NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin osallistui maanantaina 14. helmikuuta videokokoukseen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja viiden muun EU-maan päämiehen kanssa.Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin koolle kutsumaan kokoukseen osallistuvat myös Hollannin, Puolan, Slovakian, Slovenian ja Kreikan pääministerit. Puheenjohtaja Michel järjestää muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.Videokokouksen aiheena olivat Venäjän sotilaallisen voiman keskittäminen Ukrainan rajan tuntumaan ja diplomaattiset toimet sotilaallisen konfliktin estämiseksi. Johtajat keskustelivat myös Ukrainan tukemisesta sekä Euroopan unionin mahdollisista vastatoimista, mikäli Venäjä kohdistaa lisää sotilaallisia toimia Ukrainaa kohtaan. Pääministeri Marin keskusteli lauantaina myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa.
NordenBladet —Ulkoministeri Pekka Haavisto julkistaa Oslossa 16. –17.2. järjestettävässä Global Disability Summit -vammaishuippukokouksessa ulkoministeriön sitoumukset vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi. Huippukokouksen tavoitteena on tehostaa YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa ja saada näin aikaan todellisia parannuksia vammaisten henkilöiden elämään.Norja järjestää yhdessä vammaisjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön International Disability Alliancen ja Ghanan kanssa järjestyksessään toisen globaalin vammaishuippukokouksen Oslossa 16.-17.2.2022. Ensimmäinen vastaava huippukokous järjestettiin kesällä 2018 Lontoossa. Koronapandemian takia sekä mahdollisimman laajan osallistumisen varmistamiseksi tilaisuus järjestetään virtuaalisesti.”Vammaisten henkilöiden osallistuminen ja toimijuus tulee olla heidän oikeuksiensa toteutumisen keskiössä. Oslon huippukokouksessa heillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja Suomi tukee tätä vahvasti”, toteaa ulkoministeri Haavisto.Tapahtumaan odotetaan korkean tason osanottoa, ja YK:n pääsihteeri António Guterres sekä useat ministerit ovat vahvistaneet osallistumisensa.Vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt pääsevät ääneenVammaiset henkilöt kokevat syrjintää joka puolella maailmaa eivätkä he usein pääse osallisiksi yhteiskunnissa tapahtuvasta kehityksestä. Huippukokouksessa vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt pääsevät tuomaan keskusteluun näkemyksiään globaalilla tasolla ja edistämään oikeuksiensa nykyistä parempaa toimeenpanoa. Vammaisten henkilöiden oikeudet ja osallisuus ovat yksi Suomen pitkäaikaisista prioriteeteista. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt vammaisten henkilöiden oikeuksia esillä eri foorumeilla, kuten YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Huippukokouksen yhteydessä julkistetaan sitoumukset näiden oikeuksien toteutumisen edistämiseksi.Suomen sitoumukset käsittelevät inklusiivista koulutusta sekä vammaisinkluusion vahvistamista niin katastrofiriskien vähentämisessä kuin rauhanprosesseissa ja rauhanrakentamisessa. Suomi jatkaa kansainvälistä vaikuttamista vammaisten henkilöiden, erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen, oikeuksien toteutumiseksi globaalisti. Lisäksi Suomi sitoutuu tukemaan pitkäjänteisesti YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa YK:n vammaisten henkilöiden kumppanuusrahaston UNPRPD:n kautta.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt vuoden 2022 valtionavustukset valtakunnallisille ja alueellisille liikuntaa edistäville järjestöille. Avustuksen kokonaissumma 42 000 000 euroa jaettiin 116 järjestölle. Kokonaissumma kasvoi viime vuodesta 170 000 euroa. Lisäksi urheiluakatemia- ja valmennuskeskustoimintaan myönnettiin yhteensä 4 215 000 euroa.Vuodesta 2021 alkaen järjestöt on ryhmitelty valtakunnallisiin liikunnan palvelujärjestöihin, lajiliittoihin, muihin valtakunnallisiin liikuntaa edistäviin järjestöihin sekä liikunnan aluejärjestöihin.– Viime vuonna liikuntajärjestöjen valtionavustuksissa tulivat voimaan uudet arviointikriteerit. Arviointikriteerit on jaettu järjestöryhmäkohtaisiin peruskriteereihin ja kaikille yhteisiin vastuullisuuskriteereihin. Seuraavan kerran vastaava, yhtä perusteellinen arviointi on suunniteltu suoritettavan vuoden 2025 avustusvalmistelun yhteydessä, kertoo ministeri Antti Kurvinen.– Välivuosina ministeriö seuraa toiminnan ja talouden toteutumista sekä muutoksia. Poikkeuksena tästä on ympäristövastuun arviointi, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa vuodelle 2022. Ministeriössä olemme hyvin tyytyväisiä ympäristövastuuarvioinnin tuloksiin. Suurimmalla osalla oli ympäristövastuusuunnitelmat ja ne olivat keskimäärin hyvällä tasolla, Kurvinen jatkaa.Liikunnan palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen Olympiakomitea 6,6 miljoonaa euroa.Lajiliittojen osuus järjestöjen avustuksista on 23 560 000 euroa. Lajiliitoista suurimmat avustukset saivat Suomen Palloliitto (2 125 000 euroa), Suomen Voimisteluliitto (1 670 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 565 000 euroa), Suomen Salibandyliitto (1 202 000 euroa), Suomen Urheiluliitto (1 057 000 euroa) ja Suomen Hiihtoliitto & Ski Sport (1 054 360 euroa).Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osuus avustuksista on 5 816 000 euroa. Suurimman avustuksen sai Suomen Työväen Urheiluliitto TUL (1 273 000 euroa).Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 3 972 000 euroa.Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille kehittämisavustuksiaUrheiluakatemia- ja valmennuskeskustoimintaan myönnettiin yhteensä 4 215 000 euroa. Suurin avustus myönnettiin Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia ja Kisakallion urheiluopiston valmennuskeskukselle (1 060 000 euroa). Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on Suomen suurin urheiluakatemia.Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat koko maan kattavan huippu-urheilun verkoston. Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset ovat valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia urheilijoiden valmentautumisen ja kaksoisuran edistämisen keskittymiä. Urheiluakatemiat mahdollistavat urheilijan valmentautumisen ja opiskelu- tai työuran yhdistämisen. Valmennuskeskukset edistävät valmennuksen huippuosaamista.Myönnetyt avustukset ja
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä tupakkalain tavoitteen mukaisesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista tukevia ja edistäviä ehdotuksia. Riippuvuuksien vähentäminen ja määrätietoisen työn jatkaminen tupakoinnin lopettamiseksi on osa hallitusohjelmaa.Kehittämistyöryhmän tehtävä on edistää tupakkalakiin asetettuja tavoitteita, joka edellyttää toimenpiteitä aloittamisen ehkäisyyn ja lopettamisen tukemiseen. Tavoitteena on, että väestöstä enintään viisi prosenttia käyttää päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Lisäksi työryhmän ehdottamilla toimenpiteillä pyritään siihen, että tulevaisuudessa yhä harvempi aloittaisi tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä.Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta ja varapuheenjohtajana toimii johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmä tulee kuulemaan eri alojen asiantuntijoita sekä tekemään taustaselvitystä myös kansainvälisestä tilanteesta ja uusista tupakkapoliittisista keinoista yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Työryhmän tehtävänä on selvittää millä toimilla voidaan edistää nikotiinituotteiden käytön loppumista sekä tehdä selvityksen pohjalta toimenpide-ehdotuksia. Myös ehdotukset asuntoyhteisöjen savuttomuudesta ja sen tukemisesta sääntelyllä on nostettu yhdeksi työryhmän tehtävistä. Lisäksi työryhmä pohtii tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinia sisältävien tupakan vastikkeiden ostoikärajan nostamista. Kehittämistyöryhmän toimikausi päättyy tammikuun 2023 lopussa.Tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän asettamispäätös
NordenBladet —Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa, kun pandemia alkoi kiihtyä uudelleen. Tilanne heijastuu pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä ja odotukset ovat laskeneet, mutta ovat edelleen positiiviset. Lisäksi suurin osa vastanneista pk-yrityksistä näki suhdanteiden pysyneen ennallaan viime syksyn barometriin verrattuna.Pandemia jatkuminen ja terveysturvallisuuteen tähdänneiden rajoitusten voimassaolo ovat heikentäneet pk-yritysten tulevaisuuden näkymiä. Myönteistä on se, että odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.– Viime syksyyn verrattuna pienempi joukko pk-yrityksiä näkee nyt suhdanteiden paranevan. Viime viikkoina on kuitenkin virinnyt toivoa pandemiatilanteen tasaantumisesta. Yritykset hyötyisivät ennustettavammasta toimintaympäristöstä, mikä olisi omiaan myös vauhdittamaan kasvuhaluja ja investointiaikeita. Koronan jälkeisessä ajassa on varmistettava, että yritysten toimintaympäristö on ennakoitava ja kannustava, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5 200 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2021 puolivälistä ja tammikuun 2022 puoliväliin.Pandemian pitkittyminen näkyy suhdanneodotuksissaTuloksissa näkyvät pandemian pitkittyminen ja elinkeinotoimintaa haittaavat rajoitukset.– Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat sulkutoimet monilla toimialoilla, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.Epävarmuus nakertaa investointiaikeita – Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat karkeasti yleisiä suhdanneodotuksia. Ne ovat laskeneet hieman samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet, Kuismanen kertoo.– Pk-yritykset tulevat vähentämään merkittävästi investointejaan. Kaikilla päätoimialoilla paitsi teollisuudessa on enemmän investointisuunnitelmistaan luopuvia kuin niitä lisääviä yrityksiä, Kuismanen jatkaa. Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä pandemian jatkumisen kestoon, talouskasvuun ja toimintaympäristön epävarmuuteen.Rahoituksen saatavuus säilyi kokonaisuutena hyvänäRahoituksen saatavuus on säilynyt kokonaisuutena hyvänä. Barometrin vastaajista vain viisi prosenttia kertoo hakeneensa ulkoista rahoitusta sitä saamatta. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on säilynyt samalla tasolla.Pankkirahoituksen osuus on lähtenyt nousuun, mutta taustalla on myös koronatukiin liittyviä muutoksia. Noin puolet vastaajista kertoo rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Kiristyminen näkyy barometrin mukaan yleisimmin vakuusvaatimuksien ja oman pääoman vaatimusten kasvuna ja rahoituksen hinnassa. Luottopolitiikan kiristyminen näkyy voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten vastauksissa.–Suomen pankkisektori on hyvässä kunnossa ja yrityksilläkin menee isossa kuvassa hyvin. Pankkisääntelyn kiristyessä kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuus on turvattava. Vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen vaativat nyt uudistumista ja uudistuminen puolestaan investointeja, liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta sanoo.Vasta viidennes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksiaAjankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin. – Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle, Kuismanen sanoo. Toistaiseksi pk-yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Suuremmilla pk-yrityksillä ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää kuin pienemmillä yrityksillä.
NordenBladet —Ulkoministeri Haavisto tapaa Kreikan ulkoministeri Nikos Dendiaksen Helsingissä 15. helmikuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Kreikan kahdenvälisistä suhteista, Euroopan turvallisuudesta sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista. ”Kreikka on Suomelle tärkeä EU-kumppani. Arvostan suuresti kollegani vierailua Helsingissä ja mahdollisuutta vaihtaanäkemyksiä eurooppalaisista ja kansainvälisistä kysymyksistä”, toteaa ulkoministeri Haavisto.
NordenBladet —Tutkimuslaitoksilta pyydetyt arviot keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) luonnosversion toimien riittävyydestä ovat valmistuneet. Arvioiden mukaan toimia on vahvistettava, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa riittävällä varmuudella. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessään, että ilmastosuunnitelman toimien riittävyyttä arvioidaan ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja ilmastopaneelin antamien arvioiden pohjalta maaliskuussa.Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on yksi hallituksen kolmesta ilmastosuunnitelmasta, ja siinä kuvataan taakanjakosektorin toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen sekä tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen päästöt.Arviot ilmastosuunnitelmaluonnoksen toimien riittävyydestä pyydettiin Ilmastopaneelilta, Suomen ympäristökeskukselta (Syke), Luonnonvarakeskukselta (Luke), Ilmatieteen laitokselta ja Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT). Arvioissa korostuu erityisesti maatalous- ja liikennesektorien rooli.Tutkimuslaitosten arviot tukevat lausunnoista saatua palautettaTutkimuslaitosten riittävyystarkastelut tukevat keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta lausuntokierroksella saatua palautetta. Ilmastosuunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Suunnitelmasta annettiin 210 lausuntoa. Valtaosassa lausunnoista kiinnitetään huomiota ilmastotoimien riittävyyteen. Lausunnoissa otettiin eniten kantaa maatalouden ja liikenteen teemoihin. Suosittuja teemoja olivat myös kulutuksen hiilijalanjälki, kuntien ja alueiden ilmastotyö sekä rakennusten erillislämmitys. Kiitosta luonnos ilmastosuunnitelmaksi saa muun muassa siitä, että päästövähennyskohteita on etsitty laajalti ja toimenpiteet sisältävät suuren joukon uusia keinoja, jotka edesauttavat myös rakenteellisia muutoksia. Vastauksissa kuitenkin korostui huoli, että monista pienistä toimista koostuvaan kokonaisuuteen liittyvää epävarmuutta on vaikea hallita.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjaa kokonaisuudesta maaliskuussaSeuraavaksi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään tutkimuslaitosten arvioita ja lausuntopalautetta.”Hallitus on sitoutunut tekemään tieteeseen pohjaavaa politiikkaa ja tarkastelemaan ilmastosuunnitelmaa tutkimuslaitosten riittävyyslausuntojen pohjalta. Tutustumme annettuihin arvioihin huolella ja keskustelemme tarvittavista tarkennuksista, jotta varmistamme tarvittavat päästövähennykset ja vähennämme epävarmuuksia”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Lisäksi arvioita käydään läpi ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä 22. helmikuuta. Pääministerin johtamassa ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ovat edustettuina keskeiset sidosryhmät: ammattiliitot, kunnat, tutkijat, teollisuudenalat, etujärjestöt, nuoret ja kansalaisjärjestöt.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä ottaa kantaa ilmastosuunnitelmaluonnoksesta tehtyihin riittävyysarvioihin maaliskuun puoliväliin mennessä. Ministerityöryhmän riittävyystarkastelun painopiste on keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Kaksi muuta keskeistä ilmastopolitiikan suunnitelmaa, mm. päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähtevät lausuntokierrokselle kevään aikana. Hallituksen esitys ilmastolaiksi annetaan viikolla 9.Tutkimuslaitosten arviot:Ilmastopaneelin arvio,
NordenBladet —Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Jo tehdyt työllisyystoimet saivat jatkoa, kun hallitus päätti uusista työllisyystoimista perjantaina 11.2.2022.”Hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Valtaosa näistä päätöksistä on jo tehty ja tänään päätetyt 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat osa tätä suurempaa työllisyyttä kohentavaa kokonaisuutta. Aiemmin olemme tehneet päätökset toimista, joilla työllisyys vahvistuu lähes 80 000 lisätyöllisellä”, työministeri Tuula Haatainen kertoo. Lisäksi hallitus teki päätöksiä, joilla vahvistetaan koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä puretaan ylivelkaantuneiden kannustinloukkuja.Hallituksen politiikan lähtökohtia ovat työllisyyden ja talouden vahvistaminen kestävästi. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus sopi jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi, että päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista tehdään 15.2.2022 mennessä.Työttömyysturvan, opintotuen ja palkkatuen muutokset vahvistavat julkista taloutta Hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa. Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden taloudellista asemaa. Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta vuoden 2023 alusta. Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet. Muut vapaaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä. Tätä työnhakuvelvoitetta voidaan alentaa normaalisti tai se voitaisiin jättää asettamatta kuten muillakin työnhakijoilla. Alentamisen arvioinnissa huomioidaan erityisesti mahdollisuus opintojen loppuunsaattamiseen.Hallitus päätti myös palkkatukilainsäädännön muutoksista. Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Muutos tuo myös uusia, pienempiä työnantajia palkkatuen piriin. Muutos tulisi voimaan palkkatukilainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Edellä mainitut muutokset tulisivat kaikki voimaan vuoden 2023 alusta lähtien. Toimet vahvistaisivat julkista taloutta vähintään 110 miljoonan euron verran ja toisivat arviolta 5100 työllistä lisää.Panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin Lisäksi hallitus päätti useista muista toimista työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on muun muassa parantaa työvoiman kohtaantoa, lisätä jatkuvaa oppimista ja tukea työkykyä ja työelämässä pysymistä. Päätöksiä tehtiin esimerkiksi ulosottokaaren muuttamisesta vapaakuukausien osalta sekä tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta luopumisesta työttömyysturvassa. Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin alipalkkauksen kitkemisen tehostamiseksi ja työturvallisuuslain uudistaminen psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta käynnistetään. Nuorten työllisyyden edistämiseksi hallitus päätti myös Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden vahvistamisesta lisäämällä YTHS:n rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan. Yhteensä kokonaisuus vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla.
