NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Toisen hakukierroksen hakijat ovat suuria ja pieniä toimijoita. Mukana on useita yrityksiä, mutta myös oppilaitoksia ja kuntia. Monissa hankkeissa on useita yhteistyökumppaneita. Hakijoiden ja aiheiden kirjo ilahduttaa. Juuri tätä ohjelmaan on toivottu: laaja-alaisuutta ja uusia avauksia”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien prosessien kehittämiseen tai vaikkapa alaan liittyvään tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen.  Päätökset toisen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään syyskuun 2022 loppuun mennessä. Ensimmäisen hankehaun 11 rahoitettua hanketta ovat jo lähtenet hyvin käyntiin. Seuraava ympäristöministeriön haku avautuu lokakuussa, ja viimeinen hakukierros alkuvuodesta 2023.  ”Vielä on aikaa ideoida ja innovoida uusia hankkeita ja yhteistyökuvioita jäljellä oleviin hakuihin”, Stenvall kannustaa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman Business Finlandin viimeinen haku vientiä tavoitteleville hankkeille on auki 1.9.2022–31.10.2022.EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja järjestetään vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Kirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset​​​​​​Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön toiseen hakukierrokseen osallistuneet 30 hanketta hakevat valtionapua yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on noin 6 miljoonaa euroa. Toisella hakukierroksella haettavana oli 2 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.Asuinkiinteistöjen velvoite kerätä biojäte erikseen koskee taajamissa sijaitsevia rivi- tai kerrostaloja, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla tai vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä, jos kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräykset sallivat tämän.Jätelaki velvoittaa ilmoittamaan kompostoinnista tai muusta vastaavasta käsittelystä kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Näin viranomainen tietää kiinteistön täyttävän lain vaatimukset. Ilmoitusten avulla on mahdollista koota luotettavaa tietoa kompostoinnin määrästä ja laskea se mukaan Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Lisäksi kiinteistö hyötyy kompostoinnista, sillä sekajätteen tyhjennyksiä voidaan usein harventaa, kun biojäte lajitellaan erikseen. Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa oman kunnan jätelaitokselta tai jätehuoltoviranomaiselta.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittain. Pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin taajamissa sijaitseviin vähintään viiden asunnon kiinteistöihin viimeistään heinäkuussa 2023. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin, kuten pientaloihin, viimeistään heinäkuussa 2024. Taajamien ulkopuolella asuvia palvelevat pakkausten tuottajan ja kunnan järjestämät pakkausjätteen alueelliset vastaanottopaikat, jotka sijaitsevat usein kauppojen yhteydessä. Tekstiilijätteen alueellinen keräys alkaa viimeistään 2023.Yhdyskuntajätteiden erilliskeräys muulla kuin asuinkiinteistöilläErilliskeräysvelvoitteet koskevat myös useimpia yrityksiä sekä julkisia hallinnon- ja palveluntuottajia. Heinäkuusta 2022 lähtien näiden toimijoiden on järjestettävä toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys, jos yritys sijaitsee taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella. Jätteiden erilliskeräysvelvollisuuteen vaikuttavat biojätteen, muovipakkausjätteen, paperi- ja kartonkipakkausjätteen, lasipakkausjätteen sekä metallipakkausjätteen keskimääräiset viikkomäärät.Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä ja lajittelusta saa jätehuollon järjestävältä yritykseltä.LisätiedotSirje Stén
neuvotteleva virkamies
[email protected]
p. 0295 250 276
Tavoitettavissa 15.6.Riitta Levinen
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 162
Tavoitettavissa 16.6. alkaen

Kuntien tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöissä viimeistään 1.7.2022. Myös useimpien yritysten sekä julkisten hallinnon- ja palveluntuottajien on järjestettävä heinäkuusta lähtien toiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys. Erilliskeräysvaatimusten tavoitteena on saada lajitellusta materiaalista uusia tuotteita sekä vähentää luonnonvarojen käyttöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ja LuonnonvarakeskusValkoposkihanhet aiheuttivat keväällä 2022 mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen peltoalueilla. Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi. Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. laser-tykein, drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Hanhille varatuilta ns. hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotantopelloille. Kahden kevään kokemuksien perusteella hanhipelloilla tarjolla olevan ravinnon määrä on tärkeä tekijä hanhipeltojen toimivuuden kannalta, ja se voi vaihdella vuosien välillä riippuen kasvukauden tilanteesta. Voimakkaasta laidunnuspaineesta huolimatta hanhien karkotustoiminta onnistui kuitenkin ensiarvioiden mukaan keväällä 2022 kohtuullisen hyvin. Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112. Kevään 2022 vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.Valkoposkihanhia havaittiin vähemmän kuin edellisenä viitenä vuotenaSuomessa pesivä hanhikanta saapui tutusti maalis–huhtikuussa. Enimmillään näitä havaittiin tuhat–kaksi tuhatta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti muutolle talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa. Esimerkiksi 28.4. Helsingissä havaittiin jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Hanhet saavuttivat nopeasti Etelä- ja Pohjois-Karjalan, jossa kasvukausi ei ollut ehtinyt lumen alla käynnistyä. Jo 5.5. lähtien havaittiin Parikkalassa yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella. Muuttoa tapahtui koko ajan ja hanhet vaihtuivat. Enimmillään Parikkalan–Pohjois-Karjalan alueella oli lähes puolet yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannasta. Kymmenien tuhansien paikallismääriä laskettiin 10.–20.5. Enimmillään havaittiin Tohmajärven kunnan alueella 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea. Suurimmat muutot olivat 10.5. Helsingin 70 000, 13.5. Virolahden 60 000, 14.5. Rautjärven 78 000 ja 20.5. Tohmajärven 89 000 hanhea. Viimeinen isompi muuttopurkaus tapahtui 23.5., jonka jälkeen Pohjois-Karjalaan jäi enää kymmeniä tai satoja valkoposkihanhia. Noin kolmasosa kevään valkoposkihanhista muutti Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta tai pysähtymättä Suomen yli. Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030 on valtioneuvoston ja kaupunkien yhteinen näkemys sosiaalisesti kestävien, ilmastoviisaiden ja elinvoimaisten kaupunkien merkityksestä.Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että luonnonvarojen kotimainen kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssituottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.Sekä hiilineutraalisuustavoitteen että kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että kaupungit ja kunnat ovat toteuttamassa vaikuttavia ilmasto- ja kiertotaloustoimia sekä investoimassa kestäviin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin.Kunnilla on merkittävä rooli mahdollistajanaEsiselvityksessä hahmoteltiin, millaiset uudet ohjauskeinot eli ”kiritysvälineet” voisivat edistää sekä kansallisten ilmastopolitiikan ja kiertotalouden tavoitteita, että kaupunkien ja kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimia.Esiselvityksen johtopäätöksissä nousi esille, että kunnat ovat hyvin motivoituneita kirittämään toimiaan. Vaikuttavin tapa tuoda ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnan johtamisen ytimeen on niiden sitominen strategiaan ja kunnan talouden seurantaan.Ilmasto- ja kiertotaloustyön käynnistysvaiheessa tunnistettiin suuri tukitarve ja useita mahdollisia lisäkirityssuosituksia. Lisäksi vahvistui näkemys siitä, että vaikuttavuutta lisäisivät kannusteet edelläkävijöille entistä kunnianhimoisempaan työhön. Esiselvityksen perusteella kunnalla on merkittävä rooli toimia mahdollistajana, koordinoijana ja yhdistäjänä muiden kunnan toimijoiden suuntaan saadakseen ilmasto- ja kiertotalouskehityksen parempaan vauhtiin.Esiselvityksessä tuotiin esille, että ilmasto- ja kiertotalousasioissa on katsottava ohjauskeinojen kokonaisuutta eikä vain yksittäisiä ohjauskeinoja. Olemassa olevissa ohjauskeinoissa on paljon kehittämispotentiaalia. Lisäksi kiertotalous edellyttää omia räätälöityjä kirittämistoimia, mihin tukea tuo valmisteilla oleva “Kiertotalouden green deal”.Esiselvitys on koottu laajassa yhteistyössäMDI toteutti esiselvityksen yhteistyössä Tyrsky Konsultointi Oy:n sekä kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaation Valonian kanssa. Esiselvitys on koottu yhteistyössä useiden ministeriöiden, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja keskustelua jatketaan esiselvityksen pohjalta.

