NordenBladet — Ympäristöministeriö on nimittänyt Juha Kaakisen selvittämään, miten tavoite asunnottomuuden poistamisesta voidaan saavuttaa. Hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuus halutaan puolittaa kuluvan vaalikauden aikana ja poistaa vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomuus on vähentynyt, mutta tavoite on edelleen vaikea.Suomi on Euroopan maista ainoana onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuun. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan vailla asuntoa oli 3 948 yksin elävää. Käynnissä olevan asunnottomuusohjelman aikana asunnottomuus on vähentynyt, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Koronapandemian pelättiin lisäävän esimerkiksi häätöjen määrää, mutta niin ei käynyt. Vuonna 2020 asunnottomuusluvut laskivat 5,6 prosenttia ja vuonna 2021 yhdeksän prosenttia. Aikaisemman asunnottomuusohjelman aikana laskua saatiin 2–5,1 prosenttia.– Asunto on ihmisen perusoikeus, ja on kestämätöntä, että Suomen kaltaisessa vauraassa ja hyvinvoivassa maassa se ei toteudu kaikille. Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja, riittävän sosiaaliturvan ja asumista tukevia palveluita. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta emme selvästi ole tehneet vielä riittävästi, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo huomauttaa.Tammikuun 2023 loppuun mennessä valmistuva selvityshenkilön valmistelema esitys tarkastelee konkreettisia toimenpiteitä, joita asunnottomuuden poistaminen edellyttää, ja eri tahojen roolia työssä. Selvityshenkilö Juha Kaakinen on aiemmin toiminut Y-Säätiön toimitusjohtajana ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjelmajohtajana.– Suomen erityisiä vahvuuksia asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet vahva poliittinen yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä toimijoiden laajapohjainen yhteistyö. Näiden vahvuuksien avulla asunnottomuuden pysyvä poistaminen on täysin mahdollista ajankohtaisista haasteista huolimatta, Kaakinen toteaa.Taloudelliset ongelmat lisäävät asunnon menettämisen vaaraaEtenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla, joille myös asunnottomuus keskittyy, asumisen hinta aiheuttaa ongelmia erityisesti pienituloisille ja erityisryhmille. Asunnottomuuden luonne on muuttunut siten, että yhä useammin asunnottomuus liittyy taloudellisiin ongelmiin, ja riski koskee yhä useampaa.Asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä taloudellisista syistä johtuvaa asunnon menettämistä. Ympäristöministeriön lakiesitys parantaisi asumisneuvonnan saatavuutta, ja kunnat ovat palkanneet tänä vuonna jo 23 uutta neuvojaa.– Asumisneuvonnalla voidaan auttaa elämänhallinnan kanssa. Sillä pystytään estämään viheliäinen kierre, jossa taloudelliset ongelmat johtavat asunnottomuuteen, joka osaltaan syventää taloudellisia ongelmia. Valtion myöntämällä lisärahoituksella voidaan varmistaa, että kunnat voivat tarjota maksutonta asumisneuvontaa jatkossakin, Ohisalo korostaa.Koska syyt asunnottomuuden taustalla ovat moninaisia, tarvitaan myös sosiaalipalveluja ja erikoistuneita asumispalveluita. Sote-palveluilla on iso merkitys etenkin siinä, että asunnon saanut asunnottomuudesta kärsinyt pystyy säilyttämään asunnon.Asunnottomuuden yhteistyöohjelmasta on tekeillä arviointi, mutta jo nyt tiedetään, että kunnat ja kaupungit ovat entistä tiiviimmin sitoutuneet toimiin.– Kuntiin on kertynyt hyvää monialaista osaamista, jonka säilymisestä pitää huolehtia, kun sote-palvelut nyt siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Ongelmaa ei voi ratkaista ilman tiivistä yhteistyötä kuntien eri sektoreiden, järjestöjen ja valtion kesken, ministeri Ohisalo alleviivaa.Hallituksen asuntopolitiikkaa koskevissa kirjauksissa tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kiinnittää erityistä huomiota asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisryhminä nuoriin ja maahanmuuttajiin.LisätiedotHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]Tuula Tiainen
erityisasiantuntija
p. 0295 250 295
[email protected]Juha Kaakinen
selvityshenkilö
p. 050 670 88

Ympäristöministeriö on nimittänyt Juha Kaakisen selvittämään, miten tavoite asunnottomuuden poistamisesta voidaan saavuttaa. Hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuus halutaan puolittaa kuluvan vaalikauden aikana ja poistaa vuoteen 2027 mennessä. Asunnottomuus on vähentynyt, mutta tavoite on edelleen vaikea.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ministeri Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme pysäyttää luontokadon. Inhimillinen toiminta on monin tavoin riippuvaista luonnon monimuotoisuuden tilasta. Esimerkiksi maatalouden tuottavuus, lähiluonnon vaikutukset kansanterveydelle ja luontoon liittyvät matkailumahdollisuudet tuovat parantuessaan takaisin euroja, joita on laitettu luonnon tilan parantamiseen,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoittaa.Näkökulma-kirjoitus ympäristöministeriön verkkosivuilla

Ministeri Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että Euroopan unionin luonnon tilan parantamista koskeva aloite edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisia satsauksia, mutta komission arvion mukaan se maksaa itsensä reilusti takaisin. Hallitus katsoo, että luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yritysten, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden rakennetun ympäristön ilmastotyötä edistäviä hankkeita on avustettu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman neljällä hakukierroksella yhteensä jo 13,6 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa järjestetään vielä ainakin kaksi hankehakukierrosta, joista seuraava alkaa ympäristöministeriössä 17.10.2022. Business Finlandin 3. haku on auki vielä lokakuun loppuun asti.Ympäristöministeriö ja Business Finland tiedottavat​​​​Business Finland avustaa vientiin tähtääviä hankkeita – 3. hankehaku auki 31.10. asti​​​​Business Finlandin tuella on käynnistynyt jo 17 vientiin tähtäävää hanketta, ja niille avustusta on myönnetty yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Hankkeista neljä on yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä co-innovation hankkeita, jotka koostuvat kuuden tutkimuslaitoksen ja 14 yrityksen hankkeista. Yksittäisiä yritysprojekteja on käynnissä 13. Business Finlandin parhaillaan käynnissä oleva hankehaku päättyy 31.10.2022.Business Finlandin avustamissa hankkeissa tutkitaan muun muassa miten betonin päästöt voidaan puolittaa ja miten tietomallin avulla on mahdollista ohjata automaattisesti matalapäästöistä infrarakentamisen työkoneparvea. Useat hankkeet kehittävät datapohjaisia menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat rakennusalan systeemistä muutosta vähähiiliseksi.Hankkeissa muun muassa kehitetään menetelmiä, joilla organisaatiot voivat hallita toimitusketjujensa hiilidioksididataa ja tunnistaa missä ympäristövaikutusten pienentämisen potentiaali on suurin. ​​​Hankkeissa myös tutkitaan toimintamalleja ja mittaristoja, joilla alue- ja rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä voidaan ohjata. Digitaalisten työkalujen, kuten niin sanotun digitaalisen kaksosen, tuella tehostetaan materiaalien ja energian käyttöä ja tuetaan alan kehittymistä teollisen rakentamisen suuntaan.Ympäristöministeriö avustaa myös vain Suomessa toimivien toimijoiden hankkeita – 3. hankehaku alkaa 17.10.2022Ympäristöministeriö on tähän mennessä rahoittanut 29 hanketta, ja niille avustusta on myönnetty yhteensä noin 2,1 miljoona euroa. Hankkeita ovat toteuttamassa monet yritykset, kunnat, oppilaitokset ja järjestöt. Ympäristöministeriön seuraavat hankehaut ovat käynnissä 17.10.2022–11.11.2022 ja 6.2.2023–3.3.2023.Ympäristöministeriön avustamissa hankkeissa muun muassa kehitetään menetelmiä ja työkaluja, joilla alueet ja kunnat voivat ottaa ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen paremmin huomioon kunnan toiminnassa ja johtamisessa. Hankkeissa myös tutkitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, kuten savea ja puumateriaalin elinkaarta, sekä tehostetaan kiinteistöjen energiajärjestelmiä ja kehitetään työkaluja rakentamisen elinkaaren aikaiseen päästölaskentaan.Hankkeiden avulla rakennustuotteiden päästövaikutukset saadaan aiempaa paremmin suunnittelijoiden ja rakennuttajien käyttöön. Yhdessä hankkeessa luodaan laskuri, jolla taloyhtiöt voivat selvittää oman hiilijalan- ja kädenjälkensä sekä lisätä tietoa asumisen ilmastovaikutuksista. Mukana on myös rakentamisen kiertotaloutta edistäviä hankkeita.Avustetut hankkeet esittäytyvät ohjelman tilannehuoneessaOhjelmassa avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman verkkosivujen tilannehuoneessa. Sieltä saa kuvaa myös hankkeiden tavoitteista, aikataulusta ja potentiaalista vähentää rakennetun ympäristön päästöjä. Hankekortteja lisätään palveluun koko ajan.Hankkeet esittäytyivät myös 4.10. järjestetyssä seminaarissa, jonka tallenne on katsottavissa verkossa.Avustetut hankkeet ohjelman tilannehuoneessaSeminaaritallenne 4.10.2022: Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankkeet esittäytyvät (Youtube.com)Lisätietoja ohjelmasta KIRAilmasto-sivustolla​​​​​​​

Yritysten, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden rakennetun ympäristön ilmastotyötä edistäviä hankkeita on avustettu Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman neljällä hakukierroksella yhteensä jo 13,6 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa järjestetään vielä ainakin kaksi hankehakukierrosta, joista seuraava alkaa ympäristöministeriössä 17.10.2022. Business Finlandin 3. haku on auki vielä lokakuun loppuun asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäyttöpäätösten digitalisaatio ja siihen liittyvät lainsäädännön ja tietoinfrastruktuurin uudistukset ovat ajankohtaisia myös muualla kuin meillä Suomessa. Jotta muiden parhaista käytänteistä ja suunnitelmista voidaan ottaa oppia Suomessa tehtävälle muutokselle, ympäristöministeriö on selvittänyt rakennetun ympäristön digitalisaation tilannetta muutamassa Euroopan maassa.Ympäristöministeriö on tutkinut rakennetun ympäristön digitalisaation kehitystä valikoiduissa verrokkimaissa. Tarkoituksena on ollut kerätä tietoa ja oppeja vastaavan muutoksen toteuttamiseksi Suomessa.”Tällä hetkellä Suomi on verrokkimaihinsa nähden jäljessä alueidenkäytön ja rakentamisen digitalisaation kehityksessä. Kaikki verrokkimaat ovat päätyneet kehittämään kansallista, keskitettyä ratkaisua. Muutamassa maassa sellainen on jo käytössä. Poikkeuksena on Saksa, jolla on erilainen, osavaltiopohjainen ratkaisu”, toteaa Ryhti-hankkeen ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen ympäristöministeriöstä.Suomessa on päädytty edistämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää keskitetyn ja hajautetun mallin yhdistelmänä eli hybridimallilla. Tällaisessa niin sanotussa peilatussa järjestelmässä tietojärjestelmä saa tiedon kuntien järjestelmistä automaattisesti rajapintojen avulla.Verrokkimaissa kansalliset tiedonhallinnan ratkaisut alueidenkäytölle ja rakentamiselleKaikissa vertailumaissa on tunnistettu tarve kansalliselle alueidenkäytön ja rakentamisen tiedonhallinnalle. Tämä sisältää kansallisesti määritellyt sanastot, koodistot ja tietomallit. Lisäksi kaikissa maissa on toteutettu tai toteutetaan parhaillaan kansallinen tietovaranto, -järjestelmä tai -palvelu. Toteutukset poikkeavat hieman toisistaan, mutta yleisin on valtakunnallinen tietovaranto maankäyttöpäätöksille ja näihin liittyville tiedoille sekä varantoon yhdistetyt erilaiset palvelut.Yhdenmukaisten määrittelyiden ja tiettyjen teknisten ratkaisujen käyttöön velvoitetaan lainsäädännöllä. Kansallisten vähimmäisvaatimusten ja ohjeistuksen lisäksi kunnat ja muut toimijat voivat tehdä asioita muutoin haluamallaan tavalla. Yleistä on kuitenkin, että esimerkiksi maankäytön suunnitelmat on tuotettava kansallisten määrittelyiden mukaisessa tietorakenteessa ja julkaistava kansalliseen järjestelmään.Esimerkiksi Tanskassa maankäyttöä ja rakentamista säädellään rakennuslailla (byggelove) ja kaavalailla (planlove). Tanskassa on jo käytössä kansallinen kaava- tai suunnittelutietovaranto PlanData. Kunnilla on velvollisuus laatia kaavat kansallisen mallin mukaan ja saattaa tiedot kansalliseen tietovarantoon.Myös Alankomaissa on käytössä maankäytön kansallinen digitaalinen palvelu DSO (Digitaal Stelsel Omgevingswet). Se ei ole yksi suuri tietojärjestelmä, vaan pikemminkin kokoelma yhteentoimivia lakeja, säännöksiä, sopimuksia, standardeja, tietoja ja lähteitä, jotka ovat järjestelmällisesti kytketty toisiinsa. Kaavatiedot viedään valtakunnalliseen kaavatietopalveluun Ruimtelijkeplannen.nl.Ympäristöministeriön vuonna 2020 tekemässä selvityksessä analysoitiin valittujen verrokkimaiden asiantuntijahaastatteluita, lakeja ja teknisiä dokumentteja. Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat valikoituvat tarkasteluun erityisesti yhteiskunnallisten samankaltaisuuksiensa, esimerkiksi suunnittelukäytänteiden, vuoksi sekä tiedossa olevien, osin jo toteutettujen toimenpiteiden valossa. Näiden lisäksi ministeriö on erikseen selvittänyt myös Saksan, Ranskan ja Viron tilannetta.Lainsäädäntöä ja muita ulkomailla käytettyjä keinoja on kuvattu tarkemmin Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset -hankkeen loppuraportissa.Seuraavassa Ryhti-infossa, keskiviikkona 12. lokakuuta klo 13–14 Juhana Rautiainen kertoo lisää rakennetun ympäristön kansainvälisestä digikehityksestä.

Maankäyttöpäätösten digitalisaatio ja siihen liittyvät lainsäädännön ja tietoinfrastruktuurin uudistukset ovat ajankohtaisia myös muualla kuin meillä Suomessa. Jotta muiden parhaista käytänteistä ja suunnitelmista voidaan ottaa oppia Suomessa tehtävälle muutokselle, ympäristöministeriö on selvittänyt rakennetun ympäristön digitalisaation tilannetta muutamassa Euroopan maassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan sekä hyvinvointialueille siirtymäaikaa jätehuollon järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuessa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli niin sanottu sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen.Ulosmyyntiraja tarkoittaa, kuinka suuri osuus kunnallisen jätehuoltoyhtiön liikevaihdosta saa tulla palveluiden myynnistä markkinoille ilman, että jätehuoltoyhtiö menettää kunnan sidosyksikköasemansa. Sidosyksikköaseman menetys tarkoittaa, ettei kunta voi tilata jätepalveluita kunnalliselta jäteyhtiöltä ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Muutoksen tavoitteena on laajentaa kuntien jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota jätehuollon palveluita markkinaehtoisesti.Lisäksi jätelakiin lisättäisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea (ns. sote-uudistus) koskevaan uudistukseen liittyvä siirtymäsäännös. Sen mukaan kunnat olisivat edelleen vastuussa hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä vuoden 2025 loppuun saakka.Siirtymäsäännös olisi tarpeen vastuiden selkiyttämiseksi ja jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa sote-palveluiden yhteydessä syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi pääosin kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin järjestää jätehuollon ennen siirtymäajan umpeutumista, jos ne ilmoittavat asiasta kunnalle vähintään 6 kuukautta ennen jätehuollon järjestämisen aloittamista.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2023.

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan sekä hyvinvointialueille siirtymäaikaa jätehuollon järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.Ryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, sekä useat ryhmän jäsenet korostivat sitä, että parlamentaarista sitoutumista ilmastotyöhön tarvitaan.”Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii määrätietoisia toimia useiden vaalikausien yli. Johdonmukaisuus on tärkeää siksikin, että kunnat, yritykset ja sijoittajat tekevät kasvavissa määrin investointeja, jotka edellyttävät ennustettavaa toimintaympäristöä”, Ohisalo painotti.Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä alusti seurantaryhmälle ilmastovuosikertomuksesta, joka annetaan eduskunnalle lokakuun lopussa. Ilmastovuosikertomus kuvaa vuosittain ilmastotyön etenemistä ja tavoitteissa pysymistä. Ryhmä kuuli lisäksi ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen näkemyksiä ja arvioita Suomen ilmastotoimista. Ollikainen korosti, että ilmastopolitiikan perspektiivi on säilytettävä energiakriisinkin keskellä.Ryhmä totesi, että sen tulisi työssään keskittyä niihin teemoihin, joissa on suurin tarve lisätoimille ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti maankäyttösektori ja hiilinielujen rooli, liikenteen päästöt, luontokadon ja ilmastonmuutoksen liittymäpinnat, ilmastotoimen oikeudenmukaisuus sekä akuuttina energiakriisi ja sen vaikutukset ilmastotoimiin nousivat keskustelussa esiin.Eduskuntapuolueista koostuva ryhmä seuraa kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Lisäksi ryhmä keskustelee tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista. Parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä vahvistamaan Suomen ilmastotavoitteiden pitkäjänteistä toteuttamista (ym.fi)LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 0295 250 091
[email protected]ov.fiJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan parlamentaarisen seurantaryhmän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]
 

Ilmastopolitiikan parlamentaarinen seurantaryhmä aloitti keskiviikkona työnsä katsauksella hallituskauden ilmastotoimiin sekä ilmastovuosikertomukseen. Seurantaryhmä korosti eduskuntapuolueiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä sekä tukeutumista tutkittuun tietoon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoittaa ympäristöministeriön Näkökulma-kirjoituksessa, että ilmastomielessä paras toimi, jonka Suomi ja EU voivat tehdä, on pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja jatkaa vihreää siirtymää irti fossiilisista polttoaineista: ”Vuoto ei tule tekemään tyhjäksi kansainvälisiä ilmastotavoitteita, mutta omalta osaltaan tekee ilmastokriisistä vielä hivenen akuutimman. Tämä on vaarallinen esimerkki siitä, millaista tuhoa ihmiskunnalle ja koko planeetalle voi aiheuttaa, kun ilmastopäästöt valjastetaan aseeksi”. ”Nord Streamin kaasuputkista tuskin tulee koskaan virtaamaan kaasua Saksan tai muun Euroopan tarpeisiin. Se voi hetkellisesti aiheuttaa Keski-Euroopalle ongelmia, mutta pitkällä aikavälillä irtaantuminen Venäjän energiasta on hyväksi koko maanosan energiaitsenäisyyden kannalta”, ministeri jatkaa. ”Jos haluaa hahmottaa mittaluokkaa vuotojen vaikutuksille, sitä voi suhteuttaa Suomen ilmastopäästöihin: Kaasuputkivuodon vaikutus voi vastata suuruusluokaltaan 20 vuoden vaikutusajalla tarkasteltuna lähes 80 prosenttia Suomen vuoden 2020 kasvihuonepäästöistä, jos uutta kaasua ei enää vuoda pois putkesta. Metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä paljon hiilidioksidia nopeammin, joten vaikutus laimenee ajanjakson siitä pidentyessä”, Ohisalo korostaa.Kaasuputkivuodoilla ei tämänhetkisten arvioiden mukaan ole vaikutusta Itämeren tilaan laajemmin. Vuodoissa vapautuva metaani ei juuri liukene veteen ja vuotojen vaikutukset ovat paikallisia.“Bornholmin saaren ympäristössä vaikutukset ovat tietenkin kielteisiä merieliöstölle: esimerkiksi kalat, merinisäkkäät ja linnut joko pakenivat paikalta tai menehtyivät. Kun kaasuvuoto loppuu, vesieliöt voivat palata alueille, eikä metaani enää vaikuta niiden elinolosuhteisiin”, Ohisalo kirjoittaa.Kirjoitus kokonaisuudessaan ympäristöministeriön verkkosivuillaLisätietojaHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]

Ympäristöministeriö on ollut kaasuvuotoihin liittyen yhteydessä Ruotsin, Viron ja Tanskan viranomaisiin, ja päivittäistä yhteydenpitoa jatketaan edelleen. Toimivaltaiset Ruotsin ja Tanskan viranomaiset tutkivat kaasuvuodon syytä. Myös Suomessa tilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla.Valtioneuvosto hyväksyi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) istunnossaan 8.7.2022. Osana päätöksentekoa linjattiin lisätoimista, joilla edistetään hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä hiilineutraaliuden saavuttamisesta Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Yhtenä lisätoimena päätettiin, että metsäkadon ja ilmastopäästöjen minimoimiseksi käynnistetään rakentamista ja pellonraivausta koskeva maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön johdolla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi on 30.9.2022 – 30.11.2023. Toimeksiannon mukaan työryhmä lähettää laatimansa lakiesitysluonnoksen lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla eli viikolla 14. Työryhmä toteuttaa riittävän valmistelun niin, että esitys rakentamisen ja pellonraivauksen sisältävästä maankäytönmuutosmaksusta on mahdollista antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2023.Työryhmän muita tehtäviä ovat: arvioida maankäyttömaksun erilaisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia, tunnistaa mahdollisia muita keinoja metsänkadon aiheuttamien ilmastopäästöjen minimoimiseksi, huolehtia vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa,huolehtia yhteyksistä ja johdonmukaisuudesta toimeksiantoon kytkeytyvien muiden strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden kanssa sekä huolehtia viestinnästä.Työryhmän rinnakkaispuheenjohtajina toimivat luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöneuvos Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä. Työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja oikeusministeriön asiantuntijoista. Työryhmän asettamispäätösMuualla palvelussamme:
Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus

Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli perjantaina lokakuun lopussa julkaistavasta uudesta ilmastovuosikertomuksesta sekä selvityksistä ja lisätoimista hiilinielujen vahvistamiseksi.Ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan hallituksen ilmastovuosikertomusta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuun loppupuolella. Ilmastovuosikertomus kuvaa vuosittain ilmastotyön etenemistä ja tavoitteissa pysymistä. Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 päästövähennykset on mitoitettu niin, että Suomen metsät ja maankäyttösektori sitoisivat hiilidioksidipäästöjä 21 miljoonaa tonnia vuonna 2035.Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jonka toimilla tähdätään kolmea miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavaan nieluvaikutukseen. Samalla sovittiin myös lisätoimista ja selvityksistä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman täydentämiseksi ja nielukehitykseen vastaamiseksi. Ministerityöryhmä sai näiden etenemisestä katsauksen.Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta selvityksen, jossa tarkastellaan syitä, jotka ovat nielujen pienentymisen taustalla, ja mitä se tarkoittaa EU:n LULUCF-velvoitteen näkökulmasta. Selvitys valmistuu marraskuun lopulla, ja ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä tarkastelee selvityksen pohjalta tarvittavia lisätoimia.  Vuoden 2023 maaliskuun loppuun mennessä tehdään myös metsälain arviointi ja selvitetään, miten metsälaissa voidaan edistää hiilinielun kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.Parhaillaan valmistelussa on myös uusi, vuoteen 2035 ulottuva kansallinen metsästrategia, jonka yhdeksi tavoitteeksi asetetaan hiilinielun ylläpitäminen ja kasvattaminen sekä ilmastotavoitteiden edistäminen. Esitys metsästrategiaksi on lähdössä pian lausuntokierrokselle.Hallituksen esitys metsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi annettiin eduskunnalle 19. syyskuuta. Hiilensidontaa edistävien luonnonhoitotoimien rahoitukseen esitetään merkittävää, yli kymmenen miljoonan lisärahoitusta. Sen lisäksi metsäkadon minimoimiseksi valmistellaan maankäytön muutosmaksu, jonka valmistelutyö on käynnistynyt.Ministerityöryhmä myös kuuli yhteenvedon ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksesta, jossa käsiteltiin energiakriisiä ja vihreä siirtymää. Pöydän keskusteluissa korostettiin, että lyhyen aikavälin toimet eivät saa syrjäyttää pitkän ajan ilmastotoimia vihreän siirtymän edistämiseksi.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli perjantaina lokakuun lopussa julkaistavasta uudesta ilmastovuosikertomuksesta sekä selvityksistä ja lisätoimista hiilinielujen vahvistamiseksi.

Lähde: ym.fi