NordenBladet — Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.Konkreettisen sopeutumistyön vauhdittamiseksi osaamista olisi vahvistettava eri organisaatioissa ja julkiselle sektorille olisi lisättävä pysyviä resursseja sopeutumistyöhön. Myös eri kohderyhmille räätälöityä ja helposti saavutettavaa tietoa tarvitaan sopeutumistyön vauhdittamiseksi.Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset huomioitava entistä paremminSopeutumistoimia tulee arvioinnin mukaan tarkastella sekä toimialoittain että eri alat poikkileikkaavasti.”Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvät riskit ja niihin varautuminen tulee myös nivoa kiinteäksi osaksi erilaisia yhteiskunnallisia riskejä ja kehityspolkuja arvioivia laajempia tarkasteluja. Samalla olisi huolehdittava siitä, että sopeutumiskyky vahvistuu.” sanoo arviointihanketta johtanut professori Mikael Hildén SYKEstä.Sopeutumisessa tulisi ottaa entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset eli se, miten muualla tapahtuvat muutokset esimerkiksi lämpötilassa, sateisuudessa tai tuulisuudessa vaikuttavat kansainvälisten ketjujen välityksellä lopulta Suomeen. Heijastevaikutusten hallinnan parantamiseksi on tärkeää vahvistaa sopeutumiskysymysten käsittelyä mm. kauppa-, finanssi-, kehitysyhteistyö- ja turvallisuuspolitiikan alueilla.Ilmastonmuutos muuttaa merkittävästi myös yksityisen sektorin toimintaympäristöä. Muutos voi lisätä riskejä, mutta voi toisaalta tarjota myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö sopeutumistoimien kehittämisessä voi tarjota uusia mahdollisuuksia kaikille yhteistyöhön osallistuville.Arviointiraportti antaa myös konkreettisia suosituksia sopeutumistyön vahvistamiseksi:Tehdään nykyistä systemaattisempaa sopeutumissuunnittelua alue- ja kuntatasolla.Selkiytetään aluetason sopeutumistoimien koordinointi.Varmistetaan, että käytettävissä on riittävät korvausmekanismit, jotka kattavat mahdollisten sään ääri-ilmiöiden kohtuuttomat seuraukset.Suunnataan kehitysyhteistyövaroja kehittyvien maiden sopeutumistoimien vahvistamiseen.Tarjotaan tietoa ja työkaluja kuntien ja eri sektorien sopeutumistyön tueksi.Luodaan neuvontapalvelu, joka tukee hillintä- ja sopeutumistoimien muotoilemista ja toteuttamista kunnissa.Osoitetaan sopeutumistyölle korvamerkittyä rahoitusta eri rahoitusohjelmissa.Viedään sopeutumissisältöjä ammatti- ja korkeakoulutuksen koulutusohjelmiin keskeisille aloille sekä täydennyskoulutusohjelmiin.Arvioinnin tuloksia hyödynnetään erityisesti parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) laatimisessa.”Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen haastaa meidät etsimään entistä parempia keinoja varautua ja sopeutua muutoksen moninaisiin seurauksiin. Juuri valmistunut arvio tarjoaa meille hyvät eväät tähän haasteeseen vastaamiseksi lähivuosina”, kertoo KISS2030 valmistelusta vastaava Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta johti Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja siihen osallistui tutkijoita ja asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tyrsky-Konsultointi Oy:sta. Hankkeessa järjestettiin useita työpajoja eri ryhmille ja toteutettiin kysely kunnille yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Suomessa edistynyt viime vuosina, mikä näkyy eri hallinnonalojen lainsäädännössä ja strategioissa. Strategiset tavoitteet olisi nyt vietävä laajasti käytäntöön lisäämällä konkreettisia toimenpiteitä sekä sektorikohtaisesti että alue- ja kuntatasolla. Näin todetaan 26. elokuuta julkaistussa kokonaisarviossa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan edistymisestä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.Organisaatioiden hiilineutraaliudelle ja vapaaehtoisille päästökompensaatioille ei ole ollut täysin vakiintuneita määritelmiä ja kriteerejä. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa luodaan pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjille ja tuottajille.”Tarvitsemme vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisäännöt, jotta kuluttajat saisivat luotettavaa ja vertailtavaa tietoa yritysten ja tuotteiden todellisista ilmastovaikutuksista. On myös yritysten etu, että päästöjen hyvittämisestä viestimiselle on selkeät ja läpinäkyvät käytännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimassa Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on jo kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty uusia ilmastokestäviä ratkaisuja.”Rahoittamiemme yli 100 hankkeen joukossa on myös hankkeita, joissa tuotetaan uutta tietoa ja työkaluja kotimaisten vapaaehtoisen päästökompensaation kehittämiseksi. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi hiljattain julkaissut hiilikompensaatioinfo.fi -palvelun. Lisäksi osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa kehitetään myös vapaaehtoisia hiilimarkkinoita. Olen tyytyväinen, että nyt käynnistyvä yhteishankkeemme täydentää tätä kokonaisuutta”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Vapaaehtoisella päästökompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys, julkisyhteisö tai kuluttaja kumoaa päästöjensä ilmastohaitan vähentämällä tai sitomalla kompensoitavia kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän toisaalla. Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Kompensaatioita käyttävien yritysten ja kuluttajien saattaa olla haastavaa arvioida tarjottujen kompensaatiopalveluiden laatua ja luotettavuutta.Pelisäännöt päästökompensaatiopalveluiden käyttäjilleNyt luotavat pelisäännöt auttavat esimerkiksi yrityksiä määrittämään oman ilmastoväittämänsä ja sen, miten esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteeseen päästään hyödyntämällä päästökompensaatiopalveluja.Hankkeessa:
•    luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille, kuten hiilineutraalius ja nettonolla ja ohjeistetaan, mitä niiden saavuttamiseksi vaaditaan
•    määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Ohjeistuksen pääkohderyhmä on ilmastoväittämiä esittävät ja vapaaehtoisia päästökompensaatioita käyttävät organisaatiot. Lisäksi tehdään tiivis ohjeistus kuluttajille siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ostaessa ilmastoväittämällä markkinoituja tuotteita. Hankkeen toteuttaa Gaia Consulting oy yhdessä useamman yrityksen kanssa.Päästökompensaatioiden sääntely kehittyy myös kansainvälisesti. Esimerkiksi EU:ssa valmistellaan sääntelyä kestävien hiilenkiertojen sertifikaateista syksyllä. Ohjeistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kehitys.Mitä tapahtuu seuraavaksi?Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmäkuuleminen. Pelisäännöt päästöjen vapaaehtoiselle kompensoinnille valmistuvat tammikuussa 2023.

Ilmastoväittämien esittämisen suosio on kasvanut viime vuosina. Yritykset myös hyödyntävät ilmastoväittämiä, kuten hiilineutraaliutta markkinoidessaan tuotteita, joiden päästöt on hyvitetty. Hyvän kompensaation käytäntöjen toteutuminen onkin suurelta osin päästökompensaatiopalveluiden käyttäjien varassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.Avustuksen myönteiset ympäristövaikutukset näkyvät erityisesti pitkällä aikavälillä. Kaukolämpöverkossa virtaavan veden lämpötilan laskeminen enintään 90 celsiusasteeseen mahdollistaa uusien lämmönlähteiden, kuten hukkalämpöjen, aurinkoenergialla tuotettujen lämpöjen ja geotermisen energian, tehokkaamman hyödyntämisen. Keskipitkällä aikavälillä yhä suurempi osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa ilman hiilidioksidipäästöjä tuottavaa polttamista, kun kaukolämpöverkon tai sen osan lämpötilaa voitaisiin laskea.Avustuksen hakeminenAvustusta voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta arviolta lokakuusta 2022 alkaen. Avustuksen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin erikseen.Avustusta voi saada kaikkiin asuinrakennuksiin, eli sitä voivat hakea myös pientalojen ja vuokratalojen omistajat. Kiinteistön on sijaittava alueella, jossa laitteiston uusiminen edistää kaukolämpöverkon lämpötilan laskemista.Avustusta voi saada kustannuksiin, jotka syntyvät kaukolämpölaitteistojen poistamisesta ja korvaamisesta laitteistoilla, joiden kaukolämmön tuloveden lämpötila on enintään 90 celsiusastetta. Myös samassa yhteydessä lämmitysjärjestelmän tasapainotuksesta ja säädöstä syntyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia.Avustuksen hakemisen yhteydessä hakijan täytyy toimittaa selvitys toimenpiteistä sekä kaukolämpöverkon haltijan todennus sijainnista.Avustuksen määräPientaloihin 2 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden sekä 500 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Rivitaloyhtiölle 3000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 1 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.Asuinkerrostaloyhtiölle 4 000 euroa lämmönvaihdinlaitteistoa kohden ja 2 000 euroa tasapainotettua ja säädettyä järjestelmää kohden.ARA järjestää uudesta avustuksesta kiinnostuneille webinaarin 20.9.2022 klo 14 Teams Live -alustalla. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 15.9. saakka. Ilmoittautuminen ARAn 20.9. webinaariin.LisätietojaJyrki Kauppinen
rakennusneuvos
p. 029 525 0122
[email protected]Tiedustelut avustuksen hakemisesta
Sini Sirén
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0832
[email protected]Kari Lappalainen
ylitarkastaja, ARA
p. 029 525 0801
[email protected]
 

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen avustuksista asuinrakennusten kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi vuosina 2022 ja 2023. Avustuksella vauhditetaan vihreää siirtymää ja lisätään huoltovarmuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.”Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri. Luontokadon pysäyttäminen vaatii monipuolisia toimia, myös aktiivisia luonnonhoitotöitä, kuten ojien tukkimista ja paahdealuiden avaamista. Uusi tuki kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden ennallistamisella, kunnostuksella tai hoidolla voidaan parantaa niiden tilaa kustannustehokkaasti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Asetuksen mukaan ELY-keskus vastaa ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden järjestämisestä ja toteutuksen valvonnasta yksityisen maanomistajan mailla. Toiminta perustuu aina maanomistajan hakemukseen tai suostumukseen. Suoran rahallisen tuen sijaan ELY-keskus suunnittelee ja toteuttaa kohdekohtaisesti esimerkiksi puuston käsittelyn tai ojien tukkimisen. Viranomaisen rooli toimenpiteiden toteuttajana on tärkeä kannuste tuen hakemiselle, sillä maanomistaja ei hyödy tuesta taloudellisesti.Asetuksen valmistelussa on arvioitu, että tukea myönnettäisiin vuosina 2022–2027 noin 500 metsäkohteen kunnostamiseen ja noin 10 000 suohehtaarin ennallistamiseen. Positiivisten luontovaikutusten lisäksi tehtävät toimenpiteet voivat parantaa kohteiden virkistyskäyttöarvoja.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelun ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.

