NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.Hyväksytty asetus sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoituskohtaisista laatuvaatimuksista. Se tulee voimaan 1.9.2022.
Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.
NordenBladet — Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maa- ja metsätalousministeriöHallitus päätti puoliväliriihessä vuonna 2021 Saaristomeri-ohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli laatia tiekartta kustannustehokkaista ja konkreettisista toimista kuormituksen vähentämiseksi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalla (hot spot -lista). Tiekarttaan on koottu kymmenen toimea. Tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentääparantamalla peltojen ojituksia ja maaperän kasvuolosuhteitalisäämällä maanparannusaineiden (kipsi, rakennekalkki, puukuidut) käyttöä,edistämällä lannan kuljetusta alueelta pois jalisäämällä peltojen kasvipeitteisyyttä.Tiekartan keinoilla voidaan vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa jopa 100 000 – 150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 miljoonaa euroa vuodessa, joten kustannukset ovat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Toimet rahoitettaisiin osin kansallisin varoin, kuten Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, ja EU:n rahoitusohjelmilla.Monet tiekartassa ehdotetut toimet perustuvat maanviljelijöiden ja alueella toimivien yhdistysten vapaaehtoisuuteen, joten heidän aktiivisuutensa rahoituksen hakemisessa on ratkaiseva.”Saaristomeren tila on haastava mutta ei suinkaan toivoton. Tiekartta on tärkeä askel meren tilan parantamiseksi. Nyt keskeisillä toimijoilla on yhteinen tavoite ja tiekartassa sovitut konkreettiset toimet”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Hyödyt meren tilan parantamisesta ovat monin verroin kustannuksia suuremmat. Saaristomeren hyvä tila edistää alueen elinvoimaisuutta, lisää virkistysmahdollisuuksia ja turvaa luonnon monimuotoisuutta”, ministeri Ohisalo sanoo.”Kun parannamme Saaristomeren tilaa, on tärkeää, että pidämme samanaikaisesti huolta maatalouden taloudellisesta kestävyydestä. Konkreettinen kuormituksen vähentäminen tehdään käytännön työssä maatiloilla. Pidän tärkeänä, että voimme tukea maanviljelijöiden tehokkaita toimia, joilla parannetaan peltojen kasvuolosuhteita ja vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toteaa.Saaristomeren tiekartta laadittiin yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Maataloustuottajain Keskusliiton kanssa.LisätietojaYmpäristöministeriö: Ohjelmapäällikkö Antton Keto, [email protected], p. 0295 250 148Maa- ja metsätalousministeriö: Erityisasiantuntija Sanna Tikander, [email protected], p. 0295 162 178Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Projektipäällikkö Elina Laurila, [email protected], p. 050 312 8577
Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.
NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Toisen hakukierroksen hakijat ovat suuria ja pieniä toimijoita. Mukana on useita yrityksiä, mutta myös oppilaitoksia ja kuntia. Monissa hankkeissa on useita yhteistyökumppaneita. Hakijoiden ja aiheiden kirjo ilahduttaa. Juuri tätä ohjelmaan on toivottu: laaja-alaisuutta ja uusia avauksia”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen. Päätökset toisen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään syyskuun 2022 loppuun mennessä. Ensimmäisen hankehaun 11 rahoitettua hanketta ovat jo lähtenet hyvin käyntiin. Seuraava ympäristöministeriön haku avautuu lokakuussa, ja viimeinen hakukierros alkuvuodesta 2023. ”Vielä on aikaa ideoida ja innovoida uusia hankkeita ja yhteistyökuvioita jäljellä oleviin hakuihin”, Stenvall kannustaa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman Business Finlandin viimeinen haku vientiä tavoitteleville hankkeille on auki 1.9.2022–31.10.2022.EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Kirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumisetVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma
Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.
NordenBladet — Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.Asuinkiinteistöjen velvoite kerätä biojäte erikseen koskee taajamissa sijaitsevia rivi- tai kerrostaloja, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset sallivat tämän.Jätelaki velvoittaa ilmoittamaan kompostoinnista tai muusta vastaavasta käsittelystä kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Näin viranomainen tietää kiinteistön täyttävän lain vaatimukset. Ilmoitusten avulla on mahdollista koota luotettavaa tietoa kompostoinnin määrästä ja laskea se mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Lisäksi kiinteistö hyötyy kompostoinnista, sillä sekajätteen tyhjennyksiä voidaan usein harventaa, kun biojäte lajitellaan erikseen. Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa oman kunnan jätelaitokselta tai jätehuoltoviranomaiselta.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittain. Pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin taajamissa sijaitseviin vähintään viiden asunnon kiinteistöihin viimeistään heinäkuussa 2023. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin, kuten pientaloihin, viimeistään heinäkuussa 2024. Taajamien ulkopuolella asuvia palvelevat pakkausten tuottajan ja kunnan järjestämät pakkausjätteen alueelliset vastaanottopaikat, jotka sijaitsevat usein kauppojen yhteydessä. Tekstiilijätteen alueellinen keräys alkaa viimeistään 2023.Yhdyskuntajätteiden erilliskeräys muulla kuin asuinkiinteistöilläErilliskeräysvelvoitteet koskevat myös useimpia yrityksiä sekä julkisia hallinnon- ja palveluntuottajia. Heinäkuusta 2022 lähtien näiden toimijoiden on järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos yritys sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella. Jätteiden erilliskeräysvelvollisuuteen vaikuttavat biojätteen, muovipakkausjätteen, paperi- ja kartonkipakkausjätteen, lasipakkausjätteen sekä metallipakkausjätteen keskimääräiset viikkomäärät.Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa jätehuollon järjestävältä yritykseltä.LisätiedotSirje Stén neuvotteleva virkamies [email protected] p. 0295 250 276 Tavoitettavissa 15.6.Riitta Levinen ympäristöneuvos [email protected] p. 0295 250 162 Tavoitettavissa 16.6. alkaen
Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.
NordenBladet — Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ja LuonnonvarakeskusValkoposkihanhet aiheuttivat keväällä 2022 mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen peltoalueilla. Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi. Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. laser-tykein, drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Hanhille varatuilta ns. hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotantopelloille. Kahden kevään kokemuksien perusteella hanhipelloilla tarjolla olevan ravinnon määrä on tärkeä tekijä hanhipeltojen toimivuuden kannalta, ja se voi vaihdella vuosien välillä riippuen kasvukauden tilanteesta. Voimakkaasta laidunnuspaineesta huolimatta hanhien karkotustoiminta onnistui kuitenkin ensiarvioiden mukaan keväällä 2022 kohtuullisen hyvin. Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112. Kevään 2022 vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.Valkoposkihanhia havaittiin vähemmän kuin edellisenä viitenä vuotenaSuomessa pesivä hanhikanta saapui tutusti maalis–huhtikuussa. Enimmillään näitä havaittiin tuhat–kaksi tuhatta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti muutolle talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa. Esimerkiksi 28.4. Helsingissä havaittiin jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Hanhet saavuttivat nopeasti Etelä- ja Pohjois-Karjalan, jossa kasvukausi ei ollut ehtinyt lumen alla käynnistyä. Jo 5.5. lähtien havaittiin Parikkalassa yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella. Muuttoa tapahtui koko ajan ja hanhet vaihtuivat. Enimmillään Parikkalan–Pohjois-Karjalan alueella oli lähes puolet yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannasta. Kymmenien tuhansien paikallismääriä laskettiin 10.–20.5. Enimmillään havaittiin Tohmajärven kunnan alueella 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea. Suurimmat muutot olivat 10.5. Helsingin 70 000, 13.5. Virolahden 60 000, 14.5. Rautjärven 78 000 ja 20.5. Tohmajärven 89 000 hanhea. Viimeinen isompi muuttopurkaus tapahtui 23.5., jonka jälkeen Pohjois-Karjalaan jäi enää kymmeniä tai satoja valkoposkihanhia. Noin kolmasosa kevään valkoposkihanhista muutti Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta tai pysähtymättä Suomen yli. Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.
Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.
NordenBladet — Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030 on valtioneuvoston ja kaupunkien yhteinen näkemys sosiaalisesti kestävien, ilmastoviisaiden ja elinvoimaisten kaupunkien merkityksestä.Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että luonnonvarojen kotimainen kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssituottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.Sekä hiilineutraalisuustavoitteen että kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että kaupungit ja kunnat ovat toteuttamassa vaikuttavia ilmasto- ja kiertotaloustoimia sekä investoimassa kestäviin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin.Kunnilla on merkittävä rooli mahdollistajanaEsiselvityksessä hahmoteltiin, millaiset uudet ohjauskeinot eli ”kiritysvälineet” voisivat edistää sekä kansallisten ilmastopolitiikan ja kiertotalouden tavoitteita, että kaupunkien ja kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimia.Esiselvityksen johtopäätöksissä nousi esille, että kunnat ovat hyvin motivoituneita kirittämään toimiaan. Vaikuttavin tapa tuoda ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnan johtamisen ytimeen on niiden sitominen strategiaan ja kunnan talouden seurantaan.Ilmasto- ja kiertotaloustyön käynnistysvaiheessa tunnistettiin suuri tukitarve ja useita mahdollisia lisäkirityssuosituksia. Lisäksi vahvistui näkemys siitä, että vaikuttavuutta lisäisivät kannusteet edelläkävijöille entistä kunnianhimoisempaan työhön. Esiselvityksen perusteella kunnalla on merkittävä rooli toimia mahdollistajana, koordinoijana ja yhdistäjänä muiden kunnan toimijoiden suuntaan saadakseen ilmasto- ja kiertotalouskehityksen parempaan vauhtiin.Esiselvityksessä tuotiin esille, että ilmasto- ja kiertotalousasioissa on katsottava ohjauskeinojen kokonaisuutta eikä vain yksittäisiä ohjauskeinoja. Olemassa olevissa ohjauskeinoissa on paljon kehittämispotentiaalia. Lisäksi kiertotalous edellyttää omia räätälöityjä kirittämistoimia, mihin tukea tuo valmisteilla oleva “Kiertotalouden green deal”.Esiselvitys on koottu laajassa yhteistyössäMDI toteutti esiselvityksen yhteistyössä Tyrsky Konsultointi Oy:n sekä kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaation Valonian kanssa. Esiselvitys on koottu yhteistyössä useiden ministeriöiden, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja keskustelua jatketaan esiselvityksen pohjalta.
Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.
NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.”Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä ja niillä on myös kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. On ilmeistä, että kehityskulkujen kääntäminen kestäviksi edellyttää kunnianhimoisen tavoitteenasettelun ja toiminnan lisäksi työn aktiivista seurantaa. Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit ovat askel kohti systemaattisempaa seurantaa kestävien kaupunkien kehittämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreita on kehitetty globaalilla, kansallisilla ja paikallisilla tasoilla, muun muassa tutkimusorganisaatioissa, kaupungeissa, kunnissa sekä kuntaverkostoissa. Kansainvälisen viitekehyksen indikaattorityölle tarjoavat YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA) tavoitteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG). Erilaisia indikaattorisarjoja on Suomessakin laadittu vuosikymmenien varrella, mutta niiden hyödyntäminen kestävän kaupunkikehityksen toimeenpanoa ohjaavana välineenä on ollut haastavaa ja samaa ilmiötä on usein mitattu eri yhteyksissä eri indikaattorein. Raportti avaa laajasti indikaattorityön nykytilaa. Se sisältää myös kuvauksen samassa hankkeessa YK:n kaupunkikehitysohjelman raportointiin tehdystä indikaattori- ja tiedonkeruutyöstä. Nyt ehdotettu 13 kestävyysilmiötä kattava 46 indikaattorin avainindikaattorisarja kattaa ympäristökestävyyden, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Avainindikaattorisarja pohjautuu olemassa olevien indikaattoreiden laajaan läpikäyntiin, yli 60 organisaation yhteiseen työpajaprosessiin sekä tutkijoiden analyysiin keskeisistä ilmiöistä ja tärkeimmistä niitä kuvaavista avainindikaattoreista. Kunnat mukaan indikaattoreiden jatkokehittämiseen ja testaukseenNyt päättyneessä hankkeessa aloitettu työ jatkuu, ja avainindikaattoreita testataan eri kokoisten kaupunkien ja kuntien suunnittelun ja seurannan prosesseissa. Tavoitteena on, että indikaattorit tukevat kattavasti kaupunkien ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden seurantaa. Indikaattorien kehittämisestä ja testaamisesta kiinnostuneet kunnat voivat ilmoittautua mukaan alla olevan lomakkeen kautta.Tutustu raporttiin Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit. YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta.Finland’s Report on the Implementation of the New Urban Agenda.Ilmoittaudu mukaan testaamaan ja kehittämään indikaattoreita.Lisätietoja Virve Hokkanen ohjelmapäällikkö Kestävä kaupunki -ohjelma ympäristöministeriö [email protected]Tapio Reinikainen projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus SYKE [email protected] 27.6-4.7 ja 15.8. >Nufar Finel ylitarkastaja Suomen ympäristökeskus SYKE [email protected] 13.6-26.6 ja 18.7. >
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.Tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen siirtyy ympäristöministeriöön sisäministeriöstä, ministeri Krista Mikkosen erityisavustajan tehtävästä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon esikunnassa Sairanen toimii talouspolitiikasta, rakentamisesta, asumisesta ja alueidenkäytöstä vastaavana erityisavustajana.Tekniikan kandidaatti Sameli Sivonen siirtyy ministeri Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Sivonen vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista, ja vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Sairasen ja Sivosen siirtyessä ympäristöministeriöön, lopettavat ministeri Emma Karin erityisavustajina toimineet Milja Henttonen ja Erkki Perälä tehtävissään.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa muun muassa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma muun muassa ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä jatkaa Terhi Lehtonen.LisätietojaHeikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]Sameli Sivonen erityisavustaja 050 406 6855 [email protected]Jarno Lappalainen erityisavustaja 040 053 6973 [email protected]Antti Heikkinen erityisavustaja 0295 250 231 [email protected]Riikka Yliluoma erityisavustaja 0295 250 091 [email protected]Terhi Lehtonen valtiosihteeri 0295 161 000 [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.
NordenBladet — Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista 9. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 10. kesäkuuta ja se tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. ”Uusi ilmastolaki on Suomelle elintärkeä. Ilmastolaki turvaa kunnianhimoisen ilmastotyön jatkumisen yli vaalikausien. Ilmastolaki on myös osoitus maailmalle siitä, miten voimme rakentaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion 2035 mennessä. Se on myös yrityksille vahva signaali, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektorin eli maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjä ja siihen tulee ensimmäistä kertaa tavoite, että hiilinieluja vahvistetaan.”Maankäytön sisällyttäminen ilmastolakiin on keskeinen parannus. Meillä on paljon mahdollisuuksia maankäytön puolella niin metsissä, rakentamisessa kuin maataloudessakin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen”, arvioi ministeri Ohisalo.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Neljä suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksiLain merkittävin ohjauskeino ovat valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Laissa säädetään:keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmastailmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmastapitkän aikavälin ilmastosuunnitelmastamaankäyttösektorin ilmastosuunnitelmastaLaki koskee viranomaisia ja se velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.Valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja tarvitaanko lisää toimia. Vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa on jatkossa arvioitava, ovatko ilmastotoimet riittäviä seuraavaksi 15 vuodeksi.Saamelainen ilmastoneuvosto osaksi ilmastopolitiikan valmisteluaSaamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Se tukee ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua ja lausuu niistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Mitä tapahtuu seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ilmastolaki 10. kesäkuuta. Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvällä sääntelyllä. Samalla säädettäisiin myös muutoksenhausta ilmastolain soveltamisalalla. Täydentävä esitys ilmastolaista on lausunnoilla 3. elokuuta saakka. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Ilmastolain nojalla tullaan antamaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Niissä on tarkoitus säätää tarkemmin Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta. LisätietojaMilja Henttonen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt) 050 599 3094 [email protected]Riikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja 050 414 1682 [email protected]Jarmo Muurman Ympäristöneuvos ympäristöministeriö 0295 250 185 [email protected]Outi Kumpuvaara hallitussihteeri ympäristöministeriö 0295 250 225 [email protected]
Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.Päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä vastaanottajia on yli 30. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 15.7.2022 saakka ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/10924/2020-YM-21 (Puhelin: 029 525 0300 Sähköposti: [email protected])Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 9.6.2022. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.Espoon kulttuurikeskusta koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 18.3.2020, Dnro UUDELY/7320/2016.LisätietojaReko Korhonen erityisasiantuntija p. 029 525 0018 [email protected]
Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.