Kansalliset tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kiertotalouden vauhdittamisessa vaativat uusia ratkaisuja myös kunnissa. Osana Kansallista kaupunkistrategiaa ympäristöministeriö teetti selvityksen keinoista, joilla valtio voi kirittää kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.”Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä ja niillä on myös kunnianhimoisia kestävyystavoitteita. On ilmeistä, että kehityskulkujen kääntäminen kestäviksi edellyttää kunnianhimoisen tavoitteenasettelun ja toiminnan lisäksi työn aktiivista seurantaa. Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit ovat  askel kohti systemaattisempaa seurantaa kestävien kaupunkien kehittämisessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Kestävän kaupunkikehityksen indikaattoreita on kehitetty globaalilla, kansallisilla ja paikallisilla tasoilla, muun muassa tutkimusorganisaatioissa, kaupungeissa, kunnissa sekä kuntaverkostoissa. Kansainvälisen viitekehyksen indikaattorityölle tarjoavat YK:n kaupunkikehitysohjelman (New Urban Agenda, NUA) tavoitteet sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG). Erilaisia indikaattorisarjoja on Suomessakin laadittu vuosikymmenien varrella, mutta niiden hyödyntäminen kestävän kaupunkikehityksen toimeenpanoa ohjaavana välineenä on ollut haastavaa ja samaa ilmiötä on usein mitattu eri yhteyksissä eri indikaattorein.  Raportti avaa laajasti indikaattorityön nykytilaa. Se sisältää myös kuvauksen samassa hankkeessa YK:n kaupunkikehitysohjelman raportointiin tehdystä indikaattori- ja tiedonkeruutyöstä. Nyt ehdotettu 13 kestävyysilmiötä kattava 46 indikaattorin avainindikaattorisarja kattaa ympäristökestävyyden, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Avainindikaattorisarja pohjautuu olemassa olevien indikaattoreiden laajaan läpikäyntiin, yli 60 organisaation yhteiseen työpajaprosessiin sekä tutkijoiden analyysiin keskeisistä ilmiöistä ja tärkeimmistä niitä kuvaavista avainindikaattoreista.  Kunnat mukaan indikaattoreiden jatkokehittämiseen ja testaukseenNyt päättyneessä hankkeessa aloitettu työ jatkuu, ja avainindikaattoreita testataan eri kokoisten kaupunkien ja kuntien suunnittelun ja seurannan prosesseissa. Tavoitteena on, että indikaattorit tukevat kattavasti kaupunkien ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden seurantaa. Indikaattorien kehittämisestä ja testaamisesta kiinnostuneet kunnat voivat ilmoittautua mukaan alla olevan lomakkeen kautta.Tutustu raporttiin Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit. YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta.Finland’s Report on the Implementation of the New Urban Agenda.Ilmoittaudu mukaan testaamaan ja kehittämään indikaattoreita.Lisätietoja  Virve Hokkanen
​​​​​​​ohjelmapäällikkö
​​​​​​​Kestävä kaupunki -ohjelma
ympäristöministeriö
[email protected]Tapio Reinikainen
​​​​​​​projektipäällikkö
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus SYKE
​​​​​​​[email protected]​​
27.6-4.7 ja 15.8. >Nufar Finel
​​​​​​​ylitarkastaja
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus SYKE
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​13.6-26.6 ja 18.7. >

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n toteuttamassa hankkeessa Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA) laadittiin monivaiheisessa osallistavassa prosessissa ehdotus kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreista. Niiden tavoitteena on tukea kaupunkeja, ministeriöitä ja muita toimijoita kestävän kaupunkikehityksen seurannassa. Nyt käynnistettävässä hankkeen jatko-osassa kunnat voivat testata avainindikaattoreita käytännössä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.Tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen siirtyy ympäristöministeriöön sisäministeriöstä, ministeri Krista Mikkosen erityisavustajan tehtävästä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon esikunnassa Sairanen toimii talouspolitiikasta, rakentamisesta, asumisesta ja alueidenkäytöstä vastaavana erityisavustajana.Tekniikan kandidaatti Sameli Sivonen siirtyy ministeri Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Sivonen vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista, ja vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Sairasen ja Sivosen siirtyessä ympäristöministeriöön, lopettavat ministeri Emma Karin erityisavustajina toimineet Milja Henttonen ja Erkki Perälä tehtävissään.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa muun muassa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma muun muassa ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä jatkaa Terhi Lehtonen.LisätietojaHeikki Sairanen
erityisavustaja
050 456 4662
[email protected]Sameli Sivonen
erityisavustaja
050 406 6855
[email protected]Jarno Lappalainen
erityisavustaja
040 053 6973
[email protected]Antti Heikkinen
erityisavustaja
0295 250 231
[email protected]Riikka Yliluoma
erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Terhi Lehtonen
valtiosihteeri
0295 161 000
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeriksi siirtyneen Maria Ohisalon erityisavustajina aloittavat Heikki Sairanen ja Sameli Sivonen. Myös Jarno Lappalainen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma jatkavat ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Valtioneuvosto esitti lain vahvistamista 9. kesäkuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 10. kesäkuuta ja se tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. ”Uusi ilmastolaki on Suomelle elintärkeä. Ilmastolaki turvaa kunnianhimoisen ilmastotyön jatkumisen yli vaalikausien. Ilmastolaki on myös osoitus maailmalle siitä, miten voimme rakentaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion 2035 mennessä. Se on myös yrityksille vahva signaali, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektorin eli maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjä ja siihen tulee ensimmäistä kertaa tavoite, että hiilinieluja vahvistetaan.”Maankäytön sisällyttäminen ilmastolakiin on keskeinen parannus. Meillä on paljon mahdollisuuksia maankäytön puolella niin metsissä, rakentamisessa kuin maataloudessakin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen”, arvioi ministeri Ohisalo.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.Neljä suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksiLain merkittävin ohjauskeino ovat valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Laissa säädetään:keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmastailmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmastapitkän aikavälin ilmastosuunnitelmastamaankäyttösektorin ilmastosuunnitelmastaLaki koskee viranomaisia ja se velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.Valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja tarvitaanko lisää toimia. Vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa on jatkossa arvioitava, ovatko ilmastotoimet riittäviä seuraavaksi 15 vuodeksi.Saamelainen ilmastoneuvosto osaksi ilmastopolitiikan valmisteluaSaamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Se tukee ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua ja lausuu niistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Mitä tapahtuu seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ilmastolaki 10. kesäkuuta. Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvällä sääntelyllä. Samalla säädettäisiin myös muutoksenhausta ilmastolain soveltamisalalla. Täydentävä esitys ilmastolaista on lausunnoilla 3. elokuuta saakka. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Ilmastolain nojalla tullaan antamaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Niissä on tarkoitus säätää tarkemmin Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta.  LisätietojaMilja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja (ministerin haastattelupyynnöt)
050 599 3094
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]

Ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.Päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä vastaanottajia on yli 30. Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 15.7.2022 saakka ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta diaarinumerolla VN/10924/2020-YM-21 (Puhelin: 029 525 0300 Sähköposti: [email protected])Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 9.6.2022. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.Espoon kulttuurikeskusta koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 18.3.2020, Dnro UUDELY/7320/2016.LisätietojaReko Korhonen
erityisasiantuntija
p. 029 525 0018
[email protected]

Ympäristöministeriö on 8.6.2022 hylännyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Espoon kulttuuriseura ry:n valitus koski Espoon kulttuuriaukion, kulttuurikeskuksen ja Marimekkotalon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelusta kertoi neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta esitteli puolestaan KOKOSOPU-hanketta, jossa on tehty kokonaisarvio sopeutumispolitiikan toimeenpanosta.Lisäksi pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman raportoi nuorten ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä, joka kokoontui 24. toukokuuta keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikasta ja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta.Ilmastonmuutokseen sopeuduttava kaikkialla yhteiskunnassaIlmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään toimenpiteitä laajalti yhteiskunnassa. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää ihmisiin, luontoon ja yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvia riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Keskustelussa alleviivattiin, että sopeutumistoimien tulisi kulkea käsikädessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.Pyöreässä pöydässä korostettiin, että sopeutumisessa esimerkiksi kuntien, alueiden ja yritysten rooli on tärkeä. Yrityksillä on suuri potentiaali kasvattaa uusilla ratkaisuilla ilmastokädenjälkeä ja tuottaa kansainvälisille markkinoille sopeutumisen ratkaisuja. Toisaalta alueellinen ja kuntatason vuorovaikutus sekä yhteistyö ovat keskeisessä roolissa, jotta vaikuttavat sopeutumistoimet toteutuvat. Sopeutumiseen on varattava resursseja.Pyöreässä pöydässä todettiin, että osaamiseen tulee panostaa niin koulutuksessa kuin yrityksissä. Sopeutumistoimiin toivottiin kokonaisvaltaista otetta, sillä yhteiskunnan kyky sopeutua on osa vihreää siirtymää. Ilmastonmuutos voi voimistaa muita uhkia, joten sopeutuminen on tärkeää myös kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa, joka vaikuttaa muun muassa maailman ruuantuotantoon ja energiateollisuuteen.Ilmastonmuutos aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja vahinkojen ehkäiseminen on yleensä edullisempaa kuin tuhojen korjaaminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti, mikä on huomioitava sopeutumistoimissa. Tarvitaan lisää tietoa ja skenaarioita tulevaisuudesta sekä tehokkaita sopeutumistoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi. Kansallinen sopeutumissuunnitelma lausunnoille syksylläIlmastonmuutos vaikuttaa jo Suomessa, ja esimerkiksi kaupunkitulvat, metsätuhot ja terveyshaitat lisääntyvät. Kolmatta kertaa valmisteltavaan kansalliseen suunnitelmaan kootaan tavoitteet ja politiikkatoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma tähtää vuoteen 2030. Se on tarkoitus lähettää lausunnoille syyskuussa.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
[email protected]Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.
 

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on valmisteltu ilmastolain kokonaisuudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022. Toisessa vaiheessa lakia täydennetään esityksellä, jossa lisättäisiin lakiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat ja selkeytettäisiin muutoksenhakuun liittyvää sääntelyä. ”Kunnissa tehtävä ilmastotyö kirittää valtiota, ja jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta asuu kunnassa, jolla on valtiota aikaisempi hiilineutraaliustavoite. Meillä on jo valtavan aktiivisia, niin suuria kuin pieniä ilmastokuntia. Tämän lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan työhön. Kunnista tulee entistä vahvempia ja omavaraisempia, kun ilmastotoimia suunnitellaan järjestelmällisesti ja fossiilisista polttoaineista irtaudutaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Kunnille lakisääteinen velvoite suunnitella ilmastotyötäEsitysluonnoksessa ehdotetaan, että ilmastolain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan valtion viranomaisten lisäksi kuntia. Kuntien olisi laadittava ilmastosuunnitelma, johon tulisi sisällyttää muun muassa tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia. Maakuntien liitot voisivat joillakin alueilla sovittaa yhteen suunnittelua, jos kunnat valmistelevat yhteistä suunnitelmaa. Esityksen yhtenä tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä kunnissa, joissa työ ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle.  Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien tekemiseen varataan kolme miljoonaa euroa vuosittain.Manner-Suomen 294:stä kunnasta 71 on aiemmin valmistellut oman ilmastosuunnitelman. Uusi velvoite vaikuttaisi käytännössä erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuntiin, sillä valtaosalla niistä ei ennestään ole ilmastosuunnitelmaa. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Muutoksenhakua ilmastolain mukaisista päätöksistä selkeytetäänIlmastolakiin sisällytettäisiin uusi, selkeyttävä säännös muutoksenhausta. Ilmastolaki ei sisällä säännöksiä siitä, miten valtioneuvoston päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla. Säännöksen tavoitteena on lisätä lain selkeyttä ja edistää oikeusturvan toteutumista ilmastopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa.Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Yleislain eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja 3.8.2022 mennessä. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset lausuntopalvelu.fi-palvelussa.Ilmastolakia täydentävä esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. LisätietojaRiikka Yliluoma
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
0295 250 091
[email protected]Outi Kumpuvaara
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 225
[email protected]Jarmo Muurman
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
0295 250 185 
[email protected]Karin Cederlöf
asiantuntija
ympäristöministeriö
0295 250 010
[email protected]

Ympäristöministeriö on lähettänyt 8. kesäkuuta ilmastolakia täydentävän esityksen lausuntokierrokselle. Laki velvoittaisi jatkossa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisättäisiin myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lausuntoaika päättyy 3. elokuuta.

Lähde: ym.fi