NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.Rakennettuun ympäristöön liittyy runsaasti yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jonka tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä. Tietojen tulee olla myös yhteentoimivassa muodossa, jotta alan digitalisaatio voi edetä.Yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että kaikki tietoa käsittelevät tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla. Lisäksi informaation merkitys ei muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö edistää rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuutta etunenässä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmissä ja niiden alaryhmissä on vuodesta 2020 alkaen rakennettu perustuksia tiedon sujuvalle virtaamiselle. Työssä on jo sovittu yhteisistä tietomalleista, sanastoista ja koodistoista sekä luotu yhteistä kokonaisarkkitehtuuria.Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyön tulosten karttuessa on aika vahvistaa entisestään hyvin sujunutta yhteistyötä, jotta työn tuotoksia päästään hyödyntämään ja kehittämään yhä laajemmin.   Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmät ovat semanttinen yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri ja standardisointi, joissa keskustellaan ja sovitaan yhteentoimivuusasioista ryhmän nimen mukaisesta näkökulmasta. Semanttisen yhteentoimivuuden teemaryhmään kuuluu neljä alaryhmää, joissa keskitytään tarkemmin oman substanssialansa yhteentoimivuuden kysymysten työstämiseen: maankäytön suunnitelmat ja päätökset, rakennukset ja rakennelmat, liikenne ja alueet sekä tekniset verkostot.  Ryhmien kokoonpanoa päivitetään, jotta yhteentoimivuustyön vaikuttavuutta voidaan laajentaa ja vahvistaa ryhmien asiantuntijuutta.  Voit liittyä ryhmien työskentelyyn joko osallistujana, jolloin saat kokouskutsut ja pääset osallistumaan aktiivisesti kokousten keskusteluun, tai seuraajana, jolloin saat kokousmuistion tiedoksi käsitellyistä asioista. Osallistumalla pääset vaikuttamaan ryhmien työhön ja tuloksiin, selkeyttämään miten yhteentoimivuustyö vaikuttaa omaan työhösi ja organisaatioosi sekä kuulemaan ensimmäisten joukossa ajankohtaisista asioista. Käyttäjätarpeiden kertominen ja kuuleminen ovat keskeisessä asemassa, jotta tiedon yhteentoimivuustyön tuloksia saadaan vietyä käytäntöön. Osallistuminen on maksutonta ja korvauksetonta, ja työskentelytapa virtuaalinen.   Ilmoittaudu mukaan sinua kiinnostaviin ryhmiin ja vastaa kyselyyn 11.11. mennessä Lisätiedot  [email protected]
​​​​​​​https://ym.fi/yhteentoimivuus 

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Venäjän aloittama sota Ukrainassa on johtanut tilanteeseen, joka on kiihdyttänyt koko Euroopan tarvetta jouduttaa vihreä siirtymää ja irtaantua fossiilisesta energiasta aikaisempaa nopeammalla aikataululla. Tilanteeseen etsitään ratkaisuja niin kansallisesti kuin yhteisesti EU-tasolla.”Jotta onnistumme ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisessä, meidän tulee tukea puhtaita ratkaisuja ja varmistaa ettemme muilla investoinneilla ylläpidä fossiilitaloutta. Kaikki rahavirrat tulee kääntää niin, että ne tukevat vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Vihreä siirtymä avaa myös uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja viennille. Fossiilisesta energiasta luopumiseen vaaditaan nykyisessä maailmantilanteessa entistä enemmän vauhtia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan keskeisistä investointitarpeista vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi pyöreä pöytä keskustelee siitä, miten julkinen rahoitus voi edistää vihreää siirtymää ja millä tavoin oikeudenmukaisuuden eri näkökohdat on huomioitava vihreän siirtymän rahoituksessa.Vihreää siirtymää tuetaan merkittävästi Suomen kestävän kasvun ohjelmalla, jolla edistetään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua ja vauhditetaan siihen tarvittavia uudistuksia ja investointeja.Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista on noin 1,8 miljardia ja kokonaisrahoitus EU:n elpymisvälineen ohjelmista noin 2,6 miljardia euroa nykyhinnoin. Elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta suunnataan puolet vihreään siirtymään. Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen.Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä valmistelee parhaillaan kehittämisehdotuksia siitä, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita sekä samalla edistää kestävää kasvua. Työryhmän väliraportti valmistui maaliskuussa. Työryhmän loppuraportin on määrä valmistua marraskuun lopulla. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.
 LisätietojaJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.Kuntien viranomaiset vastaanottavat Suomessa vuosittain jopa satoja puun pienpoltosta aiheutuvia savuhaittoja koskevia valituksia. Savu aiheuttaa paikallisia terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joiden selvittäminen voi olla haastavaa. Puunpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on kuitenkin sallittua, eikä viranomainen voi puuttua asianmukaiseen puunpolttoon. Viranomaisille on luotu ohje tilanteiden selvittelyä ja puuttumiskynnyksen arviointia varten. Ohjeen tarkoitus on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa. Ohjeen laatiminen on yksi kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimenpiteistä.Savuhaittaa voidaan arvioida sen toistuvuuden, keston ja voimakkuuden perusteella. Savuhaitan arviointityökaluja ovat mm. savuhaitan merkittävyyden arviointimatriisi, savuhaitan seurantapäiväkirja sekä lämmitystä ja puun polttoa koskeva selvityslomake.”Kokemukset savuhaitasta ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää, että viranomaisilla on nyt selkeä ohjeistus tapausten selvittämiseksi. Monet savuhaittatapaukset ratkeavat keskustelemalla ja neuvonnan keinoin sekä eri osapuolia kuulemalla. Vaikeimmissa tapauksissa viranomainen voi tehdä asiasta valituskelpoisen päätöksen”, kertoo erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä.Ohje on laadittu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmiä kuullen. Kirjoitustyön ohjausryhmänä toimi kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Pienpolttoteemaryhmä.Haitat pienemmiksi oikealla tulisijan käytölläSavuhaittojen ehkäisemiseksi tärkeintä ovat puun oikeat polttotavat. Ne vähentävät päästöjä ja säästävät samalla polttopuuta. Tulisijassa kuuluu polttaa ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta, eikä esimerkiksi roskia tai muita jätteitä. Maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa tulisijassa. Jätteille on Suomessa hyvät lajittelumahdollisuudet, ja jätteet tulee toimittaa lajitellen asianmukaisiin jätekeräyksiin. Lisäksi on tärkeää mm. noudattaa oman tulisijan käyttöohjeita, poistaa tuhkat usein ja huolehtia lakisääteisistä nuohouksista. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, nuohoojan tulee tarkistaa ja huoltaa tulisija ja savuhormi ennen käyttöönottoa.Puun polton ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi tulevana talvena ostoenergian hinnan nousun sekä sähkön säästön vuoksi. Ympäristöministeriö on mukana lokakuussa käynnistyneessä Astetta alemmas –energiansäästökampanjassa, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen. Kampanjassa annetaan muun muassa vinkkejä tehokkaaseen puulämmitykseen.”Puun pienpoltto on tärkeä osa keinovalikoimaa, joilla varmistetaan energian riittävyys tänä talvena. Kun puuta poltetaan nyt tavanomaista enemmän, on tärkeää huolehtia, että puuta poltetaan mahdollisimman puhtaasti”, Ohtonen muistuttaa.

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiaministerityöryhmä keskusteli perjantaina 21. lokakuuta toimialojen vähähiilitiekartoista, rakentamisen ilmastovaikutuksia ja kiertotaloutta koskevista uusista asetuksista sekä Egyptissä järjestettävän COP27-ilmastokokouksen tärkeimmistä teemoista.Ministerityöryhmä sai katsauksen toimialojen vähähiilitiekarttojen tilanteesta. Kaikkiaan 14 toimialaa on valmistellut vähähiilitiekartan. Tiekartat ovat luoneet tietoa siitä, millaisia teknologisia, liiketoiminnallisia ja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön liittyviä olosuhteita ja muutoksia tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.Tiekarttatyötä on useilla toimialoilla jatkettu erilaisilla kehittämishankkeilla, jotka luovat pohjaa mahdolliselle tiekarttojen päivittämiselle. Eri toimialoilla on muun muassa otettu käyttöön hiilijalanjälkilaskureita. Keskeiset toimialat ovat myös olleet mukana viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaan liittyvässä hiilikädenjälkityössä. Tiekarttojen toteuttaminen vaatii vakaata investointiympäristöä.Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta osa toimialoista on jo täydentänyt ja päivittänyt tiekarttojaan. Osa on myös laajentanut tarkastelua kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutukset näkyväksiMinisterit kuulivat esittelyn lausuntokierroksella olevista rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotaloutta. Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2024.Päästövähennykset, sopeutuminen ja rahoitus teemoina ilmastokokouksessaMinisterityöryhmä käsitteli myös Suomen valmiustautumista Egyptissä järjestettävään YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Ilmastokokouksessa jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite pysyisi saavutettavissa, tarvitaan etenkin suurilta talouksilta uusia sitoumuksia.Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin.

Ilmasto- ja energiaministerityöryhmä keskusteli perjantaina 21. lokakuuta toimialojen vähähiilitiekartoista, rakentamisen ilmastovaikutuksia ja kiertotaloutta koskevista uusista asetuksista sekä Egyptissä järjestettävän COP27-ilmastokokouksen tärkeimmistä teemoista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 24.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista sekä Montrealin joulukuussa järjestettävään YK:n luontokokoukseen että Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteet YK-kokouksiin. Suomea Luxemburgissa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.”Kansainvälistä työtä ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä jatkaa jännittyneestä kansainvälisestä tilanteesta huolimatta. Samalla luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen on pysäytettävä. Montrealin YK-kokouksessa on löydettävä yhteisymmärrys, jonka avulla luontokato pysäytetään maailmanlaajuisesti. Kokous voi olla samalla tavalla käänteentekevä hetki kuin Pariisin ilmastosopimus oli ilmastotyön kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Montrealin luontokokouksessa (COP15) on tarkoitus tehostaa YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Osapuolet neuvottelevat uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Tavoite on hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää sekä 22 tavoitetta, jotka tukevat päämäärien saavuttamista. Päämäärät ja tavoitteet koskevat muun muassa luonnon monimuotoisuuden suojelua, ympäristölle haitallisten tukien uudelleenkohdentamista, määrällisiä ennallistamistavoitteita sekä geenivarojen käytöstä saatavia hyötyjä.””Tarvitsemme kunnianhimoisia, määrällisiä ja mitattavia tavoitteita tulevalle vuosikymmenelle luontokadon pysäyttämiseksi ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi tarvitsemme luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi tarvitsemme valtavirtaistamista eli luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla yhteiskunnan osa-alueita”, Ohisalo painottaa.Egyptin ilmastokokouksessa (COP27) jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi.”Lämpeneminen on yhä mahdollista hillitä alle 1,5 asteen, mutta nykytoimilla emme ole sillä uralla. Etenkin maailman suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia tavoitteita ja nopeampia ja vaikuttavampia ilmastotoimia”, Ohisalo korostaa.Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin.LisätietojaTerhi Lehtonen
Valtiosihteeri
p. 0295 161 000
[email protected]Montrealin luontokokous (COP15)Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 321
[email protected]Egyptin ilmastokokous (COP27)Marjo Nummelin
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 227
[email protected]

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 24.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista sekä Montrealin joulukuussa järjestettävään YK:n luontokokoukseen että Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteet YK-kokouksiin. Suomea Luxemburgissa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta. Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ilmastolain kokonaisuudistus tuli voimaan heinäkuussa: Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajeni koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisättiin myös nielujen vahvistamista koskeva tavoite.Uutta ilmastolakia täydennetään nyt kuntien ilmastosuunnitelmilla ja ilmastolain muutoksenhaulla. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä sekä parantaa oikeusturvan toteutumista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.”Jo nyt usealla Suomen kunnalla on valtiota kunnianhimoisempi ilmastotavoite, ja uuden lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Kuntien ei ole välttämätöntä tehdä ilmastosuunnitelmia yksin, ja etenkin pienempien kuntien on fiksua tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelman laatimisessa”, kertoo Ohisalo.Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.  Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto.Kunnille laaditaan opas työn tueksiKunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kunnille suunnattua käytännönläheistä opasta tukemaan ilmastosuunnitelman laadintaa. Oppaan on tarkoitus valmistua keväällä 2023. Oppaan on tarkoitus tukea kuntia lain vähimmäisvaatimukset täyttävän suunnitelman valmistelussa, mutta se antaisi samalla tietoa myös kunnianhimoisemman ilmastosuunnitelman valmistelua varten. Muutoksenhakua ilmastolain mukaisista suunnitelmista selkeytetäänHallituksen esityksen mukaan ilmastolakiin lisätään selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Ilmastolaki ei nykyisellään sisällä säännöksiä siitä, miten ilmastolain mukaisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla.Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.

Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta. Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatYmpäristöministeriö on perustanut Yläkemijoen kylämaisemien maisemanhoitoalueen Rovaniemelle. Alue on seitsemäs maisemanhoitoalueiden sarjassa, jolla vaalitaan eri puolella Suomea luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurisesti merkittäviä maisemia. Luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue on perustettu Yläkemijoen joenvarsikylien luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden sekä arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. ”Vaikuttavat näkymät jääkauden muokkaamaan jokilaaksoon sekä joenvarsikylien perinteikäs maaseutumaisema ovat osoitus maisemanhoitoalueen ainutlaatuisesta ja monikerroksisesta historiasta. Merkittävää on, että päätökseen liittyvillä maisemanhoitosuosituksilla maisema-arvoja voidaan vaalia myös tulevia sukupolvia varten. Lämmin kiitos asian valmisteluun osallistuneille paikallisille tahoille vuosia kestäneestä työstä Yläkemijoen kylämaisemien turvaamiseksi ja säilyttämiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta tekivät Viirin osakaskunta, Viirin kyläyhdistys sekä Viirin Viri ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa yhdessä paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vaikuttavissa maisemissa kohtaavat jyrkät jokitörmät ja maaseutuidylliUusi maisemanhoitoalue käsittää Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät noin 12 kilometrin matkalla Kemijokivarressa. Alue sijaitsee jääkauden muotoilemassa jokilaaksossa Kemijoen pohjois- ja eteläpuolilla. Pinta-alaltaan 2302 hehtaarin alue rajautuu luoteessa Tennivaaran lakeen ja kaakossa Vanttauskosken kylään. Maanomistus on lähes kokonaan yksityistä. Yläkemijoen maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Maisemanhoitoalueen perustamisen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, joka kertoo alueen arvoista ja hoidon käytännön toteuttamisesta.Yläkemijoen joenvarsikylien luonto ja maisemat ovat vaikuttavat. Kemijoen etelärannan jyrkät jokitörmät kohoavat paikoin jopa 40 metrin korkuisiksi. Edelleen joenvarsikylien maisemaan kuuluvat eri kehitysvaiheista kertovat tasanteet sekä harjut, rinteet, purot ja raviinit. Kaukomaisemassa erottuvat Kivalojen vaaramuodostumat. Alueen kulttuurimaisema perustuu perinteisen maatalouden synnyttämiin maaseutuympäristöihin sekä 1900-luvun teollisuuden ja vesivoiman muokkaamaan maisemaan. Ennen suomalaisasutusta Yläkemijoen alue oli metsäsaamelaisten pyynti- ja kulkualuetta, joka sijaitsi vilkkaiden kauppareittien varrella. Esihistoriallisista ajoista saakka kalastus on ollut alueella tärkeä elinkeino. Maatalouteen perustuva suomalaisasutus syntyi Yläkemijoelle Viirinkylään 1600-luvun alussa. Edelleen jokivarren maisemaa sävyttävät jyrkästi kumpuilevat rinnepellot ja vanhat niittymaat.Nykyisin kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta merkittävässä asemassa ovat poronhoito ja peltojen viljely rehuksi. Alueella on useita perinnebiotooppeja, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Jälleenrakennusajan rakennukset pihapiireineen ovat säilyneet alueella harvinaisen hyvin. Aikaisemmin ympäristöministeriön päätöksellä on perustettu kuusi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon, Sotkamon Naapurinvaaraan sekä Utsjoen Tenonlaaksoon. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin. 

Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan. Avustuksen jatkuva haku on avattu 18.10., ja sitä voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat
​​​​​​​
Uutta avustusta voidaan myöntää pientaloille, jotka on liitetty maakaasua kuljettavaan siirtoverkostoon. Suomessa arvioidaan olevan noin 4 000 avustuskelpoista kotitaloutta. Tukea voi hakea maakaasua käyttävän kaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä, ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita tai biokaasua tai -öljyä käyttävällä lämmitysjärjestelmällä.”Käsillä oleva energiakriisi alleviivaa, että kalliista ja riskialttiista fossiilienergiasta on irtauduttava nopeasti. Tämä koskee myös koteja. Kotitalouksille tarjolla olevat lämmitystaparemonttituet ovat olleet erittäin suosittuja, ja nyt avustusta on tarjolla myös maakaasulämmityksestä luopuville. Kannustan lämpimästi harkitsemaan, olisiko nyt hyvä hetki vaihtaa oman kodin lämmitys kestävämmäksi, ja selvittämään omaan tilanteeseen sopivin tukimuoto”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Fossiilisesta lämmityksestä pois vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan nyt monin eri tavoin, joten kukin kotitalous voi valita omaan tilanteeseensa ja rakennukseensa parhaiten sopivan tukimuodon useista vaihtoehdoista. Yhteen kohteeseen voi kuitenkin saada vain yhdenlaista valtion tukea.ELY-keskuksen avustuksen lisäksi lämmitysremontteihin on tarjolla kotitalousvähennystä verotuksessa sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energia-avustusta. Jälkimmäistä avustusta on tarjolla myös taloyhtiöille.Avustuksen ehdot pitkälti samat kuin öljylämmityksen vaihtajilleUutta avustusta tullaan myöntämään maakaasulämmityksen vaihtajille pitkälti samoin ehdoin kuin öljylämmityksen vaihtajille. Avustusta voivat hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajat, ja sitä voidaan myöntää uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa. Avustuskelpoisia ovat 7.4.2022 jälkeen syntyneet kustannukset.”Hakijan kannattaa tutustua huolellisesti omaan kiinteistöön parhaiten sopiviin lämmitysratkaisuihin sekä avustuksen hakuohjeisiin. Hakuprosessi sujuu helpoiten, kun hankkii kerralla kaikki tarvittavat liitteet ja tekee hakemuksen sähköisesti Aluehallinnon asiointipalvelussa”, suosittelee ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut reilun kahden vuoden aikana jo yli 25 000 kotitaloutta. Avustushakemuksista on käsitelty tähän mennessä lähes 18 000, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 16 000 hakijaa. Lähes 12 000 pientalon omistajaa on jo vaihtanut lämmityksen ja saanut avustuksen tililleen.Lue lisääAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely -keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus maakaasulämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)​​​​​Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)Lisätietoja medialleMinisterin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 040 8617 204
[email protected]Avustus:
Vesa-Pekka Heikkilä
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 324
[email protected]Fossiilisesta öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen:
Pekka Kalliomäki
rakennusneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 114
[email protected]

Kaasulämmitteisten pientalojen omistajille tarjotaan nyt samankaltaista avustusta, jota öljylämmityksen vaihtajat ovat voineet hakea ELY-keskuksesta kahden vuoden ajan. Avustuksen jatkuva haku on avattu 18.10., ja sitä voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa yritykset, kunnat, yhdistykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistäville hankkeille. Valtionavustusta on haettavana kolme miljoona euroa, ja hakuaika päättyy 11.11.2022.Haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä Vähähiilisen rakennetun
ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.
Avustusta tarjotaan yhteensä seitsemällä hakukierroksella. Käynnissä oleva avustushaku on
ympäristöministeriön kolmas, ja viimeinen haku on tulossa alkuvuodesta 2023.Ympäristöministeriö kannustaa monipuolisiin ja innovatiivisiin hakemuksiinYmpäristöministeriö myöntää avustusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa
kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja hillitä ilmastonmuutosta tai sopeutua siihen rakennetussa
ympäristössä. Hanke voi liittyä esimerkiksi energiatehokkuuteen, rakennusmateriaaleihin,
suunnittelun ja rakentamisen prosessien kehittämiseen tai vaikka kiinteistö- ja rakentamisalan
tietopohjan, osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen.Ympäristöministeriön hakuun voi osallistua mikä tahansa y-tunnuksellinen toimija, jolla on hyviä
hankeideoita vähähiilisen rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Tavoitteena on, että hankkeiden
tulokset ovat avoimesti hyödynnettävissä.Haku on auki 11.11.2022 kello 16.15 saakka.Ympäristöministeriön hankehaun ohjeet ja hakulomakeMonipuolisesti uutta tietoa rakennetun ympäristön ilmastotyöhönVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tuottaa vihreää siirtymää tukevaa tietoa laajasti
kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille, kuten tilaajille, rakennus- ja pääsuunnittelijoille, kaavoittajille ja IT-kehittäjille. Kaikkia toimijoita myös tarvitaan rakennetun ympäristön ilmastotalkoissa.Ympäristöministeriö on kahdella aikaisemmalla hakukierroksella rahoittanut 29 hanketta yhteensä
noin 2,1 miljoonalla eurolla. Käynnissä olevissa hankkeissa muun muassa tutkitaan
rakennusmateriaaleja, kuten vähähiilistä betonia ja luonnonmateriaaleja, kehitetään entistä
tehokkaampia ratkaisuja energiansäästöön, tehostetaan rakennusmateriaalien uusiokäyttöä ja
kierrätystä sekä tehdään uusia hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmiä ja rakennustuotteiden
päästötietokantoja.Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustamiin hankkeisiin voi tutustua ohjelman
verkkosivujen tilannehuoneessa, joka täydentyy uusilla hankekorteilla koko ajan. Sivuilla voi liittyä
myös alan keskustelufoorumina toimivalle Solved-alustalle.Avustetut hankkeet ohjelman tilannehuoneessaLisätietoja ohjelmasta KIRAilmasto-sivustolla ​​​​​​​Lisätietojaympäristöministeriön haku:
Maija Stenvall
Projektikoordinaattori
ympäristöministeriö
p. 0295 25 0354
[email protected]Ohjelman verkostot:
Teemu Lehtinen
Toimitusjohtaja
KIRAHub
p. 040 456 6108
[email protected]Business Finlandin tuet:
Virpi Mikkonen
Account Lead
Business Finland
p. 050 5577 930
[email protected]Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmalla panostetaan lähivuosina 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat ympäristöministeriö ja Business Finland. Business Finland myöntää rahoitusta etenkin vientiä tukeville hankkeille ja ympäristöministeriö kansalliseen tutkimuskehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Facility). Rahoituksen lisäksi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa alustan laajalle toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle. ​​​​​​​

Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa yritykset, kunnat, yhdistykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä muut toimijat voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä edistäville hankkeille. Valtionavustusta on haettavana kolme miljoona euroa, ja hakuaika päättyy 11.11.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka tavoite on antaa etusija vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt ohjeistuksen laatimisen ehdotetun lainmuutoksen soveltamisen tueksi.Ohjeistus on tarkoitettu ensisijaisesti aluehallintovirastoille. Siinä käsitellään myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin liittyviä näkökohtia. Myös ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien hakijat voivat hyödyntää ohjeistusta.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka tavoite on antaa etusija vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt ohjeistuksen laatimisen ehdotetun lainmuutoksen soveltamisen tueksi.

Lähde: ym.fi