NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesienhallintaa sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Haku alkaa 18.10. ja päättyy 30.11.2022. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan jo kesän aikana.Kuormitus kuriin maa- ja metsätalouden vesienhallinnallaMaa- ja metsätalous aiheuttaa ravinteiden ja kiintoaineiden kuormitusta vesistöihin. Avustushaun tavoitteena on vauhdittaa paikallisia kokeiluja ja alueellisia yhteistyöhankkeita, jotka vähentävät kuormitusta vesistöön, tukevat peltojen ja metsien kestävää vesitaloutta sekä edistävät vesienhallintaa valuma-aluetasolla.Avustuksia voivat hakea hankkeet, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, parantavat peltojen ja metsämaan vesitaloutta, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, parantavat vesistöjen tilaa ja hallitsevat vesimääriä luonnonmukaisilla ratkaisuilla. Luonnonmukaisen vesienhallinnan keinoja ovat esimerkiksi, kaksitasouomat, uomien ennallistaminen ja muut vettä pidättävät ja viivyttävät ratkaisut.Erityisesti toivotaan laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä, sillä hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan.Kunnostus tärkeää vesistöissä ja niiden valuma-alueillaOhjelma rahoittaa myös vesistöjen kunnostushankkeita, joissa voidaan toteuttaa muita vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Myös kunnostushankkeilta toivotaan laaja-alaista yhteistyötä sekä valuma-alueilla ja vesistöissä tehtävien toimien yhdistämistä. Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun.Vesistökunnostusten tarve on yleensä suurin järvissä, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve johtuu usein ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tai patojen ja perkauksen haitoista. Pienvesien vedenlaatu ja elinympäristöt ovat usein heikentyneet maa- ja metsätalousalueiden kuivatuksen sekä vesistörakentamisen vuoksi.Hyvä vesien tila hyödyttää koko kuntaa asukkaista yrityksiinVesistöjen tila vaikuttaa merkittävästi niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiin. Kunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä uimarannoilla ja kala-apajilla. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailuliiketoimintaan ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Verkostoituminen on tärkeää, sillä useiden toimijoiden välinen yhteistyö lisää hankkeen vaikuttavuutta.Lisätietoa avustushaun kampanjasivulta ja ELY-keskuksistaLisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös hakukohtaiset yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesienhallintaa sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja valuma-alueiden eri maanomistajien yhteistyötä. Haku alkaa 18.10. ja päättyy 30.11.2022. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan jo kesän aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Biodiversiteettisopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla 21.-26.6.2022 Nairobissa Keniassa. Tavoitteena on saada valmiiksi uudet maailmanlaajuiset päämäärät ja tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet ja päämäärät on tarkoitus hyväksyä YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksessa 5.-17.6.2022 Montrealissa Kanadassa.Tiedotetta on muokattu myöhemmin lisäämällä siihen osapuolikokousta koskeva päivämäärä ja paikka”Pelkkä suojelu ja ennallistaminen eivät yksin pysäytä luontokatoa. Luonnon monimuotoisuus on valtavirtaistettava eli varmistettava sen ottaminen huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kuten maa- ja metsätaloudessa ja kaivannaistoiminnassa sekä yrityksissä”, Suomen valtuuskuntaa johtava pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo.Nairobin neuvotteluiden painopiste on se, miten sopimuksen osapuolet panevat toimeen kansallisesti uudet tavoitteet ja päämäärät. Lisäksi neuvotellaan siitä, miten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja mitataan.Osapuolet ovat jo aiemmissa neuvotteluissa päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että biodiversiteettiopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja konkreettisia. Esimerkiksi kaikista maailman maa-, vesi- ja merialueista tulisi suojella vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tehokkaita ennallistamistoimia olisi toteuttava miljardeilla hehtaareilla heikentyneitä meri- ja maa-alueiden ekosysteemejä.Biodiversiteettisopimuksen tulevilla tavoitteilla halutaan myös vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja edistää siihen sopeutumista. Sopeutumista ja hillintää voidaan edistää esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten metsittämällä ja kosteikoita ennallistamalla. Kiertotaloutta ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöä tulee entisestään tehostaa.Osapuolet haluavat puuttua myös ylikulutukseen sekä jätteen ja ruokahävikin määrään. EU ja sen jäsenvaltiot edistävät ruokahävikin puolittamista ja jätteiden vähentämistä merkittävästi. Saasteiden määrää halutaan vähentää sellaiselle tasolle, jolla ne eivät ole haitallisia luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi muoviroskaamisen lopettamista. EU ja sen jäsenvaltiot haluavat vähentää torjunta-aineiden määrää 50 prosentilla.Rahoitus tärkeä kysymys neuvotteluissaKehitysmaat edellyttävät uutta rahoitusta tutkimukselle, omien toimintavalmiuksiensa parantamiseksi ja toimeenpanon kehittämiseksi, esimerkiksi resursseja kansallisten biodiversiteettistrategioiden laatimiseen. Kehitysmaiden mielestä kehitysyhteistyön määrärahat tulisi kaksinkertaistaa vuoden 2015 keskiarvosta. Kehitysmaiden mukaan tavoitteiden kunnianhimon taso riippuu niiden saamasta rahoituksesta. Lisäksi kehitysmaille on tärkeää sopia luonnon monimuotoisuudesta saatavien hyötyjen jakamisesta. Ne esittävät uutta rahastoa, joka sitoisi sopimuksen osapuolia.Uusi maailmanlaajuinen kehys luonnon monimuotoisuudesta hyväksytään loppuvuodesta 2022YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksen (COP15) tavoitteet perustuvat tieteellisille arvioille, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.Neuvotteluissa on neljä keskeistä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä:merien, maa-alueiden ja lajien suojelu,luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen kestävä käyttö,geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako sekävaltavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus on osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.

Biodiversiteettisopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat virkamiestasolla 21.-26.6.2022 Nairobissa Keniassa. Tavoitteena on saada valmiiksi uudet maailmanlaajuiset päämäärät ja tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi. Tavoitteet ja päämäärät on tarkoitus hyväksyä YK:n biodiversiteettisopimuksen 15. osapuolikokouksessa 5.-17.6.2022 Montrealissa Kanadassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista. Laki on osa rakennetun ympäristön digimuutosta ja uudistaa lainsäädäntöä siten, että alan digitalisaatio voi edetä. Muutos vaikuttaa monien tahojen tiedonhallintaan. Rakentamisluvituksessa ja kaavoituksessa syntyvä tieto saadaan yhtenäiseksi, koneluettavaksi ja helpommin saataville.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä koskevassa laissa säädetään tietojärjestelmän perustamisesta, ylläpidosta sekä siihen tallennettavista ja sen kautta luovutettavista tiedoista. Järjestelmää ylläpitää Suomen ympäristökeskus SYKE.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa, jolloin myös uuden lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan. Jatkossa kunnat ja maakunnat tallentavat rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyviä tietoja uuteen tietojärjestelmään.Alueidenkäytön tiedoille lakiin sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana tietojärjestelmän sisältö kasvaa ja täydentyy. Siirtymäaika on tarpeellinen, sillä kunnilla on erilaiset valmiudet ottaa uusi järjestelmä ja yhteiset tietomallit käyttöön. Rakentamisluvituksessa syntyvien tietojen luovuttamisesta SYKE:lle uuteen tietojärjestelmään säädetään uudessa rakentamislaissa.Muutos aiheuttaa siirtymävaiheessa kunnille lisätyötä, vaikka pidemmällä aikavälillä tiedon käsittelyyn käytetty aika vähenee. Kuntien ei jatkossa täydy toimittaa tietoja useaan kertaan eri viranomaisille. Laissa säädettäisiin SYKE:n oikeudesta saada tietoja muun Maanmittauslaitokselta, verohallinnolta sekä Digi- ja väestötietovirastolta, minkä ansiosta rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä on aina saatavilla ajantasainen tieto. DigiFinland Oy tukee kuntia tietojärjestelmän käyttöönotossa.Lain valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tietosuojaan, tietoturvaan ja tietojen yhteentoimivuuteen. Ensivaiheessa tiedot tulevat olemaan sellaisia, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Lakiluonnoksessa esitetään, että tietojen käyttö on maksutonta.
Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta eli esimerkiksi siitä, että kaavat laaditaan jatkossa valtakunnallisesti yhteentoimivassa ja koneluettavassa tietomallimuodossa.Kuulemisaika on 12.8.2022 asti. Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta​​​​​​​Ympäristöministeriö järjestää lausuntokierrosta pohjustavan tilaisuuden 20.6. klo 14-15.30.​​​​​​Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulevat tiedot on esitetty ympäristöministeriön verkkosivuilla.LisätiedotJaakko Rastas
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 217
(ei tavoitettavissa 23.6.-8.7.)Juhana Rautiainen
ohjelmapäällikkö
[email protected]
p. 0295 250 075
(ei tavoitettavissa 11.7.-5.8.)

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja uutta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevasta laista. Laki on osa rakennetun ympäristön digimuutosta ja uudistaa lainsäädäntöä siten, että alan digitalisaatio voi edetä. Muutos vaikuttaa monien tahojen tiedonhallintaan. Rakentamisluvituksessa ja kaavoituksessa syntyvä tieto saadaan yhtenäiseksi, koneluettavaksi ja helpommin saataville.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.”Luken kalastuksen ja vesiviljelyn olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että merimetsoista koituu kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden elinkeinoille monenlaisia haittoja”, kertoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.  Tutkimushanke liittyy rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annettuun lakiin, jonka tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamisperusteita. Lain kehittämiseksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määrästä eri alueilla.”Mikäli merimetson aiheuttamat suorat vahingot kaupalliselle kalastukselle sekä merimetson ja harmaahaikaran vahingot vesiviljelylle todetaan hankkeessa merkittäviksi, selvitämme jatkotyönä erilaiset mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi”, kertoo Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä.Hankkeessa saadaan tietoa myös siitä, miten rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan vesiviljelylaitoksilla ehkäistä ennalta. Vahinkojen ennaltaehkäisy on yksi valmistelussa olevan lain keskeisiä tavoitteita.Merimetson on arvioitu aiheuttavan kalastukselle tulonmenetyksiä. Laji pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä. Lisäksi vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä saattaa vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.Tutkimus keskitetään alueille, joissa on eniten merimetsojen aiheuttamia vahinkojaHanke pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa, jotta heidän kokemukset ja tiedot voitaisiin huomioida mahdollisimman laajasti.”Tämän takia toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä aktiivista yhteydenottoa, erityisesti niiltä alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteenamme on keskittää selvitykset näille alueille”, Mats Westerbom kertoo.Turun yliopiston jatkuvasti tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.”Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään”, Markus Kankainen Lukesta kertoo.Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja aiheuttamalla niihin haavaumia. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen saalistajan DNA-jäljen perusteella.Hanke tuottaa myös tietoa merimetsojen ravinnonhakumatkojen alueellisesta ulottuvuudesta ja jakautumisesta. Ravinnonhakumatkojen alueellisen ulottuvuuden kartoitus ja mallintaminen auttaa ymmärtämään, miten merimetso hyödyntää tilaa ja on täten tärkeä taustatieto mahdollisen tulevaisuuden tukijärjestelmän rakentamisessa.Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ELY-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.

Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulu Novian kanssa hankkeen, jossa tutkitaan merimetson kaupalliselle kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran vastaavia vaikutuksia. Kaksivuotista tutkimusprojektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi vuosina 2022–2023 myöntää avustusta asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Lausuntoja voi antaa 15.7.2022 saakka.– Pidän tärkeänä, että myös kaukolämmön osalta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä paremmin hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa, kuten geotermistä energiaa ja aurinkoenergiaa. Olen erittäin hyvilläni siitä, että tämä avustus tulee auttamaan asuinrakennusten siirtämistä maailmaan, missä myös kaukolämpö tulee olemaan kestävästi tuotettua, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Hallitus esitti vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä, että valtion asuntorahastosta ohjattaisiin valtionavustuslain nojalla uuteen avustukseen enintään 10 miljoonaa euroa. Avustuksella vauhditettaisiin vihreää siirtymää ja lisättäisiin huoltovarmuutta. Avustus varmistuu, kun eduskunta hyväksyy lisätalousarvioesityksen.– Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista lämmöntuotannossa on johtanut siihen, että ihmisten lämmityskustannukset ovat nousseet hurjasti viime aikoina. Ainoa kestävä ratkaisu tähän on löytää tapoja tuottaa lämpöä kestävämmin. Tarvitaan siis juuri tämän avustuksen kaltaisia uusia työkaluja auttamaan irrottautumista fossiilisista polttoaineista, ministeri Ohisalo toteaa.Avustusta voisi saada kaikkiin asuinrakennuksiinAvustusta voisi saada kaikkiin asuinrakennuksiin, eli sitä voisivat hakea myös pientalojen ja vuokratalojen omistajat. Avustusta voisi saada kustannuksiin, jotka syntyvät kaukolämpölaitteistojen poistamisesta ja korvaamisesta laitteistoilla, joiden kaukolämmön tuloveden lämpötila on enintään 90 celsiusastetta.Lausuntopyyntö ja -materiaalit Lausuntopalvelu.fi:ssa
Lisätietoja
perjantaina 17.6.2022
Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 0295 250
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jonka perusteella Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voisi vuosina 2022–2023 myöntää avustusta asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Lausuntoja voi antaa 15.7.2022 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ryhti-hankkeen väliarviointiraportti on valmistunut. Hankkeen toimintaa on kehitetty arviointiryhmän havaintojen avulla jo arvioinnin aikana. Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät pitävät hankkeen tavoitteita kannatettavina.Kehittävä väliarviointi on Ryhti-hankkeelle tärkeä seurannan ja arvioinnin työkalu. Toukokuun lopussa valmistuneessa raportissa esitetään riippumattoman ryhmän toteuttaman arvioinnin keskeiset havainnot, johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Arviointi perustuu sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä näille suunnattuun kyselyyn.Väliarviointi keskittyy lokakuun 2021 loppuun mennessä hankkeessa tehtyihin toimenpiteisiin, aikaansaatuihin tuloksiin ja niistä syntyneisiin vaikutuksiin. Tuolloin hanke oli ollut käynnissä noin puolitoista vuotta. Osana väliarviointia tarkasteltiin hankkeessa myönnettyjen järjestöavustusten vaikutusta.Tarve tunnistetaan, resurssit huolettavatVäliarviointiin osallistuneet sidosryhmät jakavat näkemyksen siitä, että Ryhti-hankkeelle on yhteiskunnallinen tarve. Hankkeen korkealle asetettuja tavoitteita pidetään yleisesti ottaen kannatettavina. Arviointiryhmä katsoo hankkeen onnistuneen kohtuullisen hyvin yhteiskunnallisesti merkittävän ja laaja-alaisen kokonaisuuden organisoinnissa.Keskeiseksi haasteeksi raportissa nostetaan tiukat aikataulut ja resurssien