NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa, jonka lakisääteistämisen valmistelu on käynnistetty ympäristöministeriössä.Lakihankkeen tavoitteena on laajentaa asumisneuvontaa ja varmistaa sen riittävä saatavuus asumismuodosta ja paikkakunnasta riippumatta.”Asuminen on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. Vaikka Suomi on onnistunut vähentämään asunnottomien määrää, koskee asunnottomuuteen ajautumisen riski jopa aiempaa laajempia ihmisryhmiä. Yhä useammin asunnottomuuden riski liittyy taloudellisiin ongelmiin, ja asumisneuvonta on tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino ennaltaehkäistä ja vähentää juuri näistä syistä johtuvaa asunnottomuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Taustalla työryhmän selvitysPääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti asumisneuvonnan saatavuus varmistetaan tekemällä siitä lakisääteistä. Lainsäädännön valmistelu on käynnistetty asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistelleen työryhmän tekemän selvityksen pohjalta.Työryhmän jäsenet edustivat asumisneuvontaan liittyviä tai sitä tarjoavia tahoja, ja sen tehtävänä oli selvittää erilaisia vaihtoehtoja asumisneuvonnan lakisääteistämiselle. Työryhmä antoi loppuraporttinsa keväällä 2021, ja siitä lausuntokierroksella kerättyä palautetta käytetään myös lainsäädännön valmistelussa.Laki voimaan määräajaksiKunnat saavat apua asumisneuvontaan jo vuonna 2022 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, joka myöntää kunnille valtionavustusta asumisneuvonnan ja siihen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Avustuksen käytöstä sovitaan kunnan ja ARA:n välisellä sopimuksella. Aiemmin valtion tuki on ollut suppeampaa ja koskenut vain ARA-asuntokantaa.Käynnistyneen lainvalmistelun lähtökohtana on määritellä uudelleen ARA:n ja kuntien välisen yhteistyön periaatteet asumisneuvonnan järjestämisessä, joka perustuisi edelleen kuntien saamiin avustuksiin. Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti, jonka jälkeen asumisneuvonnan ja lainsäädännön toimivuutta arvioitaisiin.Valmistelun tavoitteena on, että lakiluonnos voidaan toimittaa kaikkien sidosryhmien kommentoitavaksi lausuntokierrokselle kevään 2022 päätteeksi. Hallituksen esitys laista annettaisiin puolestaan syksyllä, vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä. Voimaan laki astuisi vuoden 2023 alussa.Lisää aiheestaLainvalmisteluhanke: Hallituksen esitys kokeilulainsäädännöksi asumisneuvonnastaAsumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistellut työryhmäAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: Asumisneuvonnan laajentaminen ja kehittäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Wienissä ja Bratislavassa 14.–16. maaliskuuta.Ministeri Skinnari käy Wienissä keskusteluja muun mussa IAEA:n pääjohtajan Rafael Grossin kanssa sekä tapaa YK:n teollistamisjärjestön UNIDOn pääjohtajan Gerd Müllerin ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n pääjohtajan Ghada Walyn. Ministeri tapaa myös Itävallan digitalisaatio- ja talousministeriön valtiosihteerin Michael Esterlen sekä suomalaisyritysten edustajia.Slovakiassa ministeri Skinnari tapaa muun muassa talousasioista vastaavan varapääministerin Richard Sulíkin, investoinneista vastaavan varapääministerin Veronika Remišován sekä puolustusministeriön valtiosihteerin Marian Majerin.Wienissä keskustelujen aiheina ovat ydinenergian tulevaisuus ja ydinenergian rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, Suomen osaaminen ja ratkaisut ydinenergian alalla, digitalisaatio ja vihreä siirtymä Euroopan talouden elpymisen moottoreina sekä erilaiset yhteistyömahdollisuudet Wienissä toimivissa YK-järjestöissä. Bratislavassa ministeri keskustelee laaja-alaisesti kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämisestä kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja puolustusmateriaaliin liittyen. Ministeri keskustelee myös Ukrainan kriisistä sekä siihen liittyvästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta eri tahojen kanssa.Suomen Wienin-edustusto järjestää ministerivierailun aikana tapahtuman, jossa esitellään suomalaista ydinenergiaosaamista ja keskustellaan ydinenergian roolista ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa sekä esitellään Suomen ydinenergia-alan osaamista ja ydinjätehuollon ratkaisuja. Suomesta tapahtumaan osallistuvat TEM, STUK, Fortum, TVO ja Posiva.”Kriisiaikoina on yhteistyö entistäkin tärkeämpää. Etsimme yhdessä ratkaisuja, joiden avulla Euroopasta tulee ilmastoystävällisempi, energiatehokkaampi ja turvallisempi,” sanoo ministeri Skinnari. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Runsaat sateet ja sulamisvedet aiheuttavat ajoittain ylivuotoja jäteveden puhdistusjärjestelmissä. Pumppaamoylivuoto tai puhdistamo-ohitus syntyy, kun huonokuntoisiin viemäreihin tahattomasti pääsevät hulevedet aiheuttavat suuria virtaamia ja hydraulisen kapasiteetin ylittymisen. Vuodoista saattaa aiheutua merkittävää paikallista riskiä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, todetaan 14. maaliskuuta julkaistussa raportissa.Hankkeessa tutkittiin satunnaispäästöjä ja annettiin suosituksia niiden ehkäisyynSuomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja THL:n toteuttaman hankkeen tavoitteena oli edistää ylivuoto- ja ohitustilanteisiin varautumista sekä terveys- ja ympäristöriskien hallintaa. Riittävän taustatiedon avulla voidaan antaa suosituksia tuleville, satunnaispäästöjen ehkäisyyn tähtääville toimenpiteille ja lainsäädännön kehittämiselle.Satunnaispäästöjen aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä voidaan vähentää paikallistamalla päästön lähteen, keräämällä mittaustietoa ja tallentamalla sitä valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Näin saadaan tietoa vuototapahtumista sekä niiden aiheuttamista vahingoista, jolloin voidaan selvittää, miten näitä tilanteita voidaan hallita ja pitkällä tähtäimellä vähentää. Lainsäädäntöä selkeyttämällä voidaan mahdollistaa viranomaisten, toimijoiden sekä tiedonhallinnan asiantuntijoiden joustavaa yhteistyötä tilanteiden hallinnassa.”Satunnaispäästöt ja niiden tuomat riskit lisääntyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamien sademäärien kasvun myötä. Varautuminen tähän tulee tehdä viemäriverkostoja saneeraamalla, tiedonhallintaa parantamalla ja parantamalla hulevesien hallintaa”, sanoo ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta.Tieto auttaa varautumaan tulevaisuuteenViemäriverkostojen ylivuotojen veden laadusta on toistaiseksi olemassa hyvin vähän tietoa. Tämä on ymmärrettävää, koska esimerkiksi rankkasateiden ja lumen sulamisvesien aiheuttamien ylivuotojen aikana jätevesi laimenee vaihtelevasti.Viemäriverkostojen ylivuotoja sekä puhdistamo-ohituksia kirjataan valtakunnallisiin tietojärjestelmiin ja lisäksi vesihuoltolaitoksilla on omat seurantajärjestelmänsä. Tietoa ylivuotojen ajankohdista, kestoista ja veden laadusta ei kuitenkaan ole kootusti missään. Satunnaispäästöjen sisältämistä ravinteista ja haitallisista aineista aiheutuvat riskit ympäristölle sekä mikrobiologisesta saastumisesta aiheutuvat riskit ihmisterveydelle riippuvat merkittävästi vastaanottavan vesistön olosuhteista ja herkkyydestä. Jätevesien satunnaispäästöt voivat aiheuttaa infektioriskin esimerkiksi silloin, jos ihmisiä ui päästön vastaanottaneessa vesistössä.Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä -julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maailman maat kokoontuvat 14.3.