NordenBladet — ​Eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä oli torstaina hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta (HE 320/2018). Käsittelyn pohjana oli perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM 12/2018 vp).

Hallituksen esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista siten, että säännökset Ahvenanmaan maakunnan taloudenhoidosta pääosin uudistetaan. Lisäksi säännöksiin ehdotetaan eräitä lakiteknisiä ja vähäisiä terminologisia muutoksia. Ehdotus rakentuu Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen yhteydessä sovittuun ratkaisuun Ahvenanmaan maakunnan taloudesta ehdotettavasta sääntelystä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 320/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy yhden valiokunnan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.” Mietintöön sisältyi yksi vastalause.

Asian käsittelytiedot eduskunnan verkkopalvelussa

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — ​Eduskunnan puhemiesneuvosto on päättänyt ehdottaa täysistunnolle, että siviili- ja sotilastiedustelua koskevat asiat lähetetään takaisin hallinto- ja puolustusvaliokuntiin, joille perustuslakivaliokunnan tulee antaa lausunto.

Virkamiestyönä on käyty läpi hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan tiedustelua koskevissa mietinnöissä ehdotetun sääntelyn yhdenmukaisuus perustuslakivaliokunnan lausunnoissa asetettujen vaatimusten kanssa.

Selkeitä puutteita ei ole selvityksessä tullut esille, mutta mietinnöissä ehdotetun sääntelyn yksityiskohdista on tullut esille seikkoja, joita voidaan mahdollisesti tulkita eri tavoin. Tällaisia ovat syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu.

Virkamiestyönä näihin ei voida ottaa lopullista kantaa, vaan toimivalta arvion tekemiseksi on vain perustuslakivaliokunnalla.

Tiedustelulainsäädäntö on tärkeä Suomen turvallisuudelle. Sen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä on eduskunnassa yksimielisyys. Kun kysymys on perusoikeuksien toteutumisesta, asia on valmisteltava erityisen huolellisesti, puhemies Paula Risikko sanoo.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 33/2018 vp) kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.

Valiokunta pitää vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyviä kansalaisten kokemuksia lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluottamusta päätöksenteon riippumattomuuteen huolestuttavina. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisusta eikä hakija saa riittävästi tietoa päätöksen taustalla olevista syistä.

Valiokunta toteaa, että aloitteessa ehdotettu lainmuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, eikä tämän vuoksi pidä tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen, mutta toteaa, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 33/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan lähetekeskustelussa oli tänään hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi (HE 322/2018).

Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää, ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaista rintamalisää sekä vammaisetuuslain mukaista veteraanilisää korotetaan sen verran kuin kansaneläkeindeksin korotus olisi etuuksia korottanut vuonna 2019.

Etuudet on sidottu kansaneläkeindeksiin ja kansaneläkeindeksi on jäädytetty vuodeksi 2019. Ilman ehdotettua muutosta veteraanietuuksia ei korotettaisi. Nyt niihin ehdotetaan noin 1,2 prosentin korotus. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamisen äänin 154-22. Käsittelyn pohjana oli lakivaliokunnan mietintö 16/2018.

Toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkorikos on jatkossa käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä. Toistuvuus tarkoittaa seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä. Tuomioistuimen määräämät sakot, joita ei saada perityksi, ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

Lakiuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Esityksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta.

LaVM 16/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 32/2018) kansalaisaloitteesta jossa ehdotetaan, että työttömyysturvalain aktiivimallia koskeva muutos kumotaan. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen.

Eduskunta edellytti aktiivimallia koskevat muutokset hyväksyessään, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Valiokunta pitää hyvänä, että joihinkin havaittuihin epäkohtiin on jo puututtu ja aktiivimallia on kehitetty sen voimaantulon jälkeen niin, että aktiivisuutta voi osoittaa monipuolisemmin. Aktiivimallin kehittämistä valmistellaan myös parhaillaan sosiaali-ja terveysministeriön johtamassa kolmikantaisessa työryhmässä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että aktiivimallin vaikutuksia työttömien asemaan ja työllistymiseen jatkuvasti seurataan ja arvioidaan mallin toimivuutta alkuperäisten tavoitteiden eli työttömyyden lyhentämisen ja työllistymisen edistämisen saavuttamiseksi.

Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta.

Valiokunnan mietintö StVM 32/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Sivistysvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta Maksuton toisen asteen koulutus kaikille (KAA 5/2018) on valmistunut. Kansalaisaloite vaatii, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

Sivistysvaliokunta katsoo, että toisen asteen maksuttomuuden tuominen painokkaasti yleiseen keskusteluun on erittäin tarpeellista. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kansalaisaloitteessa esille tuotua sivistyksellisten oikeuksien turvaamisen näkökulmaa ja painottaa, että Suomessa jokaisella on oltava perhetaustastaan ja varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka.

Valiokunta korostaa, että nuoren ei pidä joutua valitsemaan toisen asteen koulutuspaikkaansa taloudellisin perustein. Samoin on tärkeää, ettei opiskelija joudu keskeyttämään opintojaan rahan puutteen vuoksi.

Valiokunta painottaa, että kansalaisaloitteessa tuodaan esille tärkeä huoli, mutta toteaa, että eduskunta ei ole oikea taho aloitteessa vaaditun selvityksen ja lainvalmistelun tekemiseen.

Tämän vuoksi sivistysvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen ja hyväksyy kaksi lausumaa, joissa mm. edellytetään valtioneuvostolta jatkotoimia kustannusten alentamiseksi tällä vaalikaudella aloitetun työn pohjalta.

”1. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii siitä, että toisen asteen koulutuksen järjestäjille aikaansaadaan ohjeistus, jossa koulutuksen järjestäjille tähdennetään tarvetta tiedottaa arvioitujen oppimateriaalikustannusten määrästä sekä keinoista, joilla nämä kustannukset voidaan kattaa tai mahdollisesti välttää.

2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi toisen asteen opiskelijoille opinnoista aiheutuvien kustannusten kehitystä ottaen huomioon opintotukilain (65/1994) mukainen oppimateriaalilisä ja opiskelijoiden oppimateriaalikustannusten alentamiseksi käynnistetyt hankkeet sekä tekee seuranta- ja arviointitiedon perusteella selvityksen ja tarvittaessa ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Selvitykseen tulee sisällyttää perusteellinen lapsivaikutusten arviointi.”

Kansalaisaloitteen käsittely jatkuu täysistunnossa sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Lue lisää: Mietintö SiVM 17/2018 eduskunnan verkkopalvelussa.

Lue lisää: Sivistysvaliokunta aloitti maksutonta toisen asteen koulutusta ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn julkisella kuulemisella (tiedote 16.1.2019)​

Lähde: Eduskunta.fi