NordenBladet — Opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muuttuu 1.1.2021 alkaen, kun laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on koostanut kuntainfoon merkittävimmät muutokset ja huomioon otettavat asiat.

Uuden lain myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti. Toisen asteen opiskelijoiden (lukiot ja ammatillinen koulutus) opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa edelleen oppilaitoksen sijaintipaikkakunta. Palvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, joka edistää opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä.Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 2020 julkaissut Opiskeluterveydenhuollon oppaan, joka ohjaa sekä YTHS:n että kuntien tuottaman opiskeluterveydenhuollon sisältöä.

Korkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä riittävää laatua arvioidaan ja edistetään jatkossa opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta on tarkoitus asettaa ensi vuonna.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat lakisääteisiä opiskelijoiden terveyspalveluita. Myös koronaepidemian aikana on välttämätöntä huolehtia opiskeluterveydenhuollon henkilöstön riittävyydestä. Lue koko kuntainfo 14/2020: Opiskeluterveydenhuollon palvelut 1.1.2021 alkaen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on 27.11. avannut valtionavustushaun sairaalaopetuksen järjestämiseen vuosille 2021-2022. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 3,5 miljoonaa euroa.

Valtion erityisavustusta myönnetään sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille. Yksittäisen koulun hakemuksia ei oteta huomioon.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 02953 30256Projektisihteeri Aili Tervonen,  0295 330216
Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelivät 27.11. suunnitelmaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitusyhteistyöstä vuonna 2021.

Puolustusministeriö päättää puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman hyväksymisestä TP-UTVA:n linjausten pohjalta tiedotettuaan ensin eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntia. Puolustusministeriö tiedottaa puolustusvoimien kansainvälisen harjoitussuunnitelman sisällöstä tarkemmin, kun suunnitelma on hyväksytty.

Lisäksi TP-UTVA keskusteli puolustusselonteon valmistelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma edistää nopeavaikutteista elpymistä sekä elinkeinoelämän rakenteiden ja julkisten palveluiden uudistumista. Ohjelmassa ehdotetut uudistukset ja investoinnit vauhdittavat ilmastonmuutoksen torjuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja talouden kasvukykyä sekä varmistavat yhteiskunnan eheyttä.

Tämä selviää hallituksen perjantaina 27. marraskuussa eduskunnalle antamassa selonteossa. Selonteko on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Tukena on ollut pääministeri Sanna Marinin syyskuussa 2020 asettama koordinaatioryhmä, jossa on mukana eri ministeriöitä. Selonteon valmisteluvaiheessa on käyty tiivistä vuoropuhelua maakunnallisten toimijoiden, kuntien, elinkeinoelämän sekä tiedeyhteisön kanssa. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio saavat vauhtia innovatiivisista ratkaisuista ja uudesta teknologiasta.

Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee monin tavoin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteita. Keskeisenä osana ohjelmaa on vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittaminen innovatiivisin ratkaisuin ja uuden teknologian avulla. Ohjelmasta vähintään 50 prosenttia kohdistetaan vihreän siirtymän investointi- ja uudistuskokonaisuuksiin.Investointi- ja uudistuskokonaisuuksilla tavoitellaan pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Tarkoituksena on, että investoinnit ja uudistukset tukevat toisiaan sekä ovat suuria ja vaikuttavia kokonaisuuksia. Lisäksi tavoitteena on, että yksityiset investoinnit ovat mahdollisia rahoituksen avulla. Etusijalle asetetaan toimet, jotka vaikuttavat työllisyyteen, kilpailukykyyn, julkisen talouden kestävyyteen sekä nettopäästövähennyksiin, kiertotalouden vahvistamiseen ja ilmastonmuutoksesta sopeutumiseen. Samalla huomioidaan sitä, miten ne tukevat toipumista koronaviruskriisistä. Tärkeää on myös se, miten nopeasti investoinnit ja uudistukset voidaan käynnistää.Kestävä kasvu tehdään yhdessäKumppanuus ja yhdessä tekeminen sekä hallinnonalarajojen ylittäminen ovat edellytyksiä sille, että kestävän kasvun ohjelma voi onnistua. Tämä tarkoittaa myös julkiselta hallinnolta joustavuutta ja uudistumista sekä uudenlaista vuorovaikutusta. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa huomioidaan myös muut EU:n elpymisvälineen osa-alueet sekä tarvittava kansallinen vastinraha, hallituksen jo linjaamat toimet, tulevaisuusinvestointitarpeet sekä jälkihoito- ja jälleenrakennusryhmien toimenpide-ehdotukset.Kestävän kasvun ohjelmaa valmistellaan pitkäjänteisestiSuomen kestävän kasvun ohjelman koordinaatioryhmä valmistelee ohjelmaa loppuvuonna 2020 ja vuonna 2021. Työtä asetetaan ohjaamaan valtiovarainministerin johtama ministerityöryhmä. Suunnitelma Suomessa toimeenpantavista hankkeista annetaan EU:lle keväällä 2021. Tarvittaessa ohjelmaa tarkennetaan ja päivitetään myöhemmin. Ohjelman toimenpiteitä voi toteuttaa vuoden 2026 loppuun asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on 27.11.2020 valtioneuvoston esityksestä tehnyt seuraavat päätökset sotilasedustajan vaihdoksesta sekä amiraalin ja kenraalin virkaan nimittämisistä ja tehtävään määräämisistä Puolustusvoimissa:Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkoselle sotilasedustajaksi Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE) ja Suomen erityisedustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (Nato) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi Natossa Brysselissä annetun määräyksen peruuttaminen 1.1.2021 lukien ja prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskasen määrääminen tähän tehtävään 1.3.2021 lukien asemapaikkana Bryssel.Kontra-amiraali Juha Sakari Vauhkosen määrääminen Pääesikuntaan tiedustelupäällikön tehtävään 1.1.2021 lukien ja nimittäminen amiraalin virkaan ajaksi 1.8.2021-31.10.2023; Eversti Jarmo Tapio Vähätiiton nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.3.2021-28.2.2026 ja määrääminen Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäpäällikön tehtävään 1.3.2021 lukien.Kontra-amiraali Juha Vauhkonen (s. 1962) on toiminut Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa vuodesta 2016. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien esikuntapäällikkönä, Uudenmaan prikaatin komentajana ja esikuntapäällikkönä, osastopäällikkönä Merivoimien esikunnassa sekä kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Kontra-amiraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2016.Prikaatikenraali Mikko Heiskanen (s. 1963) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2016. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Eversti Jarmo Vähätiitto (s. 1967) on toiminut apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa johtamisjärjestelmäosastolla vuodesta 2019. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Karjalan prikaatin esikuntapäällikkönä, yhteysupseerina USCENTCOM:issa Yhdysvalloissa, osastopäällikkönä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2018.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt tieteen akateemikon arvonimen emeritusprofessori Kari Alitalolle ja emeritaprofessori Kaisa Häkkiselle.Akatemiaprofessori, tutkimusjohtaja Kari Alitalo (s. 1952) on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hän on toiminut Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina 1986–1987, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessorina 1987–1988 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina 1989–1993. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi Akatemian palveluksessa yhtäjaksoisesti toukokuuhun 2020 asti.Alitalon keskeisiä tutkimuskohteita ovat syövän syntymekanismit ja erityisesti imusuoniston merkitys syöpäkasvaimen leviämisessä sekä uusien täsmällisempien hoitostrategioiden tunnistaminen syövän kasvun ja leviämisen estämiseksi. Hän on muun muassa löytänyt uusia veri- ja imusuoniston kehitystä sääteleviä kasvutekijöitä ja reseptoreita. Yksi esimerkki hänen merkittävimmistä viimeaikaisista tutkimustuloksistaan on imusuonijärjestelmän löytyminen aivoista.Emeritaprofessori Kaisa Häkkinen (s. 1950) on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina 1993–1999 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2004–2009.Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen.Akateemikot ovat ansioituneita tieteenharjoittajiaTasavallan presidentti voi Suomen Akatemian hallituksen esityksestä myöntää akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle tai ulkomaiselle tieteenharjoittajalle.Kotimaisia tieteen akateemikkoja on tällä hetkellä 14. Tieteen akateemikon arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Edellisen kerran arvonimiä myönnettiin vuonna 2017.Tieteen akateemikot Suomen Akatemian verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 27.11.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää konkurssilakiin uutta väliaikaista muutosta. Helmikuusta alkaen maksun laiminlyöntiin perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa on tarkoitus muuttaa velallisen eduksi. Tällä halutaan auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksesta aiheutuneen kriisin yli.Esityksen mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Tavallisesti maksuaika on viikko.– Meidän on tehtävä kaikkemme pelastaaksemme elinvoimaiset yritykset, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut maksuvaikeuksia. Väliaikaisella muutoksella annettaisiin yrityksille lisäaikaa järjestää maksuasioitaan, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Viime keväänä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kun keväästä asti voimassa ollut väliaikainen konkurssilaki päättyy tammikuun lopussa, konkurssihakemusten määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lakiesityksen tarkoituksena on taata velallisille kohtuullinen maksuaika myös näissä tilanteissa.Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuun alussa ja olla voimassa syyskuun loppuun asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.Vuoteen 2035 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta.Suunnitelma sisältää toimia päästöjen vähentämiseksi nk. taakanjakosektorilla. Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä laajasti eri ryhmiä kuunnellen. Kaikkien ilmastotoimien edistymistä ja riittävyyttä hiilineutraaliuspolulla tarkastellaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 27. marraskuuta ajankohtaisia muuttoliikkeen kysymyksiä sekä valtioneuvoston selontekoa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä.EU-ministerivaliokunta kävi kokonaisvaltaisen keskustelun EU:n muuttoliikepolitiikasta ja sen kehittämisestä. Suomi katsoo, että EU:n tulee hyödyntää laillisen maahanmuuton tarjoamia mahdollisuuksia kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.Tärkeä osa muuttoliikkeeseen vastaamista on EU:n tiivis yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena tulee olla rakentaa tasavertaisia kumppanuuksia, joihin muuttoliikekysymykset kuuluvat.Suomi katsoo, että EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen aikaan saaminen on oleellinen osa muuttoliikkeeseen vastaamista. Kriisinkestävän järjestelmän tulee perustua laadukkaaseen tilannekuvaan, yhteiseen strategiatyöhön ja tulevan kehityksen ennakointiin.EU-ministerivaliokunta sai myös tilannekatsauksen eduskunnalle annettavasta valtioneuvoston selonteosta koskien Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Selonteko ohjaa osaltaan valtioneuvoston työtä sen valmistellessa kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jonka jokaisen jäsenvaltion tulee laatia EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hyödyntämiseksi. Komission arvioinnin jälkeen neuvosto hyväksyy jäsenvaltiokohtaiset suunnitelmat rahoituksen saannon ehtona.

Lähde: Valtioneuvosto.fi