16.12.2019 klo 14.33Länsi-Uusimaa
Maanantaina 16.12.2019 klo 12.06 Länsi-Uudenmaan poliisilaitos sai hälytyksen Espoon Karapellontie 6:ssa sijaitsevaan kemikaalivaraston tiloihin tehdystä tunkeutumisesta. Useita naamioituneita tummiin pukeutuneita henkilöitä oli tunkeutunut yrityksen tiloihin. Tunkeutumisen aikaan kiinteistössä oli ihmisiä paikalla. Poliisin tietojen mukaan tunkeutumisen yhteydessä loukkaantui lievästi yksi henkilö. Paikalla ollut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toimitti lievästi loukkaantuneen jatkohoitoon.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta oli paikalla useita partioita, jotka eristivät ja tutkivat alueen sekä rajoittivat alueella liikkumista. Pääkaupunkiseudun poliisilaitokset tukivat operaatiota.
Poliisi tarkisti kiinteistön tilat ja totesi epäiltyjen tekijöiden poistuneen paikalta. Tämän hetkisten tietojen mukaan tapahtumaa tutkitaan törkeänä rikoksena. Rikostutkinta selvittää tapahtumien kulkua ja etsii epäiltyjä tekijöitä.
Poliisi pyytää mahdollisia silminnäkijöitä ilmoittamaan kuvassa näkyvistä henkilöistä. Lisäksi pyydetään havaintoja mustasta Volkswagen Passat henkilöautosta. Auton vuosimalli 2010 ja ulkomaan rekisteritunnus ZX28953. Havainnot pyydetään ilmoittamaan: vihjeet.espoo@poliisi.fi p. 0295 413 031.
Asiasta tiedotetaan lisää, kun se tutkinnallisista syistä on mahdollista.
epäiltyjen kuvatpng, 555,9 kB
epäiltyPNG, 674,6 kB
16.12.2019 klo 13.24Poliisihallitus
Poliisihallitus toteutti lokakuussa 2019 poliisin henkilöstölle maalittamisilmiöön liittyvän kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa poliisin henkilöstöön kohdistuvan maalittamisen yleisyyttä, ilmenemistapoja, seurauksia sekä yleisesti henkilöstön suhtautumista ilmiöön. Kyselyyn vastasi 834 henkilöä, 8,2 prosenttia koko henkilöstöstä. Vastanneista 61 prosenttia työskenteli pääasiallisesti rikostorjunnan tai hälytys- ja valvontatoiminnan tehtävissä.
Kyselyn perusteella lähes 89 prosenttia vastaajista pitää poliisiin kohdistuvaa maalittamista ongelmana. 258 vastaajaa (n. 31%) oli viimeisen kolmen vuoden aikana henkilökohtaisesti kohdannut maalittamista ja noin puolet vastaajista (n. 48%) oli havainnut oman yksikön henkilöstöön kohdistuvaa maalittamista.
‒Selvitys on vahvistanut sitä käsitystä, että poliisiin kohdistuva maalittaminen on vakava ongelma, johon tulee puuttua kaikin käytössä olevin keinoin. Henkilöstö on meidän tärkein voimavaramme, jonka jaksamisesta täytyy pystyä huolehtimaan asianmukaisesti, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Oikeus kritisoida viranomaista kuuluu demokratiaan
Selvityksessä maalittaminen kuvattiin tarkoituksena pyrkiä luomaan epäedullista kuvaa poliisista hallinnossa työskentelevien työ- tai yksityiselämään liittyviä tietoja kaivamalla ja niitä eri yhteyksiin asettamalla, vääristelemällä tai valheellista tietoa levittämällä.
Maalittaminen voi tapahtua myös suorana tai epäsuorana uhkailuna taikka sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttönä haittaamis- ja häirintätarkoituksessa selvästi yli sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Toiminnan tavoitteena voi olla painostaminen luopumaan virkatoimesta tai ryhtymään painostettuun virkatoimeen. Sen sijaan maalittamista eivät ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.
‒Demokratiaan kuuluu oikeus kritisoida viranomaisen toimintaa, ja siitä maalittamisessa ei ole kysymys. Maalittamisella pyritään vaikuttamaan epäasiallisin keinoin viranomaisen toimintaan, nakertamaan luottamusta viranomaisiin ja sitä kautta vaikuttamaan koko yhteiskuntaan ja oikeusjärjestelmään. Tällöin maalittaminen koskee jokaista, Kolehmainen toteaa.
Kolehmaisen mukaan maalittamisen eri ilmenemismuodot otetaan poliisissa vakavasti ja niihin puututaan lainsäädännön mahdollistamin keinoin.
Kyselyn perusteella moni poliisissa työskentelevä katsoo, että työnantajan tulisi pystyä nykyistä useammin viemään asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta, mutta lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä mahdollista. Poliisihallitus on kesällä 2019 yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien kanssa esittänyt oikeusministeriölle lainsäädännön muutostarpeita maalittamiseen puuttumiseksi ja sen torjumiseksi.
‒Poliisin ammattia osittain leimaa edelleen se ajatus, että tietyt asiat vain kuuluvat siihen ja ne on hyväksyttävä. Näin ei voi olla. Virkamiehen kunniaa ja oikeutta elää rauhassa on suojattava riittävästi. Oikeusturva ei rikosnimikkeiden tai rikostutkinnan kannalta arvioituna voi olla myöskään huonompi kuin muilla kansalaisilla. Itse asiassa sen pitäisi olla päinvastoin parempi, koska poliisilla on toimintapakko. Poliisin tulee siis toimia, liittyy virkatehtävään malittamisuhkaa tai ei, Kolehmainen sanoo.
Halventamista, mustamaalaamista ja uhkailua poliisitoiminnan kohteilta
Kyselyssä yleisimpiä poliisin henkilöstön maalittamisen tekotapoja olivat halventaminen ja mustamaalaaminen sekä suora tai epäsuora uhkailu.
Muita maalittamisen keinoja olivat mm. internetin hyödyntäminen sekä sinänsä laillisten oikeussuojakeinojen käyttö, mikä selvästi ylitti hyväksyttävyyden rajat. Kyselyssä tuotiin esiin myös virkamiesten läheisiin kohdistunutta maalittamista. Useimmiten maalittamisen taustalla oli ollut poliisitoiminnan kohde.
Seurauksina julkisten työtehtävien ja keskustelunaiheiden välttämistä
Poliisihallituksen kyselyn mukaan maalittamisen merkittävin vaikutus kohteelle oli vaikutus omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Maalittaminen oli myös johtanut käyttäytymisen muuttamiseen sosiaalisessa mediassa, sekä turvallisuustoimien lisäämiseen tai ainakin niiden harkintaan. Kolmanneksi merkittävin haittavaikutus kohdistui läheisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.
. Noin joka kymmenes ilmoitti välttävänsä työtehtäviä, joissa on riski joutua maalittamisen kohteeksi, esimerkiksi julkisia työtehtäviä tai keskustelua herättäviä aiheita.
‒ Hyvänä uutisena on pidettävä sitä, että maalittamisella on kuitenkin päästy vain äärimmäisen harvoin siihen tavoitteeseen, mihin sillä usein pyritään eli vaikuttamaan viranomaisen päätöksentekoon ja toimiin.
Seurauksina oli kuitenkin myös vakavia piirteitä, sillä kaikista kyselyyn vastanneista 13 prosenttia oli harkinnut ammatinvaihtoa maalittamisen takia. Maalittamista itse kohdanneista ammatinvaihtoa oli harkinnut vieläkin suurempi joukko, jopa lähes joka viides (18%). Noin kymmenen vastaajaa ilmoitti vaihtaneensa työtehtäviä maalittamisen takia.
Vain pieni osa vastaajista kertoi, että maalittamista oli käsitelty esitutkinnassa. Kolmasosa vastaajista ei halunnut viedä asiaa rikosprosessiiin lisääntyvän maalittamisen uhkan takia. Rikosprosessin keinoja pidettiin riittämättöminä ja kolmanneksen mielestä organisaation olisi pitänyt viedä asiaa eteenpäin yksittäisen virkamiehen sijasta.
Vajaa kolmannes vastaajista ei pitänytkään työnantajan toimia maalittamistapauksissa riittävinä. Kehittämistarpeina tuotiin esiin mm. työntekijän tukeminen, poliisin identiteetin suojaaminen, lainsäädännön muutostarpeet ja ohjeistuksen lisääminen.
Poliisihallitus on jo ennen kyselyä ryhtynyt laatimaan poliisiyksiköille yhtenäistä ohjeistusta maalittamiseen liittyviin toimiin ja ennalta estämiseen. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan ohjeistuksessa tullaan huomioimaan kyselyssä esiin tulleita tarpeita ja ehdotuksia
‒ Suomalainen poliisi toimii epämiellyttävissäkin tilanteissa luottamuksensa arvoisesti. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule lähteä siitä, että poliisin tulee jo kaikilta muiltakin osin vaativan ammattinsa lisäksi sietää mitä tahansa, Seppo Kolehmainen toteaa.
Kysely toteutettiin lokakuussa 2019 kahden viikon ajanjaksolla poliisin koko henkilöstölle. Kyselyssä kysyttiin kokemuksia viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Vastaajia oli kaikista poliisin yksiköistä.
NordenBladet — Vantaan Rajakylässä sijaitsevasta yksityisasunnosta anastettiin joulukuun alussa aseita ja patruunoita. Asunnon haltija oli huomannut varkauden 6.12.2019.
Varkaiden matkaan lähti neljä asetta ja niihin kuuluvia patruunoita. Kolme anastetuista aseista ja osa patruunoista on jo saatu takaisin. Yksi aseista on vielä kateissa.
Itä-Uudenmaan poliisi tutkii tapausta törkeänä varkautena sekä ampuma-aserikoksena. Tapaukseen on tällä hetkellä epäiltynä kolme miestä, joiden osuutta tapahtumaan selvitellään.
16.12.2019 klo 12.52Poliisihallitus
Suomessa on omaa kotimaista sekä rajat ylittävää rikollisuutta, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Tapoina ovat erilaiset huijaukset. Ikäihmiset saattavat kohdata myös rikosten kaltaista kaltoinkohtelua, jossa asialla saattava olla läheiset, tutut ja muut luottohenkilöt.
Poliisi kannustaa ikäihmisten omaisia ja muita heidän kanssaan toimivia ottamaan rohkeasti puheeksi mahdollisesti epäilemänsä kaltoinkohtelun ja sekä ilmoittamaan asiasta tarvittaessa eteenpäin. Poliisi toivoo myös yleisesti ikäihmisten kanssa keskustelua rikosilmiöistä niiden ennalta estämiseksi.
– Poliisin viesti ei välttämättä suoraan tavoita ikäihmisiä, joten heidän varoittamisessaan ja valistamisessaan tarvitsemme läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien apua. Tässä olisi hyvä ja tärkeä keskustelunaihe esimerkiksi tuleville joulunpyhille, kannustaa Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.
Ulkomaille huijattuja rahoja ei yleensä saa takaisin
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan rikolliset toimivat usein siten, että ikäihmisen arjen toiminnoissa, esimerkiksi kauppa-asioilla tai pankkiautomaatilla viedään henkilön huomio pois ja anastetaan esimerkiksi maksukortti. Tai tunkeudutaan ikäihmisen asuntoon tekeytymällä kotipalveluhenkilöksi tai esiintymällä poliisina.
Oma lukunsa ovat häikäilemättömät romanssihuijaukset, joissa tunteisiin vetoamalla pyydetään rahaa jollakin tekosyyllä.
– Etenkään ulkomaille huijattuja rahoja ei käytännössä koskaan saa takaisin. Haastavaa on se, että toisinaan toive kumppanista on niin vahva, etteivät uhrit usko pankin tai poliisinkaan varoituksia siitä, että ovat joutuneet huijauksen kohteeksi, Aho sanoo.
Myös tietokoneet ja älypuhelimet sekä niiden puutteelliset käyttötaidot voivat nostaa riskiä joutua rikoksen uhriksi. Tämä voi avata rikollisille pääsyn henkilön identiteettitietoihin ja rahoihin.
Kaltoinkohtelua ei kannata salata
Tilastojen perusteella poliisi tietää, mitä poliisille ilmoitetaan. Se, mitä ikäihmisten kotien seinien sisäpuolella tapahtuu, voi olla aivan muuta. Rikoksen kaltaisen kaltoinkohtelun takana voivat olla omat läheiset, tutut ja muut luottohenkilöt.
– Tähän liittyy usein myös päihdeongelmia, jotka näkyvät väkivaltaisena käyttäytymisenä ja omaisuusrikoksina. Myös ongelmapelaaminen voi olla rikoksen tai kaltoinkohtelun taustalla. Kaltoinkohtelu aiheuttaa uhrissa pelkoa ja häpeää eikä asioista haluta puhua.
Ahon mukaan olisikin tärkeää, että jos kaikki ei vaikuta olevan kohdallaan, asia otettaisiin esille.
– Esimerkiksi pelko tai mustelmat voivat kieliä läheisväkivallasta. Ole rohkea ja kysy. Ilmoita tarvittaessa epäilyistäsi poliisille tai tee ns. huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiselle, Aho kannustaa.
Huoli-ilmoitus voidaan tehdä, jos vaikuttaa siltä, että henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
– Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää, Jyrki Aho sanoo.
Kampanja ikäihmisten turvallisuudesta
Poliisi julkaisee poliisin sosiaalisen median kanavissa tällä viikolla muun muassa kaksi videota, joilla pyritään nostamaan keskusteluun ikäihmisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja rikollisuus. Kampanjan tavoitteena on estää niitä ennalta.
Erityisesti ikäihmisiin kohdistuvia rikosilmiöitä vuonna 2019 sekä ohjeita niiden torjumiseksi:
Valepoliisit
Valepoliisi-ilmiössä rikoksentekijä lähestyy uhria yleensä soittamalla, poliisina esiintyen. Uhrille on kerrottu pankkitilin olevan vaarassa ja sieltä ollaan siirtämässä rahaa, jolloin poliisi tarvitsisi pankkitunnukset tämän estämiseksi.
Valepoliisi-toiminnasta on myös versioita, joissa on otettu lähempää kontaktia uhriin. Poliisiksi esittäytynyt rikoksentekijä on esimerkiksi kertonut uhrien olevan osana poliisin salaista operaatiota ja pyytänyt apua. Tällöin on pyydetty jättämään pankkikortti, koruja tai rahaa ulko-ovelle, auton takarenkaan luokse tai joku on tullut hakemaan niitä uhrin kotoa.
Valepoliisi-ilmiössä on ollut myös tapauksia, että rikoksentekijät ilmestyvät suoraan ovelle ja pyydetään poliisina esiintyen näitä samoja asioita tai pyritään asuntoon sisään.
Rakkauspetokset
Ilmiössä huijari on yleensä ottanut yhteyttä rikoksen uhriin sosiaalisessa mediassa. Rikoksentekijä on usein esittäytynyt sotilaaksi, lääkäriksi tai muuksi ulkomailla työskenteleväksi henkilöksi ja hän alkaa nopeasti pyytää jollakin verukkeella rahaa. Verukkeita voivat olla esimerkiksi tapaaminen, suuren rahasumman saaminen, jokin ongelma tai jopa hengenhätä, johon hän on kertomansa mukaan joutunut. Lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee ilmoittamaansa toimenpidettä varten rahaa.
PIN-koodien urkinta
Eräs varsinkin ikäihmisiin kohdistunut rikosilmiö on PIN-koodien urkinta rahannostoautomaatilla tai kaupan kassalla. Uhrin PIN-koodi on urkittu nostotapahtuman aikana selän takaa, ja nostotapahtuman loppuvaiheessa rikoksentekijä on koputtanut uhria olkapäälle osoittaen, että tältä on tippunut rahaa maahan. Kun uhri on kumartunut nostamaan pudonneen rahan maasta, on rikoksentekijä ottanut kortin automaatista ja vaihtanut sen toiseen pankkikorttiin (usein aiemmin anastettuun), jolloin uhri ei ole heti tajunnut tulleensa huijatuksi.
Kaupan kassalla tehtynä tekotapana uhrin PIN-koodi urkittu tämän maksaessa tuotteet, ja kun uhri päässyt kaupasta ulos, niin häneltä on menty kysymään neuvoa ja samalla anastettu esimerkiksi lompakko.
Pankkien tietojenpäivityshuijaukset
Poliisin tietoon on tullut huijauksia, joissa pankin nimissä on lähetetty sähköposti, jossa pyydetään päivittämään tietoja esimerkiksi tietoturvan takia. Sähköpostilinkkiä käyttäen tai tekstiviestillä lähetetyn linkin kautta uhri on ohjattu valesivustolle, jossa pyydetään syöttämään pankkitunnukset ja sitä kautta pankkitunnukset on saatu rikollisten haltuun.
Halaushuijaukset
Kesän ilmiönä on esiintynyt ulkomaalaisten rikollisryhmien tekemät niin sanotut halaushuijaukset, joissa tullaan ensin kysymään ohjetta esimerkiksi sairaalaan. Uhria on halattu kiitoksena tai lahjoittamalla rihkamakoru, ja siinä yhteydessä anastettu uhrilta kello, koru tai lompakko. Tekotapa on usein niin hienovarainen, ettei uhri heti huomaa joutuneensa rikoksen uhriksi.
”Sukulaispoika”-huijaukset
Rikoksen toteutustavassa soitetaan uhrille ja kerrotaan olevan esimerkiksi tämän tyttärenpoika, pojanpoika tai vävy, tai annetaan uhrin ensin arvuutella, että ”eks sä tiedä kuka mä olen”. Kun uhri arvaa, niin ollaankin juuri hän. Ikäihmiselle kerrotaan jotakin järkyttävää joka herättää auttamishalun, esimerkiksi kolarista jonka hoitamiseksi tarvitaan heti rahaa.
Ohjeita rikoksilta suojautumiseen:
Poliisi, pankki tai mikään muukaan toimija ei koskaan kysy puhelimessa pankkitunnuksia.
Poliisi ei pyydä jättämään arvo-omaisuuttasi haettavaksi.
Oikealla poliisilla on virkamerkki, jonka hän esittää.
Älä päästä asuntoosi henkilöä, jonka tarkoitusperää et tiedä.
Suhtaudu terveellä epäilyksellä tuntemattomien lähestymisiin. Vetäydy tarvittaessa kauemmas.
Suhtaudu aina epäilevästi tuntemattomien rahapyyntöihin, vaikka tarina olisi kuinka tunteisiin vetoava tahansa. Jos lähetät rahaa, et todennäköisesti saa niitä takaisin.
Hoida pankkiasiat verkossa aina pankin verkkosivujen kautta.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus. Myös huijausyrityksistä tulee ilmoittaa poliisille ja akuutissa tilanteessa hätäkeskukseen. Rikoksen uhreille on saatavilla palveluja muun muassa rikosuhripäivystyksestä.
NordenBladet — Poliisilla on tutkittavana Kuopiossa Mutteri Pubin tulipalo, joka tapahtui 24.11.2019. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi. Tapahtumapaikan, Ampujanpolku 4, välittömästä läheisyydestä on löydetty pinkit silmälasit. Silmälasien haltijalla voi olla mahdollisesti tietoa sytytetystä palosta. Poliisi pyytää asiaan liittyviä vihjeitä ja tietoa siitä, kuka henkilö on käyttänyt kyseisiä silmälaseja tai poliisi pyytää silmälasien käyttäjää itse ilmoittautumaan poliisille. Vihjeet voi ilmoittaa puhelinnumeroon 029 5415 232 tai sähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi.
Pinkit silmälasitJPG, 1,7 MB
Pinkit silmälasit 2JPG, 1,6 MB
16.12.2019 klo 08.35Lounais-Suomi
V.-68 s miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen Ulvilassa sunnuntaiaamuna kello 09.55 aikaan. Mies puhallutettiin Käntinnokantiellä tuloksen ollessa 1.30 mg/litrassa. Rattijuopumus oli miehelle 4. lyhyen ajan sisään, minkä seurauksena miehen kuljettama ja omistama henkilöauto otettiin takavarikkoon.
NordenBladet — Riihimäki
Henkilöauto suistui liukkaalla tiellä päin liikennemerkkiä Hiihtäjäntiellä sunnuntaina aamulla. Autoa kuljettanutta viisikymppistä miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Riihimäki
Partio tavoitti valtatieltä 3 sunnuntaina puolen päivän aikaan henkilöauton, jonka kuljettajan huumetesti osoitti positiivisen tuloksen. Kuljettajana toiminutta kolmekymppistä miestä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Lahti
Parikymppinen mies kaahasi sunnuntaina illalla henkilöautolla Uudenmaankadulla 123 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 60 km/h. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Lahti
Partio tavoitti Pihtikadulla sunnuntaina illalla henkilöauton, jonka kuljettajan huumetesti osoitti positiivisen tuloksen. Kuljettajana toiminutta kolmekymppistä miestä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
16.12.2019 klo 07.42Sisä-Suomi
Jyväskylä klo 19:40. Keljonkankaantie 62 mustaan kuviolliseen huiviin naamioitunut mies ryösti K-Market Kotiväylän kassan saaden saaliikseen vähäisen määrän rahaa. Rahat saatuaan mies poistui ulos liikkeestä ABC:n suuntaan. Tapahtuma tallentui valvontakameralle.
Jyväskylä klo 21:45. Vaajakoski poliisin suorittaessa liikenteenvalvontaa Asmalammentiellä vastaan tuli keskustan suunnasta Olgantie risteyksen kohdalla henkilöauto väärää kaistaa auton vasen kylki edellä. Poliisi kytki pysäytysvalot päälle ja auto pysähtyi seuraavaan risteykseen. Paikalla on 40km/h rajoitus ja auto tuli vastaan noin 60km/h nopeudella. Kuljettaja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Jyväskylä klo 18:15. Kolmen henkilöauton kolari Lohikoskentien ja Seppäläntien risteyksessä. Liikennevaloihin pysähtyneen auton perään törmäsi kovalla nopeudella ajanut henkilöauto ja siitä törmäilijä edelleen luisui toisen liikennevaloihin pysähtyneen henkilöauton kylkeen. Autot vaurioituivat ajokelvottomiksi. henkilövahinkoja ei törmäyksessä tullut. Henkilöautoa kuljettanutta miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, virkamiehen vastustamisesta sekä auton omistajaa kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle.
15.12.2019 klo 15.07Itä-Suomi
Vuokalantietä pohjoisen suuntaan matkalla ollut 2000 syntynyt varkautelainen mieskuljettaja menetti lumisohjoon ajauduttuaan autonsa hallinnan ja ajautui vastaantulevan liikenteen kaistalle törmäten vuonna 1954 syntyneen paikkakuntalaisen naisen kuljettaman henkilöauton keulaan. Toinen autoista suistui törmäyksen johdosta ojaan, turvatyynyt olivat lauenneet törmäyksessä molemmista autoista.
Molempien autojen kuljettajat sekä toisessa autoista matkustajana ollut vuonna 2001 syntynyt kangaslampelainen nainen loukkaantuivat pään ja rintakehän alueelle ja heidät vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon.
Liikenne onnettomuuspaikalla oli n. tunnin ajan täysin estynyt, molemmat ajoneuvot vaurioituivat todennäköisesti korjauskelvottomiksi.
15.12.2019 klo 14.39Oulu
Kajaanilaisen n. 40-vuotiaan miehen epäillään ajaneen poliisia karkuun alkoholin vaikutuksen alaisena Kajaanissa perjantai-iltana 13.12.2019. Poliisi piti puhallusratsiaa Lönnrotinkadulla, kun mies ajoi paikalle henkilöautolla. Auto ei pysähtynyt poliisimiehen näyttämään pysähtymismerkkiin vaan lähti pakenemaan kovaa vauhtia. Auto kääntyi Ketun kiertoliittymästä Mainuantielle kohti keskustaa ja edelleen Puistolantielle ja Suksikadulle, jolta kääntyi takaisin Lönnrotinkadulle. Auto pysähtyi lopulta Viestitielle, jossa kuljettaja puhalsi poliisin alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävät lukemat 0,63 mg/l. Mies vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen ja määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Miehen epäillään vaarantaneen pakomatkan aikana törkeästi liikenneturvallisuutta, sillä hän ajoi mm. kovaa ylinopeutta ja vasten punaisia liikennevaloja. Miehen kyydissä oli kaksi henkilöä. Lisäksi miestä epäillään liikennerikkomuksesta, kun hän ei noudattanut poliisin antamaa pysähtymismerkkiä.
Poliisipartio oli valvomassa liikennettä Kajaanin Paltaniementiellä lauantai-iltapäivästä 14.12.2019, kun sitä vastaan ajoi henkilöautolla poliisin entuudestaan tuntema kajaanilainen n. 30-vuotias mies. Miehellä ei ole ajo-oikeutta, joten miehen matka pysäytettiin. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta oli miehelle 24. vuoden sisällä.
Kajaanin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa oli sunnuntai-aamuyöstä 15.12.2019 tapahtuma, jossa vahvasti päihtyneen kajaanilaisen n. 20-vuotiaan miehen epäillään lyöneen järjestyksenvalvojana toiminutta miestä nyrkillä kasvoihin. Mies päätyi poliisin putkaan kiinniotettuna. Miestä epäillään pahoinpitelystä ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Vakavia vammoja tapahtumasta ei tiedetä tulleen.
