiden hakemuksia 55.Tutkimus- ja innovaatio -hankkeiden hakemukset arvioi yhdeksänhenkinen ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli, jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Sirpa Kurppa.  Keskeisinä valintakriteereinä olivat hankkeiden tieteellinen laatu ja kyky tuottaa vaikuttavia ratkaisuja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaikissa rahoitettavissa hankkeissa tulee työskentelemään ohjelmalle asetetun tavoitteen mukaisesti myös tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tutkijoita. ”Hakuun lähetetyt hanke-esitykset osoittivat jälleen kerran, että suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden ilmasto-osaaminen on erittäin korkealla tasolla. Nyt on tärkeää varmistaa, että hankkeissa tuotettu tieto tulee täysimääräisesti hyödynnettyä”, korostaa maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen.Uusien kehittämishankkeiden rahoituspäätökset annetaan lähiviikkoina. Päätökset metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevista Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRF) hankkeista pyritään antamaan maaliskuussa.Uudet rahoitettavat tutkimus- ja innovaatio -hankkeetOrgaaniset sivuvirrat kestäviksi tuotteiksi digitalisaation keinoin (BioDigi)Hankkeen vastuullinen johtaja: Satu Ojala / Oulun yliopistoKonsortion jäsenet: Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopistoHankekuvausKuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia (KUNTANIELU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Mikael Hildén / Suomen ympäristökeskusKonsortion jäsenet: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Lahden kaupunki, Joensuun kaupunkiHankekuvausHiilitase ja siihen vaikuttavat tekijät tuhkalannoitetuissa suometsissä (SuoHiTu)Hankkeen vastuullinen johtaja: Raija Laiho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Suomen metsäkeskusHankekuvausRahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo)Hankkeen vastuullinen johtaja: Anna Laine-Petäjäkangas / Geologian tutkimuskeskusKonsortion jäsenet: Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus, LuonnonvarakeskusHankekuvausSopeutuva hillintä: yhteistoimin metsien hiilensidontaan (HIILIPOLKU)Hankkeen vastuullinen johtaja: Liisa Ukonmaanaho / LuonnonvarakeskusKonsortion jäsenet: Luonnonvarakeskus, IlmatieteenlaitosHankekuvausMaa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kaikkien ravintoloiden anniskelu- ja aukioloaikoja pidennetään. Lisäksi koronapassin käytön rajoituksia jatketaan helmikuun loppuun asti.Asetusmuutokset tulevat voimaan 14.2.2022. Mikäli tautitilanteen kehitys jatkuu suotuisana ja terveydenhuollon kantokyky ei ole uhattuna, voidaan ravintolarajoituksista luopua kokonaan 1. maaliskuuta alkaen kaikkien ravitsemisliikkeiden osalta.  Koronapassia ei voi käyttää vaihtoehtona rajoituksille 28.2.2022 astiValtioneuvosto on päivittänyt tartuntatautilain 58 i §:n nojalla annettua asetusta koronapassin käytön rajoittamisesta määräaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 28.2.2022 asti koronapassia ei voi käyttää yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille rajoituksille.Asetus koskee kaikkia yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, joihin kohdistuu voimassa olevia rajoituksia. Alueelliset viranomaiset päättävät, millaisia rajoituksia alueilla on käytössä. Asetusta sovelletaan leviämisvaiheen tunnusmerkit täyttävien sairaanhoitopiirien alueilla.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille 14.2. klo 00.00 alkaenEpidemian leviämisen estämiseksi välttämättömät ravitsemistoiminnan rajoitukset ovat käytössä kaikilla leviämisalueilla.Leviämisalueen rajoitukset ovat voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä Ahvenanmaan maakunnassa.Anniskelu ravintoloissa päättyy klo 23 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 24 asti. Kevennykset anniskelu- ja aukioloaikoihin koskevat kaikkia ravintoloita.Ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkojen rajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Ravitsemisliikkeitä koskevista rajoituksista ei voi vapautua koronapassillaKoronapassin käyttö ei vapauta ravitsemisliikkeitä asiakaspaikkamäärää sekä anniskelu- ja aukioloaikoja koskevista rajoituksista.Koronapassin käytön rajoitukset ovat voimassa 28.2.2022 saakka.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei vapauta ravintoloita niille asetetuista rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monimuotoisuuden huomioiminen työpaikan arjessa on entistä tärkeämpää, kun yhteiskunta monimuotoistuu. Uusi julkisen hallinnon työntekijöille suunnattu sähköinen koulutus antaa tietoa ja työkaluja, joilla työyhteisön monimuotoisuutta ja kaikki huomioivaa inklusiivista kulttuuria voi vahvistaa. Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja kasvu jatkuu. Ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta on lisääntynyt. Vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten mahdollisuutta työskennellä edistetään aktiivisesti. Jotta jokainen voi olla työyhteisössä oma itsensä, tarvitaan työpaikoilla monimuotoisuutta ja inkluusiota tukevia toimia.Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut julkisen sektorin esihenkilöille ja työntekijöille suunnatun sähköisen koulutuksen, joka antaa konkreettisia välineitä, joiden avulla työpaikkojen monimuotoisuutta ja kaikki mukaan ottavaa inklusiivista kulttuuria voidaan lisätä. Koulutus on kaikille avoin ja löytyy valtionhallinnon oppimisalustasta eOppivasta.Koulutus on yksi tapa tukea julkista sektoria osallistumaan yhteiskunnan monimuotoistumiskehitykseen. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumien ja vieraskielisten osuuksien tulisi myös julkisella sektorilla heijastaa nykyistä vahvemmin työikäistä väestöä.  Arjen käytännöillä on iso merkitysArjen käytännöillä on monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämisessä iso merkitys. Koulutus antaa tietoa monimuotoisuutta tukevista rekrytointikäytännöistä, vähemmistöjen huomioimisesta työpaikan arjessa sekä siitä, miten voi toimia, jos havaitsee työpaikallaan syrjintää tai rasismia. Ihminen voi joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja jonkin häneen liittyvän syyn kuten iän, uskonnon tai terveydentilan perusteella. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat henkilöt, jotka kuuluvat ryhmiin, joihin kohdistuu stereotypioita ja ennakkoluuloja. Vaikka syrjinnän mekanismit ovat usein samanlaisia, syrjintätilanteet vaihtelevat eri ryhmien kohdalla. Koulutuksen tarkoitus on avata silmiä eri ryhmien kokemalle syrjinnälle ja auttaa tunnistamaan ja kyseenalaistamaan syrjintää aiheuttavia rakenteita sekä haastamaan omia ajattelutapojaan.Monimuotoisuuden huomioiminen vahvistaa tasa-arvoaMonimuotoisuutta edistävillä toimintamalleilla organisaatio voi varmistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen, parantaa työntekijöiden saatavuutta ja edistää työntekijöidensä hyvinvointia. Viime kädessä monimuotoinen organisaatio pystyy myös palvelemaan asiakkaitaan ja ympärillä olevaa yhteiskuntaa paremmin. Monimuotoisuutta tukeva eOppivan koulutus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan perustuvaa työelämän monimuotoisuusohjelmaa, jota koordinoidaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Koulutuksen ruotsinkielinen versio valmistuu myöhemmin vuonna 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 11. helmikuuta oli esillä Euroopan komission kilpailupolitiikkaa koskeva tiedonanto sekä vihreää siirtymää vauhdittava kaasusääntelykokonaisuus.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission marraskuussa antamaan tiedonantoon ”Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin”. Suomi katsoo, että toimiva kilpailu on olennainen edellytys unioin talouden elpymiselle ja elinvoimaisuudelle. On tärkeää, että EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikka tukee unionin markkinoiden säilymistä kilpailullisina, avoimina ja kilpailukykyisinä. Toimiva kilpailu tukee Suomen kilpailukykyä, kannustaa innovointiin ja pitää hintatasoa kurissa. Haitallista markkinoiden keskittymistä tulee ehkäistä. Valtioneuvosto toteaa, että unionin valtiontukipolitiikka tukee EU:n talouskasvua parhaiten, kun