NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kuudennen raporttinsa Århusin yleissopimuksen toimeenpanosta. Århusin yleissopimuksen tavoitteena on edistää yleisön osallistumisoikeutta ympäristöasioissa ja nykyisten sekä tulevien sukupolvien oikeutta elää heidän terveydelleen ja hyvinvoinnilleen suotuisassa ympäristössä.
NordenBladet — Juuri päättyneessä tutkimushankkeessa tuotettiin säähavaintoihin pohjautuvia tietoaineistoja, joita voidaan käyttää laskelmien pohjana arvioitaessa rakennusten energiantarvetta ja rakennusfysikaalista toimintaa nykyisessä ja tulevassa ilmastossa.Yhteiskunnan sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää myös rakennuksilta kestävyyttä. Lisäksi energiatehokas rakennus on osa ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmatieteen laitos tuotti ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa uusimpia rakennussäätietoja energia- ja rakennusfysikaalisia tarkasteluja varten.Rakennusten energialaskennan testivuosi TRY2020 kuvaa sääolosuhteita eri ilmastovyöhykkeilläRakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen laskentaa varten tuotettu ns. testivuosiaineisto pyrkii kuvamaan mahdollisimman keskimääräisiä sääolosuhteita Suomen neljällä eri energialaskennan ilmastovyöhykkeellä, joita edustamaan on valittu Vantaa (vyöhyke I), Jokioinen (II), Jyväskylä (III) ja Sodankylä (IV).”Testivuosi kootaan näiden neljän paikkakunnan säähavainnoista 30 vuoden jaksolta, joka tässä tapauksessa on vuodet 1989–2018. Näistä havainnoista muodostettiin lämpötilan, ilman suhteellisen kosteuden, auringonsäteilyn, tuulen suunnan ja nopeuden sekä sademäärän tunnittai¬set aikasarjat”, tiivistää erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.”Nykyilmaston lisäksi aineisto kuvaa tulevaisuuden ilmastoja kolmen eri päästöskenaarion mukaan”, Jylhä jatkaa. Tulevaisuuden jaksot ovat vuodet 2015–2044 eli lähitulevaisuutta kuvaava vuoden 2030 ilmasto, vuodet 2035–2064 eli vuosisadan puoli¬väliä kuvaava, v. 2050 ilmasto sekä 2065–2094 eli vuosisadan loppupuolen eli vuoden 2080 ilmasto.Energialaskennan sääaineistojen ohella hankkeessa koottiin Jokioisissa vuonna 2015 tunnin välein automaattisin anturein tehdyt säähavainnot, joita voidaan käyttää rakennusfysikaalisten tarkastelujen vertailuaineistona. Hankkeessa tuotettuja aineistoja toivotaan hyödynnettävän laajalti esimerkiksi rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa muun muassa teknillisissä oppilaitoksissa.”Aineistoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamassa Kuumuuden terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa (HEATCLIM) -konsortiohankkeessa, jossa tarkastellaan muun muassa rakennusten jäähdytystarpeen muutoksia lämpenevässä ilmastossa”, toteaa Jylhä.Tulokset välittömästi käyttöönYmpäristöministeriö toivoo, että hankkeen tuloksia hyödynnetään rakennusalalla mahdollisimman laajasti. Nykymuodossaan tulokset ovat hyödynnettävissä etenkin tutkimuksessa. Nykyisissä energiamääräyksissä uusia säätietoja ei vielä käytetä, vaan ne otetaan käyttöön vasta seuraavassa määräysuudistuksessa.Ympäristöministeriön ensi vuonna käynnistyvässä rakentamisen säätietoja käsittelevässä hankeohjelmassa tuloksia jatkojalostetaan entistä käyttäjäläheisemmiksi. Niistä muodostetaan rakenteiden ja rakennusten mitoittamiseen soveltuvat mitoitussäät eri käyttötarkoituksiin. Lisäksi dataa tarkastellaan erityisesti rakennustekniikan näkökulmasta.Jatkojalostettuja säätietoja ja mitoitussäitä tullaan hyödyntämään myös vuosina 2022–2023, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen rakentamiselle ja rakennuksille aiheuttamia riskejä. Niitä ovat muun muassa lämpöjaksojen aiheuttamat ylilämpötilanteet hoivakodeissa sekä lisääntyneen kosteuden aiheuttama rakenteiden homehtumisriski. Tavoitteena on ennakoida ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä rakennuskannassa sekä löytää tapoja hallita havaittuja riskejä.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on 13.11.2020 valtioneuvoston esityksestä päättänyt seuraavasta kenraalin virkaan nimittämisestä Puolustusvoimissa:Puolustusvoimien sotatalouspäällikön, kenraalimajuri Timo Kakkolan nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2021-31.12.2022.Kenraalimajuri Timo Tapio Kakkola (s. 1962) on toiminut Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä 1.1.2020 lukien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana, Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen huolto-osaston osastopäällikkönä sekä Länsi-Suomen huoltorykmentin komentajana. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2017.
