NordenBladet — Ympäristöministeriön valmistelemilla lakimuutoksilla parannetaan pitkiä korkotukilainoja koskevaa mallia, jolla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.Kohtuuhintaisen asumisen tarve on jatkuvassa kasvussa, sillä etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla asumisen hinta aiheuttaa ongelmia varsinkin pienituloisille ja erityisryhmille. Pitkien korkotukilainojen avulla rakennettujen asuntojen asukkaat valitaan sosiaalisin perustein, ja niitä myönnetään myös erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamiseen.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti pitkää korkotukimallia halutaankin nyt kehittää aiempaa kannustavammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Lausuntokierrokselle lähtevien lakiluonnosten valmistelun apuna on käytetty palautetta ja kommentteja, joita kerättiin aiemmalla lausuntokierroksella vuodenvaihteessa 2021-2022.Parannuksia tuen määrään ja valvontaanEsitysluonnoksessa pitkän korkotukimallin tuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että lainojen perusomavastuukorko laskee pysyvästi 1,7 prosenttiin. Myös perusparantamislainojen tukea lisättäisiin; näin hillittäisiin paineita omakustannusvuokrien korotuksiin ja parannettaisiin asukkaiden asemaa.Lisäksi tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin omakustannusvuokrissa. Kohtuullisen varautumisen sallimisella voitaisiin edistää hyvää kiinteistönpitoa ja parantaa yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös korkotukikohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018−1.9.2023 välisenä aikana, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.Lakiluonnoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille lisättäisiin mahdollisuus asettaa uhkasakkoja vuokrataloyhteisöjen valvonnan tehostamiseksi. Mahdollisuudella asettaa uhkasakkoja parannettaisiin ARA:n ja Valtiokonttorin edellytyksiä valvoa ja puuttua tilanteisiin, joilla myönnettyjä tukia on käytetty väärin.Muutoksia asukasvalinnan säännöksiinOsana pitkän korkotukimallin kehittämistä myös valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia. Ne päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa, jossa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa on noudatettava hallinnon yleislakeja.Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta ja vuokrataloyhteisön vahingonkorvausvastuusta.Sote-uudistus siirtää tehtäviä hyvinvointialueilleSote-uudistuksen myötä osa valtion tukemien erityisryhmäkohteiden tehtävistä halutaan siirtää kunnilta hyvinvointialueille silloin, kun ne vastaavat asumispalvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialueille siirtyisi korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukasvalinnan valvonta silloin, kun asunnot on tarkoitettu erityisryhmille, joiden asumispalveluiden järjestäminen olisi hyvinvointialueen tehtävänä.Hallitusohjelman mukaan korkotukilain uudistamisessa on otettava huomioon myös asumisen palvelullistuminen. Pitkän korkotuen kehittämisen suuntaviivojen lausuntokierroksella suurin osa lausunnonantajista katsoikin, että asumiseen liittyvien palvelujen perusmaksut pitäisi voida sisällyttää omakustannusvuokraan. Lakiluonnoksessa kohtuullisten perusmaksujen sisällyttäminen vuokraan toteutettaisiin ARA:n vuokranmääritysohjetta muuttamalla.Ympäristöministeriö pyytää kommentteja luonnoksesta hallituksen esitykseksi 31.7.2022 mennessä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2022. Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2023.Lausuntopalvelu.fi: Luonnos hallituksen esitykseksi pitkän korkotukimallin kehittämisestäLisätietojaLiisa Meritähti
hallitussihteeri
[email protected]
0295 250 376

Ympäristöministeriön valmistelemilla lakimuutoksilla parannetaan pitkiä korkotukilainoja koskevaa mallia, jolla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Professori Sir Partha Dasguptan mukaan tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Dasgupta puhui keskiviikkona talousneuvoston järjestämässä talouspolitiikkakonferenssissa, jonka teemana oli ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Keskustelujen pohjana oli laajaa kansainvälistä huomiota saanut ”Dasguptan raportti”, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Konferenssissa pohdittiin, mitä raportin toimeenpano vaatii Suomelta.Dasguptan johdolla vuonna 2021 laadittu raportti korostaa tarvetta ympäristön ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen; ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.”Luontopääoma on supistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Väestön kasvun hillinnällä on merkittävä vaikutus luontopääoman riittävyyteen, mutta meidän on myös ryhdyttävä hinnoittelemaan luontopalveluja ylikysynnän hillitsemiseksi. Samalla tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Jotta taakanjako voi toteutua järkevällä tavalla, vaaditaan