NordenBladet — Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita ilmastovuosikertomuksessa.”Päästöjen vähentämisen osalta olemme tiellä kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Ennakkotietojen mukaan Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan”, summaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Suomi alitti taakanjakosektorille asetetun päästökiintiönSuomen kokonaispäästöt, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästöt yhteenlaskettuina, pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 % vuoden 2005 tasoon verrattuna.Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuonna 2021 päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt kasvoivat 4 %. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.Päästöjen kasvun taustalla oli kivihiilen edellisvuotta korkeampi kulutus. Kivihiilen kulutuksen kasvuun vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää sekä maakaasun korkea markkinahinta. Päästökauppasektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet 42,5 % vuodesta 2005.
Taakanjakosektorin päästöt vähenivät noin 3 prosenttia vuonna 2021. Suomi alitti selvästi EU:n Suomelle asettaman päästökiintiön taakanjakosektorille. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä ja maankäytön muutoksia. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna, mutta maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa nettopäästö. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.Muutos lisää painetta sekä päästöjen vähentämiseen että nielujen kasvattamiseen. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Puita hakataan aikaisempaa nuorempana, ja metsien kasvu näyttää samanaikaisesti hidastuneen, mikä voi vaikuttaa hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina.Liikenteen sähköistyminen etenee ennakoitua nopeamminLiikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä ja lähes 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.Vuonna 2021 ajetut kilometrit vähenivät 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Polttoaineen kohonnut hinta vaikuttaa todennäköisesti polttoaineiden kysyntään. Myönteistä on, että uusiutuvien polttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista kasvoi noin kuusi prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä parannus vuoteen 2020 verrattuna.Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen vuoden 2022 jakeluvelvoitteen keventämisestä polttoaineiden hinnannousun hidastamiseksi. Tarkoitus on myöhemmillä jakeluvelvoitteen nostoilla kompensoida jakeluvelvoitteen kevennys.
Autokannan ikä vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöihin. Autokannan uudistumistahti on liian hidas, sillä uusien autojen kauppa käy hitaasti ja sähköautojen saatavuudessa on ongelmia.Maatalouden päästöt pysyivät entiselläänMaatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasollaan. Maatalous laajemmin tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ainoastaan päästöjen lähde, vaan myös hiilinielu. Kestävien viljelykäytäntöjen avulla viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa.Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta. Ministerityöryhmä on linjannut, että Suomen maatalouden huoltovarmuutta pitää vahvistaa tukemalla nopeaa siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Myös ravinneomavaraisuutta tuetaan muun muassa panostamalla ravinteiden talteenottoon. Merkkejä hyvästä kehityksestä on, sillä maatilojen biokaasuntuotanto on lisääntynyt 50 prosentilla vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen.Kuntien ilmastotoimia kiritetään ilmastolain avullaKunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen päästöt ovat laskeneet taakanjakosektorilla 19 prosenttia vuosina 2005–2020, mutta erot kuntatasolla ovat merkittäviä. Kokonaispäästöt ovat laskeneet nopeammin, mutta tahti on kuntien asettamiin tavoitteisiin nähden liian hidas. Kuntien ilmastotyötä on syytä kirittää entisestään.
Ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen mukaan kaikkia kuntia velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa vuoden 2023 alusta alkaen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiin, ja nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään neljäs. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.
