NordenBladet —Eduskunnan tarkastusvaliokunta järjestää pohjoismaisten valvontavaliokuntien kokouksen eduskunnassa 31.1. – 1.2.2019. Kokoukseen osallistuu parlamenttien jäseniä sekä valiokuntien virkamiehiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta sekä Grönlannista.
Tapaamisen keskeisiä aiheita ovat valvontatyön ajankohtaiskysymysten ohella digitaalisuus julkisella sektorilla sekä valvontatulosten hyödyntäminen eri maissa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnasta kokoukseen osallistuvat puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd), varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk) sekä valiokunnan jäsenet Eero Lehti (kok), Maria Lohela (liik) sekä Johanna Karimäki (vihr). Kokoukseen osallistuvat myös valiokuntaneuvokset Nora Grönholm ja Heidi Silvennoinen.
NordenBladet —Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 28. tammikuuta Brysseliin Romanian puheenjohtajakauden ensimmäiseen kokoukseen keskustelemaan mm. maatalouspolitiikan uudistuksesta ja proteiinisuunnitelmasta. Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Puheenjohtajamaana vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla toimiva Romania esitteli kautensa työohjelman ministereille. Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus.
Keskustelu CAP-uudistuksen osalta painottui CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Suomi totesi kannattavansa esitystä uudeksi täytäntöönpanomalliksi ja siirtymistä kohti tulosperusteisempaa maatalouspolitiikkaa. Työtä on kuitenkin jatkettava, jotta uusi politiikka olisi yksinkertaisempi ja helpompi toimeenpanna.
Ministerit keskustelivat myös Slovenian valmistelemasta kannanotosta, jossa 18 jäsenmaata Suomi mukaan lukien painotti maaseudun kehittämisen rahoituksen tärkeyttä. ”Maaseudun kehittämisen varojen tulee pysyä mahdollisimman lähellä nykyistä tasoa, jotta voimme vastata lisääntyviin vaatimuksiin, kuten ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Esitetyn rahoituskehyksen sisällä on mielestäni harkittava varojen uudelleen kohdentamista maaseudun kehittämisrahoituksen hyväksi”, ministeri Jari Leppä painotti kollegoilleen.
Lisäksi ministerit keskustelivat komission valmistelemasta proteiinisuunnitelmasta. Ministerit painottivat asian tärkeyttä. Suomi nosti esiin, että proteiinisuunnitelmassa tulisi huomioida perinteisten kasviproteiinilähteiden lisäksi muun muassa nurmet ja erilaiset teollisuuden sivuvirrat. Suomi myös totesi, että tuotantosidonnainen tuki proteiinikasveille on hyödyllinen instrumentti myös tulevassa CAP:ssa.
Neuvoston yhteydessä ministeri Leppä ja Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume isännöivät usean jäsenmaan ministereiden keskustelua EU:n petopolitiikasta. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että petopolitiikassa tarvitaan joustavuutta. Ministerit sopivat jatkavansa yhteydenpitoa ja yhteistyötä asiassa.
Kuva: Jari Leppä (Finnish Government/Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia Lähde: mmm.fi
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kuluvan vuoden budjetissa saamallaan tuottavuusrahalla kaksi digiuudistushanketta, metsänhoidon suositusten digitalisoinnin ja MELA-metsälaskelmaohjelmiston uudistamisen avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi.
–Molemmat hankkeet edistävät osaltaan Suomen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Erityisen merkittävää on se, että uusimpaan tutkimustietoon perustuvat metsänhoitosuositukset ovat suositusten digitalisoinnin myötä heti kaikkien toimijoiden saatavilla.
Metsänhoitosuosituksiin liittyvän hanketyön toteuttamisesta vastaa suosituksia kehittävä ja ylläpitävä Tapio Oy ja MELA-ohjelmiston nykyaikaistamisesta Luonnonvarakeskus. Suositusten digitalisointihankkeen on määrä valmistua vuonna 2021 ja ohjelmistohankkeen vuonna 2022.
Uudet suositukset nopeasti ja tehokkaasti käyttöön
Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvat metsänhoidon suositukset kokoavat yhteen hyvän metsänhoidon parhaat käytännöt. Suositusten antamisella tähdätään muun muassa metsien kasvun ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.
Metsänhoidon suositusten digitalisointi mahdollistaa jatkossa sen, että suositukset ovat kiinteä osa eri toimijoiden toimintajärjestelmiä, ohjeistuksia ja metsänomistajille tarjottavia palveluita. Hanke hyödyttää erityisesti metsänhoitoyhdistyksiä, kone- ja metsäpalveluyrittäjiä ja metsäyhtiöitä, joiden ei enää tarvitse ylläpitää suosituksia omissa järjestelmissään.
Suositukset kootaan digihankkeessa yhteen tietokantaan, josta tiedot ovat julkisen rajapinnan kautta kaikkien saatavilla. Kun suosituksia muutetaan esimerkiksi uuden tutkimustiedon myötä, kaikilla toimijoilla on saman tien käytettävissään sama ajantasainen tieto ja uudet ideat ja suositukset leviävät nopeasti niin metsänomistajien kuin muidenkin toimijoiden käyttöön.
MELA-ohjelmistosta monipuolisempi ja läpinäkyvämpi
MELA on metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jota käytetään erilaisissa metsien käyttöä koskevissa vaihtoehtolaskelmissa ja vaikutusanalyyseissä. Nyt käynnistetyssä hankkeessa ohjelmistosta tehdään nykyistä monipuolisempi, läpinäkyvämpi, käyttäjäystävällisempi ja helpommin ylläpidettävä.
Metsälaskelmaohjelmiston nykyaikaistaminen ja uudistaminen (MENU) –hankkeen tavoitteena on kehittää uusimpaan tutkimustietoon ja avoimeen lähdekoodiin perustuva laskentajärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa sekä kansallisia että kansainvälisiä tietotarpeita varten.
NordenBladet —Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalousministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta sekä kasviproteiinin omavaraisuuden kehittämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suomi on myös mukana.
Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloittanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot.
Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta painottuu CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Romanian kaudella tehtävälle työlle. Romania tuo keskusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuulevat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.
Neuvosto käsittelee myös komission valmistelemaa kasviproteiinisuunnitelmaa. Kasviproteiiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkaisuja. Suomi kannattaa toimia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäristötoimia.
Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastusneuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitustasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337
NordenBladet – Tervetuloa Eduskunnan kirjaston koulutukseen, jossa esittelemme Ruotsin, Saksan ja Ranskan oikeudellisia tiedonlähteitä ja annamme vinkkejä vertailevaan tiedonhakuun. Lähtökohtana ovat kirjastossa laaditut oikeudellisten tiedonlähteiden tietopaketit ja koulutuksen painopiste on kyseisten maiden sähköisissä säädöslähteissä: Lagrummet, Zeteo, Gesetze im Internet ja Legifrance.
Tilaisuus on tiistaina 29.1. klo 9.15–11.30 Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, osoite: Aurorankatu 6.
Ohjelma:
9.15–9.30 Alustus aiheeseen / Erika Bergström
9.30–10.20 Ruotsin oikeudelliset tiedonlähteet / Erika Bergström
10.20–10.30 Tauko
10.30–11.00 Saksan oikeudelliset tiedonlähteet / Mirja Pakarinen
11.00–11.30 Ranskan oikeudelliset tiedonlähteet / Sari Koski
Koulutuksen kohderyhmä on oikeusvertailevaa tietoa tarvitsevat, kuten oikeustieteen tutkijat, opiskelijat ja virkamiehet. Koulutus on maksuton.
NordenBladet —Ruotsin parlamentin puhemies Andreas Norlén vierailee Suomessa 31.1.–1.2.2019. Hän tapaa eduskunnassa puhemies Paula Risikon ja varapuhemies Tuula Haataisen sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan edustajia.
Eduskuntatapaamisissa on tarkoitus keskustella muun muassa kahdenvälisistä suhteista, Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyöstä, Suomen ja Ruotsin parlamenttivaaleista sekä lisäksi hybridivaikuttamisesta ja kyberturvallisuudesta. Ruotsalaisia kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Eduskuntatapaamisiin osallistuu myös eduskuntaryhmien, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sekä Ruotsi-ystävyysryhmän edustajia.
Vierailunsa aikana Norlén tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.). Historiasta kiinnostuneen puhemiehen ohjelmassa on lisäksi tutustuminen Mannerheim-museoon.
__________________
Andreas Norlén (s. 6. toukokuuta 1973 Bromma) on ruotsalainen maltillisen kokoomuksen poliitikko. Hän on ollut Ruotsin valtiopäivien jäsen vuodesta 2006.
Norlén valittiin valtiopäivien puhemieheksi 24. syyskuuta 2018.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt Tuomioistuinvirastoa koskevan lainsäädännön. Lakiehdotukset hyväksyttiin lakivaliokunnan mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi myös lakivaliokunnan mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset.
Tuomioistuinvirasto huolehtii tuomioistuinten keskushallintoon kuuluvista tehtävistä, joita nykyisin hoitaa oikeusministeriö. Virasto vastaa tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Tuomioistuinvirasto on toiminnallisesti itsenäinen.
Tarkoitus on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2020.
NordenBladet —Eduskunta on hyväksynyt kuntalain muutoksen, jonka myötä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä muutetaan kuvaamaan tarkemmin rahoituksen riittävyyttä.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevalle kunnalle voidaan käynnistää kuntalain mukaisesti arviointimenettely, jossa selvitetään kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Vastaisuudessa arviointimenettelyn edellytykset kuvaavat entistä paremmin kunnan rahoituksen riittävyyttä. Tarkoituksena on, että kuntien erityisen vaikean talouden aseman määrittely on oikeudenmukainen ja luotettava ja että se kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.
NordenBladet —Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen vierailee Etelä-Koreassa 28.–30. tammikuuta. Kyseessä on vastavierailu Etelä-Korean parlamentin varapuhemiehen Joo Seung-yongin viime lokakuussa tekemälle vierailulle Suomeen.
Varapuhemies Joon lisäksi Pekkarinen tapaa Soulissa Etelä-Korean parlamentin talousvaliokunnan ja Suomi-ystävyysryhmän jäseniä sekä Suomalaisen kauppakamarin ja Etelä-Koreassa toimivien suomalaisten yritysten edustajia. Vierailun keskustelunaiheet liittyvät muun muassa Suomen ja Etelä-Korean yhteistyöhän innovaatio- ja energiapolitiikassa. Ohjelmaan kuuluu myös tutustuminen Etelä- ja Pohjois-Korean rajavyöhykkeeseen.
________________
Reijo Mauri Matias Pekkarinen (s. 6. lokakuuta 1947 Kinnula) on suomalainen poliitikko, keskustalainen kansanedustaja ja viiden hallituksen ministeri. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Toukokuusta 2015 hän on toiminut eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä.
Ennen eduskuntaan valitsemistaan Mauri Pekkarinen toimi muun muassa Keskustapuolueen Keski-Suomen piirijärjestön toiminnanjohtajana vuosina 1974–1979, työvoimaministerinä toimineen Paavo Väyrysen poliittisena sihteerinä 1976–1977, sisäasiainministeri Eino Uusitalon poliittisena sihteerinä 1978–1979, Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna 1977–2004 sekä presidentin valitsijamiehenä vuoden 1978 presidentinvaalissa. Vuosina 1987–1991 hän oli puolueensa Keski-Suomen piirin puheenjohtaja.
Kansanedustajana Mauri Pekkarinen on ollut vuodesta 1979. Tuolloin hänet valittiin eduskuntaan vajaalla 8 000 äänellä. Seuraavissa vaaleissa 1983 äänimäärä kasvoi 400:lla ja jonkin verran vielä vuoden 1987 vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa äänimäärä nousi yli 10 000:n. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Pekkarinen sai Keski-Suomessa enemmän ääniä kuin kukaan toinen tässä vaalipiirissä aiemmin, mutta vuonna 2011 keskustan kärsiessä ison vaalitappion Pekkarinen keräsi kaikkien aikojen huonoimman eduskuntavaalien äänisaaliinsa ja hävisi vaalipiirin äänikuninkuuden keskustalaiselle Anne Kalmarille.
Pekkarinen on toiminut eduskunnan pankkivaltuustossa vuosina 1995–2003, keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 1999–2003 sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana 1987–1991. Keskustan ollessa oppositiossa vaalikaudella 1995–2003 aktiivisesti puheenvuoroja käyttänyt Pekkarinen sai lempinimen ”eduskunnan terrieri”.
Pekkarinen on toiminut viiden hallituksen ministerinä. Ahon hallituksessa (1991–1995) hän toimi sisäasiainministerinä ja Jäätteenmäen hallituksessa (2003) sekä Vanhasen I hallituksessa (2003–2007) kauppa- ja teollisuusministerinä. Vanhasen II hallituksessa Pekkarinen oli kauppa- ja teollisuusministeri 31. joulukuuta 2007 asti.
Vuonna 2008 tämän tehtävän nimeksi tuli elinkeinoministeri. Pekkarinen jatkoi elinkeinoministerinä Kiviniemen hallituksessa. Kevään 2011 vaalien jälkeen keskusta jäi oppositioon. Pekkarisesta tuli tällöin yhdeksännellä eduskuntakaudellaan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja. Nykyisistä kansanedustajista Pekkarinen häviää valtiopäivävuosissa vain Ilkka Kanervalle.
Pekkarinen toimi myös Vapaan koulutuksen tukisäätiössä (VKTS), jonka tavoitteena oli kamppailla kouluihin tunkeutuvaa sosialismia vastaan. Säätiö muun muassa kokosi ”mustaa listaa” opettajien poliittisesta suuntautumisesta. Pekkarinen oli kesäkuussa 2010 ehdolla keskustan uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi Matti Vanhasen tilalle ja pääsikin toiselle kierrokselle, mutta hävisi Mari Kiviniemelle.
Maaliskuussa 2012 Pekkarinen ilmoitti pyrkivänsä jälleen keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa. Hän painotti tiedotustilaisuudessaan, että puolueelle tulee löytää ylin johto, joka pystyy innostamaan ja yhdistämään sekä viemään sanomaa perille. Huhtikuussa Pekkarinen kuitenkin vetäytyi puheenjohtajakisasta, koska koki puolueenjohdon toivovan puolueessa sukupolvenvaihdosta.
Syyskuussa 2018 Pekkarinen ilmoitti, ettei asetu ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
NordenBladet — Suuri valiokunta sai maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) selvityksen tulevasta maatalous- ja kalastusneuvoston kokoontumisesta (28.1.).
Neuvoston keskusteluaiheena on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus, joka kytkeytyy myös neuvotteluihin EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Keskustelu neuvostossa koskee tällä kertaa ns. strategiasuunnitelma-asetuksen toimeenpanomallia ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiä.
Suuri valiokunta keskusteli ministeri Lepän kanssa mm. Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvistä odotuksista lainsäädäntöhankkeiden ja maatalouden kehysrahoituksen osalta.
Lainsäädäntöhankkeiden etenemistä on vaikea ennakoida vielä tässä vaiheessa, Leppä sanoi. Ministerin mukaan päätökset rahoituskehyksestä ja YMP:n toimeenpanoasetukset näyttävät todennäköisesti osuvan Suomen kaudelle.
Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin maatalouden rahoitukseen liittyen myös maaseudun kehittämistä koskevan YMP:n toisen pilarin rahoituksen turvaamista, jota maatalous- ja kalastusneuvosto käsittelee Slovenian esille nostamana tiedotusasiana.
Valiokunnan keskustelussa nousi esille huoli maatalouden rahoituksen turvaamisesta. Ministeri Lepän mukaan rahoituskehyksen sisäisiä korotuksia muihin politiikkasektoreihin tulisi tasata maaseudun kehittämistoimien rahoituksen turvaamiseksi.
Valiokunta keskusteli lisäksi afrikkalaisen sikaruton tartuntatilanteesta, joka Lepän mukaan on Euroopassa tasaantumassa jäsenmaissa tehtyjen mittavien torjuntatoimien ansiosta.
____________________________
Jari Juhani Leppä (s. 24. kesäkuuta 1959 Pertunmaa) on suomalainen poliitikko ja maanviljelijä. Hän on Suomen maa- ja metsätalousministeri. Leppä on ollut kansanedustaja vuoden 1999 vaaleista lähtien. Pertunmaan kunnanvaltuustossa Leppä on istunut vaaleista 1992 lähtien, vuodesta 1997 puheenjohtajana.
Eduskunnassa Leppä on ollut muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja puhemiesneuvoston jäsen vuosina 2007–2011 ja 2011–2015. Vuosina 2007–2015 hän oli myös eduskunnan kansainvälisten asiain foorumin jäsen. Hän on myös Veikkauksen hallintoneuvoston jäsen. Tasavallan presidentti nimitti hänet maa- ja metsätalousministeriksi Sipilän hallitukseen perjantaina 5. toukokuuta 2017.
Leppä on koulutukseltaan maanviljelysteknikko (1979). Hän on viljellyt maata vuodesta 1980. Vuonna 2011 Leppä oli eduskunnan eniten maataloustukea saanut edustaja.