–29.3. Geneveen neuvottelemaan YK:n biodiversiteettisopimuksen uusista päämääristä ja tavoitteista, joilla pyritään pysäyttämään luontokato ja parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa. Tavoitteista on määrä sopia syksyn COP15-osapuolikokouksessa.Genevessä järjestetään kolme virkahenkilökokousta: avoin työryhmä, tieteellis-tekninen työryhmä ja toimeenpanoa valmisteleva ryhmä. Suomesta kokouksiin osallistuu 26 hengen valtuuskunta, joka seuraa kokouksia etänä ja paikan päällä Genevessä. Valtuuskuntaan kuuluu virkahenkilöiden ja asiantuntijoiden lisäksi kansalaisjärjestön ja nuorten edustajia.Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia. Suomen ja EU:n tavoitteena on kunnianhimoiset, määrälliset ja mitattavat tavoitteet, jotka siirretään kansalliseen lainsäädäntöön, strategioihin ja toimintaohjelmiin. Suomi ja EU korostavat kaikkien maiden yhtäläistä vastuuta päämäärien ja tavoitteiden toimeenpanemisessa.”Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia nyt ja kansainvälisesti sopimalla voimme saada niitä aikaiseksi. Luonnon monimuotoisuuden on näyttävä kaikessa päätöksenteossa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Meille Suomessa osallisuus on erityisen tärkeää. Haluamme, että yritysten, alkuperäiskansojen, naisten ja tyttöjen sekä nuorten ääni kuuluu vahvana uusissa, vuoden 2020 jälkeisissä päämäärissä ja tavoitteissa,” sanoo ympäristöneuvos ja Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg.EU:n yhteisiä kantoja käytetään avoimen työryhmän ja toimeenpanoa valmistelevan työryhmän neuvotteluissa. Avoin työryhmä neuvottelee päämääristä ja tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön vahvistamiseksi sekä digitaalisesta sekvenssitiedosta ja geenivarojen hyötyjen jaosta. Toimeenpanoa valmistelevan työryhmän alla neuvotellaan esimerkiksi rahoituksesta, uusista toimista ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisesta eri sektoreille. Suomi vaikuttaa suoraan tieteellis-teknisessä työryhmässä, jossa keskustellaan mm. tavoitteiden toteutumista seuraavista mittareista, maaperästä, merten suojelusta sekäbiodiversiteetin ja terveyden vaikutuksista. Koronapandemian ja luonnon väliset suhteet ovat yksi tieteellis-teknisen työryhmän teemoista, ja siihen keskittyvän kontaktiryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön Marina von Weissenberg.Maailmanlaajuisista luontotavoitteista sovitaan syksylläNeuvottelut huipentuvat elo-syyskuussa, kun uudet vuoden 2020 jälkeiset päämäärät ja tavoitteet hyväksytään YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen toisessa osassa (COP-15.2) Kiinan Kunmingissa. Uudistettavat tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä: merien, maa-alueiden ja lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen, geenivarojen käyttö ja niistä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jakaminen sekä rahoitus ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminenosaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.  Kaksi ensimmäistä sisältyvät myös EU:n jo voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Lisäksi Kunmingissa sovitaan 21 toimintaa ohjaavasta tavoitteesta sekä väliaskeleista, joilla päämäärien edistymistä seurataan. Näiden takaraja on vuodessa 2030, samana vuonna kuin EU:n biodiversiteettistrategialla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ranskan Versailles’ssa 10. ja 11. maaliskuuta järjestetty epävirallinen päämieskokous tuomitsi jyrkästi Venäjän kaksi viikkoa sitten aloittaman hyökkäyksen Ukrainaan ja vaati Venäjää vetämään välittömästi ja ehdoitta kaikki joukkonsa maasta. Huippukokous hyväksyi myös unionin puolustusta, ja taloutta kehittävän Versailles’in julistuksen.EU-maiden johtajat haluavat tarjota väliaikaisen suojelun kaikille Ukrainan pakolaisille, ja osoittaa