se kohdentaa yritystuet unionin yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin tavalla, joka vääristää kilpailua mahdollisimman vähän. EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan myös kolmeen komission antamaan lainsäädäntöehdotukseen. Suomen kannat tulevat julkisiksi valtioneuvoston istunnon jälkeen. Niin kutsuttuun kaasupakettiin sisältyy:Ehdotus kaasumarkkina-asetukseksi ja ehdotus kaasumarkkinadirektiiviksi. Tarkoituksena on helpottaa uusiutuvien ja vähähiilisen kaasujen käyttöönottoa sekä mahdollistettaisiin siirtyminen pois fossiilisesta maakaasusta. Ehdotus on osa laajempaa 55-valmiuspakettia, jolla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Ehdotus metaaniasetukseksi. Aseuksella pyritään vähentämään energiasektorin tuotannossa syntyviä metaanipäästöjä. Metaanipäästöt aiheuttavat noin kolmanneksen nykyisestä ilmaston lämpenemisestä.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:Epävirallinen työ- ja sosiaalipolitiikkaministerikokous (14. – 15.2.)Epävirallinen kilpailukykyministerikokous (avaruus) (16.2.)Työ- ja sosiaalipolitiikkaministerien kokouksen teemana on työmarkkinoiden muutokset ja siirtymät – kuten digitaalinen ja vihreä siirtymä – sekä näiden vaikutukset työmarkkinoille.
Kilpailukykyministerit keskustelevat avaruusliikenteen hallintaa koskevasta strategiaehdotuksesta sekä turvallista satelliittilaajakaistaa koskevasta lainsäädäntöhankkeesta. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:n epävirallinen ministerikokous.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu EU:n kauppaministereiden epäviralliseen kokoukseen Marseillessa, Ranskassa 13.–14. helmikuuta.Kokouksen asialistalla ovat EU:n ja Afrikan kauppa- ja investointisuhteet sekä valmistautuminen EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvoston seuraavan kokoukseen.Ministereillä on kokouksen yhteydessä myös tilaisuus epäviralliseen keskusteluun Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtajan Ngozi Okonjo-Iwealan sekä Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajan Bernd Langen kanssa. Lisäksi ministerit saavat katsauksen Liettuan ja Kiinan kauppaan liittyvistä ongelmista.Ministeri Skinnarin mukaan on tärkeää, että EU rakentaa Afrikan kanssa tasavertaista kumppanuutta. Ministerien keskustelu käydään EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksen (17.–18. helmikuuta) alla.”Kauppa- ja investointisuhteiden syventäminen on keskeinen osa EU:n ja Afrikan kumppanuutta. On tärkeää tukea Afrikan taloudellisen integraation vauhdittamista. Suomi kannattaa talouskumppanuussopimusten kehittämistä ja syventämistä Afrikan maiden kanssa”, Skinnari sanoo.Ministeri Skinnari pitää viime vuonna käynnistynyttä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvostoa hyvänä foorumina edistää EU:n ja Yhdysvaltojen yhteisiä tavoitteita. Neuvoston seuraava kokous on määrä järjestää kevään aikana Euroopassa.”Suomelle erityisen keskeisiä aiheita tässä yhteistyössä ovat esimerkiksi teknologiastandardit, 5G ja 6G, ilmasto ja vihreä teknologia. On myös tärkeää käydä Yhdysvaltojen kanssa vuoropuhelua globaalin kaupan haasteista”, Skinnari katsoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudet vanhempainvapaat ovat käytössä elokuussa 2022, mutta jo nyt perhevapaauudistukseen valmistaudutaan eri puolilla yhteiskuntaa muun muassa järjestämällä koulutuksia ja tuottamalla uusia tiedotusmateriaaleja työpaikkojen, neuvoloiden ja perheiden käyttöön. Muuttuvat perhevapaat huomioidaan myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjesti 9.2.2022 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden, joka toi perhevapaauudistuksen toimeenpanoa valmistelevia tahoja yhteen.”Laki muuttuu eläväksi vasta, kun se aidosti koskettaa lapsiperheiden arkea. Työelämän toimijat vaikuttavat uudistuksen onnistumiseen merkittävällä tavalla. Olennaista on myös, miten vanhempia kohdataan varhaiskasvatuksessa sekä perhepalveluissa, erityisesti neuvolassa. Parhaiten onnistutaan, kun käytössä on useita rinnakkaisia toimia: aktiivista tiedottamista perhevapaajärjestelyistä, kannustamista vapaiden pitämiseen sekä perhe- ja isäystävällisiä toimintatapoja. Esimerkillä johtamista ei myöskään voi liikaa korostaa”, kannustaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Neuvontaa, laskureita ja lomakkeita ammattilaisten ja perheiden tueksiKansaneläkelaitoksessa valmistautumista on tehty jo pitkään. Tietojärjestelmiä on muokattu tukemaan uusien etuuksien hakemista ja myöntämistä, ja verkkosivuille on tuotettu muutoksesta kertovia sisältöjä. Tammikuussa 2022 järjestettiin ensimmäinen uutta mallia esittelevä webinaari. ”Uuden mallin mukaisia etuuksia voi hakea uudella, asiakasta ohjaavalla verkkolomakkeella. Uudet etuudet tulevat haettaviksi toukokuussa. Perheitä tuetaan visuaalisilla sisällöillä ja erilaisilla laskureilla. Laskurilla voi myös arvioida perhevapaiden jakamisen vaikutuksia perheen talouteen. Jaamme tietoa etuuksista myös uusien äitiyspakkausten mukana. Työnantajille olemme järjestäneet asiakasraateja ja webinaareja, myös neuvoloille on järjestetty oma tilaisuus. Suosituista webinaareistamme on toivottu yleisön pyynnöstä uusintakierros syksyllä”, kertoo Kelan viestintäasiantuntija Milla Vainio.Neuvolat tavoittavat yli 99% odottavista perheistä ja neuvoloilla on pitkät perinteet etuuksista kertomiselle. Ammattilaisille ja perheille suunnattujen oppaiden ja verkkosisältöjen päivitystyö on käynnissä.”Neuvolat ovat perhevapaauudistuksessa isossa roolissa, sillä neuvoloissa onnistuu perheiden motivointi, kysymyksiin vastaaminen ja perustelu tutkitulla tiedolla. Neuvolat ovat täysillä mukana!” kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen.”Uudistus alkaa vähitellen näkyä myös varhaiskasvatuksessa. Jaamme ammattilaisille tietoa siitä, miten perhe voi joustavasti vuorotellen käyttää perhevapaita ja varhaiskasvatusta. Tärkeää on pystyä kertomaan myös perheille uusista käytännöistä ja ilmoitusajoista”, pohti Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.Uudistuksen vaikutuksia seurataan ja tutkitaan tarkasti monessa eri organisaatiossa. Tiedon kertyminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. ”Uusia vanhempainvapaita voi käyttää lapsen kaksivuotispäivään asti. Ensimmäisten perheiden osalta aika on ohi vuonna 2024. Muutosten todellinen mittaluokka näkyy vielä tätäkin myöhemmin”, toteaa Milla Vainio.    ”Uudistusta on valmisteltu STM:n johdolla monen ministeriön ja sidosryhmän yhteistyönä. Uudistus on eduskunnassa hyväksytty ja tulee voimaan 1.8.2022. Toimeenpano ratkaisee nyt kuinka uudistuksen tavoitteet lapsilähtöisyydestä ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta toteutuvat ja kuinka asenteet lähtevät muuttumaan tähän suuntaan.” toteaa johtaja Liisa Siika-aho STM:stä.Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä perhejärjestöjen edustajat korostivat asenteiden, viestinnän ja tiedonsaannin merkitystä. ”Meidän tärkein rooli on kannustaa. Lapsen hoidon jakaminen on sekä perheiden että työnantajien että työkavereiden etu”, totesi Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kola.
 
Perhevapaauudistuksen toimeenpanon pyöreän pöydän tapaamisessa kuultiin esitykset sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselta, Kansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla Vainiolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakuliselta, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtiselta, Teknologiateollisuuden johtaja Anne Somerilta ja Teollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolalta sekä johtaja Liisa Siika-aholta sosiaali- ja terveysministeriöstä.Esitysmateriaalit:sosiaali- ja terveysministeri Hanna SarkkinenKansaneläkelaitoksen viestintäasiantuntija Milla VainioTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi HakulinenKuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko LahtinenTeollisuusliiton sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Sari Kolajohtaja Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut erillislakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Tavoitteena on uudistaa ja selkeyttää valvonnan toimintatapoja sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja palvelujen tuottamista. Esitysluonnoksesta pyydetään lausuntoja 25.3.2022 mennessä.Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki olisi yleislaki valvonnasta. Se sisältäisi sekä palvelunjärjestäjän että palveluntuottajan valvontaa koskevat säännökset. Laki tulisi voimaan 1.1.2024.Yhtenäinen rekisteröintimalli sekä julkisille että yksityisille palveluilleLain myötä otettaisiin käyttöön uusi kattava valtakunnallinen rekisteri, johon sisältyisivät julkisen ja yksityisen sektorin palveluntuottajat, palveluyksiköt ja palvelut. Rekisterillä vahvistetaan ja kootaan kansallista tietopohjaa sekä väestön tiedonsaantia.Esitysluonnoksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös. Esityksellä vahvistettaisiin ennakkovalvontaa ja rekisteröintimenettely koskisi sekä yksityisiä että julkisia palveluntuottajia oikeudellisesta muodosta riippumatta. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset.Valvontaviranomaisina toimisivat aluehallintovirastot alueillaan sekä Valvira. Omavalvontasäännöksiä vahvistetaan ja kehitetäänEsityksellä vahvistettaisiin palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa. Omavalvonnan kohteena olisivat palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Valvontaviranomaisten ohjauksella ja valvonnalla varmistetaan hyvinvointialueiden kykyä vastata hyvinvointialueen asukkaiden perusoikeuksien toteutumisesta.Esitysluonnoksen mukaan jokaisen palveluyksikön olisi esimerkiksi toimeenpantava suunnitelmallista omavalvontaa ja palveluntuottajien tulisi selvittää potentiaalisen työntekijän rikostausta myös iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden sote-palveluissa. Lisäksi palveluntuottajalla ja henkilöstöllä olisi velvollisuus ilmoittaa toiminnassa ilmenneistä asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneista epäkohdista sekä turvallisuutta vakavasti vaarantaneista tapahtumista, vahingoista tai vaaratilanteista sekä sellaisista puutteista, joita ei ole korjattu annetusta ohjauksesta huolimatta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen evakuointioperaatio Afganistanista täydentyi myöhään eilen illalla kun 37 henkilöä saapui Suomeen. Lisäksi noin 10 henkilöä on evakuoitu pois Afganistanista ja he saapuvat Suomeen lähi-viikkoina.Suomeen saapunut ryhmä koostui Suomen Kabulin suurlähetystön entisistä työntekijöistä perheineen sekä konsulipalvelulain piiriin kuuluvista suomalaisista tai pysyvästi Suomessa asuvista ulkomaalaisista jotka ovat viime elokuusta lähtien pyrkineet pois Afganistanista. Henkilöt siirtyivät viime viikolla Afganistanista Pakistaniin ja sieltä edelleen Saksan kautta Suomeen. Operaatiossa ryhmää avustivat ulkoministeriön lähetetty konsulikomennuskunta yhteistyössä Pakistanin viranomaisten sekä Islamabadissa toimivien Saksan, Hollannin ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa, jotka myös evakuoivat omia avustettaviaan Pakistanin kautta.  Valtioneuvoston elokuussa 2021 tehtyjen  Afganistanin evakuointipäätösten toimeenpano  suurlähetystön entisten työntekijöiden osalta on lähestymässä loppua. Maassa edelleen olevien konsuliavustettavien osalta työ jatkuu edelleen. Valtioneuvosto teki elokuussa 2021 kolme eri päätöstä yhteensä 298 henkilön evakuoinnista Suomeen. Suomi seuraa edelleen tarkasti Afganistanin turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen kehitystä EU:n ja Pohjoismaiden kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digitalisaation edistämisen ohjelmasta (Digiohjelma) ja Kansallisesta tekoälyohjelma AuroraAI:sta on valmistunut valtiovarainministeriön tilaamat riippumattomat väliarvioinnit. Väliarviointi toteutettiin loppuvuodesta 2021.Väliarviointien tulosten ja toimenpidesuositusten perusteella kehitetään ja korjataan hankkeiden toimintaa ja parannetaan vaikuttavuutta. Arviointityö on kaksivaiheinen, ja seuraava arviointi toteutetaan loppuvuonna 2022. Loppuarvioinnissa huomioidaan väliarvioinnin tulokset, suositukset ja niiden toteutuminen. Arvioinnit toteuttaa Owal Group Oy yhteistyössä 4Front Oy:n kanssa.Digiohjelman avulla saatu tärkeää tietoa digitalisaation etenemisestä, mutta