NordenBladet — Tekoäly 4.0 -ohjelma edistää tekoälyn ja muiden digitaalisten teknologioiden kehittämistä sekä käyttöönottoa yrityksissä. Ohjelma kohdistuu useisiin toimialoihin teollisuudessa ja palvelusektorilla. Ohjelman ohjausryhmä vetää Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin.– Tekoäly 4.0 -ohjelmalla Suomi pyrkii vahvistamaan digitaalisuutta ja talouskasvua. Ohjelman ytimessä on kannustaa eri sektoreita yhteistyöhön, kasvattaa digitaalisuuteen tehtyjä investointeja ja lisätä erityisesti pk-yritysten digitaitoja, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Panostukset koulutukseen täydentyvät panostuksilla tekoälyyn. Suomi menestyy sillä, että meillä on mahdollisimman hyvät edellytykset sekä taloudellista että muuta hyvinvointia tuottaville innovaatioille. Tekoäly 4.0 -ohjelmassa tavoitellaan kestäviä innovaatiota ja yhteiskunnan digitaalista murrosta, ministeri Lintilä jatkaa.Ohjelman perustana EU:n tavoitteet ja Suomen tekoälystrategiaOhjelman tehtävänä on laatia tavoitteet ja toimenpiteet, joilla digitalisaatiota Suomessa edistetään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pk-yrityksiin, digi-investointien lisäämiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön.Ohjelma edistää osaltaan yritysten ja talouden toipumista koronapandemista. Myös Euroopan komissio on nostanut digitaalisuuden yhdeksi keskeiseksi keinoksi luoda uutta talouskasvua.Suomi on vuonna 2017 luonut ensimmäisten EU-maiden joukossa tekoälystrategian, johon nyt käynnistettävä ohjelma perustuu. Ohjelmassa tekoälyteknologiat yhdistyvät laajaan joukkoon muita digitaalisia teknologioita, kuten esineiden internet, 3D-tulostus, robotiikka, kvanttilaskenta sekä virtuaalinen ja lisätty todellisuus.Ohjausryhmässä laaja kokoonpano eri toimijoitaOhjelman ohjausryhmässä on viranomaisten, yritysten ja korkeakoulujen edustajia.Puheenjohtaja: Jussi Herlin, Kone OyjVarapuheenjohtaja: osastopäällikkö Ilona Lundström, työ- ja elinkeinoministeriöJäsenet: Cristina Andersson, Airawise Oy Milja Köpsi, Mimmit koodaa Minna Lanz, Tampereen yliopisto Anni Ronkainen, Kesko Oyj Teemu Roos, Helsingin yliopisto Markku Räsänen, IQM Oy Samuli Savo, StoraEnso Oyj Ville Miettinen, Varjo Oy Eeva Raita, Futurice Oy Moaffak Ahmed, KasvuryhmäOhjausryhmän toimikausi jatkuu hallituskauden loppuun.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT aloittavat yhteishankkeen, jolla vahvistetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. Yhteistyöllä saadaan koko ketju pellolta pöytään toimimaan tehokkaammin.Työ aloitetaan marraskuussa 2020 työpajatoiminnalla, joka tähtää toimijoiden yhteistyön vauhdittamiseen ja selkeisiin toimintamalleihin. Tähän työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki aktiiviset toimijat, jotka ovat kiinnostuneet olemaan mukana kehittämässä kasviproteiiniketjua. Kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia, ja tahdin ennustetaan pysyvän vähintään samalla tasolla seuraavat vuodet. Kasviproteiinien raaka-aineiden ja kuluttajatuotteiden EU-markkinan arvon arvioidaan nousevan tänä vuonna 1800 miljoonaan euroon. Kasviproteiinien kehitys ja kasvava kysyntä tarjoavat myös soveltavalle tutkimukselle ja liiketoiminnalle suuria kasvumahdollisuuksia, todetaan kestävän elvytyksen loppuraportissa, joka tehtiin valtioneuvoston toimesta syksyllä 2020.”Kiinnostus kotimaisia kasviproteiinituotteita kohtaan kasvaa ja elintarviketeollisuus myös kehittää uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti. Suomessa on tilausta yhteistyömallille, jossa kasvi- ja vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tuotantoa ja jalostusta kehitetään pellolta pöytään. Tällä proteiiniklusterilla voimme luoda yhteistyössä kasvua alalle. Kasviproteiinituotteiden vientiä on myös potentiaalia kasvattaa merkittävästi”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Nyt käynnistettävän kasviproteiiniyhteistyön tarkoituksena on tuoda yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat. Yhteistyö käynnistetään osana hallitusohjelman mukaista ilmastoruokaohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.Esimerkkinä kasvun esteestä on kotimaisen raaka-aineteollisuuden puuttuminen arvoketjusta alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden väliltä. Kotimaisella kasviproteiinialalla tapahtuu nyt paljon ja proteiiniklusterin kehittämisessä hyödynnetään tutkimus- ja kehityshankkeissa tuotettavaa uusinta tietoa tunnistetuista pullonkauloista ja tarvittavista toimenpiteistä. Yhteistyön tarkoituksena on kehittää toimintatapoja, arvoketjuja, luoda uutta liiketoimintaa ja mahdollistaa erityisesti kasviproteiinien, mutta myös muiden vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden mahdollisimman laajan käytön ruoaksi. ”Proteiiniklusterin tavoitteena on ymmärtää kansalliset tarpeet, ideoida uusia ratkaisuja ja muuttaa työn tulokset toiminnaksi. Haluamme parantaa kansallisen ruokajärjestelmän omavaraisuutta ja kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa”, toteaa ministeri Leppä.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö on käynnistämässä tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevaa työtä. Työssä haetaan ratkaisuja muun muassa kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamiseksi ja pohditaan keinoja kuntien roolin ja itsehallinnon kehittämiseksi.Käynnistyvän työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon toimenpide-ehdotuksia, joillaparannetaan kuntien edellytyksiä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla; kehitetään kunnallista itsehallintoa sekä parantaa kuntien mahdollisuuksia edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset; parannetaan kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta sekä samalla vahvistaa koko julkisen talouden kestävyyttä; edistetään kuntien omia toimenpiteitä talouden ja palveluiden kestävyyden ja vakauden saavuttamiseksi.Toimenpidekokonaisuuksien valmistelua varten perustetaan työryhmä ja kaksi alajaostoa. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.”Kutsun kaikki Suomen kunnat ja kunta-asioiden parissa työskentelevät mukaan pohtimaan sitä, mikä on kuntiemme sekä niiden talouden ja järjestämien palveluiden tulevaisuus. Toivomme sidosryhmiltä aktiivista osallistumista”, innostaa kuntaministeri Sirpa Paatero.”Haluamme herättää keskustelua kuntapolitiikan kokonaisuudesta, käydä avointa keskustelua, lisätä vuoropuhelua eri näkökulmista sekä vahvistaa yhteisymmärrystä kuntapolitiikan kehittämisen lähtökohdista ja tarpeista”, ministeri jatkaa.Valmistelutyöhön pyydetään mukaan kuntia, Suomen Kuntaliittoa, useita eri ministeriöitä ja tieteenalojen edustajia. ”Haluamme kuulla kuntien, valtionhallinnon, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoiden sekä kuntien asukkaiden mielipiteitä. Aiomme järjestää seminaari- ja työpajatilaisuuksia sekä käydä keskustelua jo olemassa olevissa verkostoissa”, kertoo finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen.Suomen kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Myös tuleva sote-uudistus muuttaa kuntien asemaa, palveluita ja rahoitusta. Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat olleet vaikeat jo pitkään kuntien tulo- ja menokehityksen rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää ansiotuloverojen veropohjaa. Samanaikaisesti vanhusväestön määrän kasvu lisää julkisten palvelujen kysyntää ja menoja. Maan sisäinen muuttoliike ja syntyvyyden lasku ovat voimistaneet tätä muutosta sekä kuntien eriytymiskehitystä.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kuntapolitiikan suuntaviivojen valmistelun käynnistämisestä.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 13. marraskuuta oli esillä oikeusvaltiomekanismia koskeva asetusehdotus, yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely sekä maatalousministerien epävirallinen videokokous.EU-ministerivaliokunta käsitteli oikeusvaltiomekanismia koskevaa asetusehdotusta, jonka tarkoituksena on luoda ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja unionin varojen vastaanottamisen välille. Asetusehdotus on osa EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevaa neuvottelukokonaisuutta. Asetus on Suomelle olennainen ja tärkeä EU:n asianmukaisen toiminnan, hyväksyttävyyden ja uskottavuuden kannalta. Kyse on EU:n yhteisen arvopohjan vahvistamisesta.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös yhteisen kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn käyttöönottoon liittyvät aikataulukysymykset. Euroryhmä keskustelee asiasta laajennetussa kokoonpanossa 30. marraskuuta. Varautumisjärjestelyn perustaminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) yhteyteen on osa vakausmekanismin uudistamista. Lisäksi EU-ministerivaliokunta käsitteli 16. marraskuuta järjestettävän maatalousministerien epävirallisen videokokouksen aiheita. Kokouksessa komissio esittelee katsauksen maatalouden markkinatilanteesta, ja puheenjohtajamaa Saksa kertoo EU:n metsästrategian ja metsäpoliitikkojen valmistelusta sekä YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksesta vuonna 2021.
NordenBladet — Suomen tavoite on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena kotona tai vapaa-ajalla. Tämä nollavisio sisältyy uuteen kansalliseen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelmaan.Painopiste on vähentää tapaturmia ennalta, jolloin voidaan säästää merkittävästi tapaturmista kansantaloudelle koituvia kustannuksia.Ohjelmassa on yhteensä 89 toimenpidettä eri ikäryhmien tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi vuosina 2021-2030. Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin ja tapaturmatyypeittäin siten, että vammojen ehkäisy elämänkulun eri vaiheissa otetaan huomioon.Yhteinen tavoite on saavuttaa hyvä turvallisuustaso kaikissa ympäristöissä ja vähentää vakavia ja kuolemaan johtavia koti- ja vapaa-ajan tapaturmia 25 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Turvallisuustyötä tarvitaan kaatumisten ja putoamisten, tie- ja vesiliikenneonnettomuuksien, hukkumistapausten, myrkytysten sekä tulipalo-onnettomuuksien vähentämiseksi ja omaishoidon turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma korostaa mielenterveyden ja yhdenvertaisuuden sekä monialaisen yhteistyön merkitystä ja haavoittuvien ryhmien turvallisuuden edistämistä. Asetetuissa toimenpiteissä on otettu huomioon myös ympäristön, tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden parantaminen ja liikuntavammojen sekä päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy.Tapaturmien ehkäisy säästää merkittävästi rahaa Vuonna 2017 koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kokonaiskustannukset olivat 780–1157 miljoonaa euroa. Tapaturmat aiheuttivat 337–508 miljoonan euron kustannukset terveydenhuoltoon ja 124–196 miljoonaa euroa sosiaaliturvakuluissa.Poliisin ja pelastustoimen toimintaan tapaturmista ja onnettomuuksista aiheutui 73–89 miljoonan euron kustannukset. Tämän lisäksi 52 miljoonaa euroa menetettiin tulipalojen aineellisina vahinkoina.Tapaturmaisista kuolemista ja sairastumisista seurasi vuonna 2017 yhteensä noin 15 000 menetettyä työvuotta. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneiksi arvioitiin 7 000─11 000 työvuotta, joiden välillisinä kustannuksina yhteensä 194─312 miljoonaa euroa.Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamien kustannusten osuutta kaikkien tapaturmien kustannuksista arvioitiin (ohjelman laatimisen yhteydessä) erillisessä selvityksessä. Osuus määriteltiin hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) ICD-10-tautiluokituksen koodien perusteella.Suurin osa tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla Suomessa tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy ja merkittävä kansanterveysongelma. Suomalaisten tapaturmakuolleisuus on Euroopan korkeimpia: vuosittain tapaturmaisesti kuolee noin 2600 suomalaista. Lisäksi vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten terveyskeskusten vuodeosastoilla. Toimintaohjelma on laadittu laajassa asiantuntijavalmistelussa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmän alaisuudessa. Ohjelma tukee Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteita.
NordenBladet — Tornator Oyj on sopinut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa arvokkaan ja laajan joenrantaluhdan suojelusta reunametsineen. Alue sijaitsee Joensuun Luhtapohjassa, noin 60 kilometriä Joensuusta koilliseen. Suojelukohde kuuluu valtaosiltaan soidensuojelun täydennysehdotuskohteisiin ja se suojellaan Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa. Suojelualueen kokonaispinta-ala on lähes 750 hehtaaria.Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Tornator Oyj tiedottavat”Joensuun Luhtapohjan uusi suojelualue on todellinen luontohelmi sen valtaosin luonnontilaisin suoluontotyypein, joenrantaluhdin ja kangasmetsäsaarekkein. Suojelualueella on myös uhanalaisia luontotyyppejä, mikä tekee suojelupäätöksestä erityisen ilahduttavan. Helmi-ohjelmassa soidensuojelu on edennyt hyvin, yhdessä maanomistajien kanssa vapaaehtoiselta pohjalta neuvotellen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Luhtapohjan suojelualue käsittää edustavan kokonaisuuden erilaisia, valtaosin luonnontilaisia suoluontotyyppejä, joenrantaluhtaa ja kangasmetsäsaarekkeita. Suojellun alueen kokonaispinta-ala on merkittävä: lähes 750 hehtaaria ja se on perustamishetkellään Kesonsuon jälkeen Pohjois-Karjalan toiseksi suurin yksityinen suojelualue ja Tornatorin kolmanneksi suurin suojelualue Suomessa.Luhtapohjanjoen rantasuot muodostavat laajan, tasaisen ja vähäpuustoisen suokokonaisuuden, joita hallitsevat vähäravinteiset nevat ja rämeet. Kolme runsainta luonnontilaista suotyyppiä ovat tupasvilla- ja rahkaräme sekä lyhytkorsineva. Suojelualue sisältää myös uhanalaisista luontotyyppejä, kuten lähteiköitä, ruohokorven ja tupasvilla- ja muurainkorven. Ne tarjoavat elinympäristön myös monille harvinaisille ja vaateliaille lajeille. Luhtapohjanjoen alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistyskäyttöön, kuten kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen ja lintujen seurantaan.”Uusia luonnonsuojelualueita perustamalla täydennämme ekologista verkostoa, joka yhdessä avainbiotooppien, lajiesiintymien ja suojakaistojen kanssa muodostaa Tornatorin metsien monimuotoisuudelle vahvan perustan”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.Helmi-ohjelmaHelmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.