NordenBladet — Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Niiden tavoitteena on rakentaa ilmastoviisaita kaupunkiseutuja, lisätä asuntotuotantoa helposti saavutettavilla alueilla ja kasvattaa kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen osuutta liikenteestä.Arviointi sisältää 22 suositusta, joissa kehotetaan vahvistamaan muun muassa aiheen asiantuntijuutta sekä MAL-sopimusmenettelyn läpinäkyvyyttä, demokraattisuutta ja legitimiteettiä.”MAL-menettelyä pidetään laajasti onnistuneena keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Havaintomme mukaan sitä halutaan kehittää yhdessä eteenpäin”, selvitysryhmän puheenjohtaja arkkitehti Matti Vatilo tiivistää. ”Kuntien rooli muuttuu sote-uudistuksen seurauksena. Se näkyy kuntien investointikyvyssä ja myös seudun palvelurakenteissa. On tärkeää tunnistaa uusi tilanne ja ottaa se huomioon, kun MAL-yhteistyötä jatketaan”, Vatilo painottaa.”Haluan kiittää työryhmää konkreettisista suosituksista, joilla MAL-sopimuksia voisi jatkossa kehittää. Seuraavaksi käymme johtopäätökset ministeriöissä läpi ja keskustelemme siitä, millaisia poliittisia linjauksia niiden pohjalta on syytä tehdä. Tuleviin sopimuksiin valmistauduttaessa varmistetaan, että MAL-menettely tuottaa tulevaisuudessakin hyvää elinympäristöä ja parantaa ihmisten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva, kohtuuhintainen asunto”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti vastaanottaessaan arvioinnin.  ”Kestävän liikenteen edistämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä kaupunkiseuduilla on parhaat edellytykset. MAL-sopimukset ovat kaupunkien ja valtion yhteistyön tärkeimpiä välineitä. Olemme vahvistaneet alueiden ja valtion yhteisvastuuta kaikessa liikennesuunnittelussa, jolloin ilmastotavoitteet ja alueiden elinvoima edistyvät samaa tahtia”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Menettelyä arvioidaan muutoksen keskelläTällä hetkellä MAL-sopimus on seitsemällä kaupunkiseudulla. Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kanssa MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2011. Sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista. Vuodesta 2020 lähtien sopimuskautta on pidennetty 12-vuotiseksi, jotta se vastaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kestoa.Viime vuosien muutosten vuoksi koko toimintatapaa halutaan arvioida ja kehittää. Selvityksessä tarkasteltiin neuvotteluprosessin hallintaa, osapuolten rooleja ja vastuita, sekä sopimusten vaikuttavuutta. Aineistona käytettiin niin eri osapuolten haastatteluja kuin aisakirja-aineistoa ja taustakirjallisuutta. Myös muiden maiden käytänteisiin tehtiin vertailua.Mitä seuraavaksi?Arvioinnin suosituksia käsitellään seuraavaksi asiasta vastaavien viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken. MAL-sopimusmenettelyn seuraavat askeleet ovat esillä myös webinaarissa, jonka ministeriöt järjestävät 14.6.  Ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö asettivat 30.11.2021 työryhmän laatimaan MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvityksen. Työryhmän asiantuntijajäseninä olivat Petri Jalasto, Hanna Mattila ja Matti Vatilo. MAL-sopimusseutuja edustivat Hannu Penttilä, Jyrki Mattila, Helena Rissanen, Mirja Vehkaperä ja Meri Lumela.  Valto: Edunvalvonnasta yhteisen hyvän tavoitteluun? MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys 2022LisätiedotAnna-Leena Seppälä
rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]Johanna Juselius
ministeri Harakan erityisavustaja
p. 050 372 7062
[email protected]  Matti Vatilo
arviointityöryhmän puheenjohtaja
p. 040 506 1168
[email protected] 

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavia MAL-sopimuksia arvioiva selvitys on valmistunut. Arviointi pitää MAL-sopimuksia hyvänä keinona edistää kestävää yhdyskuntakehitystä suurimmilla kaupunkiseuduilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.”Kunnissa ja alueilla tehdään ensiarvoisen tärkeää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kiertotalouden vauhdittamiseksi. Rahoituksen avulla lähtee liikkeelle eri puolilla Suomea hankkeita, jotka tekevät kunnista vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Kestävä arki eletään todeksi kunnissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Sivuvirrat hyötykäyttöön