viestintää ja yhteistyötä tarvitaan lisääOhjelmassa toteutetuilla toimenpiteillä on pystytty keräämään tärkeää tietoa digitalisaation etenemisestä ja esteistä. Useimmat arviointia varten haastatelluista tahoista nimesivät digitalisaation mittarit ja tilannekuvatyön toimenpiteistä tärkeimmäksi. Kartoitukset ovat paljastaneet digitalisoinnin odotettua heikomman tilanteen. Lisäksi digiohjelmassa on alusta asti huomioitu digitalisaatioon liittyvän lainsäädännön kehittäminen, ja se on ollut arvioinnin mukaan onnistunut valinta.Ohjelma luo hallinnossa edellytyksiä yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen toteuttamiselle, ja on siksi digitalisaation kokonaiskehitykselle erittäin tärkeä. Ohjelman toivotaan kuitenkin huomioivan nykyistä paremmin julkisen hallinnon ja erityisesti kuntien kyky muutokseen. Ohjelman toimenpiteet luovat välttämättömiä edellytyksiä palvelutuotannon digitalisoinnille, mutta ne eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi arvioinnissa suositellaan suunnittelemaan ohjelman päättymisen jälkeistä aikaa, jotta ohjelman toimenpiteiden jatkuvuus voidaan turvata.Arvioinnissa tuodaan esiin, ettei viestinnällisiin tavoitteisiin ole päästy resurssien puutteen takia. Ohjelmassa edistettävien asioiden tunnettuutta tulisi lisätä entisestään ohjelman loppua kohden mentäessä. Sidosryhmäkyselyn vastaajat arvioivat, että ohjelman tavoitelluista tuloksista eniten ovat edenneet digitaalisten palveluiden saatavuuteen sekä digituen tarjontaan liittyvät teemat.Arvioinnissa suositellaan tiivistämään yhteistyötä muun muassa kuntien ja valtionhallinnon organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä voitaisiin hyödyntää viestinnässä sekä antamalla tukea pienille kunnille palveluntuotannon digitalisoinnissa. Haasteeseen vastaavat jo toteutetut asiantuntijatuen toimenpiteet, joita tulisi ohjelmassa jatkaa. Digitalisaation edistäjien verkoston toimintaa suositellaan priorisoitavan, sillä sen kautta voidaan tukea viestintää ja jakaa tuloksia.Tekoälyohjelma AuroraAI:n kehittämistoimet etenemässä maaliinKansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n kannalta vuosi 2022 tulee olemaan tärkeä ohjelman käytännön tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Väliarvioinnissa todetaan, että jos viimeisen vuoden aikana keskitytään käynnissä olevien kehitystoimien loppuunsaattamiseen, ohjelma tulee pääosin saavuttamaan tavoitteensa.Arvioinnin perusteella ohjelma on alkuvaikeuksien jälkeen päässyt vauhtiin ja vuonna 2021 ohjelmaa on onnistuttu suuntaamaan kohti käytännön ratkaisuja. AuroraAI-verkon ydinkomponentit ovat käyttöönotettavissa, toimintamallityö on hyvässä vauhdissa ja osaamisen kehittämisen osalta on tuotettu laajasti hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Ohjelma on edistänyt keskustelua tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä julkisella sektorilla ja edesauttanut ajattelutavan muutosta osallistuvissa organisaatioissa. Ohjelman laajan jalkauttamistarpeen vuoksi osallistaminen on silti yksi sen keskeisistä haasteista. Arvioinnissa todetaan, että mikäli ohjelma halutaan laajasti sitouttaa eri toimijoita, tulee ohjelman resursointi ja organisointi rakentaa voimakkaammin tukemaan osallistavaa yhteiskehittämistä.
Arvioinnin perusteella ohjelman ohjaus- ja johtamisjärjestelmässä on kehitettävää. Ohjelmaa on viety eteenpäin kokeiluhengessä, mutta ilman toimintaa kokonaisuutena ohjaavia systemaattisia mekanismeja. Ohjelmassa onkin asetettu vuoden 2021 aikana kaksi ohjaavaa ryhmää, joilla on pyritty ratkomaan väliarvioinnissakin esille nousseita ohjausjärjestelmään liittyviä haasteita.Väliarvioinnissa esitettyjen toimenpidesuositusten mukaan ohjelmassa tulee viimeisen toimintavuoden aikana keskittyä muun muassa epävarmuuden vähentämiseen tavoitteita selkeyttämällä, viestiä tulosten hyödynnettävyyden kannalta oleellisista seikoista, tehdä pohdintaa sisällöistä laajassa sidosryhmäyhteistyössä sekä tehdä ohjelmatyötä koordinoidummin muiden osin päällekkäisiksi koettujen digitalisaatiohankkeiden kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi