NordenBladet — Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 66. istunto pidetään hybridimuotoisena New Yorkissa 14.-25.3.2022. Suomesta istuntoon osallistuu laaja valtuuskunta pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin johdolla. Valtuuskunnassa on mukana muun muassa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, tasa-arvoasiainneuvottelukunnan, eduskunnan sekä kansalaisjärjestöjen ja nuorison edustajia.Ministeri Blomqvist osallistuu istunnon ministeriosuuteen ja pitää Suomen yleispuheenvuoron. Pandemiatilanteesta johtuen New Yorkiin matkustavien valtuuskuntien kokoa on rajoitettu ja osa valtuuskunnasta osallistuu tapahtumiin etäyhteyksillä.Istunnon pääteemana on tasa-arvon saavuttaminen ja naisten ja tyttöjen voimaantuminen ilmastonmuutoksen ja ympäristö- ja katastrofiriskien kontekstissa.Suomi osallistuu aktiivisesti paitsi loppupäätelmistä käytäviin neuvotteluihin myös istunnon aikana järjestettäviin virallisiin dialogeihin ja oheistapahtumiin. Suomelle naisten asemaa käsittelevä toimikunta on tärkeä kansainvälinen foorumi edistää ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja naisten oikeuksien toteutumista, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet. Suomi edistää neuvotteluissa ja sivutapahtumissa sekä muussa vaikuttamistyössään kokonaisvaltaista lähestymistapaa naisten osallistumiseen. ”Ilmastonmuutos on sukupuolikysymys. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme varmistaa sukupuolinäkökulma kaikessa ilmasto-, ympäristö- ja katastrofijohtamispolitiikassa. Suomi korostaa sukupuolirakenteita uudistavaa lähestymistapaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tulee perustua sukupuolivaikutusten arviointiin”, ministeri Blomqvist sanoo.YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alainen toimikunta seuraa ja tukee Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanoa eri aihealueilla. CSW on YK:n toiseksi suurin vuosittainen tapahtuma yleiskokouksen jälkeen.Ministeri osallistuu myös useisiin istunnon yhteydessä järjestettäviin tapahtumiin, muun muassa pohjoismaiseen ministeripaneeliin ja YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan järjestämään keskusteluun politiikassa toimiviin naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on määrännyt esittelyssään perjantaina 11. maaliskuuta uudet suurlähettiläät. Pentti Anttinen. Kuva: Petri Krook Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Pertti Anttisen Suomen Budapestin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2022 lukien. Anttinen siirtyy Budapestiin Kathmandusta suurlähettilään tehtävistä, jossa hän on palvellut vuodesta 2018. Tätä ennen hän työskenteli Afrikan ja Lähi-idän osastolla johtavana asiantuntijana vastuullaan kehitysyhteistyön neuvonta ja kehitystehtävät vuosina 2014–2018. Anttinen oli suurlähettiläänä Lusakassa vuosina 2011–2014. Ennen tätä edustuston päällikön tehtävää hän työskenteli yksikönpäällikkönä kehityspoliittisella osastolla vuosien 2007–2011 aikana. Muuta edustustokokemusta hänellä on Pretoriasta, Dublinista ja Ankarasta. Ulkoministeriön palvelukseen Anttinen on tullut vuonna 1991. Koulutukseltaan hän on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Riina-Riikka Heikan Suomen Kathmandun-suurlähetystön Riina-Riikka Heikka.
Kuva: Kimmo Räisänenpäällikön tehtävään 1.9.2022 lukien. Heikka siirtyy Kathmanduun kehityspoliittisen osaston kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön tehtävästä, jota hän on hoitanut vuodesta 2018. Tätä ennen Heikka toimi ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä ja vuosina 2013–2017 Washingtonin suurlähetystössä. Muuta edustustokokemusta hänellä on Suomen Etyj-delegaatiosta Wienissä 2007–2009 sekä avustajana Suomen Nato-edustustosta Brysselistä 2004. Ministeriötehtävissään Heikka on aiemmin hoitanut erityisesti kansainväliseen oikeuteen ja valtiosopimuksiin liittyviä kysymyksiä. Ulkoministeriön palvelukseen Heikka on tullut vuonna 2003. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa kuluttajaluottojen korkokaton alentamista. Myös luottojen markkinointiin ehdotetaan lisää rajoituksia. Keskeisenä tavoitteena on vähentää kuluttajien ylivelkaantumista. Työryhmän mietintö on nyt lausunnolla.Työryhmän ehdotuksen mukaan korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Korkokatto koskisi lähes kaikkia kuluttajaluottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäisivät kuten nykyisinkin sellaiset asuntoluotot, joissa vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta, sekä liikennevälineiden, kuten autojen, osamaksukauppa. Samalla työryhmä ehdottaa korkokaton sitomista korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon. Tällöinkään korko ei kuitenkaan saisi luottosopimuksen mukaan nousta yli 20 prosentin. Korkokatto koskisi työryhmän ehdotuksen mukaan myös vanhoja jatkuvia luottoja siltä osin kuin niistä tehdään uusia nostoja. Korkokattosääntelyn piiriin tulisivat uusien nostojen osalta siis myös ennen 1.9.2019 tehdyt jatkuvaa luottoa koskevat luottosopimukset, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet lainkaan pysyvän hintasääntelyn piiriin.Tarkoituksena on pyrkiä vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista ja kohtuullistaa erityisesti suurten ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua. Markkinointiin lisärajoituksia sekä vahva tunnistaminen luotonottoon ja verkossa laskulla ostamiseenJotta luottoja ei markkinoitaisi epäasiallisesti, työryhmä ehdottaa, että jatkossa määriteltäisiin tarkemmin, millainen markkinointi on hyvän luotonantotavan vastaista. Lisäksi ehdotetaan uusia säännöksiä kuluttajaluoton mainonnassa annettavasta varoituksesta. Sääntelyn rikkomistilanteissa elinkeinonharjoittajalle voitaisiin määrätä seuraamusmaksu.Lisäksi ehdotuksen mukaan verkkokaupoissa on tarjottava tarjolla olevista maksutavoista ensimmäiseksi luotottomia maksutapoja ja viimeisenä luotollisia maksutapoja. Mitään maksutapaa ei myöskään saisi käyttää oletusvalintana.Luotonottoon ja maksamiseen liittyvien väärinkäytöksien estämiseksi työryhmä ehdottaa, että henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajennetaan koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja sekä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksutavaksi laskun. Jos asiakas tunnistetaan sähköisesti, tunnistamisessa tulisi käyttää vahvaa tunnistamismenetelmää eli esimerkiksi mobiilivarmennetta tai verkkopankkitunnuksia. Tällä pyritään estämään verkkokauppaostosten tekeminen käyttämällä toisen ihmisen henkilötunnusta ja muita tietoja. Työryhmä ei ollut yksimielinen. Esitykseen liittyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Kuluttajaliiton eriävät mielipiteet, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton yhteinen eriävä mielipide ja lausuma sekä Finanssialan lausuma.Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 29.4.2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 11.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on vuoteen 2030 pysäyttää mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen ja varmistaa pölyttäjäkantojen vakiintuminen ja kehittyminen myönteiseen suuntaan. Luonnon- ja viljelykasvien pölytys turvataan luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Strategia vastaa osaltaan tavoitteeseen pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.”Yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjien määrän ja lajirikkauden vähenemisestä on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, myös meillä Suomessa. Luontokadon vaikutukset konkretisoituvat näkyvästi pölyttäjien ja ruoantuotannon välisen suhteen kautta,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Pölyttäjästrategia kattaa laajasti luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt sekä ekosysteemien toi¬minnan että pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta. Strategiassa huomioidaan pölyttäjien keskei¬nen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasva¬tettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot. Maatalousalueet ovat useissa maissa vallitseva maankäyttömuoto, ja viljelykasvien pölytyksellä on usein suuri taloudellinen merkitys alueilla, joilla on paljon hedelmien ja siemenkasvien viljelyä. Suomessa pölyttäjien merkitys voi olla paikallisesti suuri esimerkiksi hedelmänviljelyyn erikoistuneilla maatiloilla. Myös talousmetsien käyttö ja suojellut metsät vaikuttavat keskeisesti maamme pölyttäjien tilaan. Pölyttäjillä on esimerkiksi marjakasvien pölytyksen kautta keskeinen rooli metsien ravintoverkoissa ja monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Metsämarjoja myös hyödynnetään Suomessa poikkeuksellisen laajasti.Toimia pölyttäjien säilymiseksi, pölyttäjäkantojen elpymiseksi ja pölyttäjien vähenemisen syiden korjaamiseksiStrategia sisältää 27 toimenpidettä, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen sekä uhanalaisten että tavallisempien lajien näkökulmasta, pölyttäjille haittaa aiheuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on koottu keskeisiä keinoja pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi.Pölyttäjille tärkeiden ympäristöjen parantamiseksi on mahdollista toteuttaa laajasti vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelman sekä maatalouden ympäristötoimenpiteiden rahoituksen avulla. Pölyttäjien elinympäristöt tarvitsevat hoitoa, missä Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat keskeisiä keinoja pölyttäjien elinympäristöjen turvaamiskesi. Pölyttäjästrategian tärkeitä kokonaisuuksia ovat muun muassa:EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja sen kautta rahoitettavat ympäristötoimet, mm. kasvipeitteisinä hoidettavat alueet kuten maisema-, monimuotoisuus- ja niittypellot.Pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen maatalousympäristöissä ja niiden läheisyydessä sekä haitallisten vieraslajien torjunta.Pölyttäjille tärkeiden elinympäristöjen määrän ja laadun parantaminen rakennetuissa ympäristöissä, mm. viheralueilla ja väylien varsilla.Pölyttäjille haitallisten kasvinsuojeluaineiden ja biosidien vaikutusten vähentäminen.Pölyttäjien elinvoimaisuutta metsissä lisäävien lahopuun ja lehtipuiden, etenkin kukkivien puiden, säästäminen ja lisääminen.Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt strategian toimeenpanon myöntämällä Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi yhdessä kumppaneiden kanssa. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksessa käynnistyy ympäristöministeriön rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on viedä strategiaa ja sen toimenpiteitä käytäntöön. Pölyttäjästrategian toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, ja hankkeessa kootaan yhteen kevään aikana kaikki keskeiset ympäristötoimijat, maa- ja metsätalouden toimijat sekä muut tahot, joilla on keinoja ja halua vaikuttaa pölyttäjäkantoihin ja niiden elinympäristöihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten energiainvestointitukien ensimmäiseen hakuun saapui määräaikaan 4.3.2022 mennessä 86 hakemusta. Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin, joilla tähdätään muun muassa hiilineutraaliuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Tukea haettiin yhteensä 1,65 miljardia euroa.Suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa sähkön-, vedyn- ja kaukolämmönsiirtoon, aurinko- ja tuulienergiaan, biokaasuun, vetyyn, teollisuusprosessien sähköistämiseen ja energiatehokkuuteen. Hankkeet sijoittuvat eri puolille Suomea. ”Suuri kiinnostus energiainvestointeja kohtaan kertoo kiihtyvästä vihreän siirtymän tahdista teollisuudessa ja energia-alalla. Fossiilitaloudesta halutaan nyt vauhdilla eroon. Nämä investoinnit kehittävät myös Suomen energiahuoltovarmuutta”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.Ensimmäiset tukipäätökset keväällä 2022Hallitus on varannut Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kokonaisuudessaan 520 miljoonaa euroa näihin energiainvestointeihin.Hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tavoitteena on, että ensimmäiset tukipäätökset tehdään kevään aikana.Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, jossa arvioidaan muun muassa hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvoa. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan hankkeiden energia- ja päästövaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta,teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä hankkeiden muita vaikutuksia.Hakemusten on myös noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, eli investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Alle viiden miljoonan euron hankkeet energiatukihaun kauttaTämä haku oli tarkoitettu investointikustannuksiltaan suurille, yli viiden miljoonan euron hankkeille. Haun ulkopuolelle jäävät pienet (alle 5 miljoonan euron) hankkeet käsitellään normaalin energiatukihaun kautta. Näihin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea. Lisätietoja tästä tuesta on osoitteessa: tem.fi/energiatuki

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt työryhmän laatimaan kalastusmatkailun kehittämisohjelman. Tavoitteena on edistää Suomeen suuntautuvan ja suomalaisten kotimaassaan harjoittamaa kalastusmatkailua sekä parantaa kalastuspalveluita Suomessa tuottavien yritysten kilpailukykyä, kasvua ja toimintaedellytyksiä.Lisäksi tavoitteena on lisätä Suomen kalastusmatkailupalveluiden tunnettavuutta sekä hyödyntää paremmin kalakantoja ja kalastusmahdollisuuksia kalastusmatkailussa. Toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia edellisen kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelman (2008-2013) jälkeen. Esimerkiksi kalastuslaki sekä Tornionjoen ja Tenon rajajokisopimukset on uudistettu ja on luotu uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia sekä Suomen matkailustrategia 2019–2028.”Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on erinomainen potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen. Tätä potentiaalia voidaan kasvattaa vielä ja hyödyntää entistä enemmän ja on hienoa, että olemme saaneet tähän työhön laajan joukon rautaisia ammattilaisia edistämään asiaa”, kertoo työryhmän puheenjohtaja, kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.Uuden kehittämisohjelman laatiminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Nimitetyn työryhmän tehtävänä on tehdä esitys maa- ja metsätalousministeriölle uudeksi kalastusmatkailun kehittämisohjelmaksi 30.9.2022 mennessä. Ohjelmaesityksen tulee sisältää kalastusmatkailun nykytila ja kehittämistarpeet sekä ennen kaikkea selkeät kehittämistoimenpiteet. Esityksen tulee olla linjassa Suomen matkailustrategian 2019-2028 ja vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian kanssa. Työryhmä koostuu kalatalouden sekä matkailun asiantuntijoista. Työryhmässä on jäseniä maa-ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Metsähallituksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Lapin Ammattikorkeakoulusta, Business Finland oy Visit Finland:sta, ELY-keskuksesta, Suomen Kalastusopaskillasta, WWF:stä, Kalatalouden Keskusliitosta, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä, Saamelaiskäräjistä sekä maakunnan liitosta. Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 0295162404, eija.kirjavainen(at)gov.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa hankkeessa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Työn taustalla on viime vuonna ilmestynyt Dasguptan raportti, joka avasi keskustelun luonnon talousulottuvuuksista. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.Hankkeessa selvitetään, mitkä Dasguptan raportin toimenpide-ehdotukset ovat Suomelle oleellisia ja millaisia muutoksia esimerkiksi valtion taloudenhoitoon tarvittaisiin, jotta luontovaikutukset tulisivat huomioitua paremmin. Raportissa esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnonsuojelua edistävä verotus, väestönkasvua hillitsevät toimet, luonnolle haitallisten tukien poisto, ekosysteemitilinpito mukaan lukien taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden ja koulutuksen suhteen.”Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jokaisen lain, asetuksen ja budjettipäätöksen, joita lähivuosina tehdään, on oltava linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa. Nyt alkava selvitys on osa prosessia, jossa määrittelemme ympäristön rajoja politiikalle,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Taloustieteellistä näkökulmaa luontokatoonSuomessa on tehty paljon luonnontieteellistä tutkimusta luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta, mutta taloustieteellistä näkökulmaa on hyödynnetty vasta vähän. Nyt alkava hanke valottaa Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä ja lisää niihin liittyvää ymmärrystä. Tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. Huomiota kiinnitetään myös siihen, millaisia synergioita tai ristiriitoja ehdotuksilla on ilmastotoimien kanssa.Selvitys tuottaa lisäksi tietoa siitä, missä määrin ja miten luontopääoman ylläpito ja kasvu, luontokadon ehkäiseminen ja kestävä talouskasvu voidaan sovittaa yhteen. Dasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa, joten pelkkä hintalapun asettaminen luonnolle ei ole mahdollista. Sen sijaan talous ja muut yhteiskunnan rakenteet tulee muuttaa niin, että haitat luonnolle vähenevät ja hyödyt lisääntyvät.Tutkimusta vetää Luonnonvarakeskuksen kolmen tutkijan selvitysryhmä. Vastuututkijana toimii tutkimusprofessori Eija Pouta (ekosysteemipalveluiden arvottaminen), jonka lisäksi ryhmään kuuluvat erikoistutkija Antti Iho (ympäristötaloudelliset ohjauskeinot) ja tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (biodiversiteettipolitiikka). Hankkeen tueksi kootaan monitieteinen tiedepaneeli, joka arvioi Dasguptan raportin toimenpide-ehdotuksia Suomessa. Suomalainen Tiedeakatemia tukee tiedepaneelin kokoamisessa. Selvityksen on määrä valmistua 31.1.2023 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt siirtovelvoitetta koskevan arviomuistion lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 25.3.2022 saakka.Siirtovelvoite velvoittaa kaapelitelevisioverkossa toimivia teleyrityksiä jakamaan Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmistot verkossaan. Lisäksi se velvoittaa yhteisantennijärjestelmien ylläpitäjiä, kuten taloyhtiöitä, huolehtimaan Ylen ohjelmistojen saatavuudesta järjestelmissään.Arviomuistiossa ehdotetaan, että Ylen televisio-ohjelmistoja koskeva siirtovelvoite säilytettäisiin ennallaan. Myös yhteisantennijärjestelmän ylläpitäjiä koskeva velvoite säilyisi. Muistiossa suositetaan, että siirtovelvoitetta ei laajennettaisi esimerkiksi lisäämällä uusia kanavia velvoitteen piiriin.Radio-ohjelmistojen osalta arviomuistiossa esitetään perusteita sekä velvoitteen säilyttämisen että purkamisen puolesta. Mahdollista olisi myös keventää siirtovelvoitetta radio-ohjelmistojen osalta. Mikäli radiota koskeva siirtovelvoite poistettaisiin tai sitä kevennettäisiin, Ylen radio-ohjelmien kaapelijakelu saattaisi päättyä ja kaapelitalouksien olisi käytettävä vaihtoehtoisia vastaanottotapoja, kuten antenniverkkoa.EU:n teledirektiivi mahdollistaa jäsenvaltioille siirtovelvoitteiden asettamisen edellyttäen, että velvoitteita tarkastellaan säännöllisesti. Nyt julkaistun arviomuistion tarkoitus on arvioida siirtovelvoitetta direktiivin mukaisesti.Mitä seuraavaksi?Arviomuistion lausuntoaika päättyy 25.3.2022. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen mahdollinen lain valmistelu jatkuisi virkamiestyönä ja muutosesitys annettaisiin syksyllä 2022. Mikäli lakiin ei tulisi muutoksia, siirtovelvoitteen arviointia jatkettaisiin säännöllisin väliajoin teledirektiivin edellyttämällä tavalla.Lisätietoa:Erityisasiantuntija Inka Näkkäläjärvi, inka.nakkalajarvi(at)gov.fi, p. +358 295 342 052Erityisasiantuntija Lauri Mustonen, lauri.mustonen(at)gov.fi, p. +358 295 342 252Suunnittelija Roosa Patrakka, roosa.patrakka(at)gov.fi, p. +358 295 342 192Yksikön johtaja Sini Wirén, sini.wiren(at)gov.fi, p. +358 295 342 532
Lausuntopyyntö: Arviomuistio televisio- ja radio-ohjelmistojen siirtovelvoitteesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 11. maaliskuuta Turkin Antalyassa järjestettävään Antalya Diplomacy Forum -kokoukseen. Ministeri Haavisto käy vierailunsa yhteydessä myös kahdenvälisiä keskusteluja ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta.Ulkoministeri Haavisto tapaa vierailullaan isäntämaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun sekä useiden muiden valtioiden ja järjestöjen edustajia. Lisäksi ministeri Haavisto osallistuu yhteiskunnan ja valtion rakenteiden vahvistamista käsittelevään ”Justice, reforms and stronger institutions” -paneelikeskusteluun.”Antalyan foorumi antaa erinomaisen tilaisuuden käydä tärkeitä keskusteluja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista kansainväliselle turvallisuustilanteelle. Dialogin ja yhteistyön tarve on tällä hetkellä erittäin suuri”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi