NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmastojohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamista, energiatehokkuuden edistämistä sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 56 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin. Kulkuneuvojen, tavaroiden tai laitteiden hankinnat tai vuokraukset voivat kattaa enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.”Aiemmista avustushauista rahoitusta saaneet kunnat ovat kertoneet, kuinka rahoitus on mahdollistanut ilmastotoimiin ryhtymisen kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät olisi siihen riittäneet. Tartu siis tilaisuuteen ja hae tarvittavaa vauhtia oman kuntasi tai alueesi ilmastotekemiseen. Ilmastotoimiin tarvitaan kaikki mukaan!”, kannustaa erityisasiantuntija Veera Visuri ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden enemmistöomisteinen yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023. Hanke voi alkaa aikaisintaan 1.11.2023 ja sen tulee päättyä viimeistään 15.9.2024. Hankkeen tulee alkaa vuoden 2023 aikana, mutta muutoin hankkeen ajankohta on hakijan itsensä päätettävissä.Kuntien ilmastohankkeet -avustushaku on itsenäinen ja riippumaton Kuntien ilmastosuunnitelmat -avustushausta. Kunnat ja alueet voivat osallistua kriteerien täyttyessä kumpaankin avustushakuun.Infotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää infotilaisuuden avustushausta 6.6.2022 klo 10.00–11.00. Infotilaisuudessa kerrotaan avustuksen hakemisesta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 5.6.2023. Ilmoittaudu tilaisuuteen.
Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.
NordenBladet — Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja MetsähallitusYmpäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä kampanjalla haluttiin kannustaa maanomistajia antamaan lahja luonnolle ja perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Yksityiset henkilöt, säätiöt ja yritykset perustivat Luontolahja-kampanjassa yhteensä mittavat 3375 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Yksityisten tahojen lahjoittamat alueet ovat suurimmilta osin metsä- ja suoalueita. Suurin yksittäinen luonnonsuojelualue oli Koneen säätiön lahjoittama Sanginjoen ulkometsä Pohjois-Pohjanmaalla, joka on jopa 1440 hehtaarin kokoinen. Valtio tuplaa suojelun perustamalla mailleen luonnonsuojelualueitaKun kaikki yksityiset lahjoitukset ja valtion osuus lasketaan yhteen, saadaan Suomeen yli 6700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Metsähallitus siirtää suojeluun yksityisiä lahjoituksia vastaavan määrän valtion luontoarvoiltaan monimuotoisia alueita.Kohteiksi on valittu monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä kattavasti valtion mailta eri puolilta Suomea. Lisäksi on painotettu olemassa olevien luonnonsuojelualueiden yhteneväisyyden ja kytkeytyvyyden lisäämistä sijoittamalla kohteita näiden yhteyteen.Valituissa kohteissa on vanhoja metsiä, runsaslahopuustoisia metsiä, rantametsiä, soita, suosaarekkeita, pienvesiä, saaria, arvokkaita kallio- ja louhikkometsiä. Kohteista 72 prosenttia rajautuu olemassa olevaan suojelualueeseen.Luontolahja-kampanja järjestettiin nyt toista kertaa. Vastaava kampanja järjestettiin Suomi 100 -juhlavuonna 2017, jolloin kokonaissuojelumäärä oli 8400 hehtaaria. Luontolahjan vastinmaat (Metsähallitus)Luontolahja-kampanjan periaatteet
Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.
NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista. Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä ravinne- ja energiaomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Etenkin typpilannoiteomavaraisuutta on parannettava, koska se on kriittinen tekijä ruuan tuotannossa ja useissa teollisuuden prosesseissa. Tulevaisuudessa myös fosforin käytön ennakoidaan kasvavan muun muassa akkuteollisuudessa, mikä rajallisten fosforivarantojen ohella lisää tarvetta fosforin talteenotolle esimerkiksi jäte- ja sivuvirroista. Ravinteiden talteenoton mahdollisuudet yhdyskuntien jätevesistä on tunnistettu ja talteenotto-menetelmien kehityksessä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon edistystä. Samalla tietoisuus jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien raskasmetallien, mikromuovien ja muiden haitta-aineiden mahdollisista vaikutuksista on kasvanut. Viime vuosina onkin kehitetty useita menetelmiä, joilla jäteveden sisältämät ravinteet saadaan erotettua ja otettua talteen mahdollisimman puhtaina lopputuotteina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä työtä toimintaedellytysten parantamiseksi. Vasta julkaistussa ympäristöministeriön tilaamassa teknistaloudellisessa selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenottomenetelmiä ja annetiin suosituksia ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoiksi sekä teknisen käyttöönottovalmiuden edistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli koota yhteen ajantasainen tieto fosforin ja typen talteenottomenetelmistä ja tarkastella niiden soveltuvuutta Suomeen huomioiden menetelmien tekninen kypsyysaste, saavutettava ravinteiden talteenottoaste, lopputuotteen laatu ja käytettävyys lannoitteena, raaka-aineena lannoitetuotannossa tai teollisuudessa sekä menetelmien investoinnista ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy. Selvityksen mukaan ravinteiden talteenotosta muodostuvien lisäkustannusten kattaminen ja kannattavan liiketoiminnan saavuttaminen edellyttävät etenkin alkuvaiheessa valtion tukia sekä ennustettavaa markkina- ja sääntely-ympäristöä. Hallinnon ohjauskeinoilla voitaisiin vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa merkittävästi, vaikka markkinalähtöinen tarve ensisijaisesti ohjaakin kehitystä.Ravinteiden kierrätyksen hankehaku aukiTukea Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma on jo kymmenen vuoden ajan tukenut ravinteiden kierrätystä ja siihen liittyvää teknologista kehitystä. Ohjelma tukee investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa, jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai niiden energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita.Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Katso tarkemmat tiedot alla olevasta linkistä ja jätä hakemus.Ravinteiden kierrätystä edistävien investointien vauhdittamiseen paneudutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön seminaarissa Tampereella 23.5.
Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  
NordenBladet — Uusi Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja tarjoaa kaupan alan yrityksille tietoa, ratkaisuja ja esimerkkejä käytettyjen tuotteiden myynnin, vuokrauksen sekä muun muassa huolto- ja korjaustoiminnan istuttamisesta kivijalkakauppaan, verkkokauppaan ja verkkoalustoille. Kaupan alalla on merkittävä rooli ihmisten kestävien kulutusvalintojen mahdollistamisessa. Kuluttajakaupan alalla toimiville pk-yrityksille suunnatussa pelikirjassa kerrotaan kuluttajakaupan alan kiertotalouspotentiaalista, parhaista käytännöistä ja alan tarpeista kiertotalouteen siirtymiseksi. Pelikirjan tavoitteena on inspiroida etenkin kaupan alalla toimivia ja antaa kättä pidempää kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi osana oman yrityksen liiketoimintaa.“On hienoa, että tällainen työkalu kaupan alan toimijoille on tehty. Pelikirjan avulla kaupan on mahdollista olla entistä tehokkaammin vauhdittamassa kuluttajien vihreää siirtymää”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola sanoo. Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja on laadittu osana kiertotalousohjelmaa. Se on toteutettu ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tiiviissä yhteistyössä Kaupan liiton kanssa. Pelikirjan ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi Oy, Ethica Oy, Properta Asianajajatoimisto Oy ja Y4 Works Oy. Tarkastelun kohteena pelikirjassa on kuluttajakauppa ja tuoteryhmistä vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvälineet sekä kodinkoneet ja elektroniikka, mutta työkalupakin sisällöistä voivat hyötyä kaikki kaupan toimijat. Kuluttajille pelikirja tarjoaa katsauksen, millaisia kiertotalouden palveluita on jo nyt saatavilla, ja miten ala on kehittymässä.”Hankkeessa on ollut mukana aktiivinen joukko kaupan alan yrityksiä vaikuttamassa pelikirjan sisältöön, mikä osoittaa, että kiertotaloudella on toimialalla sekä imua että työntöä”, Ola näkee.Kaupan ala toivoo kiertotalouteen hallitusohjelmasta tukea EU:lta odotetaan useita toimia kiertotalouden edistämiseen. Uusien liiketoimintamallien valtavirtaistaminen ei ole helppoa, sillä alan toimintaympäristö on monimutkainen. ”Jos Suomessa halutaan vauhdittaa kuluttajien vihreää siirtymää, Kiertotalous kuluttajakaupassa -pilotin kaltaiset hankkeet ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Kaupan yritykset tarvitsevat tukea kiertotalouden murroksen toteuttamisessa”, Ola tietää. ”Vaikka kaupan alalla tehdään jo nyt paljon kiertotalouden edistämiseksi, tarvitaan uusien työkalujen ja toimintamallien kehittämistä, taloudellisten kannusteiden käyttöönottoa, vaikuttavaa viestintää sekä osaamisen vahvistamista. Tämä vinkkinä hallitusohjelmasta neuvotteleville puolueille”, hän lisää. Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja on Kaupan liiton sivuilla, josta sen voi ladata itselleen pdf-muodossa. Linkki tulee julkaisupäivänä. Lisätiedot:Marja Ola, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, [email protected]Heikki Sorasahi, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 029 525 0165, [email protected]Sari Tasa, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8242, [email protected]
Uusi Kiertotalous kuluttajakaupassa -pelikirja tarjoaa kaupan alan yrityksille tietoa, ratkaisuja ja esimerkkejä käytettyjen tuotteiden myynnin, vuokrauksen sekä muun muassa huolto- ja korjaustoiminnan istuttamisesta kivijalkakauppaan, verkkokauppaan ja verkkoalustoille. Kaupan alalla on merkittävä rooli ihmisten kestävien kulutusvalintojen mahdollistamisessa.  
NordenBladet — Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Sidosryhmät voivat kommentoida kehityskuvaluonnosta 16.6.2023 saakka.Kehityskuva tarjoaa tietoa muutoksista, jotka vaikuttavat esimerkiksi asumisen, elinkeinojen ja palveluiden sijoittumiseen sekä liikenteeseen. Kehityskuvassa esitetään tavoitteet monikeskuksiselle ja verkottuneelle aluerakenteelle sekä kestävälle kaupunki- ja yhdyskuntakehitykselle. Kehityskuvassa tunnistetaan myös miten tietopohjaa, lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja sekä suunnittelu- ja sopimusmenettelyjä olisi kehitettävä.Ympäristöministeriö viimeistelee kehityskuvan saadun palautteen perusteella ja julkaisee sen syksyllä 2023.Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Työstä on tarkoitus tehdä jatkuvaa. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Neljän vuoden välein tehdään arvio muutostekijöistä ja mahdollisista kehityskuluista, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Vastaavasti tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.Kehityskuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Se tukee esimerkiksi alueidenkäytön, liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelua. Kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös alueidenkäyttöä koskevan lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus käynnistivät kehityskuvatyön vuonna 2021. Sidosryhmät ovat olleet tiiviisti mukana kehityskuvan laadinnassa muun muassa ympäri Suomen järjestetyissä työpajoissa.Kysely alueidenkäytön kehityskuvan luonnoksesta (webropol)LisätietojaJuha Nurmi Erityisasiantuntija p. 0295 250 181 [email protected]Mika Ristimäki Erityisasiantuntija p. 0295 250 188 [email protected]Timo Turunen Ympäristöneuvos p. 0295 250 303 [email protected]
Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Sidosryhmät voivat kommentoida kehityskuvaluonnosta 16.6.2023 saakka.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia Suomen ilmastopaneeliin. Nykyisen ilmastopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.Ilmastopaneeli on riippumaton tiedepaneeli, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan ilmastopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin asema perustuu ilmastolakiin ja sen jäsenten tulee edustaa eri tieteenaloja.Ilmastopaneeli koostuu enintään 15 jäsenestä ja valtioneuvosto asettaa paneelin korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta saatujen ehdotusten perusteella. Uusi paneeli tullaan asettamaan toimikaudelle 1.1.2024-31.12.2027.Ilmastopaneeli kootaan mahdollisimman monipuolisesti edustamaan sen tehtävien kannalta oleellisia tutkimusaloja. Tutkimusaloja ovat esimerkiksi luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet sekä ne tieteenalat, joissa tutkitaan ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen läheisesti liittyviä sektoreita, kuten liikennettä, rakentamista, energiaa ja maa- ja metsätaloutta sekä maankäyttöä.Ympäristöministeriö pyytää ehdotuksia ilmastopaneelin jäseniksi yliopistoilta, valtion tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelin tehtävien kannalta keskeisiltä ammattikorkeakouluilta. Jäseneksi voi ehdottaa useaa ehdokasta kerrallaan.Organisaatioiden tulee toimittaa omat ehdotukset ilmastopaneelin jäseniksi kootusti ympäristöministeriöön 16.6.2023 mennessä. Ehdotusten yhteydessä tulee ilmoittaa organisaation mahdollinen ehdokas paneelin puheenjohtajaksi.Jäsenten ehdottaminen Suomen ilmastopaneeliin
Ympäristöministeriö pyytää korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia Suomen ilmastopaneeliin. Nykyisen ilmastopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminta. Ohjelman rahoittama Suonielu-hanke selvitti turpeen kykyä sitoa valumavesien ravinteita ja paljasti, että suoekosysteemillä on merkittävä veden laatua parantava vaikutus.Reilu puolet Suomen soiden 69:stä luontotyypistä on uhanalaisia. Merkittävin soiden uhanalaistumisen syy on metsäojitus, joka heikentää soiden tilaa kahdella tavalla. Suon ojittaminen kuivattaa alueen ja muuttaa suon ravinnetaloutta nopeasti ja merkittävästi. Yli puolet koko Suomen suopinta-alasta on ojitettu tällä tavoin.Ojittamattomienkin soiden tila heikkenee. Monet ojittamattomista soista eivät ole enää luonnontilaisia, sillä niiden valuma-alueella on tehty ojituksia, minkä seurauksena vedet kiertävät suon joko osittain tai kokonaan. Ojittamaton suo menettää luontaisen yhteyden valuma-alueeseen ja kuivuu. Suo ei enää kykene toteuttamaan sille ominaisia ekosysteemipalveluita, kuten vesien suodattamista ja pidättämistä. Tällaista ojittamatonta, mutta heikentynyttä suoalaa on Suomessa paljon.Suonielu-hankkeella halutaan edistää vesiensuojelua ja soiden ennallistamistaSuonielu-hankkeessa tutkittiin, miten vesien luontaisten kulkureittien palauttaminen näille ojittamattomille, mutta ympäröivien ojitusten vuoksi kärsineille soille vaikuttaa suon läpi ohjatun valumaveden ravinnetasapainoon.”Tutkimuksen yhtenä päämotiivina on vesiensuojelun edistäminen ja lisäporkkanana soiden alkuperäisen vesitaloudellisen tilan palauttaminen, eli soiden ennallistaminen”, kertoo Suonielu-hankkeen vetäjä Tapani Sallantaus.Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistavat suoluonnon monimuotoisuutta, hillitsevät ilmastonmuutosta ja parantavat vesistöjen tilaa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Suot ovat yksi voimakkaimmin heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Soilla elää 120 uhanalaista lajia, kuten linnuista riekko ja suokukko, kasveista suoneidonvaippa ja lettorikko sekä perhosista suovenhokas ja kirjopapurikko.Suot ovat merkittäviä ravinnenielujaSuon turve sitoo itseensä valumavedestä ravinteita ja ravinteet kertyvät turpeeseen. Yksi tällaisista ravinteista on fosfori, joka on merkittävä vesistöjen tilaa heikentävä aine. Suonielu-hankkeen tulokset erityisesti fosforin sitoutumisesta turpeeseen ovat merkittäviä: valumavesiä vastaanottava suo pienentää huomattavasti alueen fosforihuuhtoumaa.Turpeen kerryttävien ja soiden suodattavien toimintojen taloudellinen arvo on merkittävä, kun sitä verrataan vaihtoehtoisten hajakuormitusta vähentävien vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksiin.Valuma-alueen luontaisten virtausreittien palauttamista niin, että vedet virtaavat kuivuneille ojittamattomille soille, pidetään kustannustehokkaana tapana pienentää valumavesien ravinnekuormaa. Lisäksi soiden virtauksien palauttamista pidetään merkittävänä vesiensuojelun näkökulmasta.Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan kymmeniätuhansia hehtaareja soitaHelmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 60 000 hehtaaria soita vuoden 2030 loppuun mennessä. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä korvauksen. Soiden ennallistamisen tavoite taas on noin 59 300 hehtaaria vuoden 2030 loppuun mennessä. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on edelleen noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla maanomistajien kanssa on tarkoitus ennallistaa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita. Tämä voidaan tehdä tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle.”Helmi-ohjelman puitteissa soiden hydrologinen ennallistaminen on saanut lisävauhtia. Nyt kun ennallistaminen on tapetilla EU:n ennallistamisaloitteesta johtuen, on Suonielu-hankkeen tutkimuksen arvo konkretisoitunut”, Sallantaus sanoo.Helmi-elinympäristöohjelmaMetsätalousmaan kuivatus (vesi.fi)Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankeLETOT-hanke turvaa luonnon monimuotoisuutta tiedon avulla LisätietojaInka Keränen erityisasiantuntija p. 0295250403 [email protected]
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata elintärkeiden ekosysteemipalveluiden toiminta. Ohjelman rahoittama Suonielu-hanke selvitti turpeen kykyä sitoa valumavesien ravinteita ja paljasti, että suoekosysteemillä on merkittävä veden laatua parantava vaikutus.
NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöstä avustusta tiedonhallinnan uudistamiseen, jota tehdään osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta. Testauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa. Avustushaku on auki kunnille 5.5.–15.8.2023 ja maakuntien liitoille 15.5.–15.8.2023.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tehdään paraikaa Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Kumppanitestauksessa kunnat ja maakuntien liitot testaavat yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa Syken esittämiä teknisiä ratkaisuja ja antavat niistä palautetta. Erityisesti kokeillaan, miten kuntien ja maakuntien liittojen käyttämistä järjestelmistä luodaan toimivia yhteyksiä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Testattavia yhteyksiä on sekä rakentamista että kaavoitusta koskevissa toiminnoissa.Testaajakunnat ja -maakunnat pääsevät vaikuttamaan tuleviin tiedonhallinnan prosesseihin. Ne saavat etunenässä tukea vaadittavien rajapintojen toteuttamiseen ja nykyisten tietojen muokkaamiseen. Avustushaku avataan myöhemmin myös muille kunnille ja maakunnille.Mitä aineistoa testataan ja mitä testaajalta vaaditaanTestaus tapahtuu todellisella datalla ja oikeissa, käytössä olevissa tai käyttöön tulevissa järjestelmissä. Tieto kuitenkin sekoitetaan niin, ettei se sisällä henkilötietoja. Testauksessa käytettävän aineiston tulee olla kansallisessa tietomallimuodossa tai muutettavissa siihen. Aineistoksi käy olemassa oleva kaavoitus- ja lupamateriaali, joka muutetaan tietomallimuotoon. Testauksessa voidaan hyödyntää myös alkavan kaavahankkeen tuottamaa aineistoa, kunhan se tehdään kansallisen tietomallin mukaisesti.Kumppanitestauksen teknisenä edellytyksenä on, että Syke tekee rajapintakuvaukset testattavista rajapinnoista sekä hyväksyy testattavat rajapinnat ja käyttöliittymät. Vastaavasti rajapinnan hyödyntäjän tulee toteuttaa muutokset omaan järjestelmäänsä. Testausta varten Syke luo Ryhti-kumppanitestausympäristön, johon rajapinnan hyödyntäjän eli kunnan tai maakunnan käyttämän tietojärjestelmän testausympäristö kytketään.Kumppanitestauksen aikatauluRakennetun ympäristön tietojärjestelmästä valmistuu jo kesän 2023 aikana testattavia kokonaisuuksia. Esimerkiksi kaavatietojen validaattori-rajapintapalvelu on kumppanien testattavana jo syyskuussa. Aikataulu on alustava ja siihen saattaa tulla muutoksia tietojärjestelmän kehitystyön edistyessä. Kumppanitestauksen aikataulua tullaan sovittamaan aikatauluihin, joita kunnat ja maakuntien liitot esittävät haussa. Testaukseen vaikuttaa myös aika, joka tarvitaan tietojärjestelmätoimittajien tekemiin muutoksiin kuntien ja maakuntien järjestelmissä.Avustuksen hakeminen Kumppanitestaukseen valitaan mukaan halukkaita erikokoisia kuntia, joilla on hyvät digivalmiudet sekä näiden kuntien tietojärjestelmätoimittajia. Tavoitteena on löytää kuntia, jotka käyttävät eri järjestelmiä. Testausjoukkoon valitaan mukaan alustavasti 10–15 kuntaa ja 1–3 maakunnan liittoa. Tarkemmat edellytykset ja arviointikriteerit ovat hakuoppaassa.Testauksen yhteydessä avustusta on haettavana 2,8 miljoonaa euroa. Valinnat pyritään tekemään 15.9.2023 mennessä.Avustuksen hakemisesta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus 15.5.2023 klo 13-14.Hae avustustaLisätiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmästäLisätietojaJemina Suikki erityisasiantuntija 0295 250 345 [email protected]Henrik Saari projektipäällikkö 0295 252 257 [email protected]
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöstä avustusta tiedonhallinnan uudistamiseen, jota tehdään osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta. Testauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa. Avustushaku on auki kunnille 5.5.–15.8.2023 ja maakuntien liitoille 15.5.–15.8.2023.
NordenBladet — ”Vesiensuojelu on tehokkaampaa, kun vähennämme kuormitusta vesistöä ympäröivällä valuma-alueella sen sijaan, että pelkästään kunnostamme yksittäisiä vesistöjä”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä sanoo. Vesiensuojelu valuma-alueen näkökulmasta on näkynyt erityisesti ohjelman maa- ja metsätalouden toimissa. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta on rahoitettu eniten vesistökunnostuksia ja vesistökunnostusverkostojen osaamisen tukemista (21,7 miljoonaa euroa) sekä maa- ja metsätalouden toimia (20 miljoonaa euroa). Maa- ja metsätalouden vesistökuormitukseen- ja vesienhallintaan liittyvistä toimista noin puolet edistää myös Saaristomeriohjelman toteuttamista. Vesiensuojelun rahoituksen jakautuminen vesiensuojelun tehostamisohjelmassaKipsikäsittely vähensi kuormitusta, vesienhallinnan pilotit käyntiinKipsikäsittelyillä on vähennetty fosforipäästöjä Saaristomereen noin 32 tonnia vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätöksiä ilmaisen kipsin toimittamisesta ja levittämisestä tehtiin lähes tuhannelle maanomistajalle ja 38 000 hehtaarille peltoa vuonna 2022, mistä ehdittiin levittää 21 400 hehtaaria. Peltojen kipsikäsittely laajeni Euroopan Unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tuella Saaristomeren valuma-alueelta koko rannikkoalueelle niin, että tukikelpoisia alueita oli Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. Ohjelman aikana kipsihakemuksia on hyväksytty noin 57 000 hehtaarille kappaletta ja kipsiä on levitetty yhteensä noin 39 000 hehtaarille vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on yhteensä 100 000 hehtaarin peltolevitysala vuoden 2025 loppuun mennessä.”Suurin kiinnostus kipsinlevitykseen oli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa, kun hakemusten määrä suhteutetaan kipsin levitykseen soveltuvaan peltopinta-alaan. Saaristomeren valuma-alueen ja Länsi-Uudenmaan hakuinto jäi toivottua alhaisemmaksi, mistä huolimatta kipsihaku oli huikea menestys”, Antton Keto sanoo.Ohjelmassa käynnistettiin neljä pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu- ja vesienhallintatoimia. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.Maa- ja metsätalouden vesiensuojelua edistettiin myös vesienhallinnan hankeavustuksilla. Vuonna 2022 ohjelman rahoituksella toimi 28 hanketta, joista yhdeksän käynnistyi vuonna 2022.Hankkeissa tehdään laaja-alaista yhteistyötä muun muassa maanomistajien ja kuntien kanssa sekä edistetään valuma-aluekohtaista suunnittelua ja toimenpiteiden toteutusta.Tutkimus tukee maa- ja metsätalouden vesiensuojeluaOhjelman Valumavesi-tutkimushanke jatkoi tiedon tuottamista maatalouden luonnonmukaisesta vesienhallinnasta. Alustavien tulosten perusteella kaksitasouomat auttavat hallitsemaan niin maa- kuin metsätalouden kuormitusta. Lisäksi kaksitasouomilla pystytään vähentämään peltojen tulvimista ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Hanke julkaisi ohjeistuksen kaksitasouomien suunnitteluun, mitoitukseen, rakentamiseen ja hoitoon.MAAMERI-tutkimushanke päättyi vuonna 2022. Hankkeeseen osallistui 60 tutkijaa. Uusia havaintoja kerättiin tuhansia, joiden avulla tuotettiin tarkempaa tietoa Saaristomeren sisäisestä kuormituksesta, rehevöitymisen vaikutuksista Saaristomeren ekosysteemiin sekä siitä, miten fosfori kulkeutuu rannikolta avomerelle. Hankkeessa tuotettuja uusia malli- ja seurantamenetelmiä tarvitaan Saaristomeriohjelman toimeenpanossa.Ohjelmassa tutkittiin myös kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen vaikutuksia viljelyyn ja vesiensuojeluun. Kaikilla tutkituilla alueilla vesistöön päätyvä kuormitus on vähentynyt, ja osalla rakennekalkituilla alueilla on havaittu myös myönteisiä satovaikutuksia. Lähivesistä halutaan pitää huoltaVesiensuojelun tehostamisohjelman avustuksilla on pystytty vastaamaan eri toimijoiden tarpeeseen pitää huolta lähivesistä. Valtion osarahoitus on mahdollistanut lähivesiin panostamisen.Hankehakemusten määrät ovat olleet erittäin korkeita koko ohjelman ajan. Vuonna 2022 ohjelma myönsi avustusta 188 vesistökunnostushankkeelle, joihin osallistuu noin 400 tahoa. Kaksi kolmasosaa hankkeista on toteuttanut konkreettisia kunnostuksia, ja lisäksi hankkeissa on tehty kunnostussuunnitelmia ja tutkimusta sekä edistetty toimijoiden verkostoitumista ja neuvontaa.”Ohjelman tarjoama rahoitus ja tuki toimijoiden verkostoitumiseen sekä koulutukseen on lisännyt hankeaktiivisuutta, kannustanut toimijoita suunnittelemaan yhdessä suurempia hankekokonaisuuksia sekä lisännyt kiinnostusta vesiensuojelua kohtaan”, ohjelmapäällikkö Antton Keto sanoo.Sade- ja sulamisvesien synnyttämistä hulevesistä selvitysVesiensuojelun tehostamisohjelma teetti yhteistyössä Kuntaliiton kanssa selvityksen hulevesien hallinta- ja käsittelymenetelmistä. Selvitys perustui uusimpaan tutkimustietoon siitä, että hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön. Uusi selvitys antaa ohjeita siitä, miten hulevesien likaantumista voidaan hillitä ja miten likaantuneita hulevesiä voidaan käsitellä paremmin.Ohjelmassa käynnistyi viime vuonna 12 uutta hanketta, joilla vähennetään päästöjä kaupunkivesiin. Kaikkiaan käynnissä on 26 hanketta, joissa on mukana 55 yritystä. Hankkeissa on tutkittu, otettu käyttöön tai luotu käyttöönottopotentiaali lähes 90 menetelmälle, joilla haitallisten aineiden päästöjä voidaan tulevaisuudessa tehokkaasti vähentää.
”Vesiensuojelu on tehokkaampaa, kun vähennämme kuormitusta vesistöä ympäröivällä valuma-alueella sen sijaan, että pelkästään kunnostamme yksittäisiä vesistöjä”, Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä sanoo. Vesiensuojelu valuma-alueen näkökulmasta on näkynyt erityisesti ohjelman maa- ja metsätalouden toimissa. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet kunnille suunnatun oppaan ilmastosuunnitelman laadintaan. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille.Uuden ilmastolain mukaan kunnan on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua viimeistään valtuustokaudella 2025-2029.Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen laatima opas sisältää tietoa ilmastolakiin kirjatusta suunnitelmavelvoitteesta sekä ohjeita ja neuvoja suunnitelman valmistelemiseksi. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille, ja siinä annetaan ohjeita ja neuvoja lain mukaisen suunnitelman valmistelemiseksi. Oppaassa on myös hyödyllistä tietoa kunnianhimoisemmasta toteutuksesta ilmastotyössään jo pidemmälle edenneille kunnille.Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämät kuntien ja alueiden päästötietopalvelu ja päästöskenaariotyökalu tukevat kuntia päästökehityksen seurannassa ja tavoitteen asettamisessa sekä toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Tietopalvelu ja työkalu ovat maksuttomia ja niitä päivitetään vuosittain. Ilmastosuunnitelma tukee pitkäjänteistä ilmastotyötäKunnan ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa päästövähennystavoite ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää alueellista yhteistyötä ja laatia suunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.Ympäristöministeriö on käynnistänyt avustushaun kunnille, joilla ei ole vielä voimassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai se on vanhentunut. Vuonna 2025 alkavalla valtuustokaudella avustusta myönnetään kaikille kunnille. Lisäksi ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestävät koulutuksia kunnan ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi. Reilulla 70 kunnalla on ilmastosuunnitelma. Näissä kunnissa asuu yhteensä yli 3,7 miljoonaa asukasta, eli kaksi kolmasosaa suomalaisista on jo nyt ilmastosuunnitelman piirissä. Suunnitelma puuttuu erityisesti pieniltä, alle 10 000 asukkaan kunnilta.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat julkaisseet kunnille suunnatun oppaan ilmastosuunnitelman laadintaan. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille.