Oulun seudullaYksi avustusta saaneista hankkeista keskittyy massa- ja materiaalivirtojen koordinointiin Oulussa. Kaupungin toiminnoissa syntyvien materiaali- ja massavirtojen selvittämisen lisäksi suurimmille jakeille laaditaan hallinta- ja hyötykäyttösuunnitelmat. Alueellinen yhteistyö tehostaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja lisää volyymiä, mikä parantaa kannattavuutta. ”Esimerkiksi vanhan rakennuskannan purkamisessa syntyvä betoni ja tiili sekä maarakentamisessa syntyvät ylijäämämaat ovat merkittäviä kaupungin toiminnasta syntyviä virtoja. Oulussa täydennysrakentaminen on vilkasta ja sen seurauksena vanhaa huonokuntoista rakennuskantaa joudutaan purkamaan. Purkubetoni ja -tiili pitäisi saada hyödynnettyä purkukohteen läheisyydessä neitseellisiä luonnonvaroja säästäen. Myös aiemmin huomiotta jääneet sivuvirrat, kuten katu- ja reunakivet tai kaupungin omistama irtaimisto, halutaan nyt tunnistaa”, kertoo Oulun kaupungin ympäristöasiantuntija Satu Pietola.Massa- ja materiaalivirtojen hallintaan aiotaan kokeilla digitaalisia työkaluja sekä käynnistää alueellinen yhteistyö Oulun naapurikuntien ja keskeisimpien yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä lukioiden kanssa.Lohjalla vakiinnutetaan ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjäLohjan tekninen toimi käyttää avustuksen palkatakseen hanketyöntekijän, joka koordinoi ilmasto- ja kiertotalousjohtamisen käytäntöjen rakentamista ja vakiinnuttamista. Samalla kartutetaan vähähiilistä kiertotaloutta tukevien hankintojen osaamista ja luodaan organisaation yhteinen ilmasto- ja kiertotalousviestinnän vuosikello.”Yksi koordinaattorin tärkeimmistä työtehtävistä on tunnistaa, missä kaikissa kaupungin toiminnoissa voidaan erilaisilla valinnoilla ja toimenpiteillä edistää sekä ilmastotyötä että kiertotaloutta. Tämän jälkeen on mahdollista kehittää toimintamalleja, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja sitä kautta päästöjä”, kertoo Lohjan kaupungin projektipäällikkö Meliina Partio. Uusien toimintatapojen löytäminen ja juurruttaminen koko organisaatioon ei tapahdu itsestään, minkä vuoksi koordinaattori on kaupungille todella tärkeä.”Keskikokoisten kuntien ilmastotyön yksi suurimmista haasteista on työn tekeminen muiden töiden ohessa ja keskitetyn koordinoinnin puute. Yksiköt saattavat edistää ilmastoasioita omasta näkökulmastaan, mutta eivät ole tietoisia siitä, mitä muualla tehdään, jolloin yhteistyön voima jää hyödyntämättä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat luonteeltaan poikkihallinnollisia kysymyksiä eli ne koskevat tavalla tai toisella hyvin suurta osaa kaupungin toiminnasta”, kertoo Lohjan vt. kaupunginjohtaja Pasi Perämäki. Isännöitsijät energiamurroksen vetureina HSY-alueellaAsuinkiinteistöjen lämmitys on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä, mutta potentiaalia vähentää päästöjä on paljon. Taloyhtiöissä energiatehokkuutta parantavat toimet voivat olla laajoja hankkeita, joten hallitukset ja osakkaat tuntevat päätösten tekemisessä usein epävarmuutta. Isännöitsijän odotetaan työnsä puolesta johtavan hankkeita. Siksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haluaa luoda isännöitsijöille työkalut tehostamaan energiaremonttien käynnistämistä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Osakkaita puolestaan autetaan luomaan yhteinen näkemys taloyhtiön energiankäytöstä. Päätöksentekoa tuetaan laatimalla malliasiakirja-, viestintä- ja kustannuslaskentapohjat sekä hankkeiden johtamisen tueksi erillinen hankekoulu. ”HSY:n Ilmastoinfon taloyhtiöille suuntaamissa energiakoulutuksissa on jo vuosia ratkottu taloyhtiöiden vaikeuksia saada koko osakaskunta yhteisen näkemyksen taakse. Osakkaiden tehtävä on päättää, millaiset olosuhteet taloyhtiöön halutaan ja millaisiin kustannussäästöihin toivotaan päästävän”, muistuttaa HSY:n energia-asiantuntija Marikka Sand. Taloyhtiöille on tarjolla kulutusdataa, määräyksiä ja suosituksia päätöksenteon tueksi. Sekä osakasdemokratian että sujuvan hallinnon kannalta on keskeistä, että taloyhtiössä on yhdessä päätetty tahtotila eli strategia. Myös mahdollisesti tarvittavat yhtiöjärjestysmuutokset edellyttävät osakkaiden yhteistä näkemystä asioista. ”Ilman selkeää, yhteistä päämäärää data ei ehkä koskaan muutu toimenpiteiksi”, Sand lisää.
Osallistu keskusteluun kuntien ilmastotyöstä Twitterissä tunnisteella #KuntienIlmastoratkaisut.LisätietojaMiia Berger
erityisasiantuntija
029 525 0265
[email protected]
Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma 2018–2023Avustusta saaneet hankkeetAkaan kaupunki: Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan ilmastoekosysteemi. Hankkeen perusideana on luoda pysyvä toimintamalli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kuntien  sekä yritysten ja yhteisöiden väliseen ilmastoyhteistyöhön. Osana hanketta perustetaan ilmastokumppanuusverkosto, jonka piirissä jaetaan tietoa, kokemuksia, uusia ideoita ja vertaistukea ilmastotyöhön liittyen.

Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 20 hankkeelle, jotka edistävät ilmastotyötä ja kiertotaloutta kunnissa. Avustusta jaetaan yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa kehityshankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.”Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on välttämätöntä sopeutua ja varautua muutoksen tuomiin erilaisiin vaikutuksiin. Jos esimerkiksi maaperän kasvukyky heikkenee tai tuholaispaine kasvaa, niin ruuantuotantomme ja metsät ovat vaarassa. Tarvitaan käytäntöjen muokkausta koko yhteiskunnassa”, sanoo ministeri Maria Ohisalo.Ilmastonmuutos aiheuttaa mittavia taloudellisia kustannuksia sekä suoraan että välillisesti.”Sopeutumistoimia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei lisää eriarvoisuutta”, Ohisalo jatkaa.Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, mistä on säädetty ilmastolaissa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee sopeutumissuunnitelman valmistelusta sekä suunnitelman tavoitteista ja toimista sekä niiden oikeudenmukaisuudesta.Suunnitelmaa laaditaan yhdeksän ministeriön yhteistyönä, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset yltävät koko yhteiskuntaan ja sopeutuminen vaatii poikkihallinnollisia toimia. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö. Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä ja tähtää vuoteen 2030.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 16. kerran keskiviikkona 8. kesäkuuta 2022. Kokouksen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Pyöreän pöydän kokouksen puheenjohtajana toimii pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.Maria Ohisalo palaa valtioneuvoston jäseneksi vanhempainvapaalta.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin.Valtiotieteen maisteri Terhi Lehtonen nimitettiin jatkamaan valtiosihteerinä ympäristöministeriössä.

Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 7. kesäkuuta yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja Maria Ohisalon valtioneuvoston jäseneksi ja ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Samalla presidentti vapautti filosofian maisteri, kansanedustaja Emma Karin valtioneuvoston jäsenyydestä ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävästä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.Paljajanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä aapasuot, keidassuot, puustoiset suot ja boreaaliset luonnonmetsät. Lunastettavilla alueilla esiintyy muun muassa lyhytkortisia rahkaisia nevoja, rämettä, kuivahkoa kangasta, suursaranevaa ja tupasvillarämettä. Lisäksi osa lunastettavista alueista sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Paljakanneva-Åkantmossen.Iso-Hölön 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat ensisijaisesti suojeltavia Natura-luontotyyppejä keidassuot ja puustoiset suot sekä Natura-luontotyyppiä kasvipeitteiset silikaattikalliot. Lunastettaviksi esitetyillä alueilla esiintyy muun muassa sararämettä, sara- ja rimpinevaa sekä rahka- ja isovarpurämettä.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa luonnonsuojelulain edellytysten mukaisesti. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Siksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 38,3 hehtaarin suuruiset alueet Paljakanneva-Åkantmossenin Natura 2000 -alueelta. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 50,64 hehtaarin suuruiset alueet Iso-Hölön Natura 2000 -alueelta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.Suurin osa opiskelija-asunnoista on vapautettu wc- ja pesutilaa koskevasta vapaan tilan vaatimuksesta. Kuitenkin vähintään 5 %:ssa asunnoista wc- ja pesutiloilta edellytetään tavanomaista väljempää mitoitusta. Ympäristöministeriö seuraa poikkeamisen soveltamista ja nyt tehdyllä selvityksellä haluttiin tarkastella, kuinka poikkeusta on toteutettu uusissa opiskelija-asunnoissa.Esteettömyyden toteutumista wc- ja pesutiloissa ja ratkaisujen vaikutusta tilankäyttöön tarkasteltiin suunnitelmapiirustusten avulla viidessätoista eri puolelle Suomea sijoittuvassa kohteessa.Puutteita wc- ja pesutilojen mitoituksissaSelvityksen perusteella poikkeuksen ei nähdä tuoneen sellaisia hyötyjä, joita sillä on tavoiteltu. Esteettömien wc- ja pesutilojen mitoituksessa havaittiin puutteita, jolloin vaatimus tavanomaista väljemmästä mitoituksesta ei ole parantanut tiloja. Myöskään wc- ja pesutiloista säästyneen tilan siirtyminen asuinhuoneeseen ei ole tuonut merkittävää toiminnallista parannusta. Myös tulkinnat asetuksen vaatimuksista vaihtelivat.
Kustannusvaikutuksia selvitettiin märkätilan ja kuivan tilan hintaeron perusteella. Arvioidut taloudelliset hyödyt ovat selvityksen mukaan jääneet vähäisiksi.
Selvitystä varten haastateltiin alan toimijoita, kuten kohteiden suunnittelijoita, rakennuttajia ja rakennusvalvonnan edustajia. Toimijat suhtautuvat asetuksen poikkeukseen yleisesti positiivisesti. Suunnittelijat kertovat sen tuoneen vapautta wc- ja pesutilojen suunnitteluun. Opiskelija-asuntoja rakennuttavat tahot puolestaan katsovat, että ne pystyvät edelleen tarjoamaan esteettömiä asuntoja niitä tarvitseville. 
Jotta esteettömyys toteutuisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin, tarvitaan sen tueksi kohdennettua koulutusta, ohjeita ja yhtenäisiä tulkintoja, raportissa ehdotetaan.Selvitys: Esteettömyyden toteutuminen uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissaUtredning: Genomförande av tillgänglighet i nya studentbostäders toalett- och tvättrumKatso myös: Esteetön rakennus ja ympäristö -opas
 LisätietojaNiina Kilpelä
yliarkkitehti
p. 0295250019
[email protected]
 

Ympäristöministeriön teettämä, tänään julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyden toteutumista uusien opiskelija-asuntojen wc- ja pesutiloissa. Selvityksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ja sen opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilojen mitoitusta koskeva poikkeus.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.”Eduskunta hyväksyi toukokuussa uuden ilmastolain, jossa hiilineutraalius 2035 kirjattiin lakiin. Konkreettiset keinot tämän tavoitteen toteuttamiseksi linjataan nyt loppusuoralla olevassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa sekä viime viikolla hyväksytyssä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Nämä kolme suunnitelmaa yhdessä kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi”, sanoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategian luonnos oli lausunnoilla 14.4.-18.5.2022. Lausuntopalautteen ja ministerityöryhmän linjausten pohjalta viimeistelty strategia pyritään toimittamaan eduskunnalle kesäkuussa.Strategiassa linjataan erityisesti päästökauppasektorin eli suuren teollisuuden ja energiantuotannon toimista hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Tavoitteisiin pyritään mahdollisimman kustannustehokkaalla, vaikuttavalla ja kestävällä tavalla. Strategiatyötä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa viimeistellään parhaillaan lausuntokierroksella saatujen lausuntojen pohjalta. Ensimmäistä kertaa laadittava koko maankäyttösektorin kattava ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen vaikuttavat ja kustannustehokkaat keinot, joiden avulla maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Suunnitelma edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä ja se on tarkoitus antaa valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kesällä.”Ennakkotiedot maankäyttösektorin muuttumisesta nielusta päästölähteeksi ovat hyvin huolestuttavia. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä päätti järjestää aiheesta kesäkuussa ylimääräisen kokouksen, jossa kuullaan muun muassa Luonnonvarakeskusta ja Ilmastopaneelia”, kertoo ministeri Kari.Ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on valmisteltu koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa. LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden.

