NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelusta kertoi neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta esitteli puolestaan KOKOSOPU-hanketta, jossa on tehty kokonaisarvio sopeutumispolitiikan toimeenpanosta.Lisäksi pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman raportoi nuorten ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä, joka kokoontui 24. toukokuuta keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikasta ja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta.Ilmastonmuutokseen sopeuduttava kaikkialla yhteiskunnassaIlmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään toimenpiteitä laajalti yhteiskunnassa. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää ihmisiin, luontoon ja yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvia riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Keskustelussa alleviivattiin, että sopeutumistoimien tulisi kulkea käsikädessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.Pyöreässä pöydässä korostettiin, että sopeutumisessa esimerkiksi kuntien, alueiden ja yritysten rooli on tärkeä. Yrityksillä on suuri potentiaali kasvattaa uusilla ratkaisuilla ilmastokädenjälkeä ja tuottaa kansainvälisille markkinoille sopeutumisen ratkaisuja. Toisaalta alueellinen ja kuntatason vuorovaikutus sekä yhteistyö ovat keskeisessä roolissa, jotta vaikuttavat sopeutumistoimet toteutuvat. Sopeutumiseen on varattava resursseja.Pyöreässä pöydässä todettiin, että osaamiseen tulee panostaa niin koulutuksessa kuin yrityksissä. Sopeutumistoimiin toivottiin kokonaisvaltaista otetta, sillä yhteiskunnan kyky sopeutua on osa vihreää siirtymää. Ilmastonmuutos voi voimistaa muita uhkia, joten sopeutuminen on tärkeää myös kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa, joka vaikuttaa muun muassa maailman ruuantuotantoon ja energiateollisuuteen.Ilmastonmuutos aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja vahinkojen ehkäiseminen on yleensä edullisempaa kuin tuhojen korjaaminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti, mikä on huomioitava sopeutumistoimissa. Tarvitaan lisää tietoa ja skenaarioita tulevaisuudesta sekä tehokkaita sopeutumistoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi. Kansallinen sopeutumissuunnitelma lausunnoille syksylläIlmastonmuutos vaikuttaa jo Suomessa, ja esimerkiksi kaupunkitulvat, metsätuhot ja terveyshaitat lisääntyvät. Kolmatta kertaa valmisteltavaan kansalliseen suunnitelmaan kootaan tavoitteet ja politiikkatoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma tähtää vuoteen 2030. Se on tarkoitus lähettää lausunnoille syyskuussa.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.
 

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu ilmastolain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022. Toisessa vaiheessa lakia täydennetään esityksellä, jossa lisättäisiin lakiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat ja selkeytettäisiin muutoksenhakuun liittyvää sääntelyä. ”Kunnissa tehtävä ilmastotyö kirittää valtiota, ja jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta asuu kunnassa, jolla on valtiota aikaisempi hiilineutraaliustavoite. Meillä on jo valtavan aktiivisia, niin suuria kuin pieniä ilmastokuntia. Tämän lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan työhön. Kunnista tulee entistä vahvempia ja omavaraisempia, kun ilmastotoimia suunnitellaan järjestelmällisesti ja fossiilisista polttoaineista irtaudutaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Kunnille lakisääteinen velvoite suunnitella ilmastotyötäEsitysluonnoksessa ehdotetaan, että ilmastolain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan valtion viranomaisten lisäksi kuntia. Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Maakuntien liitot voisivat joillakin alueilla sovittaa yhteen suunnittelua, jos kunnat valmistelevat yhteistä suunnitelmaa. Esityksen yhtenä tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä kunnissa, joissa työ ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle.  Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien tekemiseen varataan kolme miljoonaa euroa vuosittain.Manner-Suomen 294:stä kunnasta 71 on aiemmin valmistellut oman ilmastosuunnitelman. Uusi velvoite vaikuttaisi käytännössä erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin, sillä valtaosalla niistä ei ennestään ole ilmastosuunnitelmaa. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Muutoksenhakua ilmastolain mukaisista päätöksistä selkeytetäänIlmastolakiin sisällytettäisiin uusi, selkeyttävä säännös muutoksenhausta. Ilmastolaki ei sisällä säännöksiä siitä, miten valtioneuvoston päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla. Säännöksen tavoitteena on lisätä lain selkeyttä ja edistää oikeusturvan toteutumista ilmastopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Yleislain eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja 3.8.2022 mennessä. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-palvelussa.Ilmastolakia täydentävä esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. LisätietojaRiikka Yliluoma
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]Jarmo Muurman
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185 
[email protected]Karin Cederlöf
asiantuntija
ympäristöministeriö
0295 250 010
[email protected]

Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Niiden tavoitteena on rakentaa ilmastoviisaita kaupunkiseutuja, lisätä asuntotuotantoa helposti saavutettavilla alueilla ja kasvattaa kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen osuutta liikenteestä.Arviointi sisältää 22 suositusta, joissa kehotetaan vahvistamaan muun muassa aiheen asiantuntijuutta sekä MAL-sopimusmenettelyn läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja legitimiteettiä.”MAL-menettelyä pidetään laajasti onnistuneena keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Havaintomme mukaan sitä halutaan kehittää yhdessä eteenpäin”, selvitysryhmän puheenjohtaja arkkitehti Matti Vatilo tiivistää. ”Kuntien rooli muuttuu sote-uudistuksen seurauksena. Se näkyy kuntien investointikyvyssä ja myös seudun palvelurakenteissa. On tärkeää tunnistaa uusi tilanne ja ottaa se huomioon, kun MAL-yhteistyötä jatketaan”, Vatilo painottaa.”Haluan kiittää työryhmää konkreettisista suosituksista, joilla MAL-sopimuksia voisi jatkossa kehittää. Seuraavaksi käymme johtopäätökset ministeriöissä läpi ja keskustelemme siitä, millaisia poliittisia linjauksia niiden pohjalta on syytä tehdä. Tuleviin sopimuksiin valmistauduttaessa varmistetaan, että MAL-menettely tuottaa tulevaisuudessakin hyvää elinympäristöä ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva, kohtuuhintainen asunto”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti vastaanottaessaan arvioinnin.  ”Kestävän liikenteen edistämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä kaupunkiseuduilla on parhaat edellytykset. MAL-sopimukset ovat kaupunkien ja valtion yhteistyön tärkeimpiä välineitä. Olemme vahvistaneet alueiden ja valtion yhteisvastuuta kaikessa liikennesuunnittelussa, jolloin ilmastotavoitteet ja alueiden elinvoima edistyvät samaa tahtia”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Menettelyä arvioidaan muutoksen keskelläTällä hetkellä MAL-sopimus on seitsemällä kaupunkiseudulla. Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kanssa MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2011. Sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista. Vuodesta 2020 lähtien sopimuskautta on pidennetty 12-vuotiseksi, jotta se vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kestoa.Viime vuosien muutosten vuoksi koko toimintatapaa halutaan arvioida ja kehittää. Selvityksessä tarkasteltiin neuvotteluprosessin hallintaa, osapuolten rooleja ja vastuita, sekä sopimusten vaikuttavuutta. Aineistona käytettiin niin eri osapuolten haastatteluja kuin aisakirja-aineistoa ja taustakirjallisuutta. Myös muiden maiden käytänteisiin tehtiin vertailua.Mitä seuraavaksi?Arvioinnin suosituksia käsitellään seuraavaksi asiasta vastaavien viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken. MAL-sopimusmenettelyn seuraavat askeleet ovat esillä myös webinaarissa, jonka ministeriöt järjestävät 14.6.  Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö asettivat 30.11.2021 työryhmän laatimaan MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvityksen. Työryhmän asiantuntijajäseninä olivat Petri Jalasto, Hanna Mattila ja Matti Vatilo. MAL-sopimusseutuja edustivat Hannu Penttilä, Jyrki Mattila, Helena Rissanen, Mirja Vehkaperä ja Meri Lumela.  Valto: Edunvalvonnasta yhteisen hyvän tavoitteluun? MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys 2022LisätiedotAnna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]Johanna Juselius
ministeri Harakan erityisavustaja
p. 050 372 7062
[email protected]  Matti Vatilo
arviointityöryhmän puheenjohtaja
p. 040 506 1168
[email protected] 

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.”Kunnissa ja alueilla tehdään ensiarvoisen tärkeää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kiertotalouden vauhdittamiseksi. Rahoituksen avulla lähtee liikkeelle eri puolilla Suomea hankkeita, jotka tekevät kunnista vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Kestävä arki eletään todeksi kunnissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Sivuvirrat hyötykäyttöön Oulun seudullaYksi avustusta saaneista hankkeista keskittyy massa- ja materiaalivirtojen koordinointiin Oulussa. Kaupungin toiminnoissa syntyvien materiaali- ja massavirtojen selvittämisen lisäksi suurimmille jakeille laaditaan hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelmat. Alueellinen yhteistyö tehostaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja lisää volyymiä, mikä parantaa kannattavuutta. ”Esimerkiksi vanhan rakennuskannan purkamisessa syntyvä betoni ja tiili sekä maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ovat merkittäviä kaupungin toiminnasta syntyviä virtoja. Oulussa täydennysrakentaminen on vilkasta ja sen seurauksena vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan. Purkubetoni ja -tiili pitäisi saada hyödynnettyä purkukohteen läheisyydessä neitseellisiä luonnonvaroja säästäen. Myös aiemmin huomiotta jääneet sivuvirrat, kuten katu- ja reunakivet tai kaupungin omistama irtaimisto, halutaan nyt tunnistaa”, kertoo Oulun kaupungin ympäristöasiantuntija Satu Pietola.Massa- ja materiaalivirtojen hallintaan aiotaan kokeilla digitaalisia työkaluja sekä käynnistää alueellinen yhteistyö Oulun naapurikuntien ja keskeisimpien yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä lukioiden kanssa.Lohjalla vakiinnutetaan ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjäLohjan tekninen toimi käyttää avustuksen palkatakseen hanketyöntekijän, joka koordinoi ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjen rakentamista ja vakiinnuttamista. Samalla kartutetaan vähähiilistä kiertotaloutta tukevien hankintojen osaamista ja luodaan organisaation yhteinen ilmasto- ja kiertotalousviestinnän vuosikello.”Yksi koordinaattorin tärkeimmistä työtehtävistä on tunnistaa, missä kaikissa kaupungin toiminnoissa voidaan erilaisilla valinnoilla ja toimenpiteillä edistää sekä ilmastotyötä että kiertotaloutta. Tämän jälkeen on mahdollista kehittää toimintamalleja, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja sitä kautta päästöjä”, kertoo Lohjan kaupungin projektipäällikkö Meliina Partio. Uusien toimintatapojen löytäminen ja juurruttaminen koko organisaatioon ei tapahdu itsestään, minkä vuoksi koordinaattori on kaupungille todella tärkeä.”Keskikokoisten kuntien ilmastotyön yksi suurimmista haasteista on työn tekeminen muiden töiden ohessa ja keskitetyn koordinoinnin puute. Yksiköt saattavat edistää ilmastoasioita omasta näkökulmastaan, mutta eivät ole tietoisia siitä, mitä muualla tehdään, jolloin yhteistyön voima jää hyödyntämättä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia kysymyksiä eli ne koskevat tavalla tai toisella hyvin suurta osaa kaupungin toiminnasta”, kertoo Lohjan vt. kaupunginjohtaja Pasi Perämäki. Isännöitsijät energiamurroksen vetureina HSY-alueellaAsuinkiinteistöjen lämmitys on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, mutta potentiaalia vähentää päästöjä on paljon. Taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavat toimet voivat olla laajoja hankkeita, joten hallitukset ja osakkaat tuntevat päätösten tekemisessä usein epävarmuutta. Isännöitsijän odotetaan työnsä puolesta johtavan hankkeita. Siksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haluaa luoda isännöitsijöille työkalut tehostamaan energiaremonttien käynnistämistä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Osakkaita puolestaan autetaan luomaan yhteinen näkemys taloyhtiön energiankäytöstä. Päätöksentekoa tuetaan laatimalla malliasiakirja-, viestintä- ja kustannuslaskentapohjat sekä hankkeiden johtamisen tueksi erillinen hankekoulu. ”HSY:n Ilmastoinfon taloyhtiöille suuntaamissa energiakoulutuksissa on jo vuosia ratkottu taloyhtiöiden vaikeuksia saada koko osakaskunta yhteisen näkemyksen taakse. Osakkaiden tehtävä on päättää, millaiset olosuhteet taloyhtiöön halutaan ja millaisiin kustannussäästöihin toivotaan päästävän”, muistuttaa HSY:n energia-asiantuntija Marikka Sand. Taloyhtiöille on tarjolla kulutusdataa, määräyksiä ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Sekä osakasdemokratian että sujuvan hallinnon kannalta on keskeistä, että taloyhtiössä on yhdessä päätetty tahtotila eli strategia. Myös mahdollisesti tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset edellyttävät osakkaiden yhteistä näkemystä asioista. ”Ilman selkeää, yhteistä päämäärää data ei ehkä koskaan muutu toimenpiteiksi”, Sand lisää.