myös ylikansallisia rahoitusjärjestelmiä”, avasi Dasgupta raportin havaintoja.Talousneuvoston puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin muistutti avauspuheenvuorossaan, että ilmastopolitiikassa globaaliin kriisiin on jo havahduttu, ja nyt vastaavaa poliittista tahtotilaa vaaditaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.”On ensisijaisen tärkeää löytää keino yhdistää talouspoliittiset tavoitteet luonnon kestävyyteen. Vain siten voimme turvata maapallon ekologisen kantokyvyn ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin”, Marin puhui. Selvitys luonnon monimuotoisuuden talousulottuvuuksista käynnissäYmpäristöministeriö käynnisti maaliskuussa selvityksen, jossa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Selvityksen on määrä valmistua tammikuussa 2023. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari alleviivasi talouden ja luonnon vahvaa kytköstä.”Meidän tulee nähdä luontopääoma kansallisvarallisuutena kuten mikä tahansa muu omaisuus ja hoitaa sitä tulevia sukupolvia ajatellen. Mitä nopeammin toimimme luontokadon pysäyttämiseksi sitä vähemmän joudumme toimista maksamaan. Luontokadon torjunta – kuten ilmastonmuutos – on kytkettävä kaikkeen päätöksentekoon. Sen on ohjattava taloutta kohti vihreää siirtymää ja viime kädessä kaikkea ihmisen toimintaa.”Käynnissä olevan työn tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä, ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. ”Suomelta vauraana ja kehittyneenä maana vaaditaan jämerää otetta luontokadon torjunnassa jo senkin vuoksi, että kulutuksemme jättää omaa osaamme suuremman jalanjäljen. Luontokatoa on torjuttava monikansallisella yhteistyöllä. Toisaalta paikallisilla toimilla voidaan saavuttaa paljon, ja siksi jokainen teko luontokadon torjumiseksi on tärkeä.”Työ monimuotoisuuteen liittyvien riskien määrittelemisessä vasta alkamassaValtiovarainministeri Annika Saarikko painotti puheenvuorossaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen taloudellisella ohjauksella on haastavaa, ja työ luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien tunnistamisessa ja määrittelemisessä on vasta alkamassa.”Ilmastonmuutoksen hillinnässä keinoina on käytetty muun muassa päästöperusteisia veroja ja päästökauppaa. Luonnon monimuotoisuutta on kuitenkin vaikeaa ratkaista yhtä suoraviivaisella taloudellisella ohjauksella. Niinpä verojen ja maksujen ohella keinovalikoimaan tulee sisällyttää myös lainsäädäntö ja sitä kevyemmät toimet, kuten neuvonta ja vapaaehtoiset sitoumukset”, puhui Saarikko.Saarikko kertoi, että Suomen ja Indonesian johtamassa valtiovarainministereiden ilmastokoalitiossa pohditaan parhaillaan, kuinka biodiversiteetti- ja luontokatonäkökohdat kytketään mukaan ilmastokoalition työhön. ”Raportti luontoon liittyvistä riskeistä ja politiikkalinjausten suosituksista julkaistaan kesäkuussa. Se tähtää siihen, että me valtiovarainmisterit voisimme paremmin tunnistaa luontokadon taloudelliset vaikutukset ja riskit, ja ottaa ne huomioon talouspolitiikan suunnittelussa kokonaisvaltaisesti.”

Professori Sir Partha Dasguptan mukaan tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen siihen, miten ajattelemme, toimimme ja mittaamme menestystä. Dasgupta puhui keskiviikkona talousneuvoston järjestämässä talouspolitiikkakonferenssissa, jonka teemana oli ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Keskustelujen pohjana oli laajaa kansainvälistä huomiota saanut ”Dasguptan raportti”, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Konferenssissa pohdittiin, mitä raportin toimeenpano vaatii Suomelta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia.Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusYmpäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Maisemanhoitoalue perustettiin luonnonsuojelulain nojalla.”Erityisen merkittävää on, että Tenonlaakso on maamme ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueille perustettu maisemanhoitoalue. Ympäristöministeriö kiittää lämpimästi alueen valmisteluun osallistuneita tahoja ja asukkaita määrätietoisesta toiminnasta koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisten maisemien vaalimisessa. Tenonlaakson maisemanhoitoalue vahvistaa maamme maisemanhoitoalueiden verkostoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.​​​​​​​Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Karigasniemen kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa kiinteässä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Utsjoen kunta on tukenut hanketta.Tavoitteena edistää luonto- ja maisema-arvojaTenonlaakson maisemanhoitoalueen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Alueen perustamispäätökseen sisältyy suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Päätöksen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, jossa tehdään selkoa alueen arvoista sekä maisemanhoidon toteuttamisen keinoista. Maisemanhoitoalue käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia noin 40 kilometrin matkalla Piesjoelta Nuvvukseen. Lännessä se rajautuu jokiuomaa pitkin kulkevaan Norjan vastaiseen valtakunnanrajaan ja idässä Paistunturin erämaan tunturiylänköön. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria. Siitä reilusti yli puolet on yksityisomistuksessa, kuuluen 638:lle maanomistajalle. Valtion maata on 2340 ha.Tenonlaakso on Suomen pisin laaksomuodostuma​​​​​​​Tenonlaakso on paikoitellen jopa 200–300 metriä syvä. Komean virran ja sitä ympäröivien tunturiselänteiden maisema on poikkeuksellisen näyttävä. Jokilaakson elinvoimainen kulttuurimaisema perustuu vanhaan ja uuteen asutukseen ja siihen liittyvään rakennuskantaan, peltoihin, kenttiin, kalastusalueisiin ja matkailuyrityksiin. Asutusvyöhykettä reunustavat jyrkät, tunturikoivujen peittämät rinteet sekä puuttomat ja kiviset, luonnontilaiset lakialueet. Vapaana virtaava Tenojoki on tarjonnut seudun asukkaille ympärivuotisen ravinnon ja hyvät kulkuyhteydet. Perinteiset elinkeinot ovat perustuneet kalastukseen, poronhoitoon, pienkarjan hoitoon ja metsästykseen. Kylämaisemiin vaikuttanut karjanhoito perustui alkujaan luonnonniittyjen hyödyntämiseen. Varsinainen maatalous tuli alueelle uudisasutuksen myötä 1700-luvulta lähtien. Nykyään poronhoito ja peltojen viljely rehuksi ovat kulttuurimaiseman säilyttäjinä merkittävässä asemassa. Lohen pyytäminen on tärkeä osa paikalliskulttuuria. Alueelle on kehittynyt omaleimainen jokisaamelainen kulttuuri. Rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan peräisin 1800-luvulta. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Aikaisemmin on ympäristöministeriön päätöksellä perustettu viisi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon sekä Sotkamon Naapurinvaaraan. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin.LisätietojaTapio Heikkilä
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 166
[email protected]Marjut Kokko
ylitarkastaja
Lapin ELY-keskus
p. 0295 037 380
[email protected]Taina Pieski
kunnanjohtaja
Utsjoki
p. 050 5351574
[email protected]

Ympäristöministeriö on perustanut maisemanhoitoalueen Utsjoen Tenonlaaksoon. Tenonlaakson maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen. Laajuudeltaan alue on 6208 hehtaaria ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat vastanneet Raisio Oyj:n sekä kalanviljely-yritysten vetoomukseen, jossa ehdotetaan hallinnolle toimenpiteitä kalatalouden ja kalarehutuotannon turvaamiseksi. Tilanne on Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausta. Vastauksessa esitetään kolme toimenpidettä, joilla pyritään edistämään aiemmin Venäjän markkinoille tuotettujen elävien kirjolohen poikasten jatkokasvatusta kotimaassa.Raisio Oyj ja useat kalanviljely-yritykset esittivät 25.3.2022 vetoomuksen valtiovarainministeri Annika Saarikolle, (silloiselle) maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karille sekä työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Vetoomuksessa nostetaan esiin erityisesti tarve mahdollistaa Venäjän markkinoille tuotetun elävän poikasen jatkokasvattaminen kotimaassa.Kalanviljelytoiminta Suomessa vaatii ympäristöluvan, jossa määritetään rehunkäytön ja tuotannon enimmäismäärät. Ympäristönsuojelulaki ei tunnista mahdollisuutta ympäristölupien määräaikaiselle joustamiselle. Tämän vuoksi Venäjälle tuotettujen kalanpoikasten kasvattaminen kotimaassa vaatisi koko olemassa olevan lupakapasiteetin hyödyntämistä, nykyisten ympäristölupien muuttamista tai tilapäisten koetoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kalanpoikasten jatkokasvattamiseen ruokakalaksi sekä ympäristölupien muutosprosessiin liittyy toiminnanharjoittajille taloudellisia riskejä. Ministeriöt esittävät kolme toimenpidettä, joilla tuetaan jatkokasvattamiseen ryhtyviä yrityksiä sekä parannetaan ympäristölupien muuttamista koskevaa tietopohjaa: 1. Maa- ja metsätalousministeriö varaa tarvittavan tutkimusrahoituksen ja ohjaa vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaa siten, että pienpoikasten jatkokasvattamiseen liittyvä mahdollinen koetoiminta vuonna 2022 on mahdollista toteuttaa nopeutetussa aikataulussa yritysten ja Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä.2. Maa- ja metsätalousministeriö varaa rahoitusta Luonnonvarakeskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle hankkeeseen, jossa selvitetään yhteistyössä ympäristölupien muuttamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa edellytyksiä nykyisten lupien kasvatusmäärien kasvattamiselle. Hankkeen avulla tuotetaan tietopohjaa ympäristölupaprosesseihin huomioiden vesien ja meren tilatavoitteet.3. Yritysten on mahdollista hakea ja saada Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoitusta ympäristölupien muutosprosessiin sekä mahdollisten investointien toteuttamiseen.
Lisäksi on tärkeää etsiä uusille kalanpoikasille uusia markkinoita.  Ministeriöt myös huomioivat vastauksessaan, että hallitus on sitoutunut Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimiin.  Lisäksi on tärkeää etsiä uusille kalanpoikasille uusia markkinoita. Ministeriöt myös huomioivat vastauksessaan, että hallitus on sitoutunut Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimiin.  Ministeriöiden vastauksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä. 

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat vastanneet Raisio Oyj:n sekä kalanviljely-yritysten vetoomukseen, jossa ehdotetaan hallinnolle toimenpiteitä kalatalouden ja kalarehutuotannon turvaamiseksi. Tilanne on Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurausta. Vastauksessa esitetään kolme toimenpidettä, joilla pyritään edistämään aiemmin Venäjän markkinoille tuotettujen elävien kirjolohen poikasten jatkokasvatusta kotimaassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saimaannorpan suojelutyöryhmä luovutti tänään uudistetun saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman ministeri Emma Karille. Strategian ja toimenpidesuunnitelman valmistelun lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisen toiminta Saimaalla. Tavoitteena on varmistaa norppakannan vakaa kasvu niin, että kannan koko, rakenne ja levinneisyysalue saavuttaisivat suotuisan suojelun tason. Norppakanta on vuosina 2017-2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia.Ympäristöministeriö ja Etelä-Savon ELY keskusTänään luovutetussa raportissa todetaan, että vuosille 2017–2021 laadittu suojelustrategia on pääosin onnistunut tavoitteissaan. Päivitystyössä erityisen tärkeää on ollut norppakannan seurannan ja tutkimuksen kautta saatu tieto. Oleellista on myös ollut ollut tunnistaa ja ehkäistä mahdollisia uusia uhkatekijöitä, arvioida vapaaehtoisuuteen perustuvien ja olemassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien keinojen mahdollisuuksia sekä kehittää uusia toimenpiteitä kannan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.Seuraavalle viisivuotiskaudelle ehdotetaan mm. kevätaikaiseen kalastukseen tarkoitetun norppaturvallisen rantarysän kehittämistä vapaa-ajankalastukseen, toimintasuunnitelman laatimista norppakannan terveystilan seurantaan ja sairaiden sekä vammautuneiden yksilöiden hoitoon sekä norppamatkailun eettisten ohjeiden laatimista yhdessä matkailualan kanssa. Lisäksi työryhmä katsoo tarpeelliseksi jatkaa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa saimaannorpan suojelussa ja kannan seurannassa, kuten pesälaskentaa ja apukinosten tekoa, sekä norppien pesimä- ja karvanvaihdonaikaisen häiriön vähentämistä koskevaa viestintää. Ilmastonmuutos vaikuttaa norppakannan kehitykseenSaimaannorppakanta kasvoi tarkasteluvuosina keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä oli suojelun strategian tavoitteen mukaista. Syntyneiden kuuttien määrä on samana ajanjaksona vakiintunut noin 90 yksilöön vuodessa. Vielä vuonna 2012 norpan talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena. Kannan vahvistumisen vuoksi vuonna 2015 norpan uhanalaisuusluokkaa voitiin kuitenkin laskea äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi. Välitavoitteeksi asetettu kannan koko 400 yksilöä saavutettiin vuonna 2019, jolloin Metsähallitus arvioi talvikannan kooksi noin 408 yksilöä.Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos. Kuutit joutuvat alttiiksi kylmettymiselle, veden korkeuden vaihteluille ja pedoille erityisesti lauhoina ja vähälumisina talvina, jolloin niillä ei ole lumikinosten antamaa suojaa, mikä lisää kuolleisuutta. Apukinosten rakentaminen on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa pesinnän onnistumista vähälumisina talvina. Saimaannorpan suojelutyöryhmä on jäsenistöltään laajapohjainen, sillä siinä ovat edustettuna keskeiset maakunnalliset ja valtakunnalliset sidosryhmät sekä asiantuntijatahot. Päävastuu suunnitelman toteuttamisesta on viranomaisilla, mutta Saimaan alueen asukkaat ja keskeiset sidosryhmät ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta avainasemassa. Työryhmään kuuluvien tahojen välillä on luottamus siitä, että yhdessä toimien norppakannan kasvu pysyy hyvällä tasolla.LisätietojaJari Mutanen
ylijohtaja
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 026 830
[email protected]Arto Ustinov
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 239
[email protected]Esko Hyvärinen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 094
[email protected]
 

Saimaannorpan suojelutyöryhmä luovutti tänään uudistetun saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman ministeri Emma Karille. Strategian ja toimenpidesuunnitelman valmistelun lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisen toiminta Saimaalla. Tavoitteena on varmistaa norppakannan vakaa kasvu niin, että kannan koko, rakenne ja levinneisyysalue saavuttaisivat suotuisan suojelun tason. Norppakanta on vuosina 2017-2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n korkean tason Tukholma+50-kokous järjestetään 2.–3.6.2022 Tukholmassa. Kokouksessa juhlistetaan YK:n ensimmäisen ympäristökonferenssin merkkivuotta, arvioidaan 50 vuoden aikana toteutettuja ympäristötoimia sekä esitetään konkreettisia suosituksia ympäristön tilan parantamiseksi.Vuonna 1972 Tukholmassa järjestettiin ihminen ja ympäristö –konferenssi, jonka yhteydessä perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP sekä useita kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Konferenssi on ollut keskeinen merkkipaalu kansainvälisen ympäristöhallinnon ja -yhteistyön kehitykselle, ja ympäristöohjelman perustamista juhlistetaan vuosittain Maailman ympäristöpäivänä 5.6. 50-vuotisjuhlavuonna järjestettävä Tukholma+50-kokous tuo yhteen valtioiden ylintä johtoa, ministereitä, sidosryhmiä ja yrityksiä keskustelemaan kestävämmästä tulevaisuudesta ja ehdottamaan konkreettisia toimia ympäristön tilan parantamiseksi.”Ympäristöongelmat eivät tunne valtioiden rajoja, ja siksi ratkaisut on löydettävä yhdessä. YK:n ympäristöohjelma on jo 50 vuoden ajan edistänyt tätä kansainvälistä yhteistyötä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Matkalle on mahtunut merkittäviä onnistumisia, kuten otsonikadon torjunta. Tällä hetkellä tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan, jotta pystymme pysäyttämään luontokadon ja ilmastokriisin”, painottaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Suomella merkittävä rooli dialogin puheenjohtajana ja kestävän kehityksen edelläkävijänäTukholma+50-kokous koostuu neljästä täysistunnosta sekä kolmesta korkean tason dialogista. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll sekä Kenian ympäristö- ja metsäministeri Keriako Tobiko.Ensimmäinen korkean tason dialogi keskittyy luontosuhteen uudistamiseen, kestävään tuotantoon ja kulutukseen sekä saasteongelman ratkaisuehdotuksiin. Kaikissa kehitysehdotuksissa huomioidaan oikeudenmukaisuus ja sukupolvien välinen tasa-arvo. Toisessa dialogissa keskustellaan koronapandemian jälkeisestä kestävästä elpymisestä. Keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot ja teknologiat sekä kansainvälisen yhteistyön tehostaminen.Suomen edustaja Emma Kari on kutsuttu kolmannen dialogin puheenjohtajaksi yhdessä Egyptin ympäristöministeri Yasmine Fouadin kanssa. Perjantaina 3.6. järjestettävä dialogi liittyy vihreän siirtymän rahoitukseen sekä koko yhteiskunnan kattavaan kestävyysmuutokseen.”Maailmassa tuetaan edelleen enemmän fossiiliratkaisuja kuin vihreää siirtymää. Dialogissa haluamme nostaa esille käytännön ratkaisuja suunnan muuttamiseksi. On arvokasta, että Suomi pystyy kanssapuheenjohtajan roolissa toimimaan kestävän kehityksen edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä ja voimme jakaa kokemuksiamme esimerkiksi puhtaiden ratkaisujen suosimisesta verotuksessa sekä vihreän siirtymän vauhdittamisesta tuilla”, kertoo ministeri Kari.Suomen ja EU:n tavoitteena kestävän kehityksen rahoituksen kasvattaminen ja haitallisista tuista luopuminenSuomea edustaa kokouksessa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin johtama laaja valtuuskunta, joka koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoista sekä virkakunnasta. Suomesta osallistuu myös seitsemän nuorisodelegaattia, mikä mahdollistaa nuorten äänen vahvan kuulumisen.Suomi haluaa edistää ratkaisuja, joilla vastataan keskeisiin ympäristöhaasteisiin ja rohkaistaan koko yhteiskunnan kattavaan vihreään siirtymään esimerkiksi kiertotalouden avulla. Suomi pitää tärkeänä globaalia oikeudenmukaisuutta, joka perustuu YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmaan jokaisen ihmisen oikeudesta puhtaaseen ja hyvinvoivaan ympäristöön. Erityisesti nuorten ja alkuperäiskansojen osallistamista päätöksenteossa halutaan edistää entisestään. Kokouksen puheenjohtajamaat Ruotsi ja Kenia valmistelevat päättäjien keskustelujen pohjalta yhteenvedon, joka toimii kokouksen loppuasiakirjana. Vaikka Tukholma+50-kokouksessa ei varsinaisesti neuvotella, EU on valmistellut yhteisiä viestejä, joissa Suomi on ollut aktiivisesti mukana. EU aikoo nostaa esille luontopääoman integroimisen kansantalouden tilinpitoon sekä vahvistaa ilmasto- ja biodiversiteettirahoituksen yhteyksiä. Keskeisiä tavoitteita ovat myös ympäristölle haitallisista tuista luopuminen, luontokatoon liittyvän taloudellisen riskin mittaaminen sekä kestävä kulutus ja tuotanto.LisätiedotMarjaana Kokkonen
Neuvotteleva virkamies
+358 295 250 025
[email protected]Riikka Yliluoma
Ministerin erityisavustaja
+358 295 250 091
[email protected]

YK:n korkean tason Tukholma+50-kokous järjestetään 2.–3.6.2022 Tukholmassa. Kokouksessa juhlistetaan YK:n ensimmäisen ympäristökonferenssin merkkivuotta, arvioidaan 50 vuoden aikana toteutettuja ympäristötoimia sekä esitetään konkreettisia suosituksia ympäristön tilan parantamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luontokato ja sen seurausten vakavuus haastavat sääntelyn kehittämisen. Yhtenä ratkaisuna luontokadon torjumiseksi on esitetty uudenlaista biodiversiteettilakia, eli luontolakia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kertoi 30. toukokuuta ilmastokriisi- ja luontokatoinfossaan, että uuden lainsäädännön edellytyksiä aletaan selvittää.”Käynnistämme ympäristöministeriössä oikeudellisen selvityksen kokonaan uudenlaisesta luontolaista. Työn tavoite on yksinkertainen, tarvitsemme lisää keinoja luontokadon pysäyttämiseksi. Jatkossa luontokadon torjunnan on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoi ilmastokriisi- ja luontokatoinfossaan.Biodiversiteettilaki ohjaisi ottamaan luonnon huomioonHallitus antoi toukokuussa esityksen eduskunnalle luonnonsuojelulain uudistamisesta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Luontolaki puolestaan laventaisi luonnon turvaamisen käsitettä ja läpäisisi nykyistä paremmin ja vaikuttavammin yhteiskunnan eri toiminnot.”Luontolaki tarkoittaisi ajattelun muutosta suomalaisessa luonnonsuojelussa. Laki voisi laajentaa luonnon turvaamisen käsitettä perinteistä vain erityisen arvokkaiden ja jo taantuneiden uhanalaisten luontokohteiden ja lajien suojelua laajemmaksi. Luontolaki voisi ohjata ottamaan luonnon huomioon läpi yhteiskunnan, mikä ennaltaehkäisisi luontokatoa”, ministeri Kari toteaa.Luontolakiin olisi mahdollista kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä ja kokonaisheikentymättömyydestä. Kokonaisheikentymättömyys tarkoittaa tilaa, jossa ihmistoimien kokonaisvaikutus ei aiheuta luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Uusi laki voisi myös sisältää säännöstöä, joka ohjaisi sopeutumaan luonnon kantokykyyn ja etsimään luonnon monimuotoisuutta palauttavia ja vahvistavia ratkaisuja. Sisältö luontokatoa ehkäiseville ja toisaalta heikentynyttä luonnon tilaa parantaville uusille lainsäädännöllisille keinoille sekä kattavammalle suunnittelujärjestelmälle on tarpeen selvittää.Monimuotoinen luonto varmistaa kansantalouden toimivuudenLuontokadon eteneminen ja voimistunut tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ihmiselle ja taloudelle asettavat paineita lainsäädännölle. Sama koskee myös taloudellisia ohjauskeinoja, joiden on vauhditettava vihreää siirtymää. Talouden on toimittava luonnonvarojen käytön kannalta kestävästi, ja fossiilisista polttoaineista täytyy päästä kiireellisesti eroon.”Olemme Suomessa riippuvaisia luontomme luomista elinkeinoista ja turvasta. Vain monimuotoinen luonto mahdollistaa ekosysteemipalveluiden ylläpitämisen, mikä osaltaan varmistaa kansantaloutemme toimivuuden. Luonto ja ilmasto on huomioitava kaikessa päätöksenteossa”, ministeri Kari alleviivaa.