Valtioneuvosto on tänään antanut uuden luonnonhoitoa tukevan asetuksen. Tuki kohdistuu metsiin, soihin ja muihin puustoisiin elinympäristöihin, ja sitä käytetään Helmi-elinympäristöohjelman kohteille. Vastaava tukiasetus perinnebiotooppien hoitoon hyväksyttiin vuonna 2020. Asetus tulee voimaan 8.9.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista lähes kolmasosa (28 %) ei palauta tarpeettomia tai vanhentuneita lääkkeitä apteekkiin. Naiset vievät lääkejätteet apteekkiin selvästi miehiä ahkerammin. Vuodenvaihteessa 2021–2022 HSY:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 002 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä. Nuorilla eniten petrattavaaNuoresta ikäryhmästä (16–30-vuotiaat) 14 % heittää lääkkeet ensisijaisesti sekajätteeseen ja 4 % viemäriin. Nuoret myös säilyttävät käyttämättä jääneitä lääkkeitä muita enemmän kotona ja palauttavat niitä vähiten tunnollisesti apteekkiin. Taustalla voi vaikuttaa se, että nuorimmalla ikäryhmällä tietoisuus lääkkeiden ja kemikaalien oikeasta hävitystavasta oli muita ikäryhmiä alempi. Lisäksi 16–30-vuotiailla korostuivat hävittämiseen ja kierrättämiseen liittyvät kielteiset kokemukset, kuten kokemus työläydestä ja vaikeudesta.–    Ympäristön kannalta on tärkeää, että käyttämättömien tai vanhentuneiden lääkkeiden vieminen apteekkiin kuuluisi ihan jokaisen rutiineihin. Nuorten tietoisuutta oikeanlaisen hävittämisen helppoudesta ja tärkeydestä olisi hyvä lisätä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner.Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kehittämispäällikkö Taina Nystén nostaa esille, että viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu lääkejäämien poistamiseen. –    Suomessa kaikki ihmisten tai eläinten terveydenhoidosta ja kotitalouksista peräisin oleva lääkejäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina ja pienikin päästö voi aiheuttaa haittaa ympäristössä. Lääkejätteiden aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi eliöissä havaittavat hormonaaliset ja käyttäytymishäiriöt. Päästöt voivat myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä. Siksi vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi palauttaa apteekkiin, sanoo kehittämispäällikkö Nystén.Lääkkeiden palauttaminen apteekkiin on helppoaSuomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkejätteitä voi helposti palauttaa ilman sen suurempaa asiointitarvetta. Matkaa lähimpään apteekkiin kaupunkialueella asuvalla suomalaisella on keskimäärin kaksi kilometriä. Apteekeissa henkilökunta opastaa tarvittaessa, miten ja mihin lääkkeet voi jättää.Viidettä kertaa järjestettävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa jälleen suomalaisia palauttamaan vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin. Tänä vuonna halutaan innostaa etenkin nuoria hävittämään lääkkeet oikeaoppisesti. Samalla kampanja muistuttaa väärin hävitettyjen lääkkeiden kuormituksesta ympäristölle. –    Huoli vesistöistämme ja Itämerestä on suuri. Tavoitteenamme on, että jatkossa jokainen suomalainen palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin. Kestävien elämäntapojen avulla voimme suojella ympäristöämme, sukupolvelta toiselle, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Kaiku, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, Lääketeollisuus ry, Orion, Oriola, Pihlajalinna, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE (kampanjan asiantuntija), Tamro, Yliopiston Apteekki ja ympäristöministeriö.Muistilista: Näin hävität lääkkeet oikeaoppisesti1. Mitä lääkkeitä apteekkiin tulee palauttaa?Palauta apteekkiin käytetyt lääkelaastarit, kiinteät ja nestemäiset lääkkeet, inhalaattorit, tabletit ja kapselit sekä tuubit, joissa on vielä lääkettä.2. Miten lajittelen lääkkeet?Ota tabletit ja kapselit pois pakkauksistaan ja laita ne irrallaan läpinäkyvään pussiin. Läpipainopakkauksessa olevia tabletteja ja kapseleita ei tarvitse irrottaa folioliuskasta. Laita voiteet, aerosolit ja inhalaattorit ilman ohjelippua pussiin. Taita lääkelaastarin liimapinnat vastakkain ennen pussiin laittoa. Jätä nestemäiset lääkkeet alkuperäiseen pulloonsa, ja laita nämä erilliseen pussiin.Irrota ohjelippu muovi- ja pahvipakkauksista, ja lajittele jätteet. Lajittele nämä aina erikseen:Jodipitoiset lääkkeet alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Sytostaatit alkuperäispakkauksessa erilliseen pussiin.Ruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna. Astia voi olla esimerkiksi pullo tai purkki. Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.Elohopeakuumemittarit erilliseen pussiin.3. Mitä ei tarvitse palauttaa?Esimerkiksi perusvoiteita, ravintolisiä tai luontaistuotteita ei tarvitse palauttaa apteekkiin. Ne kuuluvat sekajätteeseen.LisätietojaLääkkeetön Itämeri -verkkosivut
Facebook: Lääkkeetön Itämeri
Twitter: @Vieapteekkiin
Instagram: laakkeeton_itameri

Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin. Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.”Tämä vuosi on näyttänyt, kuinka tärkeää Suomen energiaitsenäisyyden vahvistaminen ja Venäjän fossiilisesta energiasta irtautuminen on. Vahvistamme hajautettua ja omavaraista energiantuotantoa, jotta voimme turvata suomalaisten energiansaannin. Näin globaalit kriisit eivät heittele energian hintaa ja saatavuutta. Se on yksi tärkeä painopiste myös ympäristöministeriön talousarvioesityksessä. Erityisen huomion kohteena ovat nopeat lupakäsittelyt vihreän siirtymän hankkeille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Vihreän siirtymän hankkeille nopeammat lupakäsittelytVihreän siirtymän investointeja vauhditetaan ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostamalla. Tietyille uusiutuva energiaa, vähähiilistä vetyä, teollisuuden sähköistämistä, hiilidioksidin talteenottoa koskeville hankkeille on tarkoitus antaa väliaikainen etusija vuoden 2025 loppuun asti aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä. Myös vihreän siirtymän kannalta keskeiset valitusasiat käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027. Tämän vuoksi aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.Kotitalouksien energiaremontteihin tukeaAsuinrakennusten, erityisesti kerros- ja rivitalojen energia-avustuksiin esitetään 70 miljoonaa euroa. Summalla tuetaan myös matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä. Öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut suosittu, mutta EU-rahoituksen täsmentymisen myötä sitä myönnetään jatkossa hieman harvemmalle. Määräraha tarkentuu, kun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman muutos päivitetään talousarviokäsittelyssä. Öljylämmityksestä luopumista tuetaan edelleen korotetulla kotitalousvähennyksellä vuosina 2022­-2027.Kunnille tukea ilmastosuunnitelmien laatimiseenIlmastolakia on määrä muuttaa syksyllä 2022 niin, että kunnille tulisi velvollisuus laatia ilmastosuunnitelmat. Vuoden 2023 ympäristöministeriön budjettiesityksessä varataan 2,8 euroa suunnitelmien laatimisen tueksi.Ravinteiden kierrätystä tehostetaanRavinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanoa jatketaan. Esitetyllä 31 miljoonan euron määrärahalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään 3,3 miljoonaa euroa.Panostukset metsien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen jatkuvatToimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämien kansallisten sitoumusten toimeenpano käynnistetään. Lisäksi toteutetaan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa.Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, asumisneuvonta laajeneeValtion asuntorahastosta tuetaan asuntorahoitusta. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille esitetään myönnettäväksi määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita esitetään myönnettäväksi enintään 25 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetään 1 950 miljoonaa euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia sata miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi 120 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.Asumisneuvonnan laajentamiseen esitetään 4,3 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa. Kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.”Kriisiajat koettelevat erityisen pahasti yhteiskunnan huono-osaisten tilannetta. Asunnottomuuden poistaminen on tärkeä toimi, joka osaltaan vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se edellyttää sekä riittävää asuntorakentamista että asunnottomille kohdennettua asumisneuvontaa”, Ohisalo sanoo.Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittelyHallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 30.8.−1.9. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 19. syyskuuta.Ympäristöministeriön vuoden 2023 talousarvioehdotus (pdf)Valtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi)Lisätiedot:kaikkien sähköpostit muotoa [email protected]Heikki Sairanen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 456 4662Ympäristönsuojelu
Leena Ylä-Mononen
ylijohtaja
p. 0295 250 023Rakennettu ympäristö
Laura Valkonen
Erityisasiantuntija
p. 0295 250 304Luontoympäristö
Minna Torkkeli
Johtava asiantuntija
p. 0295 250 377Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksen valmistelu
Timo Tähtinen
talouspäällikkö
p. 0295 250 306

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.

Lähde: ym.fi