yhteisvastuuta, tukea ja humanitaarista apua pakolaisten vastaanotossa. EU jatkaa laajaa tukeaan Ukrainalle. EU on vastannut nopeasti Ukrainalle, joka on jättänyt hakemuksen päästäkseen EU:n jäseneksi. EU-perussopimusten mukaisesti hakemuksesta on pyydetty lausunto Euroopan komissiolta. EU vahvistaa viiveettä siteitä Ukrainaan ja lujittaa kumppanuuttaan tukeakseen Ukrainaa eurooppalaisella polulla. EU-maiden johtajat korostivat, että Ukraina kuuluu Euroopan perheeseen. Komissiolta on pyydetty lausuntoa myös Moldovan ja Georgian jäsenyyshakemuksista. Venäjää vaaditaan noudattamaan kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan ja humanitaarista oikeutta. EU-maiden johtajat muistuttivat, että Venäjä on yksin vastuussa sodasta. Venäjälle ja Valko-Venäjälle asetettuja pakotteita ollaan valmiita voimistamaan nopealla aikataululla. Siviileihin kohdistuneista iskuista ja muista sotarikoksia vastuulliset johtuvat vastaamaan teoistaan. EU-johtajat kiittävät Kansainvälistä rikostuomioistuinta päätöksestä aloittaa työ. EU-maiden johtajat vaativat, että Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuus varmistetaan välittömästi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) avulla. ”Vahvojen pakotteiden vaikutukset ovat jo nähtävissä. EU-maat ovat valmiita vastaamaan tilanteen kehittymiseen nopeasti, vahvasti ja yhtenäisesti”, pääministeri Sanna Marin sanoi.”Mittavaa tukea Ukrainalle jatketaan monella eri tavalla. Sotaa pakenevien ihmisten auttaminen on tärkeää ja Suomi haluaa kantaa osansa vastuusta. Tuemme yhdessä myös maita, joihin pakolaisvirrat saapuvat. Yksi tapa on vastaanottaa pakolaisia myös muihin EU-maihin.”, pääministeri Marin totesi.Versailles’n julistuksessa todetaan, että epävakauden, strategisen kilpailun ja turvallisuusuhkien lisääntyessä EU ottaa enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Lisäksi vähennetään energiariippuvuutta Venäjästä, ja luodaan unionille vahvempaa taloudellista perustaa.Julkilausumassa todetaan, että EU:n vahvistuminen turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä EUn ja NATOn välinen yhteistyö ovat oleellisia kaikkien turvallisuudelle. Julkilausumassa tuodaan esiin keinoja tämän saavuttamiseksi ja vahvistetaan, että EU tulee hyväksymään strategisen kompassin.Vahvempi ja kyvykkäämpi EU lisää globaalia sekä transatlanttista turvallisuutta ja täydentää Natoa. Julkilausumassa muistutetaan NATOn aina olevan jäsentensä yhteisen puolustuksen perusta. EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu on vahvistettu SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa. EU tiivistää pyrkimyksiään kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen puolesta, jonka keskiössä on YK. Investointeja lisätään ja kyberuhkien sietokykyä parannetaan.Vakaamman talouden perustaa luodaan vahvistamalla sisämarkkinoita, vähentämällä liiallista tuontiriippuvuutta ja edistämällä keskeisiä teollisia hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vierailee maanantaina 14. maaliskuuta Tukholmassa kollegansa, Ruotsin eurooppaministerin Hans Dahlgrenin kutsumana. Ministeri Dahlgren on aiemmin vieraillut ministeri Tuppuraisen vieraana Suomessa.Maanantain tapaamisissa käydään laaja keskustelu ajankohtaisesta EU-agendasta sekä Euroopan turvallisuuskysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoministeriön pilotti kokosi vientiorientoituneet elintarvike- ja juomayritykset yhteen etsimään ratkaisua, miten ruokatilaukset toimitetaan kustannustehokkaasti ympäri maailmaa sijaitseviin Suomen suurlähetystöihin. Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystö testasi valikoitujen tuotteiden tilaus- ja toimitusketjua.– Etelä-Afrikka on yksi Suomen kahdestatoista maakuvatyön painopistemaasta vuoden 2022 loppuun. Tärkeä osa pääkaupunki Pretorian edustuston maakuvatyösuunnitelmaa on ruoka- ja juomakulttuurin esittely, toteaa maatalousattasea Jenni Kiilholma Pretorian suurlähetystöstä.Pilotin alussa suurlähetystö teki elintarvikkeiden ja juomien tilaustoiveen, ja Suomessa kerättiin verkosto tuotteita toimittavista yrityksistä. Huolintayritys valittiin vastaamaan logistiikasta, rahtitavaksi valikoitui aikataulun vuoksi lentorahti.Tärkeä osa prosessia oli selvittää, mitä tuotteita Etelä-Afrikkaan saa viedä, ja minkälaisia asiakirjoja maa vaatii tuontituotteilta. Esimerkiksi tilauksessa ollut muikku aiheutti etelä-afrikkalaisille viranomaisille päänvaivaa, sillä se oli luokiteltavissa heille vieraaksi makean veden pyöreäksi villikalaksi. Lopulta muikkukin pääsi uimaan ruokapöytiin.Suurlähetystöyhteistyö avaa vientimahdollisuuksiaPilotti auttoi hahmottamaan suurlähetystöihin suuntautuvaan vientikonseptiin liittyvät kehityskohteet. Se vahvisti myös, että yrityksillä on kiinnostusta ja suuria odotuksia vientimahdollisuuksien avautumiseen suurlähetystöyhteistyön kautta. Edustusverkostomme voi konseptin avulla saada suomalaisia raaka-aineita edustustilaisuuksiin. Tämä koskee niitäkin maita, joihin elintarvikkeitamme ei vielä suuressa mittakaavassa viedä.– Toivottavasti ruokadiplomatian merkitys ymmärretään laajasti ja konsepti herättäisi kiinnostusta mahdollisimman monessa suurlähetystössä ympäri maailman, toivoo pilotin vetäjä Kim Palhus Tarinapata Oy:stä.Tarinapata Oy toteutti pilotin tiiviissä yhteistyössä Pretorian suurlähetystön ja Food from Finland –ohjelman kanssa. Tarinapadan yrittäjä Kim Palhus on työskennellyt useissa eri suurlähetystöissä, hänellä on pitkä kokemus keittiömestarin tehtävistä ja elintarvikeviennin kansainvälisistä tapahtumista ympäri maailmaa.Suurlähetystöverkosto on ikkuna Suomeen ja suomalaisuuteen. Osana tehtäväkenttää suurlähetystöt edistävät suomalaisten tuotteiden vientiä ja Suomi-kuvan tunnettuutta. Ruualla ja ruokatarjoiluilla on merkittävä rooli lähetystöjen edustustilaisuuksissa, edustamisessa sekä Suomi-kuvan muodostamisessa edustuston vieraille, ja sitä kautta koko kohdemaalle. Ruokadiplomatia lisää maan kiinnostavuutta ja sillä on merkitystä paitsi maakuvan, vienninedistämisen, myös matkailullisen vetovoiman lisäämiseksi. Elintarvikeviennin edistäminen on ollut jo pidempään yksi hallitusohjelmiimme kirjattu tavoite. Keskeisiä toimijoita ovat muun muassa Food from Finland –ohjelma ja Ruokaviraston vientitiimi, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä myös suurlähetystöverkostomme kanssa. Työtä tukee myös ruoka- ja maatalousattaseamme Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa.Pilotin raportti on luettavissa täältä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin tapaa Saksan Liittokansleri Olaf Scholzin Berliinissä keskiviikkona 16. maaliskuuta 2022.Pääministeri Marin ja liittokansleri Scholz keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä EU:n talous- ja energiapolitiikasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu esitystä, jossa EU-direktiivin mukaisesti suuryritysten tulisi julkaista kertomus maakohtaisesti eritellyistä tuloverotiedoistaan. Maakohtainen tuloveroraportointi vähentää aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia. Lisäksi suurten ja keskisuurten yrityksien sekä säätiöiden tulisi toimittaa tilinpäätöksensä digitaalisessa muodossa rekisteröitäviksi. Esityksessä tuloverojen maakohtaista julkista raportointia edellytettäisiin yli 750 miljoonan euron liikevaihdon tekeviltä suurkonserneilta ja -yrityksiltä. Muutos astuisi voimaan tilikaudella, joka alkaa 1.7.2024 tai sen jälkeen. Sama raportointivelvoite koskisi myös suomalaisia tytäryrityksiä ja sivuliikkeitä, jotka kuuluvat kyseisen liikevaihtorajan ylittävään ulkomaiseen