NordenBladet —EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjesti 8.-9.3.2022 epävirallisen televiestintäministerien kokouksen Pariisissa ja Neversissä. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Ministerit keskustelivat yhdessä suurten alustayhtiöiden edustajien kanssa verkossa leviävästä disinformaatiosta ja keinoista sen torjumiseksi.Ministerit esittivät vaatimuksen digitaalisia palveluja, internetpalveluja ja sosiaalisen median palveluja tarjoaville yrityksille, jotta ne torjuisivat Venäjän Ukrainaan tekemään hyökkäykseen liittyvän disinformaation verkkoalustoillaan.– Koska valeuutiset liikkuvat rajojen yli, Euroopan unionilta tarvitaan yhteisiä, päättäväisiä toimia. Lisäksi alan yrityksillä on tässä työssä suuri vastuu, sanoo ministeri Harakka.Ministerit tekivät aloitteen kyberkyvykkyyksien kehittämiseksi koko EU:ssa.– Meidän tulee suojella kriittistä infrastuktuuria kuten viestintäverkkojamme hyökkäyksiltä ja teemme kaikkemme, jotta onnistumme siinä. Haluamme tukea omien kyberturvayritysten huippuosaamista, mutta myös laajasti muun yrityskentän tietoturvan vahvistamista, toteaa ministeri Harakka.
NordenBladet —Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet keskiviikkona 9. maaliskuuta.Euroopan unioni reagoi Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita. Keskiviikkona 9. maaliskuuta hyväksytyt pakoteet täydentävät aiemmin hyväksyttyä EU-pakotteiden pakettia Venäjän toimintaa vastaan.Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista. Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia, poliittisia ja päätöksentekijöitä sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Listatut henkilöt tukevat Venäjän federaation hallitusta ja hyötyvät siitä, sekä muodostavat sille merkittävän tulonlähteen.Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin meriliikennesektorilla asettamalla vientikielto radio- ja navigointiteknologialle ja näihin liittyville palveluille, sekä rahoitussektorilla rinnastamalla kryptovaluutat jo kiellettyyn toimintaan.Valko-Venäjän aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, minkä vuoksi Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi hyökkäystekoon. Aiemmin Venäjään kohdistettuja rahoitusalan pakotteita laajennettiin koskemaan myös Valko-Venäjää. Näin Venäjä ei myöskään pääse kiertämään pakotteita Valko-Venäjän kautta.Henkilöpakotteet ja meriliikennesektori liittyvät EU:n Venäjään kohdistamiin pakotteisiin ja rahoitussektori koskee EU:n Valko-Venäjään kohdistamia pakotteita.HenkilöpakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/397NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/396MeriliikennesektoriNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/395NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/394RahoitussektoriNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/399NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/398
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat keskiviikkona 9. maaliskuuta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Euroopan turvallisuustilanteesta.
NordenBladet —Tilastokeskus keräsi valtiovarainministeriön toimeksiannosta erilliskyselyllä tietoa kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista tilinpäätösvuodelta 2021 ja talousarviovuodelta 2022. Kaikki Manner-Suomen kunnat vastasivat kyselyyn.Talousarviokyselyn kustannustiedot (tilinpäätösennusteet 2021 ja talousarviot 2022) ovat olennaisia määriteltäessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvona skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan myöhemmin tilinpäätöstietoja vastaaviksi.Vuoden 2022 talousarvioihin pohjautuvat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksista muodostavat pohjan hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon. Siirtyvät kustannukset vaikuttavat myös hyvinvointialuekohtaisiin rahoituslaskelmiin sekä kuntien rahoituslaskelmiin ja kunnilta leikattavaan tuloveroprosenttiin. Vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat kyselyn perusteella noin 20,7 miljardia euroa ja pelastustoimen nettokustannukset noin 500 miljoonaa euroa. Yhteensä hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ovat näin ollen noin 21,2 miljardia euroa, mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmassa vuonna 2021 tehdyssä arviossa. Aiempi arvio pohjautui kuntien vuoden 2021 talousarvio- ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietoihin. Yksittäisten kuntien ja toisaalta hyvinvointialueiden osalta arvio siirtyvistä kustannuksista muuttuu uuden aineiston myötä merkittävästi. Muutoksilla on vaikutusta myöhemmin keväällä julkaistaviin kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Tavoitteena on julkaista ensimmäiset vuotta 2023 koskevat rahoituslaskelmat huhtikuussa. Tällöin nähdään tarkemmin, mille tasolle kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus asettuu. Kysely toteutettiin 14.12 –14.1.2022. Vastausajan päättymisen jälkeen yksittäisiä kuntia pyydettiin vielä täydentämään puuttuvia tietoja ja korjaamaan mahdollisia selvästi poikkeavia havaintoja.