NordenBladet —Luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli laajalla lausuntokierroksella 27.9.–7.12.2021. Kymmenen viikon aikana ympäristöministeriölle annettiin ehdotuksesta 549 lausuntoa. Yhteenveto lausunnoista on nyt julkaistu.Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina. Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Lakiuudistus tukee Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.Lausunnonantajat olivat lakiluonnoksessa ehdotetuista uudistuksen tavoitteita toteuttavista keinoista varsin erimielisiä: ehdotetut uudistukset saivat toisilta kiitosta, toisilta kritiikkiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti lakiluonnoksen ehdotuksiin ilmastonmuutoksen hillinnästä kaavoituksessa sekä vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä. Pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma ja rakennusvalvonnan järjestämiseen ehdotetut muutokset keräsivät pääosin negatiivista palautetta.Moni lausuneista tahoista ilmaisi huolensa siitä, että ehdotettujen toimien kokonaisvaikutukset eivät ole riittävän hyvin selvillä, eikä lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Monet lausunnonantajat myös kokivat, että lakiluonnoksessa ehdotetut toimet eivät sujuvoita rakentamisen ja alueidenkäytön menettelyitä.Lakiehdotusta muokataan lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Myös poliittiset keskustelut uudistuksesta jatkuvat. Hallituksen 31.1.2022 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi ajoittuu elokuuhun.Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valmisteltu vuosia laajassa yhteistyössäKaavoitus- ja rakentamislaki korvaisi nykyisen, reilut 20 vuotta vanhan maankäyttö- ja rakennuslain. Ympäristöministeriö teki uudistuksen taustaksi laajan nykylain arvioinnin vuosina 2011–2014. Uudistuksen tietopohjaa on kasvatettu myös useilla selvityksillä ja tutkimuksilla.Vuosien 2016–2017 esivalmisteluvaiheen jälkeen lakiuudistuksen valmisteluun asetettiin vuonna 2018 eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista koottu työryhmä ja sen kuusi valmistelujaostoa sekä sidosryhmäfoorumi, jossa edustettuina oli noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta. Vuonna 2020 työnsä aloitti myös seurantaministeriryhmä. Yhteensä uuden lain valmisteluun on osallistunut yli 250 henkilöä.Hankeikkuna.fi: Lausuntoyhteenveto ehdotuksesta kaavoitus- ja rakentamislaiksiMrluudistus.fi: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus
NordenBladet —Puolustusministeri Antti Kaikkonen on hyväksynyt esityksen raskaan raketinheitinjärjestelmän ampumatarvikkeiden hankkimisesta Yhdysvalloista Suomen puolustusvoimille. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hankintaa istunnossaan 10.2.2022. Puolustusvoimille hankitaan Yhdysvaltain hallitukselta aluevaikutteisia Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Alternative Warhead (ER GMLRS AW) ja pistemaaliin vaikuttavia Extended Range Guided Multiple Launch Rocket System Unitary (ER GMLRS UNITARY) -ampumatarvikkeita. Hankinta perustuu valtioneuvoston puolustusselonteon linjauksiin sekä Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehityssuunnitelmiin. Toimeksianto järjestelmän ampumatarvikkeiden hankinnasta annettiin vuonna 2018. Hankinnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tykistön suorituskykyä vastaamaan yleistä kehitystasoa. Nyt hankittavat ampumatarvikkeet parantavat merkittävästi raskaiden raketinheittimien suorituskykyä ja pidentävät niiden kantamaa. Vaikuttavuudeltaan uudet ampumatarvikkeet vastaavat jo vuonna 2016 Puolustusvoimien hankkimia GMLRS AW- ja UNITARY-ampumatarvikkeita. Hankinta on osa suunnitelmaa, jolla taataan raskaan raketinheittimen käytettävyys ja suorituskyky aina 2050-luvulle saakka. Uusien ohjautuvien ampumatarvikkeiden hankinnalla mahdollistetaan vuonna 2006 hankittujen raskaiden raketinheittimien entistä tehokkaampi käyttö sekä monipuolistetaan raskaiden raketinheittimien ampumatarvikevalikoimaa. Ohjautuvien ampumatarvikkeiden käyttö on mahdollista vuosina 2012-2015 heittimiin tehdyn ammunnanhallinnan päivityksen ansiosta. Aluevaikutteinen ampumatarvike levittää räjähtäessään sirpaleita kohteen yläpuolella. Pistemaaliin vaikuttavan ampumatarvikkeen vaikutus sen sijaan perustuu räjähdys- ja painevaikutukseen. Molempien ampumatarvikkeiden kantama on noin 150 kilometriä. Hankinnan kokonaisarvo on noin 70 miljoonaa euroa ja sen rahoitus sisältyy Puolustusvoimien budjettiin. Ampumatarvikkeiden teollinen valmistaja Yhdysvalloissa on Lockheed Martin. Hankintojen toimitukset alkavat arvion mukaan vuonna 2025.