niukkuus. Sidosryhmät ovat tyytyväisiä hankkeen aktiiviseen ja monikanavaiseen vuorovaikutukseen. Kiitosta annetaan erityisesti riskien määrittelystä, hallinnasta ja seurannasta.Osana väliarviointia toteutetussa kyselyssä vastaajat arvioivat hankkeen yleisarvosanaksi 6,8 asteikolla 1–10. ”Ryhdin kaltaiselle suurelle digitalisaatiohankkeelle tätä tulosta voi pitää verrattain kohtuullisena etenkin kun huomioidaan hankkeen aikataulu ja laajuus”, arviontitiimin vetäjä Petri Uusikylä Frisky & Anjoy Oy:sta kommentoi.Arviointiryhmä listaa hankkeelle seitsemän keskeistä kehittämissuositusta.Ryhti-hankkeen lopputavoitetta on kirkastettava ja järjestelmän tuottamaa lisäarvoa on korostettava loppuasiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta.Ryhti-hankkeen tilannekuvaa, kokonaiskoordinaatiota ja strategista johtamista on kehitettävä hankkeen toimeenpanon edistämiseksi ja hankkeeseen liittyvien riskien minimoimiseksi.Hankkeen kokonaisresursointia on vahvistettava ja kehitettävä resurssien priorisointia.Ryhti-hankkeen viestintään ajantasaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.Ryhti-hankkeen seurantaa ja arviointia tulisi vahvistaa entisestään.RYTJ:n järjestelmäarkkitehtuuria on selkeytettävä siten, että alueidenkäytön tietovaranto ja rakennustietovaranto erotetaan omiksi kokonaisuuksiksi.Järjestöavustusten toteutusmalli tulisi uudistaa jatkossa.”Saimme arvioinnin tekijöiltä paljon hyödyllisiä näkemyksiä ja havaintoja jo arvioinnin aikana ja pystyimme heti kehittämään työtämme. Arvioinnin suositusten pohjalta olemme ryhtyneet ratkaisemaan arviointiryhmän esiin nostamia kehittämistarpeita.  Ensimmäisenä keskitymme erityisesti suosituksiin 1 ja 4”, vaikutusten arvioinnin ja vaikuttavuuden asiantuntija Laura Valkonen ympäristöministeriöstä kertoo.Väliarvioinnissa Ryhti-hanketta lähestyttiin eri aineistojen ja analyysimenetelmien kautta. Arviointiaineistona käytettiin Ryhti-hanketta koskevaa asiakirja-aineistoa, järjestöavustusmateriaalia ja -raportteja, haastatteluaineistoja, arvioinnin yhteydessä järjestettyjen työpajojen materiaalia sekä sähköisen kyselyn tuottamaa määrällistä ja laadullista aineistoa. Arvioinnin toteuttamisesta vastasivat Frisky & Anjoy Oy sekä Netum Oy.Ryhti-hankkeen väliarviointiLisätiedotLaura Valkonen
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 304

Ryhti-hankkeen väliarviointiraportti on valmistunut. Hankkeen toimintaa on kehitetty arviointiryhmän havaintojen avulla jo arvioinnin aikana. Väliarviointiin osallistuneet sidosryhmät pitävät hankkeen tavoitteita kannatettavina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.”On hienoa, että Astuvansalmen arvokkaiden kalliomaalausten ympäröivä luontoalue, mukaan lukien vanha luonnontilainen männikkö, saadaan nyt suojelun piiriin. Samalla yhä useampi pääsee ihailemaan kalliomaalauksia, kun alueen kansainvälisesti tunnetuimman matkailunähtävyyden luokse voidaan tehdä kunnolliset kulkureitit”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Muinaismuistolain nojalla rauhoitettu alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ristiina-Hurissalon maisematien ympäristössä sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla Astuvansalmen-Sirkkavuoren kallioalueella. Lisäksi lunastettavaksi esitetty alue kuuluu Toijolan kylän historiallisiin kohteisiin, jotka ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).Lunastettava alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi kahdessa rantaosayleiskaavassa sekä maakuntakaavassa. Lunastettava alue edustaa karua ja kallioista Saimaan rantametsää, jonka puusto on mäntyvaltaista. Erityisesti lunastettavan alueen keskiosan sekä kaakkoiskulman rantakaistaleen puusto on iäkästä ja pitkään luonnontilassa kehittynyttä männikköä. Alueella ja alueen ympäristössä on tehty hakkuita, jotka uhkaavat lunastettavan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen säilymistä.Lunastuksen kohteena olevan alueen suojelua on pyritty toteuttamaan jo pitkään vapaaehtoisin keinoin. Alueen rauhoittaminen yksityisenä luonnonsuojelualueena tai sen hankkiminen valtiolle ei ole kuitenkaan onnistunut. Lunastettava alue muodostaa luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, mikä tekee alueesta erityisen tärkeän ja säilyttämisen arvioisen. Erikoisen tai harvinaisen luonnonmuodostuman esiintyminen sekä alueen erityinen luonnonkauneus ovat luonnonsuojelulaissa lueteltuja luonnonsuojelualueen perustamisedellytyksiä. Siksi Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävän alueen suojelu toteutetaan lunastamalla se valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamista varten.LisätietojaJanne Hesso
asiantuntija 
p. 0295 250 008
[email protected]Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
p. 0295 250 374
[email protected]Ministerin haastattelut
Sameli Sivonen
erityisavustaja
p. 050 406 6855
[email protected]

Valtioneuvosto on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 8,4 hehtaarin suuruisen alueen Mikkelin kaupungin Astuvansalmen kalliomaalaukset käsittävältä alueelta. Alue lunastetaan luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto tukee teollisuuspäästödirektiivin uudistusta, joka laajentaa direktiivin koskemaan uusia teollisuudenaloja. Valtioneuvosto toimitti tänään 16.6.2022 eduskunnalle U-kirjelmät komission ehdotuksista teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi ja EU:n päästöportaaliasetuksen uudistamiseksi.EU:n komissio julkaisi 5.4.2022 lainsäädäntöehdotukset teollisuuspäästödirektiivin ja päästöportaaliasetuksen tarkistuksesta.Teollisuuspäästödirektiivi kattaa kaikki keskeiset ilmaan ja vesiin johdettavat päästöt. Direktiiviä halutaan jatkossa soveltaa myös kaivoksiin, suuriin nautatiloihin ja akkuteollisuuteen. Valtioneuvosto pitää pääosin perusteltuina komission ehdotuksia soveltamisalan laajentamiseksi näistä laitoksista aiheutuvien päästöjen johdosta.Suomessa on noin 1 000 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi koskisi jatkossa myös nautakarjatiloja ja entistä useampia sika- ja siipikarjatiloja, mikä laajentaisi merkittävästi direktiivin soveltamisalassa olevien laitosten määrää. Jatkossa direktiivin soveltamisalaan kuuluisi Suomessa noin 2 400 laitosta.Teollisuuspäästödirektiivi on Suomessa laitettu täytäntöön ympäristönsuojelulailla ja teollisuuslaitoksilta vaadittavalta ympäristöluvalla, jossa asetetaan kunkin teollisuuslaitoksen päästöjä koskevat lupamääräykset.Uusi vaatimus on ympäristöjärjestelmän käyttöönotto kaikissa teollisuuslaitoksissa. Lisäksi kaikkien teollisuuslaitosten tulisi laatia siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta tuotantoa, kiertotaloutta ja ilmastoneutraalia toimintaa. Valtioneuvosto pitää näitä vaatimuksia pääosin perusteltuina.EU:n päästörekisterien halutaan antavan laajemmin tietoa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä niiden päästöistä ja jätteistä.Komission tavoite on, että päästöportaaliasetuksen raportointivelvollisuuden piiriin saadaan 90 prosenttia teollisen toiminnan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmistä päästöistä ilmaan ja veteen. Päästöportaaliasetuksen soveltamisalaa yhtenäistetään teollisuuspäästödirektiivin kanssa. Tulevaisuudessa nykyistä isompi määrä eläintiloja, kalankasvattamoita ja polttolaitoksia kuuluu päästöportaaliasetuksen soveltamisalaan. Suomessa on jo käytössä toiminnanharjoittajien sähköinen raportointi, jota kehitetään vastaamaan uusia vaatimuksia.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. LisätietojaTeollisuuspäästödirektiivi: Jaakko Kuisma, neuvotteleva virkamies, p. 0295 250 442, [email protected]Päästöportaaliasetus: Juha Lahtela, neuvotteleva virkamies, p. 0295 250 371, [email protected]

Valtioneuvosto tukee teollisuuspäästödirektiivin uudistusta, joka laajentaa direktiivin koskemaan uusia teollisuudenaloja. Valtioneuvosto toimitti tänään 16.6.2022 eduskunnalle U-kirjelmät komission ehdotuksista teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi ja EU:n päästöportaaliasetuksen uudistamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.Hyväksytty asetus sisältää säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista ja käyttötarkoituskohtaisista laatuvaatimuksista. Se tulee voimaan 1.9.2022.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään rakennusalalla tarkkaan seuratun asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet sille, miten jätteeksi luokiteltu betoni lakkaa olemasta jätettä eli voidaan määritellä uudelleen tuotteeksi. Tätä ”ei enää jätettä -betonia” eli EEJ-betonia voidaan käyttää kuin mitä tahansa vastaavaa betonituotetta tai betoniraaka-ainetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maa- ja metsätalousministeriöHallitus päätti puoliväliriihessä vuonna 2021 Saaristomeri-ohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli laatia tiekartta kustannustehokkaista ja konkreettisista toimista kuormituksen vähentämiseksi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalla (hot spot -lista).  Tiekarttaan on koottu kymmenen toimea. Tehokkaimmin maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentääparantamalla peltojen ojituksia ja maaperän kasvuolosuhteitalisäämällä maanparannusaineiden (kipsi, rakennekalkki, puukuidut) käyttöä,edistämällä lannan kuljetusta alueelta pois jalisäämällä peltojen kasvipeitteisyyttä.Tiekartan keinoilla voidaan vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa jopa 100 000 – 150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 miljoonaa euroa vuodessa, joten kustannukset ovat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Toimet rahoitettaisiin osin kansallisin varoin, kuten Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, ja EU:n rahoitusohjelmilla.Monet tiekartassa ehdotetut toimet perustuvat maanviljelijöiden ja alueella toimivien yhdistysten vapaaehtoisuuteen, joten heidän aktiivisuutensa rahoituksen hakemisessa on ratkaiseva.”Saaristomeren tila on haastava mutta ei suinkaan toivoton. Tiekartta on tärkeä askel meren tilan parantamiseksi. Nyt keskeisillä toimijoilla on yhteinen tavoite ja tiekartassa sovitut konkreettiset toimet”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Hyödyt meren tilan parantamisesta ovat monin verroin kustannuksia suuremmat. Saaristomeren hyvä tila edistää alueen elinvoimaisuutta, lisää virkistysmahdollisuuksia ja turvaa luonnon monimuotoisuutta”, ministeri Ohisalo sanoo.”Kun parannamme Saaristomeren tilaa, on tärkeää, että pidämme samanaikaisesti huolta maatalouden taloudellisesta kestävyydestä. Konkreettinen kuormituksen vähentäminen tehdään käytännön työssä maatiloilla. Pidän tärkeänä, että voimme tukea maanviljelijöiden tehokkaita toimia, joilla parannetaan peltojen kasvuolosuhteita ja vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toteaa.Saaristomeren tiekartta laadittiin yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Maataloustuottajain Keskusliiton kanssa.LisätietojaYmpäristöministeriö: Ohjelmapäällikkö Antton Keto, [email protected], p. 0295 250 148Maa- ja metsätalousministeriö: Erityisasiantuntija Sanna Tikander, [email protected], p. 0295 162 178Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Projektipäällikkö Elina Laurila, [email protected], p. 050 312 8577

Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027.

Lähde: ym.fi