 LisätietojaRiikka Yliluoma 
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
[email protected]Magnus Cederlöf
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö 
029 525 0060
[email protected]

Valtioneuvosto antoi torstaina 27. lokakuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästöksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. Yhdyskuntajätevesidirektiivi (1991) koskee yhdyskuntajätevesien keräilyä, käsittelyä ja vesistöön johtamista tavoitteena erityisesti ympäristönsuojelu. Uudella direktiiviehdotuksella pyritään myös hillitsemään ilmastonmuutosta, tehostamaan laitosten energiatehokkuutta sekä edistämään ravinteiden kierrätystä.Direktiivin muutosehdotuksessa esitetään laajennettua tuottajavastuujärjestelmää lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joiden tuotteiden käytön myötä päätyy mikroepäpuhtauksia yhdyskuntajätevesiin. Uusi laajennettu tuottajavastuujärjestelmä velvoittaisi tietyin edellytyksin tuottajat osallistumaan mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua, raportointia ja toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.Yhdyskuntajätevesien käsittelyn energiatehokkuutta olisi parannettava niin, että tavoitteena olisi energianeutraalius vuoteen 2040 mennessä. Osana lakiehdotuspakettia komissio esittää muutoksia myös ympäristönlaatunormidirektiivin vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden luetteloon. Ympäristönlaatunormi kuvaa aineen pitoisuutta, jonka ylittäminen heikentää vesiympäristön tilaa. Osalle nykyisen direktiivin aineista on ehdotettu ympäristönlaatunormin muutosta ja aineluetteloon on ehdotettu yli 20 uutta ainetta, jotka ovat pääasiassa lääkeaineita ja kasvinsuojeluaineita. Nykyisen pohjavesidirektiivin liitteisiin komission esittää lisättäväksi uusia EU-tason ympäristönlaatunormeja muun muassa lääkeaineille ja PFAS-aineille (fluoratut orgaaniset yhdisteet). Direktiivin muutoksen myötä myös pohjavesille esitetään sitovaa ns. tarkkailulistamenettelyä uusille pohjavettä mahdollisesti pilaaville aineille. Tämä merkitsee, että jäsenvaltioilla tulee olla tietty määrä tarkkailupaikkoja, joissa kerätään tietoa uusista vesien tilaa heikentävistä aineista.Lisäksi ehdotuksen mukaan vesien tilan arvioinnissa voitaisiin hyödyntää jatkossa myös kaukokartoitusta ja muita innovatiivisia menetelmiä.  

EU:n komissio julkaisi eilen 26.10. lainsäädäntöehdotuksen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta. Ehdotuksessa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi komissio ehdottaa uusia mikroepäpuhtauksia ja mikromuovien seurantaa koskevia vaatimuksia. Muutosehdotuksilla halutaan edistää vesien hyvää tilaa ja ihmisen terveyttä ja ympäristönsuojelua sekä kustannustehokkaampaa yhdyskuntajätevesien käsittelyä. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Lain tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa.Uuden toimielimen myöntämä määräaikainen todistus olisi rakennusvalvonnalle riittävä osoitus henkilön pätevyydestä toimia rakennushankkeessa suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä. Rakentamisen asiantuntijoiden ei siis enää täytyisi osoittaa rakennusvalvonnoille selvityksiä koulutuksestaan ja kokemuksestaan kaikissa yksittäisissä rakennushankkeissa.  Esityksen mukaan ympäristöministeriö voisi myös valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana pätevyydestä annettavaa todistusta.Toimielin pitäisi myös yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista. Pätevyystodistusmenettelyn piiriin arvioidaan kuuluvan noin 15 000 rakentamisen suunnittelijaa ja työnjohtajaa.Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta siihen sisältyvät todistusten myöntämisen vaatimat siirtymäsäännökset.Valtioneuvoston istunnon päätöksetLisätietojaPekka Virkamäki
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 073
[email protected]Maakäyttö- ja rakennuslain uudistus​​​​​​​

Hallitus antoi tänään eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Lain tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden johtokunnan Valtion asuntorahastolle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jota hallinnoidaan ARA:ssa. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta ja päättää asuntorahaston ja kehittämiskeskuksen toimintalinjoista sekä merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista.Uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty apulaisjohtaja Sanna Pälsi (Valtiokonttori) ja varapuheenjohtajaksi johtaja Miira Riipinen (Kuntaliitto).Jäseninä johtokunnassa ovat yliasiamies Markku Hedman (Rakennustietosäätiö RTS), osastopäällikkö Eveliina Pöyhönen (sosiaali- ja terveysministeriö), johtava asiantuntija Timo Aro (MDI Public Oy), professori Seppo Junnila (Aalto-yliopisto), toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu (Suomen opiskelija-asunnot SOA ry), pääsihteeri Anni Kyröläinen (Vammaisfoorumi ry) ja toiminnanjohtaja Anne Viita (Vuokralaiset VKL ry).Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön edustajana johtokunnassa toimivat erityisasiantuntija Sonja Manssila (1.11.2022–31.10.2024) ja ylitarkastaja Suvi Apell (1.11.2024–31.10.2026).Johtokunnan toimikausi on 1.11.2022–31.10.2026.LisätietojaSatu Eronen
