NordenBladet —Liikennealan kestävän kasvun ohjelmalle 2021 – 2023 on valittu uusi ohjelmajohtaja. Uutena koordinaatiosta vastaavana ohjelmajohtajana aloittaa maaliskuun alussa Ramboll Oy:n Kimmo Ylisiurunen.Ohjelmajohtajan ja häntä tukevan sihteeristön tehtävä on ohjelman kokonaiskoordinaatio, jossa liikennealan ekosysteemisen toiminnan edistäminen yhteistyössä tilaajien, ohjausryhmän ja muiden keskeisten tahojen kanssa on keskiössä. Kaikki kasvuohjelman sisältämät toimenpiteet on saatu käynnistettyä ohjelman toimikauden aikana. Monen toimenpiteen toteutus on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Syynä tähän on muun muassa väliarvioinnin tarkastelun lyhyt aikajänne sekä liikenteen toimialaan suuresti vaikuttanut koronaviruspandemia.Väliarvio: ohjelma onnistunut lisäämään yritysvetoista kasvuaLiikennealan kestävän kasvun ohjelman toteutuksesta laaditun väliarvioinnin mukaan ohjelma on onnistunut lisäämään yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta tilastotietojen, ohjelmaan osallistuneiden ja muiden liikennealan toimijoiden näkemysten perusteella. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting.Kasvuohjelman väliarviointi kannustaa jatkamaan ohjelmaa, koska se on nostanut esille tärkeitä liikennealan teemoja ja luonut yhteistyötä toimijoiden välille. Arvion mukaan ohjelman jatkotoimenpiteissä erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kaupallistamiseen ja vientiin, koordinaatioon, ohjausryhmän toiminnallisuuteen sekä ohjelmajohtajan rooliin.Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023 jatkaa aiemman Liikennealan kansallisen kasvuohjelman viitoittamalla tiellä. Ohjelma edistää alan yritysvetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kasvun edistämistä kestävästi.
NordenBladet —Hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvää rahoituslainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa vielä joiltain osin keväällä 2022 eduskuntaan annettavalla hallituksen esityksellä. Kevään 2022 aikana päivitetään myös laskelmat kunnista hyvinvointialueille siirtyvistä kustannuksista ja tuloista, kuntien tuloveron leikkausprosentista sekä kuntakohtaisesta ja hyvinvointialuekohtaisesta rahoituksesta vuoden 2023 tasolle.Esitys kattaa laissa edellytetyt päivitykset ja uudistuksen toimeenpanossa havaitut korjaus- ja täydennystarpeet rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön. Uudistuksen voimaantulolaissa säädettäisiin lopullisesta kuntien tuloveron leikkausprosentista vuonna 2023. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaissa säädettäisiin muun ohella valtionosuuden määräytymistekijöiden perushinnoista vuoden 2022 tasossa sekä täsmennettäisiin sääntelyä siitä, miten kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella ja otetaan huomioon valtionosuuksissa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin päivitettäisiin vuodesta 2023 lukien hyvinvointialueen rahoituksen vuosittainen palvelutarpeen kasvun arvio ja hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistekijöistä terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset sekä tarvetekijät ja niiden painokertoimet. Valmistelun yhteydessä arvioidaan myös THL:n ja VATT:in kevään aikana valmistuvan kustannus- ja olosuhdetekijöitä koskevan tutkimuksen pohjalta mahdollisuuksia hienosäätää hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistekijöitä.Hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistusta täsmennetäänSote-ministeriryhmä linjasi 3.3. kokouksessaan, että hyvinvointialueille maksetaan vuonna 2024 kertakorvaus, joka vastaa vuoden 2022 toteutuneilla tilinpäätöstiedoilla korjatun rahoituslaskelman ja alkuperäisen vuoden 2023 rahoituksen erotusta aluekohtaisesti. Tämä on tarkoitus toteuttaa valtio-hyvinvointialuesuhteessa kustannusneutraalisti. Muutoksella pyritään parantamaan erityisesti korjauksen alueellista kohdentumista. Vastaava sääntely koskee jo kuntakohtaisen rahoituksen jälkikäteistarkistusta.Tuoreet rahoituslaskelmat julkaistaan huhtikuun aikanaRahoituslaskelmien päivittämisessä tarvittavat väestörakennetilasto ja muut aineistot ovat saatavissa maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Kun aineisto on saatu, laskelmat voidaan päivittää ensimmäistä kertaa vuoden 2023 tasolle. Rahoituslaskelmat on tarkoitus julkaista tämän jälkeen mahdollisimman pian huhtikuun 2022 aikana. Esitysluonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuuksia huhtikuun aikana. Lausuntokierrosta ei ehditä toteuttaa, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella, jotta lakimuutokset saataisiin käsiteltyä vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.