NordenBladet —Sisäministeriö valmistelee arpajaislainsäädäntöön välttämättömät muutokset, jotka koskevat rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen uuteen rahoittamismalliin siirtymistä. Lakihankkeen taustalla on hallituksen linjaus uuden rahoitusmallin käyttöönotosta vuoden 2024 alusta alkaen.Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä saivat helmikuun alussa valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Jatkossa Veikkaus Oy:n tuotto olisi tarkoitus tulouttaa valtion budjettiin yleiskatteellisena ilman nykyisiä korvamerkintöjä käyttökohteista.Rahoitusmalliuudistuksen tavoitteena on katkaista nykyinen yhteys Veikkaus Oy:n rahapelituoton ja arpajaislaissa säädettyjen yksilöityjen käyttötarkoitusten välillä. Arpajaislailla säädetään tällä hetkellä Veikkaus Oy:n tuoton käyttämisestä urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen, nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä hevoskasvatuksen ja -urheilun edistämiseen.Arpajaislaista kumotaan valtionavustusmenettelyihin liittyvät säännökset ja päivitetään uuden rahoitusmallin mukaisiksi säännökset Veikkaus Oy:n tuoton käyttötarkoituksista, tuoton ottamisesta talousarvioon ja sen tilittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat omalta osaltaan uuden rahoitusmallin edellyttämät muutokset lainsäädäntöönsä. Uuteen rahoitusmalliin liittyvät lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022.Sisäministeriön hankkeen toimikausi päättyy 3.3.2023.Arpajaislaki sääntelee rahapelaamista ja muita arpajaisiaArpajaislaissa säädetään rahapelien ja muiden arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, Veikkaus Oy:n toiminnasta ja toiminnan rajoituksista, tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen käytön valvonnasta. Lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
NordenBladet —Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen päätti keskiviikkona 9.3. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uusista Venäjä-linjauksista ja Ukrainan tukemiseen liittyvästä valmistelusta.Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa suomalaiskorkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Linjauksen mukaisesti uusia hankkeita ei tule käynnistää ja olemassa oleva organisaatioiden välinen yhteistyö keskeytetään toistaiseksi. Samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän väliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvien uusien aloitteiden käsittely.Korkeakoulujen toivotaan tarjoavan henkistä tukea Ukrainan kriisin herättämään ahdistukseen sekä tiedottamaan aktiivisesti tukimahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Erityisesti tukea tarjotaan ukrainalaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle.ylijohtaja Atte Jääskeläinen, puh. 0295 330 309erityisavustaja Jirka Hakala, puh. 050 478 0726opetusneuvos Maarit Palonen, puh. 02953 30243opetusneuvos Tomi Halonen, puh. 02953 30095
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 9. maaliskuuta oli esillä epävirallinen päämieskokous Ranskassa, Euroopan komission antama tiedonanto finanssipolitiikan ohjeistuksesta sekä ehdotus hiilirajamekanismista.EU-ministerivaliokunta keskusteli tilannekatsauksen jälkeen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ukrainan tilanne on keskeisesti esillä myös EU:n puheenjohtajamaa Ranskan Versailles´ssa 10. ja 11. maaliskuuta järjestämässä epävirallisessa päämieskokouksessa. Huippukokouksen muita aiheita ovat unionin puolustuskyvyn vahvistaminen, energiariippuvuuden vähentäminen sekä vahvemman taloudellisen perustan rakentaminen. Suomi tuomitsee edelleen jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja vaatii pysäyttämään välittömästi sotatoimet. Suomi toimii osana EU:ta ja on valmis jatkossakin lisäämään Venäjään kohdistuvia pakotteita. Tukea Ukrainalle pitää kiireellisesti lisätä merkittävästi. Suomi katsoo, että kokouksessa on hyvä keskustella Ukrainan, Georgian ja Moldovan jättämistä jäsenyyshakemuksista. Laajentumisprosessin sovituista periaatteista tulee kuitenkin pitää kiinni.Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja osallistuu kehittämiseen aktiivisesti. Työssä on huomioitava toimintaympäristön muutos. EU:n sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (42.7) on tärkeää. Energiariippuvuuden vähentämiseen liittyen Suomi pitää tärkeänä kasvattaa uusituvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta. Kilpailukyvyn edistämisen osalta Suomi korostaa vahvojen ja yhtenäisten sisämarkkinoiden merkitystä. Vahvan talouden perusta on julkisen talouden vastuullinen hoito ja julkisen talouden kestävyys.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä Euroopan komission tiedonanto finanssipolitiikan ohjeistuksesta vuodelle 2023. Komissio antaa siinä jäsenmaille ohjausta kansallisen finanssipolitiikan valmisteluun ja kertoo alustavia tietoja julkisen talouden valvonnan toteutuksesta keväällä 2022. Asia on esillä ECOFIN-neuvostossa (15.3.) ja euroryhmän kokouksessa (14.3.).EU-ministerivalokunnassa oli esillä myös Euroopan komission esitys 55-valmiuspakettiin kuuluvasta hiilirajamekanismiehdotuksesta (CBAM). Puheenjohtajamaa Ranska edistää neuvotteluja ripeästi, ja valtioneuvosto tarkensi lokakuussa 2021 tehtyjä alustavia linjauksiaan.Myös hiilirajamekanismi on esillä myös euroryhmän kokouksessa (14.3.). Lisäksi kokouksessa käsitellään monikansallisten konsernien globaalia minimiverotasoa. Euroryhmässä (15.3.) keskustellaan finanssipolitiikan ohjauksesta vuodelle 2023 ja saadaan esittely Kreikan 13. tiukennetun valvonnan raportista.
NordenBladet —Valtiovarainministeriön asettamassa Kuntien tilatiedon kehittämishankkeessa on tehty tilannekuva kuntien rakennuskannasta. Työssä syntyi tietovaranto, jossa on ensimmäistä kertaa mukana tietoja sekä omistetuista että vuokratuista toimitiloista valtakunnallisesti.Toimitilatarpeet heijastavat väestörakenteen muutoksia. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähenee ja vanhusväestön osuus puolestaan kasvaa voimakkaasti. Maakuntien tilakeskuksen tekemän raportin mukaan perusopetuksen tilamäärän tarve pienenee noin 1,2 miljoonaa bruttorakennusneliömetriä ja vanhusten hoivan tilatarve puolestaan kasvaa noin 1,5 miljoonaa bruttorakennusneliömetriä vuoteen 2040 mennessä. Kunnille jääviä koulurakennuksia jää tyhjilleen samalla, kun hyvinvointialueet tarvitsevat lisää tiloja hoivaa varten.Sote-uudistuksen myötä vanhusten hoiva siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Samalla hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta ne tilat, joissa vanhuksia hoidetaan. Tulevaisuudessa olisikin erittäin tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet tarkastelisivat tilatarpeita hyvässä yhteistyössä. Esimerkiksi tyhjilleen jäävien koulujen muuntaminen hoivakäyttöön silloin, kun se on teknisesti mahdollista, olisi kestävämpi ja kokonaistaloudellisempi ratkaisu kuin uuden rakentaminen.Kuntien tilatietojen kokoamista ja yhtenäistämistä on jatkettavaKunnista saatavat tietosisällöt vaihtelevat merkittävästi, mikä aiheuttaa raportointiin epävarmuutta. Tämän vuoksi tilatietoja on perusteltua täydentää ja päivittää edelleen. Tietojen täydennystarvetta