asiantuntija
p. 0295 250 180
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään asettanut uuden johtokunnan Valtion asuntorahastolle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Valtion asuntorahasto (VAR) on vuonna 1990 perustettu valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, jota hallinnoidaan ARA:ssa. Johtokunnan tehtävänä on huolehtia asuntorahaston riittävästä maksuvalmiudesta ja päättää asuntorahaston ja kehittämiskeskuksen toimintalinjoista sekä merkittävistä lainoitus- ja tukitoimintaa koskevista asioista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.Pitkillä korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa valtion takauksen ja korkotuen avulla. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka, jonka jälkeen se palautuisi 2,5 prosentin tasolle. Korkotuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että perusomavastuukorkoa alennetaan pysyvästi 2,3 prosenttiin. Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteille, ja niin vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukea maksettaisi pidempään, koko laina-ajan. Tuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin jälleen omakustannusvuokrissa ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeissa. Kohtuullisella varautumisella edistettäisiin hyvää kiinteistönpitoa ja parannettaisiin yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös kohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018–1.6.2023, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille esitetään mahdollisuus asettaa uhkasakkoja. Uhkasakkomahdollisuus parantaisi ARA:n ja Valtiokonttorin mahdollisuuksia valvoa ja puuttua mahdollisiin tuen väärinkäyttötilanteisiin.Korkotukilainaan liittyvien erillisten autopaikkojen vakuudesta ehdotetaan uutta säännöstä, joka sujuvoittaa jatkossa hankekäsittelyä ARA:ssa, ja mahdollistaa erityyppisten autopaikkaratkaisujen toteuttamisen. Uuden säännöksen perusteluja on täsmennetty lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta.Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat säännökset päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa: asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa olisi noudatettava hallinnon yleislakeja. Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta. Vastaavasti muutettaisiin aravarajoituslain säännöstä virkavastuusta. Lisäksi asukasvalinnan muutoksenhaun säännöksiä tarkennettaisiin niin, että jatkossa niistä voisi kannella kuntaan. Muutostenhakusäännösten täsmentäminen selkeyttäisi säännöksiä ja parantaisi näin asukkaaksi hakevien oikeusturvaa.Lakiesityksessä on huomioitu myös sote-uudistuksen vaikutukset. Jatkossa hyvinvointialueiden tehtävänä on muun muassa järjestää erityisryhmien asumispalvelut. Näin ollen hyvinvointialueet myös valvoisivat jatkossa korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukkaiden valintaa koskevien säännösten noudattamista.Hallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä (valtioneuvoston päätökset)Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnoilla kesällä 2022  LisätietojaLiisa Meritähti
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaivoksia koskevalla vakuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata erityisesti ympäristövastuiden toteutuminen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheessa. Nykytilassa kaivosten vesien hallinta ja käsittely jäävät kuitenkin osittain lakisääteisten vakuuksien ulkopuolelle. Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden ala kaivoksilla tulisi laajentaa jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Näin vastattaisiin vakuussääntelyn keskeisimpään katvealueeseen ympäristönsuojelun näkökulmasta.Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset -selvityksessä tuotettiin tietoa kaivoksilla syntyvien vesijakeiden määrästä ja laadusta, kaivosten vesienhallinta- ja käsittelytekniikoista ja tarkkailusta sekä näitä koskevista lopettamis- ja jälkihoitovaiheen kustannuksista. Selvitys sisälsi myös vakuuslainsäädännön analyysin.Vakuuden laajentamisen kustannuksissa suurta vaihtelua tapauksittainSelvitys osoittaa, että nykyvakuuden ulkopuolella olevien vesienkäsittely- ja tarkkailutoimenpiteiden kustannukset vaihtelevat olennaisesti eri kaivosten välillä riippuen muun muassa toiminnan sijoittumisesta valuma-alueilla, ympäristön herkkyydestä, kaivoksen tyypistä ja koosta. Erityisesti kaivoksen eri osa-alueiden sijainti suhteessa valuma-alueisiin on merkittävä kustannusten määrään vaikuttava tekijä.Kustannusvaikutusten hahmottamisen tueksi hankkeessa luonnosteltiin kolme kuvitteellista kaivosta, joille tehtiin sulkemiskustannusten laskenta ja laadittiin vakuusarviot sekä nykykäytännön että laajennetun vakuuden mukaisina. Vakuuden laajentamisen taloudellisen merkityksen suuruusluokka on selvityksen mukaan tapauskohtainen ja voisi yksittäisellä kaivoksella jäädä pienimmillään alle sadantuhannen euron. Suurimmillaan, lähinnä ääritapauksissa, lisäkustannukset voivat olla kymmenen miljoonan euron suuruusluokkaa. Esimerkkilaskennoissa vakuuden laajentamisen kaivoskohtaiseksi kustannusvaikutukseksi muodostui 100 000 – 5 400 000 €.”Vaikutuksia ympäristöön aiheutuu kaivoksesta riippuen kymmenien tai jopa yli sadan vuoden ajan. Etenkin vesienhoidon tiukkenevat vaatimukset lisäävät selvästi kaivoksilta edellytetyn tarkkailun kattavuutta sekä nostavat sulkemisen jälkeisen ajan vesien hallinnan vaatimustasoa”, toteaa konsortiota johtanut Kaisa Vähänen AFRY Finland Oy:stä.Kaivosten ympäristösääntelyä kehitettävä kokonaisuutenaLähtökohtaisena ongelmana kaivoksilla on se, ettei kaivosalueen vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa voi täysin eliminoida sulkemisen jälkeenkään. Kaivosalueelle tulee vesiä sadannan kautta ja pohjavesiteitse ja siksi vesiä myös poistuu tai on poistettava alueelta suljetullekin. Veden laadun ohella sen määrä ja liikkuminen sekä kaivosalueen sisällä että kaivoksen vaikutusalueella tunnistettiin selvityksessä ympäristönsuojelullisesti olennaiseksi kysymykseksi.Ympäristönsuojelulain mukainen vakuussääntely ei kata useita olennaisia vesijakeita ja niihin liittyviä vastuita, kuten louhosten ylivuotovesien hallintaa ja käsittelyä. Selvityksessä katsotaan, että nimenomaisia vakuussäännöksiä laajempi sääntelyuudistus on tarpeen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheen ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi. Hankkeessa kehitetyssä sääntelymallissa kaivostoiminnalta edellytettäisiin jatkossa sulkemissuunnitelmaa, johon sisältyisi nykylain mukaisten jätehuolto- sekä seuranta- ja tarkkailusuunnitelmien lisäksi myös vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelma. Sääntelymallin mukainen vakuus ei kuitenkaan kattaisi ennakoimattomia vastuita ja onnettomuuksia. Niihin tulisi vastata toissijaista ympäristövastuujärjestelmää kehittämällä.”Ympäristövastuujärjestelmää kehitettäessä on tärkeää arvioida samanaikaisesti eri laki-instrumenttien keskinäissuhteita ja välttää päällekkäisyyksiä. Olennaista on tunnistaa sääntelymalli, jossa järjestelmät täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä toimivan sääntelykokonaisuuden.” toteaa oikeudellista osahanketta johtanut professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kaivoksia koskevalla vakuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata erityisesti ympäristövastuiden toteutuminen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheessa. Nykytilassa kaivosten vesien hallinta ja käsittely jäävät kuitenkin osittain lakisääteisten vakuuksien ulkopuolelle. Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden ala kaivoksilla tulisi laajentaa jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Näin vastattaisiin vakuussääntelyn keskeisimpään katvealueeseen ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun ravinnekierrätyksen hankkeille, jotka liittyvät maatalouden huoltovarmuuspakettiin. Avustuksia kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien, lietteiden ja sivuvirtojen ravinne- ja energiapotentiaalin hyödyntämiseen. Tavoitteena on parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta, edistää turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista, mahdollistaa kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä ja vauhdittaa vihreää siirtymää.Hankeavustuksia voi hakea seuraaviin teemoihin:Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sisältämien ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys, talteenotto tai hyödyntäminen.Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen yhdyskuntien ravinnerikkaita jäte- ja sivuvirtoja ja/tai vesien biomassoja.Jätevesien energiapotentiaalin hyödyntäminen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantaminenAvustuksilla voidaan käynnistää investointeja laitostoimintaan, edistää yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen sisältämien ravinteiden talteenoton teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa sekä parantaa jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa voidaan tukea näiden teknologioiden osalta esimerkiksi yritysten ja toiminnanharjoittajien käytännön toimintaympäristön kokeiluja ja pilotointeja sekä orgaanisten ja muiden haitta-aineiden vähenemiseen liittyvää tutkimusta.Avustusta voivat hakea yritykset, yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja muut kuntaomisteiset toimijat. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi eikä valtion virasto tai laitos. Viimeksi mainituilta avustuksen saaja voi kuitenkin hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin hankkeisiin sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä (EU:n yleinen ryhmäpoikkeusasetus, artiklat 25 tai 36).Avustuksiin on käytettävissä noin 45 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään marraskuussa 2025. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on hanketyypistä ja hakijasta riippuen tyypillisesti välillä 25-70 prosenttia.Hakemus jätetään ympäristöministeriön sähköisessä hakujärjestelmässä. Ensimmäinen hakukierros päättyy 31.12.2022. Tämän jälkeen hakukierrokset päättyvät neljännesvuosittain (31.3., 30.6, 31.10 ja 31.12) ja käsittelyyn otetaan kulloisenkin hakujakson aikana saapuneet hakemukset. Tarkemmat tiedot hakemuksen jättämiseen liittyen on koottu hakuohjeeseen.Lisätiedot:Riikka Malila, projektipäällikkö, [email protected], p. 0295 250 160

Ympäristöministeriö avaa avustushaun ravinnekierrätyksen hankkeille, jotka liittyvät maatalouden huoltovarmuuspakettiin. Avustuksia kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien, lietteiden ja sivuvirtojen ravinne- ja energiapotentiaalin hyödyntämiseen. Tavoitteena on parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta, edistää turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista, mahdollistaa kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä ja vauhdittaa vihreää siirtymää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.Rakennettuun ympäristöön liittyy runsaasti yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jonka tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä. Tietojen tulee olla myös yhteentoimivassa muodossa, jotta alan digitalisaatio voi edetä.Yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että kaikki tietoa käsittelevät tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla. Lisäksi informaation merkitys ei muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö edistää rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuutta etunenässä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmissä ja niiden alaryhmissä on vuodesta 2020 alkaen rakennettu perustuksia tiedon sujuvalle virtaamiselle. Työssä on jo sovittu yhteisistä tietomalleista, sanastoista ja koodistoista sekä luotu yhteistä kokonaisarkkitehtuuria.Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyön tulosten karttuessa on aika vahvistaa entisestään hyvin sujunutta yhteistyötä, jotta työn tuotoksia päästään hyödyntämään ja kehittämään yhä laajemmin.   Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmät ovat semanttinen yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri ja standardisointi, joissa keskustellaan ja sovitaan yhteentoimivuusasioista ryhmän nimen mukaisesta näkökulmasta. Semanttisen yhteentoimivuuden teemaryhmään kuuluu neljä alaryhmää, joissa keskitytään tarkemmin oman substanssialansa yhteentoimivuuden kysymysten työstämiseen: maankäytön suunnitelmat ja päätökset, rakennukset ja rakennelmat, liikenne ja alueet sekä tekniset verkostot.  Ryhmien kokoonpanoa päivitetään, jotta yhteentoimivuustyön vaikuttavuutta voidaan laajentaa ja vahvistaa ryhmien asiantuntijuutta.  Voit liittyä ryhmien työskentelyyn joko osallistujana, jolloin saat kokouskutsut ja pääset osallistumaan aktiivisesti kokousten keskusteluun, tai seuraajana, jolloin saat kokousmuistion tiedoksi käsitellyistä asioista. Osallistumalla pääset vaikuttamaan ryhmien työhön ja tuloksiin, selkeyttämään miten yhteentoimivuustyö vaikuttaa omaan työhösi ja organisaatioosi sekä kuulemaan ensimmäisten joukossa ajankohtaisista asioista. Käyttäjätarpeiden kertominen ja kuuleminen ovat keskeisessä asemassa, jotta tiedon yhteentoimivuustyön tuloksia saadaan vietyä käytäntöön. Osallistuminen on maksutonta ja korvauksetonta, ja työskentelytapa virtuaalinen.   Ilmoittaudu mukaan sinua kiinnostaviin ryhmiin ja vastaa kyselyyn 11.11. mennessä Lisätiedot  [email protected]
​​​​​​​https://ym.fi/yhteentoimivuus 

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Venäjän aloittama sota Ukrainassa on johtanut tilanteeseen, joka on kiihdyttänyt koko Euroopan tarvetta jouduttaa vihreä siirtymää ja irtaantua fossiilisesta energiasta aikaisempaa nopeammalla aikataululla. Tilanteeseen etsitään ratkaisuja niin kansallisesti kuin yhteisesti EU-tasolla.”Jotta onnistumme ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisessä, meidän tulee tukea puhtaita ratkaisuja ja varmistaa ettemme muilla investoinneilla ylläpidä fossiilitaloutta. Kaikki rahavirrat tulee kääntää niin, että ne tukevat vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Vihreä siirtymä avaa myös uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja viennille. Fossiilisesta energiasta luopumiseen vaaditaan nykyisessä maailmantilanteessa entistä enemmän vauhtia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan keskeisistä investointitarpeista vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi pyöreä pöytä keskustelee siitä, miten julkinen rahoitus voi edistää vihreää siirtymää ja millä tavoin oikeudenmukaisuuden eri näkökohdat on huomioitava vihreän siirtymän rahoituksessa.Vihreää siirtymää tuetaan merkittävästi Suomen kestävän kasvun ohjelmalla, jolla edistetään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua ja vauhditetaan siihen tarvittavia uudistuksia ja investointeja.Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista on noin 1,8 miljardia ja kokonaisrahoitus EU:n elpymisvälineen ohjelmista noin 2,6 miljardia euroa nykyhinnoin. Elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta suunnataan puolet vihreään siirtymään. Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen.Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä valmistelee parhaillaan kehittämisehdotuksia siitä, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita sekä samalla edistää kestävää kasvua. Työryhmän väliraportti valmistui maaliskuussa. Työryhmän loppuraportin on määrä valmistua marraskuun lopulla. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.
 LisätietojaJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.Kuntien viranomaiset vastaanottavat Suomessa vuosittain jopa satoja puun pienpoltosta aiheutuvia savuhaittoja koskevia valituksia. Savu aiheuttaa paikallisia terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joiden selvittäminen voi olla haastavaa. Puunpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on kuitenkin sallittua, eikä viranomainen voi puuttua asianmukaiseen puunpolttoon. Viranomaisille on luotu ohje tilanteiden selvittelyä ja puuttumiskynnyksen arviointia varten. Ohjeen tarkoitus on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa. Ohjeen laatiminen on yksi kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimenpiteistä.Savuhaittaa voidaan arvioida sen toistuvuuden, keston ja voimakkuuden perusteella. Savuhaitan arviointityökaluja ovat mm. savuhaitan merkittävyyden arviointimatriisi, savuhaitan seurantapäiväkirja sekä lämmitystä ja puun polttoa koskeva selvityslomake.”Kokemukset savuhaitasta ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää, että viranomaisilla on nyt selkeä ohjeistus tapausten selvittämiseksi. Monet savuhaittatapaukset ratkeavat keskustelemalla ja neuvonnan keinoin sekä eri osapuolia kuulemalla. Vaikeimmissa tapauksissa viranomainen voi tehdä asiasta valituskelpoisen päätöksen”, kertoo erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä.Ohje on laadittu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmiä kuullen. Kirjoitustyön ohjausryhmänä toimi kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Pienpolttoteemaryhmä.Haitat pienemmiksi oikealla tulisijan käytölläSavuhaittojen ehkäisemiseksi tärkeintä ovat puun oikeat polttotavat. Ne vähentävät päästöjä ja säästävät samalla polttopuuta. Tulisijassa kuuluu polttaa ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta, eikä esimerkiksi roskia tai muita jätteitä. Maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa tulisijassa. Jätteille on Suomessa hyvät lajittelumahdollisuudet, ja jätteet tulee toimittaa lajitellen asianmukaisiin jätekeräyksiin. Lisäksi on tärkeää mm. noudattaa oman tulisijan käyttöohjeita, poistaa tuhkat usein ja huolehtia lakisääteisistä nuohouksista. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, nuohoojan tulee tarkistaa ja huoltaa tulisija ja savuhormi ennen käyttöönottoa.Puun polton ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi tulevana talvena ostoenergian hinnan nousun sekä sähkön säästön vuoksi. Ympäristöministeriö on mukana lokakuussa käynnistyneessä Astetta alemmas –energiansäästökampanjassa, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen. Kampanjassa annetaan muun muassa vinkkejä tehokkaaseen puulämmitykseen.”Puun pienpoltto on tärkeä osa keinovalikoimaa, joilla varmistetaan energian riittävyys tänä talvena. Kun puuta poltetaan nyt tavanomaista enemmän, on tärkeää huolehtia, että puuta poltetaan mahdollisimman puhtaasti”, Ohtonen muistuttaa.

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.

Lähde: ym.fi