NordenBladet —Sisäministeriö on lähettänyt lausunnolle arviomuistion rajavartiolainsäädännön toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Sen tarkoituksena on varmistaa rajavartiolainsäädännön toimivuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Mahdollisia kehittämistarpeita on tunnistettu erityisesti rajojen valvonnassa, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa ja henkilöstöasioissa. Lausuntokierros kestää 11.4.2022 asti.Osittain samanaikaisesti arvion kanssa sisäministeriössä valmisteltiin selvitys varautumisesta muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Selvityksessä tarkasteltiin sisäasiainhallinnon normaaliolojen lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita. Selvityksessä todettiin, että Rajavartiolaitoksella on voimassa olevan lainsäädännön perusteella käytössään useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Eräitä lainsäädännön kehittämistarpeita todettiin kuitenkin olevan tarkoituksenmukaista selvittää edelleen. Näitä on sisällytetty nyt lausuntokierrokselle lähetettyyn arviomuistioon.
NordenBladet —Ulkoministeriö avaa haun uuden ilmastokestävyyttä tukevan IKI-hankkeen kartoittamiseksi Tansaniassa. Rahoitusta on tarjolla 0-1 hankkeelle maksimissaan neljäksi vuodeksi (2023-2026). Hankkeen maksimibudjetti on noin 1 miljoonaa euroa. Hakuaikaa on 16.5.2022 asti.Instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuetaan suomalaisten valtion laitosten ja virastojen osallistumista kehitysyhteistyöhön. Tarkemmat tiedot hausta englanninkielisestä ilmoituksesta.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä tarkastelleen työryhmäraportin ehdotusten pohjalta. Työryhmä ei löytänyt sellaista ratkaisua, jonka kaikki työryhmässä mukana olleet olisivat hyväksyneet. Työryhmän työskentely päättyi vuoden 2021 lopussa ja loppuraportti on nyt julkaistu.Työryhmä teki kahden vuoden ajan laajaa selvitystyötä. Työryhmällä oli myös useita alatyöryhmiä, jotka selvittivät yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä. Työryhmän tekemä selvitystyö on keskeisiltä osin koottu loppuraporttiin.Rahoituksen osalta valmistelussa oli tärkeää kustannusneutraalius, kokonaisriskien minimoiminen ja kokonaiskustannusten hallinta. Kustannusneutraaliuden toteuttaminen osoittautui kuitenkin erittäin vaikeaksi asiaksi. Sellaista rahoitusmallia, jonka kaikki työryhmän jäsenet olisivat voineet hyväksyä, ei löydetty. Molempien eläkejärjestelmien rahoitus on edelleen turvattu, vaikka eläkejärjestelmiä ei nyt yhdistetä.
NordenBladet —Koronavirusta kiertää väestössä edelleen laajasti. Rokotteet suojaavat kuitenkin edelleen hyvin vakavaa tautia vastaan. Riskiryhmäläisten ja yli 60-vuotiaiden on erityisen tärkeää ottaa kaikki kolme rokoteannosta. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli sunnuntaina 6.3. yhteensä 353 koronapotilasta. Potilaiden määrä on pysytellyt korkealla tasolla vuodenvaihteesta 2021–2022 saakka. Teho-osastoilla oli 6.3. 39 potilasta, kun 27.2. määrä oli 41. Viikolla 9 teho-osastoille tuli 41 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla määrä oli 38. Osa raportoiduista potilaista on sairaalahoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronan vuoksi.Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,80–0,95 (90 % todennäköisyysväli). Luku on laskenut viime viikosta, jolloin se oli 0,85–1,05 (90% todennäköisyysväli) eli sama kuin sitä edellisellä viikolla. Tehollisen tartuttavuusluvun arvio perustuu erikoissairaanhoidon koronatapauksiin. Raportoitu koronatapausten määrä on puutteellinen kahden viime viikon ajalta, koska Tartuntatautirekisterin tietokantayhteyksissä on ollut teknisiä häiriöitä. Häiriö heijastuu myös erikoissairaanhoidossa olevien koronapotilaiden raportoituun määrään. Häiriötä korjataan parhaillaan.Koronaviruksen perimän kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Koronavirusjäämien määrän kehityssuunta ei ole laskussa yhdelläkään paikkakunnalla eli myös Espoon ja Helsingin aiempi laskusuunta on tasoittunut. Koronavirusta erittyy vielä taudin jälkeenkin, joten epidemian taittuminen saattaa näkyä jätevesiseurannassa viiveellä. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta tapahtuneita kuolemia oli sunnuntaihin 6.3.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2 571. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (21.2.–6.3.) menehtyneitä on kirjattu 294, kun edeltävän kahden viikon vastaava luku oli yhteensä 152 menehtynyttä. Osana epidemian tilannekuvaa THL on seurannut kuukauden sisällä koronadiagnoosista raportoitujen kuolemantapauksien määrää. THL selvittää parhaillaan niiden menehtyneiden määrää, joilla pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan liity todettuun koronainfektioon.Rokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin. Kolmansien annosten ottaminen on erityisen tärkeää riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Kolmansia annoksia suositellaan vastedes myös 12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville. Suomessa 9.3.2022 mennessä 18 vuotta täyttäneistä 86,3 prosenttia on saanut vähintään kaksi ja 61,4 prosenttia kolme rokoteannosta. Valtakunnallisesti rokottautuminen on hidastunut selvästi. Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.
NordenBladet —Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä haettiin linjaa hyvinvointialueuudistuksen jälkeiselle kunnalle. Kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainon parantaminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä, joista yksi on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittäminen.Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu valtionosuusjärjestelmästä, valtionavustuksista ja kuntien veroista. Valtionosuusjärjestelmä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen rakenteeltaan nykyisen kaltaisena, ja siihen tehdään uudistuksen yhteydessä vain välttämättömät muutokset. Lisäksi uudistuksesta aiheutuvia kuntakohtaisia muutoksia tasataan muutosrajoittimilla, jotka jäävät pysyväksi osaksi valtionosuuksia. Tulevaisuustyössä nousi esiin, että suuren uudistuksen jälkeen onkin tärkeää seurata, kuinka valtionosuusjärjestelmä toimii. On myös syytä arvioida rauhassa, millaisia muutoksia uuden kunnan valtionosuusjärjestelmä pitemmällä aikavälillä tarvitsee. Valtionosuusjärjestelmän kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös lisää tietoa. Erityisesti määräytymisperusteista, kuten vieraskielisyyden vaikutuksista kustannuseroihin, olisi syytä käynnistää selvityksiä.Kuntien verojärjestelmä toimii kokonaisuudessaan melko hyvinKunnat saavat tuloja kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöveroista. Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä kuntien verojärjestelmän kokonaisuus nähtiin suhteellisen toimivana. Kaikissa verolajeissa havaittiin kuitenkin myös kehittämistarpeita: Kunnallisveron efektiivisyyttä olisi syytä edelleen parantaa siirtämällä vähennyksiä valtionverotuksen piiriin. Yhteisöveron tuoton jakamisessa yksittäisille kunnille käytettäviä määräytymisperusteita tulisi arvioida uudelleen. Kiinteistöveron painoarvoa kuntien veropohjassa olisi syytä kasvattaa hallitusti ja selvittää myös veropohjan laajentamista. Olisi myös hyödyllistä, että kuntien kaikki verotulot olisivat ainakin osittaisella painolla mukana valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasauksessa. Kuntien veropohjan laajentaminen osoittautui hankalaksiKuntapolitiikan tulevaisuustyössä ei löydetty ratkaisua kuntien veropohjan laajentamiseen. Uusissa veroissa pitäisi olla suhteessa nykyisiin rahoitusjärjestelmän osiin merkittäviä etuja, koska uuden veron tuoma tulo todennäköisesti poistettaisiin kunnilta muista tulomuodoista. Näin hyödyllisiä veroja ei kuitenkaan ole tunnistettu. Esimerkiksi pääomatulovero on jakautunut kuntien välillä epätasaisesti, jolloin pääomatulon lisääminen kuntien veropohjaan voi lisätä kuntien eriytymistä. Pienemmistä, pistemäisistä veroista voi olla merkittävääkin hyötyä yksittäisille kunnille, vaikka ne eivät ratkaise kokonaisuutta.Tulevaisuustyössä kävi ilmi, että valtionavustukset nähdään kuntakentällä usein hallinnollisesti raskaana hankehumppana, joka ei kannusta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Valtionavustusten käyttöön ehdotetaankin harkintaa ja pitempää perspektiiviä. Hallinnollisen taakan pienentämistä ja vaikuttavuuden lisäämistä voisi edistää, jos hankkeet olisivat nykyistä suurempia ja pidempiaikaisia. Eri hallinnonalojen hankkeita voisi myös paketoida isommiksi kokonaisuuksiksi. Kuntien ongelmat vaativat muutakin kuin rahoitusjärjestelmän uudistamisenKuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisella voidaan parantaa kuntien toimintaedellytyksiä, mutta siitä ei ole kuntakentän kohtalonkysymysten, kuten eriytyvän väestökehityksen, matalan talouskasvun ja työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden, ratkaisijaksi. Kunnat ovat monella mittapuulla eriytyneitä, ja eriytyminen jatkuu. Yhteisen rahoitusjärjestelmän avulla onkin entistä vaikeampaa ratkaista erilaisten kuntien ongelmia. Rahoitusjärjestelmän uudistamisen lisäksi tulevaisuudessa voidaankin joutua pohtimaan Suomen edelleen hajanaisen kuntarakenteen uudistamista tai kuntien tehtävien eriyttämistä. Lisäksi kuntatalouden tilannetta parantavat niin valtion kuin kuntien toimenpiteet, jotka parantavat työvoiman saatavuutta ja talouskasvun edellytyksiä.
NordenBladet —Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko Euroopan tasapainoa. Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta sodan välilliset- ja heijastevaikutukset tuntuvat monella tavalla myös meillä.− Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua ja näin on jo tehty ja tehdään koko ajan. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja -materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.Huoltovarmuus, yhteiskunnan eri tahojen hyvä varautuminen ja kriisinsietokyky ovat nyt tarpeen. Tässä Suomella on laajaa osaamista sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän toimijoilla.Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä Varautumisemme pohjautuu seuraaviin kulmakiviin: Materiaalisen varautumisen velvoitteisiin ja käytänteisiin (velvoite-, turva- ja varmuusvarastot), jolla ostetaan häiriötilanteissa aikaa sopeutua. Esimerkiksi Suomessa varastoidaan 5 kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita ja viljaa vähintään 6 kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Täydennämme varastoja tilanteen mukaan. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy 3-10 kuukauden varastointivelvoite, joka koskee näitä toimijoita. Kriittisten toimijoiden/infrastruktuurin kyvykkyyteen sietää ja torjua häiriöitä. Tätä kykyä pitävät yllä mm. yhteiset harjoitukset erilaisten tilanteiden varalle, selkeät varautumiskäytännöt ja suunnitelmallinen jatkuvuuden hallinta.Huoltovarmuusrahastoon, jossa ovat mukana varmuusvarastoidut materiaalit sekä kassavarat, joiden avulla voidaan tarvittaessa nopeastikin reagoida erilaisiin tarpeisiin. Huoltovarmuus on yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Esimerkiksi sitä että, vettä ja sähköä on käytettävissä, kaupoissa on ruokaa ja tietoliikenneyhteydet toimivat. Kriisi- ja häiriötilanteita ei pystytä aina estämään, mutta niitä voidaan rajata ja vahinkoja korjata.− Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla. Kun akuutti kriisi on vähän asettunut ja eduskunta saa syksyllä huoltovarmuusselonteon käsiteltäväkseen, on syytä käydä keskustelu siitä, mille tasolle haluamme Suomen varautumisen asettaa muuttuneessa tilanteessa, toteaa Janne Känkänen.Mahdolliset haastattelupyynnöt: Viestintäpäällikkö Riitta Väkeväinen, Huoltovarmuuskeskus, [email protected], puh. 029 505 1117
NordenBladet —Sote-toimiala elää kansallisten uudistusten ja kansainvälisten muutostrendien keskellä. Sote-uudistus vaikuttaa alan henkilöstöön ja yrityskenttään. Lisäksi muut muutokset, kuten lainsäädännöllä ohjattavat henkilöstömitoitukset, vaikuttavat alan kasvaviin henkilöstötarpeisiin esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa. Samanaikaisesti monia sote-ammatteja, kuten sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia, koettelee laaja työvoimapula. Yritykset työllistävät jo yli 90 000 henkilöä, mikä vastaa noin 22 %:n osuutta sote-alan kaikista työllisistä.Tämä selviää 10.3.2022 julkistetusta sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaa ja yrityskenttää tarkastelevasta TEM:n toimialapalvelun teemaraportista.Sote-toimialan uudistuksilla on vaikutusta myös sote-palvelualan yritysten markkinoihin. Väestörakenteen muutos ja julkisen talouden kantokyky vaikuttavat kykyyn järjestää näitä palveluja. Samanaikaisesti kehittyvä teknologia ja koronapandemian vauhdittama etäteknologian hyödyntäminen muuttavat palvelukanavia ja työntekemisen tapoja.”Pelkästään kansalliset uudistukset ovat niin suuria, että ne merkitsevät suurta ja nopeaa muutosta koko palvelujärjestelmässä ja vaikuttavat niin henkilöstöön kuin yrityksiin. Samanaikaisesti on huomioitava kansainvälinen iso kuva, esimerkiksi teknologian mahdollisuudet ja pandemian kaltaiset uhat,” toteaa teemaraportin koostanut toimialapäällikkö Terhi Tevameri Varsinais-Suomen TE-toimistosta.Monissa sote-ammatteissa on laaja työvoimapulaSamanaikaisesti monia sote-ammatteja koskee laaja työvoimapula. Tilanne on huolestuttava, sillä kyse on työllisyyden näkökulmasta tarkasteltuna Suomen suurimmasta toimialasta ja kriittisistä hyvinvointivaltion palveluista. Arviot määrällisistä työvoimavajeista ovat myös suuria, esimerkiksi sairaanhoitajien kohdalla. Kattavan kokonaiskuvan muodostamista vaikeuttavat kuitenkin puutteet tietoaineistoissa ja eroavaisuudet tilastointitavoissa.Yritysten rooli työllistäjinä ja palvelujärjestelmän välttämättömänä osana tulisi tunnistaa paremminSote-palvelualan yritysten määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuosina. Vuonna 2020 sote-palvelualan yrityksiä oli yhteensä noin 18 000. Alan yritysten liikevaihto on myös kasvanut, erityisesti suurimmissa yrityksissä. Henkilöstömäärän lisäys on myös ollut yrityksissä merkittävää, sote-palvelualan yritykset työllistävätkin jo yli 90 000 henkilöä. Julkinen sektori on sote-palvelualan suurin työllistäjä, mutta yritysten osuus on jo noin 22 prosenttia. On selvää, että tulevassa sote-palvelujärjestelmässä tarvitaan myös yksityisen sektorin työpanosta ja osaamista.”Jatkossa vaadimme yhä enemmän hyvinvointipalveluiltamme hyvää laatua ja saavutettavuutta. Yksityiset palveluntuottajat voivat sekä täydentää että korvata julkisen järjestelmän sote-palveluja. Esimerkiksi kotitalousvähennys on mahdollistanut monille juuri omiin tarpeisiin sopivia palvelukokonaisuuksia,” sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen on huolestunut sote-toimialojen työvoiman riittävyydestä, sillä hän johtaa työvoimatarvetta kartoittavaa toimialoittaista tiekarttahanketta TEM:ssä.Tärkeää olisi varmistaa markkinoilla tilaa erikokoisille yrityksille ja uusille innovaatioilleErittäin tärkeää olisi varmistaa, että erikokoiset yritykset ja uudet innovaatiot ja niiden käyttöönotto saisivat tilaa markkinoilla, sillä sote-palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Tästä kysynnästä osa kohdistuu yksityiseen sektoriin. Uusista sekä teknologiaan perustuvista että palveluinnovaatioista voi myös kasvaa vientituotteita.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva asiantuntijaverkosto, jossa kootaan, analysoidaan ja välitetään tietoa liike-elämän toimintaympäristöstä yritysten ja eri toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Toimialapalvelu edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä.
NordenBladet —Suomen liikenne- ja viestintäministeriön, Viron talous- ja viestintäministeriön sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat keskustelivat maiden välisistä liikennekysymyksistä 9.3.2022.Yhteistyöstä on sovittu 26.4.2021 allekirjoitetulla Suomen ja Viron välisellä yhteisymmärryspöytäkirjalla (Memorandum of Understanding, MoU). Se mahdollistaa liikennealan yhteistyön ja tiedonvaihdon valtioiden välillä suurten liikennehankkeiden edistämiseksi.Keskustelu käytiin Suomen liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Sabina Lindströmin ja Viron talous- ja viestintäministeriön alivaltiosihteeri Ahti Kuninkaan johdolla. Tapaamisessa keskusteltiin Suomen ja Viron sekä Helsingin ja Tallinnan ajankohtaisista liikennehankkeista, esiteltiin Suomen valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, Viron liikenteen ja liikkumisen yleissuunnitelmaa, Rail Baltica -hankkeen tilannetta. Lisäksi keskusteltiin maiden näkemyksistä EU:n TEN-T-asetusehdotukseen (Trans-European Transport Network) sekä yhteistyön jatkamisesta maiden ja pääkaupunkien välillä. Myös Viron ja Suomen välisen kiinteän yhteyden (tunnelin) tilannetta käsiteltiin kansallisten liikennesuunnitelmien, sääntelyn ja maankäyttöpäätösten näkökulmasta.Mitä seuraavaksi?Keskusteluita on tarkoitus järjestää säännöllisesti liikennealan ajankohtaisista asioista yhdessä Helsingin kaupungin, Viron talous- ja viestintäministeriön ja Tallinnan kaupungin kanssa. Seuraava tapaaminen järjestetään Virossa.