Luontokato ja sen seurausten vakavuus haastavat sääntelyn kehittämisen. Yhtenä ratkaisuna luontokadon torjumiseksi on esitetty uudenlaista biodiversiteettilakia, eli luontolakia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kertoi 30. toukokuuta ilmastokriisi- ja luontokatoinfossaan, että uuden lainsäädännön edellytyksiä aletaan selvittää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus suhtautuu myönteisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen vähentämiseen. Hallitus toimitti 25. toukokuuta eduskunnalle kaksi U-kirjelmää, joissa se linjaa kantansa Euroopan komission asetusehdotuksista.Fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut) ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Euroopan komissio on ehdottanut niiden sääntelyn tiukentamista nykyiseen F-kaasuasetukseen nähden. Pääasiassa kylmä- ja ilmastointilaitteissa käytettävien fluorihiilivetyjen (HFC) määrää EU-markkinoilla rajoitettaisiin nykyistä tiukemmin.Komissio ehdottaa myös uutta sääntelyä, jolla kiellettäisiin korkean lämmityspotentiaalin (Global Warming Potential, GWP) F-kaasujen käyttö laitteissa, joissa voidaan käyttää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Lisäksi ehdotetaan lukuisia muita päästöjen vähentämiseen, valvontaan ja vaihtoehtoisten aineiden turvalliseen käyttöönottoon liittyviä muutoksia.Asetuksen kiristäminen tukisi merkittävästi EU:n ilmastotavoitteita. Uusilla toimilla F-kaasujen vuosittaiset päästöt EU-tasolla vastaisivat 14 Mt CO2-evk. vuodesta 2050 alkaen, mikä olisi lähes puolet vähemmän kuin nykyisen asetuksen mukaisilla toimilla saavutettava päästötaso. Samalla nopeutetaan siirtymistä ympäristöystävällisempään ja energiatehokkaampaan teknologiaan.Hallitus kannattaa F-kaasujen rajoittamisia nykyistä tiukemmin niin pitkälle kuin se on mahdollista teknisesti ja kustannustehokkaasti. Muutoksiin sopeutumiseen tarvittava aika on huomioitava.Otsonikerroksen suojelu yhä ajankohtaistaKomission on antanut ehdotuksen myös otsoniasetuksen uudistamiseksi. Tarkoituksena on vähentää päästöjä otsonikerroksen suojelemiseksi. Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on kielletty EU:ssa. Päästöt ilmakehään eivät ole loppuneet, sillä päästöjä syntyy yhä olemassa olevista laitteista ja tuotteista, jotka sisältävät otsonikerosta heikentäviä aineita. Uudella asetuksella estettäisiin 180 Mt CO2-evk. vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä.Hallitus kannattaa päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia, koska ne tukevat ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista ja tehostavat otsonikerroksen suojelua.Asetusehdotuksissa samoja elementtejäKun otsonikerrosta heikentävät aineet on kielletty, useimmissa käyttötarkoituksissa niitä on korvattu F-kaasuilla. Koska molempien aineryhmien käyttötarkoitukset ovat samat, myös niitä koskevan sääntelyn elementit vastaavat toisiaan. Komission uusissa asetusehdotuksissa onkin samoja elementtejä.Komissio ehdottaa sekä F-kaasuasetukseen että otsoniasetukseen velvollisuutta ottaa talteen tietyt eristesolumuovit rakennusten purkamisen tai peruskorjauksen yhteydessä. Hallituksen pitää tätä tehokkaana keinona vähentää päästöjä, mutta katsoo tarpeelliseksi tarkastella säännöksen yksityiskohtia täytäntöönpanon näkökulmasta. Molempien komission ehdotusten tavoitteena on myös tehostaa aineiden laittoman kaupan torjuntaa. Hallitus kannatta näitä toimia, joiden yksityiskohtia on kuitenkin tarkennettava neuvotteluissa.Mitä tapahtuu seuraavaksi?U-kirjelmät käsitellään suuressa valiokunnassa.  Asetusehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelutuloksia voidaan odottaa EU:ssa arviolta vuoden 2023 lopussa.LisätietojaEeva Nurmi
neuvotteleva virkamies
0295 250 209
[email protected]

Hallitus suhtautuu myönteisesti fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjen vähentämiseen. Hallitus toimitti 25. toukokuuta eduskunnalle kaksi U-kirjelmää, joissa se linjaa kantansa Euroopan komission asetusehdotuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontui 24. toukokuuta 2022 keskustelemaan ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta ja nuorten osallistumisesta ilmastoa koskeviin päätöksiin. Keskustelussa korostettiin, että nuoret on saatava vahvemmin mukaan päätöksentekoon.Nuorten pyöreä pöytä peräänkuulutti osallistamisen vahvistamiseksi pitkäjänteisiä toimia, jotka yltävät yli hallituskauden. Lisäksi tuotiin esille, että kuuleminen ei riitä, vaan nuorilla tulee olla mahdollisuus aidosti osallistua ja vaikuttaa. Vaikuttamismahdollisuuksia tarvitaan kaikkialla, kuten kouluissa ja harrastuksissa, kaupungeissa ja haja-asutusalueella. Keskustelussa nousi esille, että mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon luo toivoa. Lisäksi keskusteltiin keinoista ilmastokriisin ratkaisemiseksi.Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari. Alustuspuheenvuorot pitivät Sara Nyman Allianssista, nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari ja Maaseutunuorten Jenna Bergholm. Kommenttipuheenvuoron piti Planin Ilmastotsemppareiden Aliina Ruuttunen.Päätökset ilmastokriisin hillitsemiseksi koskevat nuoria ja tulevia sukupolviaNuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssista ehdotti yhtenä toimena nuorten ilmasto- ja luontoneuvostoa. Se edustaisi lapsia ja nuoria ilmastopolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa.”Ratkaisut ilmastokriisiin löydetään vain yhdessä – tässä ajassa tarvitsemme lisää siltojen rakentamista. On kaikkien vastuulla tehdä kestävämpää sukupolvipolitiikkaa. Siksi nuoret on saatava vahvemmin mukaan päättäviin pöytiin. Se on oikeudenmukaisuutta”, Nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari Allianssista sanoi.Maaseutunuorten mukaan tulevaisuuskuvaa leimaa sopeutuminen ympäristönmuutoksen vaikutuksiin, erityisesti muuttuviin viljelyolosuhteisiin.”Miten varmistamme, että emme keskustelussa puhu ohi heidän, joita muutokset koskettavat kaikkein suorimmin ja jotka jo elävät ylisukupolvista todellisuutta arjessaan? Alkutuotanto on ala, joka ensimmäisenä kohtaa ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmasto- ja biodiversiteettityö on ruoantuottajille ja metsänomistajille osa arkea tiloilla ja metsässä”, Maaseutunuorten edustaja Jenna Bergholm sanoi.Ministeri Emma Kari kiitti nuoria osallistumisesta ilmastopolitiikkaan ja suunnan näyttämisestä kohti hiilineutraalia Suomea.”Tämän päivän päätökset ilmastokriisin hillitsemiseksi koskevat nuoria, lapsia ja tulevia sukupolvia. On tärkeää, että nuorille ja myös muille haavoittuville ryhmille löytyy lisää keinoja ja kanavia vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan”, ministeri Emma Kari sanoi.”Ilman nuorten panosta emme olisi polulla kohti hiilineutraalia Suomea. Loppusuoralla oleva uusi ilmastolaki on Suomen ilmastotyön perusta ja se on yhteinen saavutuksemme, mistä kiitos kuuluu myös nuorille”, ministeri Kari arvioi.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön järjestämässä tilaisuudessa oli nuorten edustajia seuraavilta tahoilta: Eurooppanuoret, Ilmastosoturit, Maaseutunuoret, Nyyti, Plan International Suomi – Ilmastotsempparit, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Suomen Partiolaiset, Suomen YK-nuoret, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja WWF Nuoret.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreän pöydän näkökulmat Ilmastopolitiikan pyöreän pöydälle vie tiedoksi Sara Nyman, joka on myös yksi Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajista.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Sara Nyman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja
Allianssi ry
040 7314818
[email protected]

Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontui 24. toukokuuta 2022 keskustelemaan ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta ja nuorten osallistumisesta ilmastoa koskeviin päätöksiin. Keskustelussa korostettiin, että nuoret on saatava vahvemmin mukaan päätöksentekoon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin johtama talousneuvosto järjestää 1. kesäkuuta talouspoliittisen konferenssin, jonka teemana on ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Tilaisuuden pääpuhujaksi saapuu professori Sir Partha Dasgupta, jonka nimeä kantava luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä korostava raportti on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota.Dasguptan johdolla vuonna 2021 laadittu raportti korostaa tarvetta ympäristön ja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen; ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla. Taustalaskelmissa on arvioitu, että luontopääoma on supistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Tavoitteena tulisi olla luontopääoman säilyminen vähintään ennallaan.
 
Konferenssin tarkoituksena on pohtia, millaisia toimia Dasguptan raportin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alkaneella vuosikymmenellä ja miten ne heijastuvat talouspolitiikkaan. Kokouksessa pohditaan muun muassa sitä, mitkä ovat Suomen osalta keskeiset kysymykset ja erityispiirteet raportin toimeenpanon näkökulmasta. Lisäksi tilaisuudessa keskustellaan siitä, millaisia haasteita tavoitteet asettavat talouspolitiikkaan ja julkiseen talouteen.Tilaisuuden avaa pääministeri Sanna Marin, jonka jälkeen kuullaan Sir Partha Dasguptan alustus. Valtiovarainministeri Annika Saarikko sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari käyttävät kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden kieli on englanti.Tilaisuus järjestetään kutsuvierastilaisuutena keskiviikkona 1.6. klo 10.00-12.00 Pikku-Finlandiassa, Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä valtioneuvoston YouTube-kanavalla. 

Pääministeri Sanna Marinin johtama talousneuvosto järjestää 1. kesäkuuta talouspoliittisen konferenssin, jonka teemana on ekologisesti kestävä talouspolitiikka 2020-luvulla. Tilaisuuden pääpuhujaksi saapuu professori Sir Partha Dasgupta, jonka nimeä kantava luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä korostava raportti on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota.

Lähde: ym.fi