konserniin.Yrityksille tulevat kustannukset maakohtaisesta julkisesta tuloveroraportista arvioidaan vähäisiksi, sillä vaadittavat tiedot sisältyvät yrityskirjanpitoon ja vastaavanlaiset tiedot ilmoitetaan jo nykyisin verottajalle tuloveroraportoinnissa. Huomattavia lisäkustannuksia ei tulisi myöskään tilintarkastuksessa, sillä tilintarkastajan tehtävänä olisi ainoastaan todentaa, että kertomus on laadittu.Suurille ja keskisuurille yrityksille esitetään siirtymistä tilinpäätösten digitaaliseen rekisteröintiinEsityksen mukaan tulevaisuudessa suurien ja keskisuurten yritysten sekä säätiöiden tulisi rekisteröidä tilinpäätöksensä digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallitukseen. Digitaalista tilinpäätöstä ei edellytettäisi pieniltä ja mikroyrityksiltä, mutta niidenkin on mahdollista rekisteröidä tilinpäätöksensä digitaalisesti.Käytännössä suurten ja keskisuurten yritysten kirjanpito hoidetaan sähköisesti, joten tilinpäätöksen digitaalisesta rekisteröinnistä ei seuraisi merkittävää lisätyötä yrityksille.Tavoitteena avoimuuden lisääminen ja digitalisaation edistäminenEsityksen tavoitteena on saattaa voimaan EU:n maakohtaisten tuloverojen julkistamisdirektiivi. Maakohtaisten tuloverotietojen julkistamisen lähtökohtana on, että yritysten on maksettava verot siihen maahan, josta voitot ovat peräisin. Maakohtainen tuloveroraportointi vähentää aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia ja edistää sisämarkkinoiden oikeudenmukaista toimintaa.Digitilinpäätös edistäisi tilinpäätöstietojen nykyistä parempaa, digitaalista hyödyntämistä yhteiskunnassa. Suurten ja keskisuurten yritysten sekä säätiöiden tilinpäätöstiedot olisivat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten käytettävissä nykyistä helpommin.Digitaalista tilinpäätöstä koskeva esitys kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan Yrityksen digitalous -hankkeeseen, jota toteuttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Hankkeella edistetään hallitusohjelman tavoitteita hallinnon ja yhteiskunnan digitalisaation edistämisestä.Lausuntoja toivotaan 22.4.2022 mennessäLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 22.4.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/5716/2022.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko edustaa Suomea 14. -15 maaliskuuta, kun EU- ja euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat.Valtiovarainministerit keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja siihen liittyvistä taloudellisista vaikutuksista.Talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin) on esillä ehdotus neuvoston direktiivistä monikansallisia konserneja koskevan maailmanlaajuisen vähimmäisverotustason varmistamiseksi EU:ssa. Toinen merkittävä aihe on EU:n hiilirajamekanismia koskeva ehdotus. Molempien ehdotusten edistäminen on Ranskan puheenjohtajakauden keskeisiä  tavoitteita.Hiilirajamekanismi on osa Euroopan komission viime heinäkuussa esittämää pakettia, jonka avulla voidaan toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilirajamekanismin tarkoitus on ehkäistä nk. hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle matalamman ympäristösääntelyn maihin kun ilmastotoimien tasoa EU:ssa nostetaan.  
Valtionvarainministerit keskustelevat lisäksi muun muassa talouspolitiikan koordinaation uudistamisesta.Euroryhmässä käsitellään ensi vuoden finanssipolitiikkaaEuroryhmä kokoontuu maanantaina 14. maaliskuuta. Asialistalla on finanssipolitiikan ohjaus vuodelle 2023 euroalueen näkökulmasta sekä Kreikan 13. tiukennetun valvonnan raportin esittely. Laajennetussa kokoonpanossa kaikkien EU-maiden ministereiden kesken keskustellaan pankkiunionin etenemisestä ja maaliskuun eurohuippukokouksen valmistelusta.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi