Kansallisessa lapsistrategiassa laaditaan toimintamalli ensitiedon antamiseen

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian pohjalta on valmisteltu 30 toimenpidettä, joilla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Yhtenä lapsistrategian toimenpiteenä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii Hyvä käytäntö –konsensussuosituksen ensitiedon antamiseen.Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitietoa annetaan myös tilanteessa, jossa lapsella tai sikiöllä todetaan kehovariaatio. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen tilanteesta ja erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin pidempänä prosessina perheen elämässä. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi tietoa esimerkiksi kuntoutuksesta, sosiaali‐ ja terveydenhuollon tukimuodoista ja järjestöjen palveluista. Lisäksi sen päämääränä on tukea ja ohjata perhettä, lasta tai nuorta löytämään omat voimavaransa.”Hyvä käytäntö -suositus on tutkimuksiin ja muuhun tietoon perustuva konsensusmenettelyllä laadittava suositus. Konsensusmenettely soveltuu erityisesti tilanteisiin, jossa tieteellisistä tutkimuksista saatua näyttöä on täydennettävä kokemustiedolla. Suosituspaneeliin, joka päättää suosituksen sisällöstä, kutsutaan edustajia sekä lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijoista että kokemusasiantuntijoista. Tässä tapauksessa paneeliin tullaan kutsumaan muun muassa vammais- ja ihmisoikeusjärjestöjen edustajia”, toteaa Käypä hoito –päätoimittaja Jorma Komulainen.Tutkimuksissa on todettu, että sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvin annettu ensitieto auttaa perhettä sekä ymmärtämään tilanteen että ottamaan käyttöön perheen omia voimavaroja yllättävässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa. Lisäksi ensitiedon antamisen on todettu olevan tärkeää terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden välisen luottamuksen syntymiselle, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen hyvinvoinnista ja oikeuksista.”Ensitiedon antamiseen tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessaan. Kun lapsen ja perheiden palvelut koordinoidaan ja integroidaan alusta lähtien lasta ja perhettä aidosti hyödyttäväksi kokonaisuudeksi, vahvistetaan lasten ja perheiden omia voimavaroja, elämänhallintaa ja osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Ensitietoa on myös se, kun sairaudesta tai vammasta tai kehovariaatiosta kerrotaan asianomaiselle lapselle tai nuorelle itselleen ensimmäisen kerran. Jatkossa tarvitaan suositus myös siitä, miten ensitietoa annetaan lapsille ja nuorille itselleen. Ensitiedon antamista käsittelevä Hyvä käytäntö -konsensussuositus on tarkoitus saada valmiiksi alkuvuonna 2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi