NordenBladet — Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla on kunnostettu 3930 hehtaaria eri elinympäristöjä ja suojeltu 3200 hehtaaria soita.Helmi-ohjelmassa parannetaan heikentyneiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Kohteina ovat lintuvedet, suot, metsät, perinneympäristöt sekä pienvedet ja rannat. Helmi-ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen.Isoimpia ennallistamiskohteita ovat olleet suot, joita on ennallistettu 2000 hehtaaria. Metsiä on hoidettu lähes 400 hehtaaria, mikä on sisältänyt niin lehtojen ja paahdeympäristöjen kuin lajikohteidenkin hoitoa. Lisäksi kulotuksia on tehty noin 750 hehtaarilla.  Arvokkailla lintuvesillä tavoitteena on kokonaisvaltainen kunnostus; tänä vuonna kunnostukset on saatu valmiiksi kolmella kohteella: Vihdin Vanjärvellä, Rantasalmen Vaahersalonlammella ja Kuopion Keskimmäisellä ja Likolammella. Kaikkiaan erilaisia hoito- ja kunnostustöitä on tehty 41 lintuvesikohteella. Aktiivista linnustonhoitoa on tehty myös maa- ja metsätalousministeriön ohjaamassa SOTKA-hankekokonaisuudessa. SOTKA-vieraspetohankkesssa on pyydetty linnustolle haitallisia vieraslajeja supikoiraa ja minkkiä 420 pyytäjän voimin 73 Natura-alueella. Suojelualueverkoston ulkopuolelle on perustettu tai rakenteilla kaikkiaan 39 SOTKA-lintukosteikkoa ja uusia suunnitelmia on valmiina tai viimeistelyssä 27 kappaletta. Kiinnostus kosteikkojen perustamiseen on ollut suurta. Lisäksi SOTKA-levähdysaluehankkeessa on saatu 17 uutta linnuston muuttolevähdysaluetta.Pienvesien kunnostus on myös edennyt hyvin. Purouomia on kunnostettu useita kilometrejä ja kalojen kulkua haittaavia vaellusesteitä on poistettu 186 kappaletta. Rantaluonnon, kuten hiekkarantojen ja dyynien, työkohteita on valmistunut jo 18 kappaletta. Pienvedet, kuten lähteet, purot ja merenrannikon kuroutuneet lahdet, eli fladat ja kluuvit, ovat pienuudestaan huolimatta merkittäviä monimuotoisuuskohteita. Puroilla ja fladoilla on myös suuri merkitys kalaston kannalta. Helmi-ohjelmassa on kuluneen vuoden aikana kunnostettu myös 437 hehtaaria perinneympäristöjä. Uusia kohteita on saatu pysyvään hoitoon joko maatalouden ympäristösopimuksin tai luonnonsuojelulain mukaisella tuella 323 hehtaaria. Perinneympäristöt ovat uhanalaisimpia luontotyyppejämme.Myös kunnat ja järjestöt ovat ottaneet Helmi-ohjelman omakseen: käynnissä on 102 Kunta- ja Järjestö-Helmi –avustusta saanutta kunnostus- ja hoitohanketta ympäri maata, Kemiönsaarelta Rovaniemelle saakka. Uusi avustushakukierros on parhaillaan käynnissä.Tehdyt mittavat 27 000 hehtaarin sekä 130 purokilometrin luontoinventoinnit ja yli 400 valmistunutta hoito- ja kunnostussuunnitelmaa varmistavat, että työt jatkuvat aktiivisesti kaikissa elinympäristöissä. Helmi-ohjelma on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohjelma. Helmi-ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt.