on erityisesti kuntakonsernien yhtiöiden kiinteistö- ja rakennustiedoissa, kuntien vuokraamien tilojen tiedoissa ja emokuntien rakennuskohtaisissa talous-, kustannus- ja teknisissä tiedoissa. Maakuntien tilakeskus Oy teki valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankkeen kuntien rakennuskannan hallinnan ja tietopohjan parantamiseksi. Tilakeskus kokosi vuosien 2020–2021 aikana Manner-Suomen kuntien tilatietoja yhteiseen valtakunnalliseen tietovarantoon, jossa on ensimmäistä kertaa mukana tietoja sekä omistetuista että vuokratuista toimitiloista.Hankkeessa kartoitettiin läheisessä yhteistyössä kuntien kanssa aiemmin hajallaan olleita tietoja tilojen lukumääristä, pinta-aloista, käyttötarkoituksista, kunnosta, kustannuksista, investoinneista sekä ympäristövaikutuksista. Samalla kehitettiin toimintatapa tietojen päivittämiselle ja ylläpidolle.
NordenBladet —Kurtturuusu luokiteltiin 2019 haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Muut kurtturuusua koskevat vieraslaji-lain kiellot tulivat voimaan 1.6.2019, mutta kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jotta kiinteistön omistajilla on riittävästi aikaa kasvuston hävittämiseen. Siirtymäaika päättyy 1.6.2022. Kurtturuusu on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.Vaikka kaikkien kasvustojen hävittäminen ennen siirtymäajan päättymistä ei olisi mahdollista, tulee kurtturuusun haittavaikutuksia rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman paljon. Torjunta on tärkeää kaikilla alueilla: vaikka omassa pihassa kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa, voivat siemenet kulkeutua kauas aiheuttaen suurta tuhoa muualla. Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen. Laji muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston, sekä uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään. Kurtturuusun tunnistus- ja torjuntaohjeita runsaasti saatavillaHaitalliseksi vieraslajiksi on luokiteltu kurtturuusun Rosa rugosa -laji mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole sääntelyn piirissä. Kurtturuusun kukat ovat yksinkertaiset ja terälehtiä on (yleensä) viisi, kun taas tarhakurtturuusujen kukat ovat yleensä kerrannaiset eli terälehtiä on selvästi enemmän. Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortista. Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Kurttu-ruusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille. Hallintasuunnitelmilla pyritään kohdistamaan haitallisten vieraslajien torjunta etenkin niille alueille, joissa ne aiheuttavat eniten haittaa. Kurtturuusun kohdalla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita on etenkin saaristossa ja rannikolla.Kuntia sekä muita maanomistajia kannustetaan tiedostamaan oma vastuunsa kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjunnasta. Myös kansalaisten toivotaan osallistuvan kurtturuusun torjuntaan ja ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajit.fi-sivustolla.Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista (kansallinen vieraslajiluettelo). Vieraslajiluetteloihin lukeutuvia ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa. Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto koskee kaikkia vieraslajeja, ei pelkästään haitalliseksi säädettyjä lajeja. Lisätietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta: Vieraslajilaki Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta Kansallinen vieraslajiluettelo Vieraslajit.fi Kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma ja aikaisemmat EU:n haitallisia vieraslajeja koskevat hallintasuunnitelmat
