NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ja Ruotsin eurooppaministeri Hans Dahlgrenin tapasivat maanantaina 14. maaliskuuta Tukholmassa ja kävivät laajan keskustelun Euroopan turvallisuustilanteesta sekä muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä.Keskusteluissa oli vahvasti esillä molempien maiden vankkumaton tuki Ukrainalle ja EU:n päättäväisyys puolustaa Ukrainan kansaa ja maan itsemääräämisoikeutta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat tuominneet vahvasti Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Molemmat maat myös auttavat Ukrainaa taloudellisesti ja materiaalisesti suoraan ja EU:n kautta. ”Suomen ja Ruotsin tarve pitää tiivistä yhteyttä keskenään on nyt suurempi kuin koskaan. Jaamme saman turvallisuusympäristön ja toimimme yhdessä osana Euroopan unionia. Olemme läheisiä Naton kumppaneita. Kansainvälinen puolustusyhteistyö on tiivistä etenkin Yhdysvaltojen kanssa ja sillä on vahva pohjoismainen ulottuvuus. Teemme keskenämme yhteistyötä ilman ennalta asetettuja rajoitteita kaikkien tilanteiden varalle ja nyt olemme koko muun Euroopan ja läntisen yhteisön tavoin voimakkaan muutoksen keskellä. On luonnollista, että tässä tilanteessa myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä keskustellaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin”, sanoo ministeri Tuppurainen.Suomi ja Ruotsi ovat painottaneet EU:n perussopimuksen artiklan 42.7. keskinäisen avunannon lauseketta, jonka rooli korostuu entisestään muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Artikla velvoittaa EU:n jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissään olevin keinoin toista jäsenmaata, joka on joutunut alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Versaillesissa 10.-11. maaliskuuta pidetyn EU-huippukokouksessa julistukseen kirjattiin myös vahvasti sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen.Ministerit kävivät laajan keskustelun myös muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa meneillään oleva työ EU:n puolustuskyvyn kehittämiseksi, vihreän siirtymän sekä energiariippuvuuden vähentämisen korostunut merkitys nykyisessä tilanteessa, oikesvaltioasiat ja Ruotsin tammikuussa 2023 alkava EU-puheenjohtajuus.Ministeri Tuppurainen tapasi Tukholmassa myös maan virkamiesjohtoa ja elinkeinoelämän edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapasivat tänään 14.3.2022 Helsingissä sekä osallistuivat skenaariopohjaiseen harjoitukseen. Ministerit julkaisivat oheisen lausunnon:
On erittäin tärkeää jatkaa kahdenvälisen puolustusyhteistyömme kehittämistä. Suomi ja Ruotsi ovat valmiita toimimaan yhdessä sekä rauhan aikana että rauhan ajan ulkopuolella. Meillä on yhteistä operatiivista suunnittelua ja olemme varautuneet toimimaan koordinoidusti kriisissä ja sodassa.
Tapaamisessamme tänään keskustelimme kansainvälisestä turvallisuustilanteesta sekä kahdenvälisen puolustusyhteistyömme syventämisestä.
Osana kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme toteutamme skenaariopohjaisia harjoituksia. Tänään, 14. maaliskuuta, toteutimme tällaisen niin kutsutun table top -harjoituksen puolustusministeritasolla. Harjoitukseen osallistuivat myös Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat. Harjoitus perustui kuvitteelliseen konfliktiin Itämeren alueella. Tavoitteena oli harjoitella poliittista päätöksentekoa ja yhteisiä toimintaprosessejamme.

Tämänkaltaiset harjoitukset vahvistavat maidemme puolustuskykyä ja parantavat käsitystämme yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä sekä parantaa seurantojen kustannustehokkuutta luonnonsuojelun näkökulmasta. Avustushaku on auki 14.3.2022.–10.5.2022.Lajien ja luontotyyppien systemaattiset seurannat mahdollistavat Suomen luonnossa tapahtuvien muutosten havaitsemisen sekä luonnon tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden ekologisen vaikuttavuuden arvioimisen.Ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, jotka koskevat esimerkiksi:Erilaisia lajien, lajiryhmien tai luontotyyppien systemaattisten inventointi-, seuranta- ja tunnistusmenetelmien tutkimusta.Olemassa olevien systemaattisten inventointien tai seurantojen analysointia, uudistaminen ja tehostaminen esimerkiksi uusien menetelmien tai teknologioiden avulla.Suomen luonnon pitkäisaikaisseurantojen puutteita täydentäviä tutkimuksia, selvityksiä ja kokeiluja.Haun aihepiirit kuvataan tarkemmin avustushaun hakukuulutuksessa. Avustettavissa tutkimushankkeissa voi olla myös selvitystyyppisiä osia ja niissä voidaan pilotoida esimerkiksi uusien menetelmien käyttöönottoa.Hankkeita arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota hakemuksiin, joiden tulokset tuottavat tai luovat edellytyksiä tuottaa merkittävästi uutta tietoa Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä ja jotka kytkeytyvät selkeästi laajempiin seurantakokokonaisuuksiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä pelkkään seurantojen toteutukseen.Tutkimusohjelman taustalla tarve kehittää pitkäaikaisseurantojaYmpäristöministeriön johdolla tapahtuvat EU:n luontodirektiivin ja lintudirektiivin toimeenpanoa koskevat raportoinnit sekä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano edellyttävät niin ikään hyvää tietopohjaa ja kattavaa seurantaa. Sekä kansainväliset tavoitteet että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet tulevat sisältymään kansalliseen luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimenpideohjelmaan, jonka toimenpano ja vaikuttavuuden arviointi perustuvat kattavaan lajiston ja luontotyyppien seurantatietoon ja siihen perustuviin indikaattoreihin.Historiallisesti sekä lajien että luontotyyppien kansallinen seuranta on perustunut laajaan ja kirjavaan joukkoon seurantoja, joiden ajallinen ja alueellinen kattavuus on vaihdellut suuresti. Lajistoa koskevat systemaattiset seurannat ovat kohdentuneet vain suppeaan osaan eliöryhmiä ja luontotyyppien pitkäaikaisseurannat puuttuvat lähes kokonaan. Tutkimusohjelma pyrkii kehittämään lajien ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja, edistämään olemassa olevien seurantojen koordinaatiota sekä parantamaan seurantatiedon käyttöä päätöksenteon tukena.Avustushaku on auki 14.3.–10.5.2022. Ympäristöministeriö tekee avustuspäätökset kesäkuussa. Avustusta voivat hakea yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimustoimintaa harjoittavat yhteisöt. Yhteensä tutkimusohjelmassa on käytettävissä hankkeiden toimintaan noin kolme miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.Hakuilmoitus ja hakulomake (hakulomake.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille ja sairaanhoitopiireille kuntainfon, jossa kerrotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Ukrainasta tulleille henkilöille.Ukrainalaisia ja Ukrainasta sotatoimia paenneita henkilöitä voi saapua Suomeen erilaisilla maahantulostatuksilla. Oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin määräytyy sillä perusteella, millä statuksella henkilö oleskelee Suomessa.Ukrainasta paenneiden auttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi. Jos henkilöllä on oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, hänellä on oikeus terveyspalveluihin samanlaajuisesti kuin niillä, joilla on kotikunta Suomessa. Lisäksi hänellä on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin (myös vastaanottorahaan). Näiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella. Vastaanottokeskukset voivat järjestää palvelut joko itse tai hankkimalla palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Mahdollisesta lastensuojelusta vastaa oleskelukunta.Matkailijat/turistit, jotka oleskelevat Suomessa 90 vuorokautta, ovat oikeutettuja kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin sekä välttämättömiin ja kiireellisiin sosiaalihuollon palveluihin. Näiden järjestämisestä vastaa kunta tai sairaanhoitopiiri. Työntekijöinä Suomessa olevat ukrainalaiset rinnastetaan terveydenhuollon palveluissa pääsääntöisesti kotikuntalaisiin ja he saavat kunnan/sairaanhoitopiirin tai työterveyshuollon järjestämät palvelut. Lisäksi he saavat välttämättömät ja kiireelliset sosiaalihuollon palvelut kunnasta. Ukrainasta tulleet henkilöt ohjataan hakemaan turvapaikkaa Suomesta vain, jos siihen on ilmeinen ja perusteltu syy. Turvapaikanhakijoilla on oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joiden järjestämisestä vastaa vastaanottokeskus.Suomessa vakituisesti asuvalla ukrainalaisella on oikeus asumisperustaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuten kaikilla kuntalaisilla.Lue koko kuntainfo 1/2022: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden yhteisen siemenpankin ja geenivarojen osaamiskeskuksen NordGenin perunan ylläpitokokoelma on siirretty Suomen Siemenperunakeskukseen Tyrnävälle. Tämä on ensimmäinen kerta, kun NordGenin aineistoa säilytetään Suomessa. Tyrnävä on NordGenin pohjoisin geenivarojen säilytyspaikka.Kokoelma koostuu lähes sadasta erilaisesta perunalajikkeesta Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Lajikkeita säilytetään, jotta voidaan varmistaa kasvintuhoojia ja ilmastonmuutosta kestävää perunantuotantoa myös tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aikana työ geenivarojen säilyttämiseksi on työtä elintarvikehuollon ja huoltovarmuuden takaamiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston 10. maaliskuuta tekemän päätöksen mukaisesti Suomessa voimassa olevia ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 10. huhtikuuta 2022 asti.Rajoituksia lievennetään 14. maaliskuuta alkaen niin, että EU- tai Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvien risteilyalusten matkustajat voivat käydä maissa Suomessa, jos heillä on todistus hyväksytystä covid-19-rokotussarjasta tai EU:n digitaalinen koronatodistus alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista.Vaatimus koskee vuonna 2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä. Todistusta ei edellytetä Suomen kansalaisilta eikä Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaisilta.Tarkemmat tiedot maahantulorajoituksista löytyvät Rajavartiolaitoksen ja terveysturvallisuustoimista THL:n verkkosivuilta.Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja aluehallintovirastot tekemät päätökset pakollisista terveystarkastuksista.Matkustajien on hyvä huomioida, että monet maat sekä liikenneyhtiöt vaativat negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta koronasta tai todistusta koronarokotteen saamisesta maahanpääsyn edellytyksenä. Matkustajien tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset kohdemaan viranomaisilta sekä laiva- tai lentoyhtiöiltä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustukilain mukaista kiinteiden kattamattomien kustannusten tukea esitetään jatkettavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 18.3. 2022 mennessä. Laki olisi tarkoitus tulla voimaan toukokuussa. Tuen jakaisi Valtiokonttori.Tuki on tarkoitettu ensisijaisesti keskisuurille ja suurille yrityksille. Suurin mahdollinen tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa ja konsernikohtainen tukikatto 12 miljoonaa euroa. Tukikausi olisi joulukuun 2021 ja helmikuun 2022 välinen aika. Vertailukaudet olisivat vuoden 2019 tammi-helmikuu ja joulukuu. Tuen jakaisi Valtiokonttori.Tukimuoto oli käytössä vuonna 2021 ja sitä maksettiin noin 20 miljoonaa euroa. Nyt ehdotettava laki rajaisi tuettavien yritysten joukkoa siten, että tuki kohdistuisi vain lain tai viranomaisen määräyksen johdosta tapahtuneisiin liiketoiminnan estymisiin tai rajoituksiin, kuten kustannustuen viime vaiheissakin on toimittu. EU:n valtiontukipoikkeusten voimassaoloaika päättyy 30.6.2022 mikä on myös kustannustukilain voimassaolon päättymispäivä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-ministerityöryhmä teki kokouksessaan 3.3.2022 linjauspäätöksen monikanavarahoituksen purkamisen tiekartasta. Tiekartan toimenpiteet toteutuisivat vaiheittain kohdistuen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin, matkakorvauksiin, kuntoutukseen ja lääkkeisiin. Tiekartta toteuttaa Marinin hallituksen ohjelmaa.Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan osana sote-uudistusta terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisesta. Tavoitteena on koota terveyspalveluihin käytettävät julkiset rahat yhteen, ja näin yksinkertaistaa järjestelmää sekä luoda kannusteita kokonaiskustannustehokkuuteen sekä saumattomiin ja vaikuttaviin palvelukokonaisuuksiin. Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin tehdään hallituksen aiemmin vuonna 2020 linjaamat vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta johtuvat säästöt, joilla rahoitetaan hyvinvointialueiden vanhuspalveluiden vahvistamista. Säästöjä koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Hallitus on linjannut, että vanhuspalveluiden ja hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseksi tehtävät säästöt eivät saisi kohdentua suun terveydenhuoltoon tai mielenterveyspalveluihin. Jäljelle jäävien korvausten uudelleenkohdennusten yksityiskohdista päätetään tämän vuoden aikana. Ensihoidon matkojen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille vuoden 2024 alusta lähtien. Se tarkoittaa sairausvakuutuslain muutosta ja sitä, että valtion 67 prosentin rahoitusosuus siirretään sairausvakuutuslain piiristä hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Matkakorvausten rahoitusvastuu ja kelakorvattavien matkojen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhdenmukaisesti vuonna 2025-2027 Kelan kilpailutuskauden päättyessä sote-valmistelun tilanteesta riippuen. Rahoitus- ja järjestämisvastuuta koskevat muutokset edellyttävät soteen liittyvien lakien ja rahoituskriteerien avaamista. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuiden siirtoa hyvinvointialueille voidaan kokeilla pilotointien avulla. Pilotointien osalta tullaan tarvitsemaan kokeilulainsäädäntöä. Pilotin kesto olisi 1-2 vuotta, jonka lisäksi aikaa tulee varata tutkimustulosten valmistumiseen. Järjestämisvastuuta voidaan siirtää hyvinvointialueille myös osasiirtoina. Lääkekorvausten osalta rahoitusvastuuta siirretään hyvinvointialueille vuonna 2026 ja toimeenpanon kokonaisuudesta vastaisi edelleen Kela. Tämä tarkoittaisi, että valtion 67 prosentin osuus siirretään osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta ja Kela laskuttaisi hyvinvointialueita. Palkansaajien vakuutusmaksujen 33 prosentin rahoitusosuus jäisi ennalleen. Lääkehoitojen järjestämisvastuisiin ei tulisi muutoksia, eikä muutos vaikuttaisi lääkkeiden korvattavuuteen.Hallitusohjelmaan perustuen monikanavarahoituksen kehittämiseksi asetettiin viime vuonna parlamentaarinen ryhmä, joka julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa. Hallituksen nyt linjaama tiekartta konkretisoi, aikatauluttaa ja edelleen linjaa järjestelmän kehittämistä parlamentaarisen työn pohjalta. Koska kyseessä on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, on rahoituksen kehittämisessä kyse ylivaalikautisesta työstä. Nyt linjattujen suuntaviivojen toteuttaminen jää pitkälti seuraavien hallitusten työksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien kokouksen aiheena on muun muassa pörssiyhtiöiden hallintoneuvostojen tasa-arvo, rekrytointisyrjinnän ehkäisy ja työelämän monimuotoisuuden lisääminen. Lisäksi ministerit keskustelevat Ukrainan pakolaisten vastaanotosta.Työllisyys-, sosiaali-, terveys ja kuluttajasuoja-asioiden neuvoston (TSTK) kokous järjestetään Brysselissä 14.3.2022. Neuvoston kokouksessa Suomea edustavat työministeri Tuula Haatainen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Neuvostossa käydään kolme keskustelua. Ensimmäisen periaatekeskustelun teemana on syrjinnän ehkäiseminen rekrytoinnissa ja monimuotoisuuden edistäminen työelämässä. Keskusteluissa jaetaan kokemuksia ja työkaluja ongelmien ratkaisemiseksi. Suomi esittelee kokouksessa rekrytointisyrjintää koskevia toimenpiteitä sekä muun muassa työelämän monimuotoisuutta koskevaa ohjelmaa. ”Monimuotoisuus ja syrjinnän ehkäiseminen ovat avainasemassa kun edistämme maahanmuuttajien työllistymistä ja Suomen mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa, kansainvälisiä opiskelijoita ja sijoituksia. Työyhteisön monimuotoisuus on myös yrityksille kilpailuetu”, työministeri Tuula Haatainen kertoo.Ministerit keskustelevat myös ikääntyneiden työelämään osallistumisen edistämisestä. Suomi esittelee muun muassa eduskunnalle keväällä annettavaa esitystä 55-vuotta täyttäneiden työllistämisen edistämisestä, jonka tarkoitus on parantaa ikääntyneiden osallisuutta työmarkkinoilla.”Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme menestystarina. Hyvinvointitalouden hengen mukaisesti aktiiviseen ja terveeseen ikääntymiseen, osaamiseen sekä työkyvyn ylläpitämiseen investoiminen tukee pidempiä työuria.” sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Neuvoston asialistalla myös Ukrainan tilanneMinisterit keskustelevat myös Ukrainan pakolaisten vastaanotosta. Neuvostolle esitellään Eurooppaan Ukrainasta saapuvien pakolaisten tukemista koskeva Cohesion Action for Refugees in Europe (CARE) –aloite. Ministeri Haatainen käyttää asiasta puheenvuoron. Lisäksi ministeri Haatainen osallistuu lounaalle, jossa ministerit keskustelevat Ukrainan tilanteesta Punaisen Ristin kanssa.Suomi on varautunut vastaanottamaan pakolaisia Ukrainasta. Tilapäistä suojelua saavien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet pyritään tunnistamaan ja ohjaamaan henkilöt tarvittavien palveluiden piiriin. Tilapäistä suojelua saaville tarjotaan myös tarvittaessa tartuntatautien seulontatutkimuksia sekä rokotuksia.Kokouksessa on lisäksi tarkoitus hyväksyä neuvoston yleisnäkemys direktiivistä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Suomi tukee yleisnäkemyksen hyväksymistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle esteettömyysdirektiivin toimeenpanosta. Esityksen vaikutusarviot ovat laadukkaat, mutta lain soveltaminen kaipaisi tarkennuksia.Esityksen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta säätämällä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä. Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden toiminta yhteiskunnassa helpottuu, kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä.Esityksen vaikutuksia on arvioitu kattavasti ja melko hyvin. Etenkin yritysvaikutuksia on arvioitu monesta näkökulmasta, mikä on ansiokasta. Vaikutusarviot ovat kokonaisuutena laadukkaat, mutta esityksessä on epäselviä kohtia, joita tulisi selostaa tarkemmin. Esimerkiksi direktiivin soveltamista koskevat lievennykset vaatisivat lisäselvitystä. Esteettömyysdirektiivin vaatimuksista tullaan antamaan myöhemmin yhdenmukaistettu standardi, mutta tämän standardin ja lain suhdetta ei tarkastella esityksessä.Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esitysluonnoksessa on kuvattu kattavasti yleisellä tasolla esityksestä koituvia hyötyjä vammaisille ja toimintarajoitteisille. Konkreettiset esimerkit auttaisivat hahmottamaan esityksen käytännön merkitystä. Esityksellä on merkitystä myös vanhuksille, joilla voi olla vaikeuksia selviytyä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Esityksessä tulisi arvioida tarkemmin vaikutuksia vanhuksille.  Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy hallituksen esitysluonnokseen tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksesta annetun direktiivin täytäntöönpanoon (STM058:00/2021). Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi