sunnuntai, 9 marraskuun, 2025

:::UUTISET:::

Sirkka-Liisa Anttila: Ihmisoikeudet menevät sharia-lain yli

NordenBladet – Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolusti voimakkaasti yleismaailmallisia ihmisoikeuksia puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistai-iltana.

”Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Ihmisoikeuksista ei voi tehdä poikkeuksia uskonnollisten tai kulttuuristen syiden varjolla. On hyvin ongelmallista, että joissakin Euroopan neuvoston jäsenmaissa on vähemmistöjä, jotka pitävät islamilaista sharia-lakia ensisijaisena oikeuskäytäntönä. Islamilaisessa perheoikeudessa miehillä on määräysvalta naisiin nähden ja rikosoikeudelliset rangaistukset ovat julmia, epäinhimillisiä ja häpäiseviä”, Anttila moitti.

Ongelmallista on myös se, että Euroopan neuvoston jäsenmaista Albania, Azerbaidžan ja Turkki ovat allekirjoittaneet vuonna 1990 niin sanotun Kairon julistuksen, joka käsittelee ihmisoikeuksia islaminuskossa. Kairon julistus ei myöskään tunnusta uskonnonvapautta.

”Kairon asiakirja on luonteeltaan poliittinen eikä se ole oikeudellisesti sitova. Sen allekirjoittaneiden Euroopan neuvoston jäsenmaiden tulisi kuitenkin todeta tämä myös virallisesti ja kertoa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen normit ovat muita normeja korkeammalla tasolla”, Anttila vaati.

Keskustelun pohjana oli raportti ”Compatibility of Sharia law with the European Convention on Human Rights: can States Parties to the Convention be signatories to the ”Cairo Declaration”?

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 21.–25.1.2019. Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea yleiskokouksen verkkosivuilta.
________________________

Sirkka-Liisa Anttila (o.s. Ojala, s. 20. joulukuuta 1943 Marttila) on suomalainen hallintonotaari ja poliitikko. Hän on ollut keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja uudelleen vuodesta 1999. Anttila toimi vuosina 2007–2011 maa- ja metsätalousministerinä Matti Vanhasen II hallituksessa ja Mari Kiviniemen hallituksessa.

Vuodet 1996–1999 Anttila oli Euroopan parlamentin jäsen. Hän on ollut myös eduskunnan ensimmäinen varapuhemies 1995–1996, 1999–2003 ja 2006–2007. Forssan kaupunginvaltuustossa Anttila on ollut vuodesta 1977. Vuosina 1994–2000 hän oli keskustan varapuheenjohtaja.

Suuri valiokunta keskusteli Suomen EU-puheenjohtajakauden näkymistä ja Brexitistä

NordenBladet – Suuri valiokunta keskusteli tämän päivän kokouksessaan Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä kysymyksistä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron ajankohtaisesta vaiheesta.

Valiokunnan keskustelua alusti EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen valtioneuvoston kansliasta.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella 1.7.–31.12.2019 on käsittelyssä useita laaja-alaisia kokonaisuuksia, kuten EU:n rahoituskehys vuosille 2021–27, UK:n eroprosessi, muuttoliike, ilmastopolitiikka, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen liittyvät kysymykset ja Euroopan talous- ja rahaliito EMU:n kehittäminen.

Suomelle aiemmilta puheenjohtajilta periytyvien asioiden lisäksi Suomen on puheenjohtajana mahdollista vaikuttaa EU:n viisivuotisen ohjelman kirjauksiin ja tavoitteiden jalkauttamiseen ensimmäisenä puheenjohtajana, Halonen muistutti.

Suuri valiokunta keskusteli puheenjohtajuuteen liittyen mm. Suomen keinoista edistää omia rahoituskehystavoitteitaan puheenjohtajana, euroalueen budjetin käytöstä, EU:n sosiaalisen ulottuvuuden hankkeista, oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n yhtenäisyyden suhteesta sekä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä. Lisäksi keskustelussa arvioitiin Brexit-prosessin mahdollisia kehityskulkuja ja heijastumia Suomen puheenjohtajakauteen.

Valtioneuvoston tilannekatsaukseen Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä asiakysymyksistä (E 107/2018) voi tutustua eduskunnan verkkosivuilla.

Eduskuntaryhmät ovat aiemmin keskustelleet EU-puheenjohtajakauden kansallisista painopisteistä työryhmässä, jonka raportti valmistui lokakuussa. Lopullisesti Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä päättää kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus.

Eduskunta järjestää Suomen puheenjohtajakauden aikana seitsemän parlamentaarista EU-kokousta, joista suurin on jäsenmaiden parlamenttien EU-valiokunnat yhteen kokoava COSAC joulukuun alussa.

EU-puheenjohtajakautta käsitellään huomenna myös eduskunnan Twitter-tilillä klo 10–10.30, kun suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen vastaa puheenjohtajakautta koskeviin kysymyksiin suorassa lähetyksessä. Kysymyksiä voi esittää jo ennakkoon aihetunnisteella #eduskuntaEU tai kysymyslomakkeella.

Eduskunta keskusteli kotouttamisesta

NordenBladet – ​Eduskunta käsitteli keskiviikkona 23. tammikuuta kotouttamaisen toimivuutta. Käsittelyn pohjana oli tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2018. Mietinnön esitteli tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.).

Tarkastusvaliokunta toteaa mietinnössään, ettei kotouttamispolitiikka nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen, jotka ovat edellytyksiä työllistymiselle.

Heinäluoma painotti esittelypuheenvuorossaan kielitaidon tärkeyttä kotouttamisessa. ”Tutkimuksen mukaan vain joka kolmas kieliopintoihin osallistuva on saavuttanut vaaditun tavoitekielitason. Jos kielitaito ei ole riittävä, niin suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tulo käy kovin ohdakkeiseksi”, Heinäluoma sanoi.

Kielitaidon merkitys nostettiin esiin myös useassa puheenvuorossa, samoin maahanmuuttajanaisten asema ja matala työllistymisaste. Naisia pitäisi saada tiiviimmin yhteiskuntaan mukaan, puheenvuoroissa todettiin.

Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi tarkastusvaliokunnan mietintöön sisältyvän kannanoton, jonka mukaan eduskunta muun muassa edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista. Toimenpideohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Koko keskustelu on luettavissa täysistunnon pöytäkirjasta.

Tuomioistuinviraston perustaminen etenee

NordenBladet – Eduskunta hyväksyi tiistaina 22. tammikuuta ensimmäisessä käsittelyssä Tuomioistuinvirastoa koskevan lainsäädännön. Lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena.

Tuomioistuinvirasto huolehtii tuomioistuinten keskushallintoon kuuluvista tehtävistä, joita nykyisin hoitaa oikeusministeriö. Virasto vastaa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Tuomioistuinvirasto on toiminnallisesti itsenäinen. Tarkoitus on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2020.

Tullakseen voimaan eduskunnan on vielä hyväksyttävä laki täysistunnon toisessa käsittelyssä. Asian toinen käsittely on perjantaina 25. tammikuuta.

Lakivaliokunnan mietintö LaVM 13/2018
Eduskunnan kirjaston tietopaketti: Tuomioistuinviraston perustaminen

Suomen ruokavientiin haetaan uutta nostetta Saksan markkinoilta

NordenBladet —Suomalaista ruokaa ja juomaa on esillä Berliinin kansainvälisillä Grüne Woche -ruokamessuilla laajemmin kuin koskaan aiemmin. Suomi on vuoden 2019 messujen pääkumppanimaa teemalla ”Aus Der Wildnis” (Villistä luonnosta). Messujen ovet avautuivat yleisölle perjantaina, ja tapahtuma kestää 27. tammikuuta asti.

Suomen oman osaston ”avajaisnauha” oli punottu koivun oksista, mustikanvarvuista ja kävyistä. Köynnöksen katkaisivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.

Mukana lavalla olivat myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner, Saksan maataloustuottajien puheenjohtaja (DVB) Joachim Rukwied, Berliinin pormestari Michael Müller ja Berliinin messujen toimitusjohtaja Christian Göke.

Ministeri Leppä nosti avajaisjuhlassa esiin suomalaisen maatalouden erityispiirteitä. Hän muistutti, että Suomessa antibiootteja käytetään vain sairauksien hoitoon, eikä eläinten kasvatuksessa käytetä hormoneja. Suomi on hänen mukaansa ylpeä myös tuotteittensa salmonellavapaudesta.”

Suomalaiset maatilat ovat perheyrityksiä, niin myös minun tilani. Meillä jokainen lehmäkin tunnetaan nimeltä ja viikon sisällä vasikan syntymästä tuo nimi löytyy EU-rekisteristä. Tästä syntyy suomalaisten tuotteiden jäljitettävyys. Meille eläinten hyvinvointi on kunnia-asia: sioiltamme löytyvät saparot ja broilereilta nokat, ministeri totesi puhuessaan 3000 kutsuvieraalle.

Suomen Berliinin suurlähetystössä järjestettiin messujen alla EU-maatalouspolitiikan uudistamista käsitellyt seminaari suomalaisten ja saksalaisten tuottajajärjestöjen johdolla. Tapahtumassa esiintyi myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner.

Ministeri Leppä totesi suurlähetystössä pitämässään puheessa, että edellisen CAP-uudistuksen kaltainen hienosäätö ei enää riitä, kun EU-valmistautuu seuraavan ohjelmakauteen.

”Suurempia muutoksia tarvitaan, jotta uusiin haasteisiin voidaan vastata. Samalla on kuitenkin tärkeää, että maatalouden tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan taata koko EU:n alueella ja maaseutualueiden elinvoimasta pidetään huolta. Ilman elävää maaseutua ei eurooppalaisella perheviljelmiin perustuvalla maataloudella ole tulevaisuutta”, Leppä sanoi.

Messuilla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä suomalaisille elintarvikkeille ja matkailukohteille. Tavoitteena on saada aiempaa vahvempi jalansija Saksan ruokamarkkinoilla. Kumppanuus tuo Suomi-kuvaa vahvasti esiin meille tärkeällä eurooppalaisella markkina-alueella juuri EU-puheenjohtajakautemme kynnyksellä.Suomen osaston järjestelyistä on vastannut MTK yhteistyössä SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut hanketta 400 000 euron avustuksella.

Lähde: mmm.fi

Baltian uusiutuvan energian yrityksen Nelja Energia AS puhdas voitto laski 3,6 miljoonaan euroon

NordenBladet – Baltian uusiutuvan energian yrityksen Nelja Energia AS (4Energia) puhdas voitto laski tämän vuoden ensimmäisenä puolivuotiskautena vuosien vertailussa kolmanneksen verran eli 36,4 prosenttia 3,6 miljoonaan euroon. Samalla yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuoden ensimmäisiin kuuteen kuukauteen verrattuna 10,3 prosenttia 36,7 miljoonaan euroon, yritys ilmoitti Oslon pörssille.

Käyttökate väheni 10,9 prosenttia 18,9 miljoonaan euroon ja voitto ennen veroja (EBIT) laski 22 prosenttia 10,1 miljoonaan euroon. Konserni tuotti kuudessa kuukaudessa tuulesta 313,8 gigawattituntia sähköä, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 ensimmäisenä puolivuotiskautena.

Virossa tuulipuistojen tuotanto väheni viime vuoteen verrattuna 21 prosenttia 131,3 gigawattituntiin, Liettuan tuulipuistot tuottivat puolessa vuodessa 182,6 gigawattituntia sähköä eli 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Keskimääräinen tuulen nopeus oli Virossa 6 metriä sekunnissa ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa, viime vuonna Virossa 6,4 ja Liettuassa 5,9 metriä sekunnissa.

Eesti Energian tytäryhtiö Enefit Green AS (entinen: Eesti Energia Taastuvenergia Ettevõte) ilmoitti toukokuussa, että ostaa 289 miljoonalla eurolla 100 prosentin osuuden Nelja Energiassa, lisäksi Enefit Green ottaa itselleen Nelja Energian 204 miljoonan euron lainat. Sopimus voi aiheuttaa kaikkien Nelja Energian osakkeiden omistuksen siirtymisen ja odottaa kilpailuviraston hyväksyntää. Osana sopimusta Nelja Energia myi vähemmistöosakkuudet yrityksissä Marble Management OÜ ja Marble Invest OÜ.

Nelja Energia on Baltian suurin uusiutuvan energian tuottaja, jolle kuuluu Virossa ja Liettuassa 17 tuulipuistoa kokonaisteholtaan 287 megawattia. Lisäksi Nelja Energia avasi viime vuonna Latviassa toimivan 3,9 megawatin sähkö- ja 19,2 megawatin lämpöenergian yhteistuotantolaitoksen, ja 140.000 tonnisen vuosituotannon pellettitehtaan. Nelja Energialla on myös pienosakkuus kahdessa virolaisessa biokaasulaitoksessa. Viime vuonna Nelja Energia tuotti 804 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa.

Nelja Energia AS:stä kuuluu ennen myyntisopimuksen loppuun saattamista Vardar Eurus AS:lle 77 prosenttia ja virolaisille sijoittajille 23 prosenttia. Vardar Eurus on Norjassa rekisteröity yritys, josta 90 prosenttia kuuluu norjalaiselle energiayritykselle Vardar AS ja 10 prosenttia Pohjoismaiden ympäristösijoitusrahastolle NEFCO (The Nordic Environment Finance Corporation). NEFCO on kansainvälinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Rahaston omaisuuden määrä on 115 miljoonaa euroa.

Lähde: NordenBladet.se