NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.Heikki Isotalo siirtyy ministeri Maria Ohisalon esikuntaan vihreiden viestintäsuunnittelijan tehtävästä. Isotalo vastaa ympäristö- ja ilmastoministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä vihreän ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta. Tehtävää aiemmin hoitaneen Sameli Sivosen nimitys päättyy 22.7.Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustajina jatkavat Jarno Lappalainen, Heikki Sairanen, Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma. Lappalainen toimii vihreiden ministeriryhmän sihteerinä, Heikkinen vastaa luonnonsuojeluun sekä vesien- ja merenhoitoon liittyvistä asioista ja Yliluoma ilmastopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja jätteisiin liittyvistä asioista.Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteerinä toimii Terhi Lehtonen.Lisätietoja Sameli Sivonen erityisavustaja 22.7. saakka 050 406 6855 [email protected]Heikki Isotalo erityisavustaja 1.8. lähtien 040 8617 204 [email protected]Jarno Lappalainen erityisavustaja (median yhteydenotot välillä 22.7.-1.8.) 040 053 6973 [email protected]Heikki Sairanen erityisavustaja 050 456 4662 [email protected]Antti Heikkinen erityisavustaja 0295 250 231 [email protected]Riikka Yliluoma erityisavustaja 0295 250 091 [email protected]Terhi Lehtonen valtiosihteeri 0295 161 000 [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustajana aloittaa valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalo maanantaina 1.8. alkaen.
NordenBladet — Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.”On hieno nähdä, että kerrostalojen rakentaminen puusta kiinnostaa monipuolisesti ympäri Suomea. Puu on uusiutuva materiaali ja rakennusmateriaalina se varastoi hiiltä pitkään. Puurakentaminen onkin hyvä tapa vähentää rakentamisen päästöjä ja luoda kaunista arkkitehtuuria”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 61 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia toimistorakennuksia. Edellisessä selvityksessä marraskuulta 2020 niitä oli 72.Asuntojen määrä ja kerrosala ovat kasvaneet, vaikka hankkeiden määrä on vähentynyt. Puukerrostaloasuntoja on nyt toteutumassa noin 14 340 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 11 720 kappaletta. Varmoina pidettävien asuinkerrostalo- ja toimistotalohankkeiden keskimääräinen koko on kasvanut noin 10 000 kuutioneliömetristä 18 265 kuutioneliömetriin.Hankkeista 26 on toteutumassa varmasti. Toissa vuonna varmoja hankkeita oli 24. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 18 ja mahdollisia 17 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.Lukuihin on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet, eli kaksikerroksiset luhtitalot eivät ole mukana, vaikka ne ovat tilastollisesti puukerrostaloja.”Tärkeä muutos on hankkeiden koon kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen, siitä voidaan rakentaa myös miljöitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia. Nytkin suunnitteilla on esimerkiksi puinen umpikortteli ja muita laajempia kokonaisuuksia”, Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.13 maakuntaan suunnitteilla puukerrostalojaHankkeista 83 prosenttia keskittyy Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla tasaisesti ympäri Suomea, yhteensä 13 maakuntaan. Vain Lappiin, Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kaksikerroksisia puukerrostalohankkeita. Huomioitavaa on, että kaikki hankkeet eivät mahdollisesti ole tulleet kartoituksen tekijän tietoon.“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti kaksi kolmasosaa hankkeista löytyy Uudeltamaalta, jossa eniten puurakentamista kaavaillaan Helsinkiin. Helsingissä asumisen lisäksi keskitytään myös puiseen toimistorakentamiseen. Esimerkiksi Wood City -puukortteli täydentyy toisella toimistotalolla suunnitellun hotellin sijaan”, Petri Heino kuvaa.Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2022. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on pyritty varmistamaan kunnilta. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.Hankeikkuna.fi: Suomalainen puukerrostalokanta. Suunnitteilla ja rakenteilla olevat suomalaiset puukerrostalohankkeet, 6/2022 (pdf)
Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappaletta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.
NordenBladet — Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.Ympäristöministeriö ja Dierpmis ay”Saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus. Nyt luomme pohjaa toimintatavalle, jossa perinteisen tiedon hyödyntäminen on oikeudenmukaista. Arvostan sitä, että saamelaisyhteisö toimii asiassa aktiivisesti”, ympäristöneuvos Markus Tarasti sanoo. Tarasti toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.Hanke tuottaa tietoa geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta. Hankkeessa haastatellaan saamelaisia perinteisen tiedon haltijoita geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta ja sen käytöstä sekä selvitetään arkistojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttöä.Toteutuksessa huomioitava oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuusGeenivaroihin liittyvä saamelaisten perinteinen tieto tarkoittaa tietoa geenivarojen käytöstä, taidosta ja osaamisesta, mikä on kehittynyt ja mitä ylläpidetään saamelaiskulttuurissa. Se tarkoittaa esimerkiksi tietoa kasvien ominaisuuksista, joita käytetään saamelaiskulttuurissa lääkintään. Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään pohjana Saamelaiskäräjien hallinnoiman tietokannan muodostamiseksi saamelaisten geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta.”Odotukseni tämän hankkeen osalta ovat korkealla. On tärkeä saada geenivaralain säädökset toimimaan ja luoda selkeät pelisäännöt siitä, miten toimitaan asioissa, jotka koskevat saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.”Kolttasaamelaisilla yli rajojen on paljon tietoa eri kasvilajien käytöstä lääkinnässä, ravintona ja terveyden ylläpitämisessä. On tärkeää, että tämä tieto saadaan kerättyä ennen kaikkea saamelaisyhteisön käyttöön. Hankkeen toteutukseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, ja olen iloinen, että saamelaisyhteisö on mukana huolehtimassa saamelaisten oikeuksien toteutumisesta hankkeessa”, Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff painottaa.Yhteistyötä eri toimijoiden kanssaHankkeessa luodaan viranomaisille, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle ohjeistus siitä, miten toimitaan, jos toimija haluaa hyödyntää saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa.”Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja haasteellinen hanke. Hanketoimijana olen iloinen, että hankkeessa työskentelee asiantunteva ohjausryhmä ja hankkeella on Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen tuki. Hankkeen haastattelut tehdään kesällä ja odotan innolla keskusteluja perinteisen tiedon haltijoiden kanssa”, hankevastaava FT Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.Hanke toteutetaan vuoden 2022 aikana. Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä saamelaisinstituutioiden kanssa ja kuullaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiä. Hankkeen toteutumista ohjaa ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat.Nagoyan pöytäkirjaNagoyan pöytäkirjan tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli vuonna 2016.Lisätietoa:Markus Tarasti ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 291 [email protected]Klemetti Näkkäläjärvi Hankevastaava Dierpmis ay p. 040 537 1584 [email protected]
Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.
NordenBladet — EU:n epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa 13.-14. heinäkuuta valmistaudutaan YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokokouksiin sekä keskustellaan Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista ja EU:n asiantuntija-avusta. Valtiosihteeri Terhi Lehtonen edustaa Suomea Prahassa pidettävässä kokouksessa.Kokouksessa käsitellään globaaleja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, mistä neuvotellaan YK:n biodiversiteettikokouksessa 5.-17. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Lisäksi ympäristöministerit valmistautuvat YK:n ilmastokokoukseen, joka järjestetään Sharm el-Sheikhissä Egyptissä 6.-18.11.2022.”On tärkeää, että EU toimii globaalina edelläkävijänä niin luonto- kuin ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kytköksissä toisiinsa ja ne ratkaistaan yhdessä”, sanoo valtiosihteeri Terhi Lehtonen.”Kansainvälisesti tarvitsemme kunnianhimoiset ja mitattavat tavoitteet sekä systemaattista seurantaa luontokadon torjumiseksi. Meidän tulee varmistaa, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita”, valtiosihteeri Lehtonen jatkaa.EU:n kanta globaalista biodiversiteettisopimuksesta valmistellaan ympäristöneuvostossa syksyllä 2022.Valmistautumista syksyn ilmastokokoukseenYmpäristöministerit keskustelevat syksyn YK:n ilmastosopimuksen 27. osapuolikokouksesta. Jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite pysyisi saavutettavissa, tarvitaan etenkin suurilta talouksilta entistä tiukempia päästövähennystavoitteita ja vaikuttavampia ilmastotoimia. Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin. Lisäksi ympäristöministerit käsittelevät ilmastonmuutokseen sopeutumista erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja maaperäkysymysten näkökulmasta. Suomi katsoo, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan samanaikaisesti edistää useita tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, luonnon monimuotoisuutta, vesien tilaa sekä terveyttä ja hyvinvointia. Sodan ympäristövaikutukset agendallaMinisterit keskustelevat myös siitä, millaista asiantuntemusta ja tukea EU ja sen jäsenvaltiot voivat antaa Ukrainalle sodan aiheuttamien ympäristötuhojen arviointiin ja jälleenrakentamiseen. Venäjän sotatoimet ovat saastuttaneet Ukrainassa ilmaa, maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suomi korostaa EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle.
EU:n epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa 13.-14. heinäkuuta valmistaudutaan YK:n biodiversiteetti- ja ilmastokokouksiin sekä keskustellaan Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista ja EU:n asiantuntija-avusta. Valtiosihteeri Terhi Lehtonen edustaa Suomea Prahassa pidettävässä kokouksessa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä asetusluonnoksista. Asetuksissa ehdotetaan esimerkiksi erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä velvollisuutta tiedottaa kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja niiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi muovia sisältävän kalastusvälinejätteen vastaanotolle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset. Lausuntoja voi antaa 19.8.2022 saakka.Asetuspaketti sisältää uudet asetukset eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista, muovia sisältävistä kalastusvälineistä sekä tuoteryhmäkohtaisista korvauksista. Lisäksi pakkauksia sekä juomapakkauksia koskevia asetuksia muutettaisiin. Keräyspaperia koskeva asetus korvattaisiin uudella. Asetusluonnos eräistä kertakäyttöisistä muovituotteista velvoittaa lisäämään erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä tiedottamaan eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja tuotteiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Kalastusvälineitä koskeva asetus sisältää tarkemmat säännökset tuottajavastuun toteuttamisesta sekä siitä, miten tuottajien on järjestettävä käytöstä poistettavien muovia sisältävien kalastusvälineiden erilliskeräys vuoden 2025 alusta. Kiinteille pyydyksille ehdotetaan koko maassa 150 vastaanottopaikkaa ja vapakalastusvälineiden vastaanoton voisi järjestää esimerkiksi kampanjaluontoisella keräyksellä. Muutoksia pakkaus- ja keräyspaperiasetuksiinPakkausasetuksessa ja juomapakkausasetuksessa tärkeimmät muutokset koskisivat korkkien kiinnipysymisen vaatimusta, kierrätetyn muovin vähimmäisosuutta juomapakkauksissa sekä erilliskeräysvaatimusta ja sen laskentaa. Suomessa juomapakkausten erilliskeräysvaatimus täyttyy jo nyt hyvin toimivan panttijärjestelmän ansioista.Lisäksi asetuksiin tehtävillä muutoksilla täsmennettäisiin tuottajan tiedottamisvelvollisuutta, tuottajarekisteriin hyväksymiseksi tehtävää hakemusta, seurantatietojen ilmoittamista sekä tuottajan omavalvontaa koskevia säännöksiä. Pakkausasetukseen lisättäisiin uusi säännös, joka keventäisi pienten yritysten raportointivelvoitetta.SUP-direktiiviin liittyvien asetusten lisäksi lausuntoja pyydetään keräyspaperia koskevasta asetuksesta. Uuteen keräyspaperiasetukseen ehdotetaan jätelain muuttamisesta (714/2021) johtuvia tarpeellisia muutoksia. Keräyspaperin erilliskeräystä ja kierrätystä koskevat tavoitteet muutettaisiin kaikkia tuottajia yhteisesti koskevaksi tavoitteeksi. Tuottajan järjestämää keräyspaperin vastaanottoa koskevia vaatimuksia täsmennettäisiin laadullisilla vähimmäisvaatimuksilla. Samalla luovuttaisiin keräyspisteverkoston lukumääräisestä minimivaatimuksesta.Lausunnoilla olevilla asetuksilla ja jätelain muutoksella toimeenpannaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskeva SUP-direktiivi (2019/904/EU).
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyvistä asetusluonnoksista. Asetuksissa ehdotetaan esimerkiksi erillisiä roska-astioita tupakantumpeille sekä velvollisuutta tiedottaa kertakäyttöisten muovituotteiden haitallisista vaikutuksista ja niiden uudelleenkäytettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi muovia sisältävän kalastusvälinejätteen vastaanotolle asetettaisiin vähimmäisvaatimukset. Lausuntoja voi antaa 19.8.2022 saakka.
NordenBladet — Valtioneuvosto pitää komission antamaa ehdotusta tervetulleena ja pitää tärkeänä, että aurinkoenergiaa edistetään EU-alueella.”Aurinkoenergian merkitys EU-alueella kasvaa merkittävästi lähivuosina, myös Suomessa. Aurinkoenergia on hyvä tapa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa energiaomavaraisuutta. On tärkeää, että komissio edistää aurinkoenergiaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdottamat velvoitteet ottaa uusissa julkisissa ja kaupallisissa rakennuksissa käyttöön niihin soveltuvat aurinkoenergiajärjestelmät. Valtioneuvosto kuitenkin pitää komission ehdottamaa aikataulua liian tiukkana.Valtioneuvosto ei pidä hyvänä pakollista velvoitetta asentaa aurinkoenergiajärjestelmiä olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin rakennuksiin, erityisesti sidottuna komission antamaan aikatauluun. Sen sijaan valtioneuvosto pitää perusteltuna aurinkoenergiajärjestelmän asentamisen laajamittaisten korjausten yhteydessä, jos tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi varmistettava sopivien aurinkojärjestelmien käyttöönotto vuoden 2026 loppuun mennessä uusille julkisille ja kaupallisille rakennuksille sekä vuoden 2027 vuoden loppuun mennessä olemassa oleville julkisille ja kaupallisille rakennuksille. Edellä mainitut velvoitteet koskisivat yli 250 neliömetrin laajuisia rakennuksia.Valtioneuvoston mukaan asuinrakennusten sääntelyssä huomioitava kansalliset olosuhteet, ilmasto-olosuhteet ja energiajärjestelmäValtioneuvosto pitää perusteltuna komission tavoitteita uusien asuinrakennusten aurinkoenergiajärjestelmistä, mutta näkee ehdotuksessa myös ongelmia. Komission ehdotuksen mukaan uusissa asuinrakennuksissa aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönotto olisi varmistettava vuoden 2029 loppuun mennessä. Komissio ei ehdota toimia olemassa oleville asuinrakennuksille.Valtioneuvosto korostaa, että uusia asuinrakennuksia koskevan sääntelyn on huomioitava jäsenvaltioiden kansalliset olosuhteet, ilmasto-olosuhteet ja soveltuminen kansalliseen energiajärjestelmään. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että aurinkoenergiajärjestelmistä ei säädetä yksityiskohtaisesti, kuten esimerkiksi onko rakennukseen asennettava aurinkosähkö- vai aurinkolämpöjärjestelmä.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että komission ehdotuksen mukaisesti kaikki uudet rakennukset suunnitellaan siten, että aurinkoenergian tuotanto on mahdollista optimoida sijaintipaikan aurinkosäteilyn mukaan. Näin aurinkoteknologiaa on mahdollista asentaa kustannustehokkaasti myös myöhemmin. Valtioneuvosto korostaa, että myös muut reunaehdot, kuten rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset tai kaavoituksesta johtuvat tarpeet, on otettava huomioon.Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdottamiin joustomahdollisuuksiinValtioneuvosto korostaa, että velvoitteiden ulkopuolelle on voitava jättää rakennuksia, jotka eivät ominaisuuksiltaan sovellu aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönottoon, tai joissa aurinkoenergiajärjestelmällä ei ole teknistä tai taloudellista potentiaalia. Jäsenvaltioilla voi olla esimerkiksi maantieteellisen sijainnin johdosta erilaisia joustotarpeita.Valtioneuvoston mukaan vaatimuksia tulisi soveltaa vain niihin uusiin rakennuksiin, joita nykydirektiivin energiatehokkuusvaatimukset muutenkin jo koskevat. Soveltamisen ulkopuolelle tulisi jättää muun muassa kesämökit, maanpuolustusrakennukset sekä uskonnon ja hartauden harjoittamiseen tarkoitetut rakennukset.Komissio ehdottama aurinkoenergialisäys on osa REPowerEU-suunnitelmaaEuroopan komissio julkaisi 18.5.2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian sekä nopeuttaa siirtymää puhtaaseen energiaan.Yhtenä osana REPower-suunnitelmaa komissio ehdottaa aurinkoenergian käytön edistämisen lisäämistä uudistettavaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Komissio julkaisi ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin laajasta uudistamisesta 15.12.2021. Valtioneuvoston kanta komission joulukuussa 2021 antamaan direktiiviehdotukseen on esitetty eduskunnalle 31.3.2022 toimitetussa U-kirjelmässä. Valtioneuvosto täydensi nyt aiemmin esittämäänsä kantaa komission REPower-ehdotukseen liittyvillä kannoilla.Aurinkoenergiajärjestelmien käyttöön ottoa koskeva U-jatkokirje toimitettiin eduskunnalle 8.7.2022 päättyneen EU-ministerivaliokunnan kirjallisen käsittelyn jälkeen.EU-ministerivaliokunnan aineistot (vnk.fi)Lisätiedot:Sameli Sivonen Ministeri Ohisalon erityisavustaja p. 050 4066 855 [email protected]Maarit Haakana (tavoitettavissa perjantaina 8.7.2022) Ympäristöneuvos p. 0295 250 069 [email protected]Sari Rapinoja (tavoitettavissa 13.7.2022 asti) Lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 320 [email protected]
Valtioneuvosto pitää komission antamaa ehdotusta tervetulleena ja pitää tärkeänä, että aurinkoenergiaa edistetään EU-alueella.
NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 8.7.2022 lait, joilla parannetaan asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehtoja. ASP-järjestelmän uusilla ehdoilla pyritään edistämään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen.Uudessa asuntosäästöpalkkiolaissa säästösopimuksen teon yläikäraja nostetaan nykyisestä 39 vuodesta 44 vuoteen. Lisäksi myös avopuoliso voidaan jatkossa rinnastaa tietyin edellytyksin aviopuolisoon silloin, kun toinen puoliso on jo täyttänyt 45 vuotta.Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annettua lakia muutettiin siten, että kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaa myös lainan enimmäismäärää. Jatkossa korkotukilainaa voidaan myöntää 50 prosenttia enemmän silloin, kun molemmat asunnonhankkijat käyttävät kauppaan omat ASP-lainansa.Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaista valtion takausvastuun enimmäismäärää nostettiin 50 000 eurosta 60 000 euroon.Lait astuvat voimaan 1.1.2023.Lisää aiheestaASP-järjestelmän ehtoja parannetaan – yläikärajaa nostetaan, lainojen enimmäismäärää korotetaan ja yhteisen asunnon hankintaa helpotetaanLisätietojaAnu Karjalainen lainsäädäntöneuvos 029 525 0067 [email protected]
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 8.7.2022 lait, joilla parannetaan asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehtoja. ASP-järjestelmän uusilla ehdoilla pyritään edistämään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen.
NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.Lettojen turvaamisella on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnallisesti lähes kaikki lettotyypit ovat uhanalaisia – Etelä-Suomessa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla.Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi pellonraivaus, metsäojitus, perinteisen niiton ja laidunnuksen loppuminen sekä maankäyttö lettojen valuma-alueilla.”Lettojen vaikutus suoluonnon monimuotoisuuteen on ollut suuri motivaation lähde koko hankkeelle. Tarvitsemme ajantasaista tietoa letoista, jotta voimme suunnitella tavoitteita ja käytännön toimia niiden tilan parantamiseksi”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Aira Kokko LETOT-hankkeesta.Valtakunnallista luontokohdetietoa letoistaLETOT-hanke toimii valtakunnallisesti; olemassa olevaa letto- sekä lettolajitietoa kootaan ja tallennetaan koko Suomesta. Uutta tietoa tuotetaan maastoinventoinneilla, joiden ulkopuolelle jäävät ainoastaan Ahvenanmaa ja pohjoisin Lappi.Maastoinventoinnit käynnistyivät pilotilla Keski-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2020. Inventointia on laajennettu joka vuosi ja sitä on tarkoitus jatkaa vuoteen 2024 asti. Hankkeen inventoinnit keskittyvät pääosin suojelualueiden ulkopuolisille alueille, joilla tiedon taso letoista on erityisen vähäistä. Kerättyä tietoa käytetään tausta- ja vihjetietona inventoitavien lettokohteiden valinnassa ja etsimisessä.”Etelä-Suomessa, jossa potentiaalisia kohteita on jäljellä todella vähän, voimme käydä katsomassa lähes kaikki kohteet. Pohjois-Suomessa vihjekohteita taas on aivan liian paljon, jotta ehtisimme käydä jokaisella. Priorisoimme inventoivia kohteita esimerkiksi monimuotoisuusarvojen, ennallistamisen mahdollisuuksien sekä sijainnin ja kytkeytyneisyyden perusteella”, kertoo Kokko.Helmi-ohjelma hankkeen mahdollistajanaTarve lettohankkeelle oli suuri ja Helmi-ohjelman rahoituksen avulla se pystyttiin käynnistämään. Hanke tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Helmi-ohjelman ennallistamis-, hoito- ja suojelutoimenpiteissä. Tietoa käytetään myös uhanalaisuusarvioinneissa sekä EU:n luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelutasoraportoinnissa. ”On hienoa, että Helmi-rahoituksen myötä olemme pystyneet vanhojen konkareiden lisäksi palkkaamaan nuoria, työuransa alkutaipaleella olevia. Yhdessä työskentelyn ja oppimisen kautta saamme työlle jatkuvuutta sekä uusia päteviä luontotyyppi- ja laji-inventoijia. Heitä tarvitaan tulevaisuudessa”, Kokko iloitsee.Hankkeessa mukana laaja yhteistyöjoukkoSuomen ympäristökeskus koordinoi hanketta vastaamalla olemassa olevan tiedon kokoamisesta, inventointien ohjeistuksesta, tiedonhallinnan suunnittelusta ja raportoinnista. Tätä työtä tehdään läheisessä yhteistyössä projektiryhmän kanssa, johon kuuluu edustajia kaikista ELY-keskuksista, Metsähallituksen Luontopalveluista sekä luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (LuTU) suoasiantuntijaryhmästä. ELY-keskusten vastuuta ovat käytännön maastoinventoinnit.”Toivomme, että hankkeessa tuotettua tietoa hyödynnettäisiin mahdollisimman laajasti. Tämä on asia, jota olemme sidosryhmäyhteistyössämme yrittäneet kovasti edistää ja olemmekin saaneet positiivisia kokemuksia sekä käynnistäneet hyviä yhteistyön alkuja”, pohtii Kokko.
Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva LETOT-hanke tuottaa uutta tietoa letoista ja niiden tilasta. Hankkeessa kerätty lettotieto kootaan ominaisuustieto- ja paikkatietoaineistoiksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi hoito- ja ennallistamistoimenpiteissä, suojelussa sekä maankäytön suunnittelussa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Tavoitteena on laajentaa kuntien jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota jätehuollon palveluita markkinaehtoisesti ilman, että ne menettävät sidosyksikköasemansa. Kunnat voivat hankkia palveluita sidosyksiköiltään ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.Lisäksi esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea (ns. sote) koskevaan uudistukseen liittyvän siirtymäsäännöksen lisäämistä jätelakiin. Säännöksellä säilytettäisiin sote-kiinteistöillä syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisvastuu kunnalla enintään vuoden 2025 loppuun saakka. Siirtymäsäännös olisi tarpeen vastuiden selkiyttämiseksi ja jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa sote-kiinteistöillä syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi ilman ehdotettua siirtymäsäännöstä pääosin kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin järjestää jätehuollon ennen siirtymäajan umpeutumista, jos ne ilmoittavat asiasta kunnalle 6 kuukautta ennen jätehuollon järjestämisen aloittamista.Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 kello 16.00 asti.
Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.Asetus annetaan uudistetun lannoitelain nojalla. Asetuksen lausuntoaika on 7.7.-26.8.2022. Asetusta on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.
Nykyiset ympäristökorvauksen lannoitusrajoitukset ovat olleet voimassa jo yli 20 vuotta, ja ne kattavat 90 prosenttia peltopinta-alasta. Muutos ei vaikuta toimijoihin erityisen merkittävästi. Asetusluonnoksen muotoilut vastaavat hyvin pitkälle nykyisiä käytänteitä fosforin käytön rajoittamisessa. Tarkoituksena on entistä kattavampi ja viljelijöiden kannalta tasapuolisempi lainsäädäntö. Fosforilannoitusta maataloudessa tullaan valvomaan osana maataloustukivalvontaa. Karjalantapoikkeus jatkuu kahdella vuodellaAsetuksella turvataan hyväksi koetut käytänteet muutamin muutoksin. Asetuksessa säilyisi viiden vuoden fosforintasausjakso ja satotasokorjaus. Karjanlantapoikkeuksesta tultaisiin luopumaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen siinä muodossa kuin se on ollut käytössä. Sen sijaan edistettäisiin lannan ja mädätteiden fosforin erotusta, mikä tukee ravinteiden kierrätyksen tavoitteita. Käytettävissä olevan tuoreen tutkimuksen ansiosta turkislannan fosforin liukoisuus katsottaisiin muiden lantojen veroiseksi. Puutarhakasvien fosforirajoitteisiin ehdotetaan kautta linjan nykyistä alempia rajoitteita. Muiden kasvien lannoitustasot pysyisivät lähes entisellään nykyiseen verrattuna. Uutena sääntelyn piiriin tulisi ympäristö- ja viherrakentamisessa käytettävä fosfori.
Fosforiasetus on sovitettu yhteen tukipolitiikan kanssa niin, etteivät muutokset heikennä olennaisesti ympäristötukijärjestelmää. AsetusluonnosTitta Berlin neuvotteleva virkamies (MMM) [email protected], p. 0295 162 026Sonja Pyykkönen erityisasiantuntija (YM) [email protected], p. 0295 250 123
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.