Osallistu keskusteluun kuntien ilmastotyöstä Twitterissä tunnisteella #KuntienIlmastoratkaisut.LisätietojaMiia Berger
erityisasiantuntija
029 525 0265
[email protected]
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018–2023Avustusta saaneet hankkeetAkaan kaupunki: Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan ilmastoekosysteemi. Hankkeen perusideana on luoda pysyvä toimintamalli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kuntien  sekä yritysten ja yhteisöiden väliseen ilmastoyhteistyöhön. Osana hanketta perustetaan ilmastokumppanuusverkosto, jonka piirissä jaetaan tietoa, kokemuksia, uusia ideoita ja vertaistukea ilmastotyöhön liittyen.

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.”Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on välttämätöntä sopeutua ja varautua muutoksen tuomiin erilaisiin vaikutuksiin. Jos esimerkiksi maaperän kasvukyky heikkenee tai tuholaispaine kasvaa, niin ruuantuotantomme ja metsät ovat vaarassa. Tarvitaan käytäntöjen muokkausta koko yhteiskunnassa”, sanoo ministeri Maria Ohisalo.Ilmastonmuutos aiheuttaa mittavia taloudellisia kustannuksia sekä suoraan että välillisesti.”Sopeutumistoimia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei lisää eriarvoisuutta”, Ohisalo jatkaa.Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, mistä on säädetty ilmastolaissa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee sopeutumissuunnitelman valmistelusta sekä suunnitelman tavoitteista ja toimista sekä niiden oikeudenmukaisuudesta.Suunnitelmaa laaditaan yhdeksän ministeriön yhteistyönä, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset yltävät koko yhteiskuntaan ja sopeutuminen vaatii poikkihallinnollisia toimia. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja tähtää vuoteen 2030.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Maria Ohisalo palaa valtioneuvoston jäseneksi vanhempainvapaalta.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin.Valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.

Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.Paljajanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä aapasuot, keidassuot, puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa lyhytkortisia rahkaisia nevoja, rämettä, kuivahkoa kangasta, suursaranevaa ja tupasvillarämettä. Lisäksi osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Paljakanneva-Åkantmossen.Iso-Hölön 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot sekä Natura-luontotyyppiä kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lunastettaviksi esitetyillä alueilla esiintyy muun muassa sararämettä, sara- ja rimpinevaa sekä rahka- ja isovarpurämettä.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa luonnonsuojelulain edellytysten mukaisesti. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Siksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.Suurin osa opiskelija-asunnoista on vapautettu wc- ja pesutilaa koskevasta vapaan tilan vaatimuksesta. Kuitenkin vähintään 5 %:ssa asunnoista wc- ja pesutiloilta edellytetään tavanomaista väljempää mitoitusta. Ympäristöministeriö seuraa poikkeamisen soveltamista ja nyt tehdyllä selvityksellä haluttiin tarkastella, kuinka poikkeusta on toteutettu uusissa opiskelija-asunnoissa.Esteettömyyden toteutumista wc- ja pesutiloissa ja ratkaisujen vaikutusta tilankäyttöön tarkasteltiin suunnitelmapiirustusten avulla viidessätoista eri puolelle Suomea sijoittuvassa kohteessa.Puutteita wc- ja pesutilojen mitoituksissaSelvityksen perusteella poikkeuksen ei nähdä tuoneen sellaisia hyötyjä, joita sillä on tavoiteltu. Esteettömien wc- ja pesutilojen mitoituksessa havaittiin puutteita, jolloin vaatimus tavanomaista väljemmästä mitoituksesta ei ole parantanut tiloja. Myöskään wc- ja pesutiloista säästyneen tilan siirtyminen asuinhuoneeseen ei ole tuonut merkittävää toiminnallista parannusta. Myös tulkinnat asetuksen vaatimuksista vaihtelivat.
Kustannusvaikutuksia selvitettiin märkätilan ja kuivan tilan hintaeron perusteella. Arvioidut taloudelliset hyödyt ovat selvityksen mukaan jääneet vähäisiksi.
Selvitystä varten haastateltiin alan toimijoita, kuten kohteiden suunnittelijoita, rakennuttajia ja rakennusvalvonnan edustajia. Toimijat suhtautuvat asetuksen poikkeukseen yleisesti positiivisesti. Suunnittelijat kertovat sen tuoneen vapautta wc- ja pesutilojen suunnitteluun. Opiskelija-asuntoja rakennuttavat tahot puolestaan katsovat, että ne pystyvät edelleen tarjoamaan esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. 
Jotta esteettömyys toteutuisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin, tarvitaan sen tueksi kohdennettua koulutusta, ohjeita ja yhtenäisiä tulkintoja, raportissa ehdotetaan.Selvitys: Esteettömyyden toteutuminen uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissaUtredning: Genomförande av tillgänglighet i nya studentbostäders toalett- och tvättrumKatso myös: Esteetön rakennus ja ympäristö -opas
 LisätietojaNiina Kilpelä
yliarkkitehti
p. 0295250019
[email protected]
 

Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.”Eduskunta hyväksyi toukokuussa uuden ilmastolain, jossa hiilineutraalius 2035 kirjattiin lakiin. Konkreettiset keinot tämän tavoitteen toteuttamiseksi linjataan nyt loppusuoralla olevassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa sekä viime viikolla hyväksytyssä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Nämä kolme suunnitelmaa yhdessä kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategian luonnos oli lausunnoilla 14.4.-18.5.2022. Lausuntopalautteen ja ministerityöryhmän linjausten pohjalta viimeistelty strategia pyritään toimittamaan eduskunnalle kesäkuussa.Strategiassa linjataan erityisesti päästökauppasektorin eli suuren teollisuuden ja energiantuotannon toimista hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja kestävällä tavalla. Strategiatyötä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa viimeistellään parhaillaan lausuntokierroksella saatujen lausuntojen pohjalta. Ensimmäistä kertaa laadittava koko maankäyttösektorin kattava ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot, joiden avulla maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Suunnitelma edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä ja se on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kesällä.”Ennakkotiedot maankäyttösektorin muuttumisesta nielusta päästölähteeksi ovat hyvin huolestuttavia. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä päätti järjestää aiheesta kesäkuussa ylimääräisen kokouksen, jossa kuullaan muun muassa Luonnonvarakeskusta ja Ilmastopaneelia”, kertoo ministeri Kari.Ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on valmisteltu koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa. LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa 2021 saatiin valmiiksi Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja ja myös vahvistettiin sitoutus lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen.”Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä viimeisetkin saatiin viime vuonna lopulta sovittua. Lisäksi Glasgow’ssa sovittiin, että kaikki osapuolet tarkastelevat ja tarvittaessa ajantasaistavat vuosittain päästövähennystavoitteitaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden valossa. Nyt keskitymme ilmastoneuvotteluissa toimeenpanoon ja etenkin sen varmistamiseen, että 1,5 asteen tavoite pysyy saavutettavissa”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä sanoo.Bonnin kokouksen agendalla on laajalti asioita liittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vahinkoihin ja menetyksiin sekä kehittyville maille suunnattuun ilmastorahoitukseen ja muihin tukitoimiin. Kokouksessa hiotaan myös Parisiin sopimuksen sääntöjen teknisiä yksityiskohtia, jotka koskevat maiden raportointia ja markkinamekanismin toimintaa. Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella.Lisäksi Bonnissa käynnistyy ensimmäinen Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jossa kootaan tilannekatsaus siitä miten Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tarkastelu on kaksivuotinen, ja siitä tehdään poliittiset johtopäätökset ilmastokokouksessa syksyllä 2023. YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokous järjestetään Egyptin Sharm el-Sheikhissä 7.-18.11.2022. Pariisin sopimuksen tavoitteena on lämpötilan nousun pitäminen selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, ja pyrkimys toimiin joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.LisätietojaMarjo Nummelin
Ympäristöneuvos, pääneuvottelija
+358 295 250 227
[email protected]Outi Honkatukia
Yksikönpäällikkö
+358 50 341 1758
[email protected]

YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.

Lähde: ym.fi