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla on kunnostettu 3930 hehtaaria eri elinympäristöjä ja suojeltu 3200 hehtaaria soita.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi. Lausua voi 11.11.2022 saakka Lausuntopalvelussa.Asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2024.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutuksetRakentamislakiesityksen 38 §:n mukaan rakennuksen ilmastoselvityksen laadinnassa olisi käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Ilmastoselvitysasetuksessa säädettäisiin tarkemmin tästä yhtenäisestä menetelmästä rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennalle Suomessa. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Ilmastoselvitys olisi esitettävä rakennuslupaa haettaessa.Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää on kehitetty osana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa vuodesta 2016, ja sen testaamiseen ovat osallistuneet kymmenet eri rakennushankkeet ympäri maata. Asetusluonnos oli ensimmäisellä lausuntokierroksella kesällä 2021, jonka jälkeen siihen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia.Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotalouttaRakentamislakiesityksen 39 §:n mukaan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet olisi luetteloitava rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta. Luetteloinnista syntyvä materiaaliseloste olisi rakentamisluvan liite, joka sisältäisi asetusluonnoksen mukaiset tiedot rakennuksen osista, materiaaleista ja materiaalien alkuperästä. Nämä tiedot syntyvät pääosiltaan jo ilmastoselvitystä tehtäessä, mutta erillinen materiaaliseloste palvelisi ilmastotavoitteiden lisäksi rakentamisen kiertotalouden ohjausta. Selosteesta olisi hyötyä myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa.Hiilijalan- ja kädenjälkitiedot ovat saatavilla rakentamisen päästötietokannassaSekä ilmastoselvitystä että materiaaliselostetta varten tarvittavat tiedot rakennuksen osista saataisiin ehdotuksen mukaan rakennuksen tietomallista tai kustannuslaskennassa käytettävästä määräluettelosta. Tiedot rakennuksen eri osien hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä ja materiaalisisällöstä saadaan jatkossa joko kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta tai rakennustuotteen ympäristöselosteesta. Ympäristöministeriö ja Syke julkaisivat kaikille avoimen ja maksuttoman rakentamisen päästötietokannan alkuvuonna 2021.Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Lausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestäLausuntopyyntö: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen materiaaliselosteestaLisätietoa:Matti Kuittinen
Rakennusneuvos
p. 0295 250 268
[email protected] 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi. Lausua voi 11.11.2022 saakka Lausuntopalvelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopäästöjen vapaaehtoista kompensaatiota voidaan toteuttaa eri tavoin ja välttää päästökompensaation kaksoislaskentaa, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista mukautusten tekemistä valtioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.Hanke ilmastopäästöjen vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskennasta on valmistunut. Selvityksessä tutkittiin kansallisten ilmastotavoitteiden ja vapaaehtoisen kompensaation kaksoislaskentaan liittyviä periaatteellisia, teknisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.Suomessa on aloittanut viime vuosina useita yrityksiä, jotka tarjoavat päästökompensaatiopalveluita. Hyvän päästökompensaation kriteerit on julkaistu ympäristöministeriön sivuilla ja yksi kriteereistä on kaksoislaskennan välttäminen. Tuore selvitys keskittyy yhteen kaksoislaskennan muodoista, ns. kaksinkertaiseen hyväksilukuun. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä päästöjä kompensoiva yritys että valtio, jonka alueella kompensointi tapahtuu, laskevat vähennyksen hyväkseen. Kaksoislaskennan välttämisen tarve on aiheuttanut epäselvyyttä vapaaehtoisen päästökompensaation markkinoilla.Huomio ilmastoväittämiin ja hillintäkeinoihinSelvityksen tulosten perusteella kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja muut organisaatiot voivat esimerkiksi esittää, että kotimaassa toteutetun hankkeen avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Pelisääntöjen luominen ilmastoväittämien esittämiselle on käynnissä valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa.Toinen vaihtoehto yrityksille välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen tavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi ja biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin. Mahdollisuutena on myös ostaa kaksoislaskennan välttäviä kompensaatioyksiköitä kansainvälisiltä markkinoilta, jos yritys ei halua toimia Suomen ilmastotavoitteiden puolesta.EU-lainsäädäntö ei mahdollista mukautusta jäsenmaan hiilidioksidipäästöjen laskentaanPariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet valtiot ovat velvollisia raportoimaan päästönsä ja hiilinielunsa YK:lle. Lisäksi Suomi ja muut EU:n jäsenmaat raportoivat tiedot EU:n komissiolle, ja niitä velvoittaa EU-lainsäädäntö.Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei mahdollista niin sanottujen vastaavien kansallisten mukautusten tekemistä. Kansallisessa mukautuksessa valtio tekisi muutoksia omaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tai sitoutuisi ylittämään kansallisen tavoitteensa yrityksen tai organisaation hillintätulosta vastaavalla määrällä.”Selvityksemme mukaan kaksinkertainen hyväksiluku voidaan välttää jo tänään osallistumalla Suomen ilmastotalkoisiin ilmastotekoväittämillä tai tukemalla hankkeita, jotka eivät vielä sisälly Suomen tavoitteisiin ja laskentaan. Vastaavien mukautusten osalta tilanteen selkeytyminen vie aikaa”, kertoo konsultti Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupilta.Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden näkökulmasta kansallisten mukautusten mahdollisuudet ovat erilaisia kuin useimpien muiden Pariisin sopimuksen osapuolten. EU:n ilmastotavoitteita seurataan kollektiivisesti Pariisin sopimuksessa. Suomen näkökulmasta Pariisin sopimusta tärkeämpiä ovatkin EU-tason raportointi- ja tilinpitosäännökset päästöjen laskennassa, kun kyseessä on vapaaehtoinen kompensointi.Päästökompensaatioyksiköiden tulisi olla luotettaviaSelvityksessä huomautetaan, että pidemmällä aikavälillä EU-lainsäädännön kehittyessä vastaavia mukautuksia tulisi tehdä vain aidosti lisäisille ja tarkkaan lasketuille hillintätuloksille. Muuten vaarana on, että tehdyt vastaavat mukautukset voivat vaikeuttaa isäntämaan tavoitteen saavuttamista ja vaatia ylimääräisiä ilmastotoimia.”Tällä hetkellä kotimaisten hankkeiden tuottamia maankäyttösektorin päästökompensaatioyksiköitä pidetään niin epävarmoina, että vastaavia kansallisia mukautuksia ei olisi muutenkaan mahdollista tehdä niiden osalta. Ennakkotietojen perusteella Suomen hiilinielut ovat myös muuttumassa päästölähteeksi, joten valtiolla on yhä vähemmän mahdollisuuksia ottaa riskiä siitä, että yritysten vapaaehtoinen kompensointi kilpailisi kansallisten toimien kanssa maankäyttösektorilla”, arvioi erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriö on luomassa pelisääntöjä päästöjen kompensaatiolle. Projektissa luodaan määritelmät yritysten ilmastotavoitteille ja määritellään käytettäville päästökompensaatioille tarkemmat kriteerit. Pelisääntöjen avulla voidaan parantaa alan luotettavuutta ja välttää kaksoislaskentaa. Projektin tulokset julkaistaan helmikuussa 2023.Vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin liittyvät erityiskysymykset –selvityksen on toteuttanut S. Laininen Law yhdessä Perspectives Climate Groupin, Gaia Consultingin ja Sun Innovationsin kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.LisätietojaVille Laasonen
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
0295 250 250
[email protected]Lotta Heikkonen
Johtava asiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
0295 162 074
[email protected]Hanna-Mari Ahonen
Senior Consultant
Perspectives Climate Group GmbH
040 768 1099
[email protected]Jenni Laininen
Toimitusjohtaja
Laininen Law Oy
050 377 2685
[email protected]

Ilmastopäästöjen vapaaehtoista kompensaatiota voidaan toteuttaa eri tavoin ja välttää päästökompensaation kaksoislaskentaa, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista mukautusten tekemistä valtioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.Kiljavan sairaala Nurmijärvellä ja Anjalan kartano Kouvolassa suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Kiljavan tuberkuloosiparantola on arkkitehti Jussi Paatelan 1936–1938 suunnittelema funktionalistinen kokonaisuus. Paatela on Suomen tunnetuimpia 1900-luvun sairaala-arkkitehtejä. Rakennusperintölailla suojeltuun alueen ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat sairaalarakennus, ali- ja ylilääkärien talot, hoitajien asuntola, henkilökunnan rivitalo, lämpövoimala ja pesula sekä ylilääkärin savusauna.Valtakunnallisesti merkittävä Anjalan kartano sijaitsee Anjalankoskella, Kouvolassa. Suojelupäätös koskee kartanon päärakennusta, puistoa, kahta viljamakasiinia ja väentupa Tammelaa. Kartanolla on merkitystä rakennushistorian, erityisten ympäristöarvojen sekä rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Erityisen autenttisena on säilynyt kartanon päärakennus.Yleistiedoksianto Anjalan kartanon suojelusta.Kiljavan sairaalaa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 17.6.2019, Dnro UUDELY/800/2018.Anjalan kartanoa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 21.5.2019, Dnro KASELY/1164/2018.Lisätietoja Satu Eronen    
asiantuntija
0295 250 180 
[email protected]

Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lainsäädäntöön useita muutoksia, jotka koskevat terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakia sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia.  Vesihuoltolaitosten velvoitteesta tarkkailla raakaveden laatua säädettäisiin tarkemmin. Talousveden laatua koskevat ajantasaiset tiedot olisi jatkossa esitettävä verkossa käyttäjäystävällisessä muodossa. Vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkaalle pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja, ja asiakkaan olisi välitettävä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille tulisi uudet, koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja kaikille veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille markkinavalvonta. Muutoksella pyritään varmistamaan, ettei tuotteista liukene talousveteen haitallisia aineita.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi erityisesti, jotta pystyttäisiin torjumaan Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointi koskisi ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia ovat mm. sairaalat, hotellit, uimahallit ja kylpylät sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmaiden on tuotava direktiivin määräykset osaksi omaa lainsäädäntöään 12.1.2023 mennessä. Hallituksen esitysluonnoksen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Hallituksen esitysluonnos valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa ja johtamassa ohjausryhmässä ja sen viidessä alatyöryhmässä. Ohjausryhmässä olivat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksiLisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet, markkinavalvontalaki: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]

Hallituksen esitys EU:n juomavesidirektiivin kansallisesta toteutuksesta ottaa huomioon koko talousveden tuotantoketjun raakavedestä hanaan asti. Tärkein tavoite on turvata talousveden laatu. Toimeenpano toisi muutoksia useaan eri lakiin. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle. Nyt käynnistyvissä hankkeissa tutkitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja, kehitetään keinoja tehostaa uusiokäyttöä ja etsitään keinoja pidentää rakennusten ja materiaalien elinkaarta. Hankkeissa tuotetaan myös uusia työkaluja, joilla sekä suunnittelijat että rakennushankkeiden tilaajat ja toteuttajat voivat arvioida hankkeiden ilmastovaikutuksia. Uusia keinoja etsitään myös työmaiden logistiikan ja materiaalihukan vähentämiseen. Erityisen ajankohtaisia ovat hankkeet, joissa tehostetaan rakennusten energiankulutusta, edistetään energiaremontteja ja toisaalta arvioidaan keinoja vaikuttaa rakennusten ylikuumenemiseen.Avustettavat hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjettiAalto yliopisto: Kevytsavi 1.1 – Teolliseen talonrakennukseen optimoitu vähähiilinen komposiittimateriaali, 53 024 euroa (kokonaisbudjetti 132 561 euroa)RIL ry.: RIL-julkaisu: Puukerrostalon elinkaarisuunnittelu. Tilaajan yleisohje, 18 000 euroa (kokonaisbudjetti 45 000 euroa)Tampere University Assessing and Mitigating Summertime Overheating in Affordable Housing (SEASON), 21 313 euroa (kokonaisbudjetti 53 284 euroa)Spolia Design Oy: Uudelleenkäyttöprosessin kehittäminen pientalohankkeessa, 24 000 euroa (kokonaisbudjetti 60 000 euroa)TA-Asumisoikeus Oy: Kerrostalo energiamurroksen vauhdittajana, 581 600 euroa (kokonaisbudjetti 1 454 000 euroa)Vatajankoski Oy: Tutkimus uimahallien päästövähennyspotentiaalista, 51 600 euroa (kokonaisbudjetti 129 000 euroa)Julkisivuyhdistys – JSY ry: JUKO-Ohjeistokansion tarkistus ja täydentäminen uusilla ja merkittävästi päivitettävillä osioilla, 7 950 euroa (kokonaisbudjetti 26 500 euroa)Työmaapalvelut Express Oy: Dataohjattu työmaalogistiikka vähähiilisyyden tietolähteenä, 108 068 euroa (kokonaisbudjetti 270 170 euroa)Sorvimo Optimointipalvelut Oy: SorviCO2, 42 064 euroa (kokonaisbudjetti 105 160 euroa)KTI Kiinteistötieto Oy: KTI Skenaariotyökalu olemassa olevan kiinteistökannan ilmastovaikutusten vähentämiseen, 52 657 euroa (kokonaisbudjetti 131 643 euroa)Action Energy Finance Oy: Digitaalisen energiaprojektimarkkinapaikan pilotointi taloyhtiö- ja isännöintikentässä, 39 968 euroa (kokonaisbudjetti 99 920 euroa)Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy: Rakennusosien uudelleenkäyttäminen rakennushankkeissa, 51 000 euroa (kokonaisbudjetti 128 000 euroa)Sitowise Oy: Maapörssi Smart Site, 40 000 euroa (hankkeen kokonaisbudjetti 100 000 euroa)COfLOW Oy: Toimintamalli hiilineutraaleihin asuinkerrostalohankkeisiin, 37 200 euroa (kokonaisbudjetti 93 000 euroa)LVI-numero Oy: Talotekniikkatuotteiden ympäristötietojen ylläpitäminen tuotetietorekistereissä ja hyödyntäminen koko liiketoimintaketjussa, 78 400 euroa (kokonaisbudjetti 196 000 euroa)Risain Oy: Rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tukevan uudelleenkäyttöä tehostavan palvelun, työkalujen ja toimintamallin kehittäminen, 74 000 euroa (kokonaisbudjetti 185 000 euroa)Malax kommun: Hållbara, energieffektiva byggnader som främjar cirkulär ekonomi – från processbeskrivning till förverkligande, 22 200 euroa (kokonaisbudjetti 55 500 euroa)D.O.F. tech Oy: Rakennusten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskenta/analysointiohjelma energialaskennan yhteyteen, 105 200 euroa (kokonaisbudjetti 263 000 euroa)”Parasta hankkeissa on, että teemat ovat monipuolisia”, toteaa ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall. ”Kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitaankin monipuolisia keinoja vaikuttaa alan päästöjen vähentämiseen. Hankkeista saadaan uutta tietoa myös monelle eri kohderyhmälle; sekä suunnittelijoille, rakentajille että kiinteistöjen omistajille.”Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma on nyt puolivälissä. Seuraava ympäristöministeriön avustushaku aukeaa 17.10.2022.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa ja 4.10. seminaarissaYmpäristöministeriön ja Business Finlandin ensimmäisissä hankehauissa avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi verkossa ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Käynnissä olevat hankkeet esittäytyvät myös 4.10. järjestettävässä seminaarissa, johon voi osallistua paikan päällä ympäristöministeriön tiloissa Helsingissä tai striimin välityksellä. Seminaariin voi ilmoittautua maanantaihin 3.10. saakka.Kirailmasto.fi: Ojelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessaKirailmasto.fi: 4.10. seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminenKirailmasto.fi: Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset​​​​​​​

Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta 18 rakennetun ympäristön ilmastotyötä vauhdittavalle hankkeelle. Rahoitus on myönnetty Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman toisesta hankehausta. Ensimmäisestä hankehausta on jo aiemmin myönnetty rahoitusta 11 hankkeelle. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, S. A. Bovalliuksen säätiö ja ympäristöministeriö”Olen äärimmäisen iloinen Tahinsuon suojelusta. Helmi-ohjelmassa aiomme suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella olemme suojelleet ohjelman avulla jo liki 15 000 hehtaaria, ja työ jatkuu. Elinympäristöjen tuhoutuminen on luontokadon merkittävin ajuri, mutta määrätietoisella luonnonsuojelutyöllä voimme kääntää kehityksen suuntaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Bovallius-säätiölle luonnonsuojelualueen perustaminen on myönteinen lopputulos keväällä alkaneelle prosessille. Suojelualueen perustaminen on ollut säätiön tavoitteena jo vuosien ajan, siksi ELY-keskuksen yhteydenotto alkuvuodesta oli erittäin mieleinen. Säätiön arvoja tämä toteuttaa mitä parhaimmin. Luonnonsuojelualueen perustamista juhlistetaan keväällä 2023”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti.   Tahinsuo on laaja keidassuo. Pienten Tahinlampien pohjois- ja länsipuolella suo on hyvin karu ja harvapuustoinen tai puuton. Suotyyppeinä alueella esiintyy muun muassa keidasrämettä, kuljunevaa ja lyhytkorsinevarämettä. Kukkarojärven puoleinen osa sekä Peiposjärventien eteläpuoli ovat samantyyppisiä, valtaosin karujen rämeiden ja nevarämeiden vallitsemia suoalueita.Eteläosalla esiintyy pienialaisesti myös rehevämpiä suotyyppejä, kuten saranevaa sekä sarakorpea. Keidassoille tyypillisesti kankaan laidoilla vallitsevat isovarpu- ja tupasvillaräme.Luonnonsuojelualueen rajaukseen sisältyy myös suon reunametsiä ja kangasmetsäsaarekkeita. 
Tahinsuo kuuluu soidensuojelun täydennysehdotukseen, joka käsittää suoluonnon monimuotoisuudelle valtakunnallisesti merkittäviksi luokiteltuja suoelinympäristöjä. Alue kuuluu myös yleiskaavan ja maakuntakaavan suojelukohteisiin. Alueen virkistyskäyttö, kuten marjastus sienestys, retkeily- ja hiihtoreittien käyttö ja hiihtäminen, on sallittua alueella jatkossakin. Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.LisätietojaTiina Hämäläinen
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
p. 0295 024 112
[email protected] Mia Sarpolahti
toimitusjohtaja
S. ja A. Bovalliuksen säätiö
p. 040 635 3532
[email protected]Esa Pynnönen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 525 0386
[email protected]

Etelä-Savon ELY-keskus ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö ovat sopineet Tahinsuon suojelusta. Tahinsuo on pääosin luonnontilainen, laaja keidassuo. Pieksämäen kaupungin taajaman läheisyydessä sijaitseva suoalue suojellaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Uusi luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan noin 161 hehtaaria. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt EU:n elpymisrahoituksella yhteensä 435 400 euroa kahdelle maakunnan liitolle ja viidelle kunnalle vihreän siirtymän investointihankkeita tukeviin selvityksiin, suunnitteluun ja kaavoitukseen.Maakuntien liitoille myönnettiin avustusta maakuntakaavoitusta tukeviin selvityksiin. Satakuntaliiton hankkeessa selvitetään erilaisten vihreän siirtymän investointien edellyttämiä kaavaratkaisuja. Etelä-Pohjanmaan liiton selvityksessä kartoitetaan teollisen kokoluokan aurinkoenergia-alueita.Kunnille myönnettiin avustusta vihreän siirtymän investointihankkeiden kaavoitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin. Investointihankkeet koskevat esimerkiksi merituulivoimaa, kaukolämmön kalliovarastointia, aurinkovoimaa ja biokaasua. Yksi avustettavista kuntahankkeista on kahden kunnan alueelle sijoittuva selvitys kiertotalousalueen jatkokehittämisestä.Hakijat painottavat hakemuksissa, että avustukset vauhdittavat vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista ja auttavat kaavoituksen etenemistä suunnitellussa aikataulussa. Vihreän siirtymän investointihankkeiden suunnittelu vaatii usein monialaista asiantuntijuutta, jota kunnat ja maakunnat voivat avustusten turvin hankkia.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Avustukset perustuvat vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioon sekä vuoden 2022 talousarvioesitykseen.Toukokuun lopussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin miljoona euroa. Rahat ovat peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksen saaja, hanke ja avustussumma:Satakuntaliitto: Selvitys vihreän siirtymän hankkeista Satakunnan maakuntakaavassa 2050, 42 000 euroa​​​​​​​Etelä-Pohjanmaan liitto: Selvitys aurinkoenergia-alueista Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa, 21 000 euroa​​​​​​​Lappeenrannan kaupunki: Vihreän energian kaavoitushankkeet Lappeenrannassa: Ihalaisen kaukolämmön kalliovaraston asemakaava sekä Kukkuroinmäen ja Konnunsuon vihreän energian osayleiskaava, 87 500 euroa​​​​​​​Iin kunta: Sääskenharjun kiertotalouskeskittymän kaavoitus, 21 000 euroa​​​​​​​Lempäälän kunta: Myllyvainion asemakaavan viranomaiskäsittelyt, 70 000 euroa​​​​​​​Vantaan kaupunki: Vantaan–Tuusulan kiertotalousalueen maankäytön, viranomaistyön ja yritysten yhteistyön kehittäminen sekä toimintojen ja asutuksen yhteensovittaminen, 41 300 euroaKorsnäsin kommun: Korsnäs havsbaserad vindkraft – kommunalt beslutsfattande i havsvindkraftsfrågor, 152 600 euroa

Ympäristöministeriö on myöntänyt EU:n elpymisrahoituksella yhteensä 435 400 euroa kahdelle maakunnan liitolle ja viidelle kunnalle vihreän siirtymän investointihankkeita tukeviin selvityksiin, suunnitteluun ja kaavoitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto toimitti 22.9. eduskunnalle U-kirjelmän luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita. Ehdotetulla asetuksella olisi merkittäviä vaikutuksia luontokadon pysäyttämisessä ja Suomi pitää sen tavoitteita kannatettavina.”Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta luontokato saadaan pysäytettyä niin Suomessa kuin Euroopan unionissa laajemmin. Luonnon tilan parantamista koskeva asetus on komissiolta oikeanlainen aloite luontokadon vakavuus huomioiden ja on tärkeää, että sen tavoitteet auttavat turvaamaan kattavasti eri elinympäristöjä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Euroopan komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi, eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetuksen toimeenpano edellyttää luonnonhoitoa esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä. Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista.Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky palautua yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.Valtioneuvosto suhtautuu kannassaan myönteisesti asetusehdotukseenValtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostamista, ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeiden täydentävien tavoitteiden, velvoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että toimia kohdistetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti kaikille luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisille sektoreille. Alustavan arvion mukaan valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko EU:n kattavia toimia. Valtioneuvosto kuitenkin pitää tarpeellisena tarkastella ehdotuksen sisällön tai yksittäisten säännösehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ehdotuksen koko käsittelyn ajan.Asetuksen ei tule aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontaloudelle, ja ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia on pyrittävä alentamaan erityisesti jäsenmaiden tarkoituksenmukainen liikkumavara turvaamalla.”Asetukseen pitää jäädä riittävästi kansallista liikkumavaraa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvaa luonnon tilaa parantaviin toimiin liittyvää osaamista. Näin voimme toimeenpanna asetusta vaikuttavasti juuri Suomen oloissa”, ministeri Ohisalo sanoo.

Valtioneuvosto toimitti 22.9. eduskunnalle U-kirjelmän luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa asetusehdotuksen tavoitteita ja velvoitteita. Ehdotetulla asetuksella olisi merkittäviä vaikutuksia luontokadon pysäyttämisessä ja Suomi pitää sen tavoitteita kannatettavina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Venäjän hyökkäyssota on tehnyt energia- ja ilmastopolitiikasta entistä vahvemmin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kannattaa jatkaa päättäväisesti ilmastotoimia ja kiihdyttää vihreää siirtymää energiakriisin keskellä, alleviivasi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ilmastotoimia, energiaratkaisuja ja Suomen kokonaisturvallisuutta käsitelleessä infotilaisuudessa.Ohisalo painotti, että halvan fossiilienergian tie on tullut päätökseen; uusiutuva ja päästötön energia on ainoa tapa päästä ulos käynnissä olevasta energiakriisistä ja luoda vakautta myös tulevaisuuteen.”Energian kautta turvallisuuspolitiikka on tullut valtioiden välisistä neuvottelupöydistä osaksi meidän jokaisen arkea. Koko yhteiskuntamme on riippuvainen energiasta. Sillä miten ja millä tuotamme tämän energian ja miten paljon kulutamme energiaa, on vahva kytkös kokonaisturvallisuuteen”, ministeri Ohisalo sanoi.”Energiasiirtymään liittyvät valta-asetelmat lisäävät suurvaltajännitteitä, mikä on nyt nähtävissä. Samalla se, että siirtymä on Suomessa jo pitkällä, suojaa meitä kaikkein vaikeimmilta vaikutuksilta. Vihreän siirtymän tulee olla lähtökohtana ennakoinnissa ja varautumisessa myös tulevaisuuden kriiseihin”, totesi myös vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Vihreää siirtymää edistettävä johdonmukaisesti, kotitalouksien tueksi energiaomavaraisuuslainatOhisalo totesi, että vihreää siirtymää on energiakriisinkin keskellä edistettävä johdonmukaisesti. Uusista toimista ministeri nosti esiin erityisesti energiaomavaraisuuslainan, jolla on tarkoitus edistää kotitalouksien, pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden siirtymää pois fossiilisista energialähteistä. Uusi takausmalli kohdistuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi.”Puhtaat ja energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat monesti pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on monelle taloudellisesti mahdotonta. Tavoitteena on, että lainoja voisi hakea mukaan lähtevistä pankeista jo ensi vuoden alkupuolella”, Ohisalo totesi.Lisäksi Ohisalo totesi uusiutuvan energian tuotannon kasvavan hyvin markkinaehtoisesti, ja hankkeita on liikkeellä niin paljon, että lähivuosina tuulivoimateho tulee lähes tuplautumaan. Luvituksen hidasteita ja esteitä poistetaan valtiovallan toimilla.”Parhaillaan on käynnistynyt selvitys Itä-Suomen tuulivoimatuotannon lisäämiseksi ja kaksi viikkoa sitten hallitus antoi eduskunnalle esityksen vihreiden investointien vauhdittamisesta. Vihreää siirtymää tukevat hankkeet saavat lupakäsittelyssä kiihdytyskaistan.”Akuutissa tilanteessa energiansäästö on kuitenkin paras ja tehokkain tapa suojautua energiakriisin pahimmilta seurauksilta. Monet organisaatiot ovat jo ilmoittaneet lähtevänsä mukaan kansalliseen energiansäästökampanjaan.”Energiansäästö ei voi kaatua vain ihmisten harteille, vaan mukaan tarvitaan niin yritykset kuin julkinen valtakin. Erityisesti valtiolla ja kunnilla on tässä näytön paikka”, muistutti Ohisalo.

Venäjän hyökkäyssota on tehnyt energia- ja ilmastopolitiikasta entistä vahvemmin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kannattaa jatkaa päättäväisesti ilmastotoimia ja kiihdyttää vihreää siirtymää energiakriisin keskellä, alleviivasi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ilmastotoimia, energiaratkaisuja ja Suomen kokonaisturvallisuutta käsitelleessä infotilaisuudessa.

Lähde: ym.fi