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 6. kesäkuuta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, joiden valmistelu on loppusuoralla. Suunnitelmat on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman kanssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.Glasgow’n ilmastokokouksessa marraskuussa 2021 saatiin valmiiksi Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirja ja myös vahvistettiin sitoutus lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen.”Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä viimeisetkin saatiin viime vuonna lopulta sovittua. Lisäksi Glasgow’ssa sovittiin, että kaikki osapuolet tarkastelevat ja tarvittaessa ajantasaistavat vuosittain päästövähennystavoitteitaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden valossa. Nyt keskitymme ilmastoneuvotteluissa toimeenpanoon ja etenkin sen varmistamiseen, että 1,5 asteen tavoite pysyy saavutettavissa”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä sanoo.Bonnin kokouksen agendalla on laajalti asioita liittyen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vahinkoihin ja menetyksiin sekä kehittyville maille suunnattuun ilmastorahoitukseen ja muihin tukitoimiin. Kokouksessa hiotaan myös Parisiin sopimuksen sääntöjen teknisiä yksityiskohtia, jotka koskevat maiden raportointia ja markkinamekanismin toimintaa. Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella.Lisäksi Bonnissa käynnistyy ensimmäinen Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jossa kootaan tilannekatsaus siitä miten Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tarkastelu on kaksivuotinen, ja siitä tehdään poliittiset johtopäätökset ilmastokokouksessa syksyllä 2023. YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokous järjestetään Egyptin Sharm el-Sheikhissä 7.-18.11.2022. Pariisin sopimuksen tavoitteena on lämpötilan nousun pitäminen selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, ja pyrkimys toimiin joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen.LisätietojaMarjo Nummelin
Ympäristöneuvos, pääneuvottelija
+358 295 250 227
[email protected]Outi Honkatukia
Yksikönpäällikkö
+358 50 341 1758
[email protected]

YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen mukaiset neuvottelut käydään Saksan Bonnissa 6.–16.6.2022. Virkamieskokouksessa valmistellaan marraskuussa 2022 Egyptin Sharm el-Sheikhissä pidettävää ilmastokokousta eli COP27-kokousta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö järjestää 6. kesäkuuta [email protected], jossa juhlistetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 50-vuotista taivalta ja pohditaan suuntaviivoja sen tulevaisuudelle. Seminaari kokoaa yhteen ympäristömaailman arvovaltaisia vaikuttajia YK:n ympäristöohjelman pääjohtajan Inger Andersenin vierailun kunniaksi. Suomessa vierailee samana päivänä myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääjohtaja Bruno Oberle.[email protected] edeltää Tukholmassa 2.–3.6.2022 järjestettävä YK:n korkean tason kokous Tukholma+50 sekä sunnuntaina 5.6. juhlistettava Maailman ympäristöpäivä. [email protected] toimii jatkumona YK:n ympäristöohjelman 50-vuotisjuhlavuodelle sekä Suomen näkyvälle roolille kestävän kehityksen edistäjänä kansainvälisessä yhteisössä.YK:n ympäristöohjelma on ollut luomassa 50-vuotisen toimintakautensa aikana useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia, joista yksi menestyksekkäimmistä on ollut otsonikadon torjunta Montrealin pöytäkirjan mukaisesti. Lisäksi UNEP on tuottanut tieteellistä tietoa ympäristön tilasta, kasvattanut tietoisuutta ympäristöongelmista sekä auttanut kansallisen ympäristölainsäädännön rakentamisessa.”Suomi on ollut YK:n ympäristöohjelman yhteistyökumppani ja ystävä alusta alkaen. Tavoitteemme on aina ollut vahvistaa UNEPia ja kansainvälistä ympäristöhallintoa. On tärkeää, että Suomi on päässyt vaikuttamaan esimerkiksi YK:n korkeimman ympäristöelimen – YK:n ympäristökokouksen (UNEA) – perustamiseen sekä edistämään luonnon monimuotoisuuteen, kemikaaleihin ja jätteisiin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi olemme pitäneet esillä ympäristöturvallisuuden ja konfliktinhallinnan teemoja”, korostaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Seminaari nostaa esiin YK:n ympäristöohjelman saavutuksia ja tulevaisuuden kehityssuuntiaSeminaarin kunniavieraana on YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen. Andersenilla on yli 30 vuoden mittainen, merkittävä ura kansainvälisessä kehitystaloustieteessä, ympäristökestävyydessä sekä strategisessa toiminnassa. Hänen työnsä teemat ovat liittyneet esimerkiksi maatalouteen, ympäristöjohtamiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen. Seminaarissa Andersenin puheenvuoro käsittelee UNEPin toiminnan kehitystä ja tulevaisuutta.Seminaarissa puhuu myös Suomessa vierailulla oleva, Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) pääjohtaja Bruno Oberle. Pääjohtaja Oberle kertoo seminaarissa lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuusarvioinneista sekä luontopohjaisista ratkaisuista, jotka ovat Kansainväliselle luonnonsuojeluliitolle tärkeä työkalu luontokadon ja ilmastokriisin vastaisessa taistelussa.Pääjohtajavieraiden lisäksi seminaarissa kuullaan puheenvuorot ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta sekä ulkoministeri Pekka Haavistolta. Nuorisodelegaatti Alli Pylkkö nostaa keskusteluun nuorten ajatuksia UNEPin toiminnan kehittämiseksi. Seminaarin päättää korkean tason paneelikeskustelu UNEPin tiedepoliittisesta roolista.LisätiedotUNEP:
Marjaana Kokkonen
neuvotteleva virkamies
+358 295 250 025
[email protected]IUCN:
Marina von Weissenberg
ympäristöneuvos
+358 295 250 321
[email protected]

Ympäristöministeriö järjestää 6. kesäkuuta UNEP@50-seminaarin, jossa juhlistetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 50-vuotista taivalta ja pohditaan suuntaviivoja sen tulevaisuudelle. Seminaari kokoaa yhteen ympäristömaailman arvovaltaisia vaikuttajia YK:n ympäristöohjelman pääjohtajan Inger Andersenin vierailun kunniaksi. Suomessa vierailee samana päivänä myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton pääjohtaja Bruno Oberle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.”Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan – niin ilmasto- kuin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Samalla on varmistettava, että muutos on reilu. Tehokas ja samalla oikeudenmukainen ilmastotyö onkin nyt valmistuneen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman punainen lanka. Suunnitelma sisältää useita tukia niin kotitalouksille kuin kunnille, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista olisi mahdollisimman reilu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Reilua siirtymää vahvistavia suunnitelman toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet.Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet.”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan olemme koonneet toimet, joilla taakanjakosektorin päästöjen vähentäminen jatkuu ja pysymme polulla kohti hiilineutraalia Suomea”, ministeri Kari toteaa.”Viime viikolla kuulimme vakavia uutisia siitä, että vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ja sen viimeistelyssä hallituksen on löydettävä keinot suunnan kääntämiseen”, ministeri Kari jatkaa.Keskipitkän aikavälin suunnitelman linjauksilla Suomella on edellytyksiä saavuttaa Euroopan komission ehdottaman päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa. Päästöt vähenevät suunnitelman toimilla yhteensä arviolta 5,7 megatonnia vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykyiseen päästökehitykseen.Liikenteen, maatalouden ja lämmityksen päästöt alasLiikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Tukien ja kannusteiden avulla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön ja biopolttoaineisiin, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Lisäksi nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite aiemmin päätetystä 30 prosentista 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja toteutetaan biokaasuohjelman toimet biokaasun tuotannon kasvattamiseksi.Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan. Maatalouden toimiin kuuluu esimerkiksi turvemaiden päästöjen hillitseminen, kivennäismaiden hiilensidonnan lisääminen, täsmäviljely, ilmastoystävälliset ruokavalinnat ja lypsylehmien metaanituotannon vähentäminen. Erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään etenkin luopumalla öljy- ja kaasulämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Siirtymää tuetaan investointiavustuksilla ja kotitalousvähennyksellä. Lisäksi on tarkoitus nostaa uusiutuvien lämmityspolttoaineiden jakeluvelvoitetta vuoteen 2030, mikä sekin vähentää tehokkaasti päästöjä.Huomio kuntiin ja julkisiin hankintoihinKuntien ilmastotyötä vahvistetaan. Parhaillaan valmistellaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat yksin tai yhdessä tekemään ilmastosuunnitelmat. Kuntien velvoitteisiin liittyvä ilmastolain muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.Myös julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä. Suunnitelman mukaan laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Lähes 80 prosenttia julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja noin 20 prosenttia valtion hankinnoista.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Eduskunta ottaa kantaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa välittömästi. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi. Suunnitelma on jatkoa Suomen ensimmäiselle keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalle vuodelta 2017.LisätietojaMilja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
050 599 3094
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
029 525 0091
[email protected]Magnus Cederlöf
Ympäristöneuvos
0295 250 060
[email protected]

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta 2. kesäkuuta 2022.

Lähde: ym.fi