NordenBladet — Euroopan komissio on avannut EU:n Innovaatiorahaston haun investointikustannuksiltaan (CAPEX) alle 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Hausta rahoitetaan 100 miljoonalla eurolla innovatiivisia puhtaan teknologian käyttöönottoa edistäviä hankkeita.Hankkeiden tulee liittyä uusiutuvaan energiaan, energiaintensiiviseen teollisuuteen, energianvarastointiin ja hiilidioksidin talteenottoon, käyttöön ja varastointiin. Tuettavat hankkeet mahdollistavat ilmastotavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden elpymistä.Hankkeiden valinnassa painotetaan aidosti innovatiivisia hankkeita, joissa otetaan kaupalliseen käyttöön puhtaan teknologian ratkaisu uudella tavalla. Erityisesti otetaan huomioon hankkeet jotka mahdollistavat hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamista tai mahdollistavat hiilinegatiivisuuden esimerkiksi hiilidioksidin talteenotolla ilmasta.Hakemukset tulee jättää Euroopan komissiolle 10.3.2021 mennessä. Yksityiskohtaiset ohjeet on saatavissa komission Funding & Tenders-sivustolta. : https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/innovfundRahoituspäätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.Innovaatiorahaston suurten hankkeiden hakuun 17 hakemusta SuomestaAiemmin syksyllä EU:n Innovaatiorahasto järjesti haun suurille, investointikustannuksiltaan (CAPEX) yli 7,5 miljoona euroa oleville hankkeille. Tukea haki yhteensä 311 hanketta, joista 17 Suomesta.Sen perusteella EU myöntää rahoitusta vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä miljardi euroa avustuksina suurille puhtaan teknologian hankkeille, jotta ne voivat selviytyä kaupallistamiseen ja laajamittaiseen demonstrointiin liittyvistä riskeistä.Vuosina 2020–2030 innovaatiorahaston kautta myönnetään noin 10 miljardia euroa. Rahat saadaan EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta ja innovaatiorahaston edeltäjän, NER300-ohjelman, jakamattomista tuloista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva tuottavuuslautakunta julkaisi 2. joulukuuta raportin, jossa se käsittelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä.Lautakunta tarkastelee raportissaan kilpailukykyä, tuottavuuden kasvun tekijöitä sekä Suomen ja kehittyneiden maiden tuottavuuskehitystä lyhyen ja pitkän aikavälin näkökulmasta. Lautakunta arvioi myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen sekä antaa politiikkasuosituksia. Lautakunta toteaa, että kansantaloudesta puhuttaessa kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen, mikä vaikeuttaa aiheesta käytävää talouspoliittista keskustelua. Tärkeä erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muutoksia tapahtuu lähinnä vain hinnoissa ja kustannuksissa, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa paitsi työn ja välituotteiden kustannukset, myös tuottavuus ja vientihinnat Suomessa ja vertailumaissa. Kyse on ennen kaikkea kustannusten sopeutumisesta tuottavuuteen. Pitkän aikavälin rakenteellinen kilpailukyky tarkoittaa ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta kestävällä tavalla.Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja sitä kautta kustannuskilpailukykyä ja vientimenestystä. Tuottavuus, kilpailukyky ja viennin menestysSuomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta supistui kriisin jälkeen enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Tuottavuuskasvu kiihtyi vuodesta 2015 alkaen ja oli muita vanhoja euromaita nopeampaa vuosina 2015−2019. Vastaavasti myös Suomen kustannuskilpailukyky ja vientimenestys heikkenivät voimakkaasti finanssikriisin jälkeen mutta kohenivat vuodesta 2015 alkaen. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut useimmissa kehittyneissä maissa jo reilun vuosikymmenen ajan. Suomessa pudotus on ollut tavallista voimakkaampaa. Hidas tuottavuuskasvu on keskeinen ongelma ennen kaikkea hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Tuottavuuskasvun ylläpitämiseksi tarvittaisiin yhä suurempia panostuksia tutkimukseen, kehitykseen sekä innovaatioihin. Näiden panostusten tuottavuusvaikutuksissa on kuitenkin merkittäviä ja vaihtelevia viiveitä. Kustannuskilpailukyvystä huolehdittavaHyvä kustannuskilpailukyky edistää vientiä, avoimen sektorin työllisyyttä ja houkuttelee investointeja. Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen on kuitenkin haasteellista. Kustannuskilpailukyvyn ja talouden menestyksen yhteydet ovat monimutkaisia ja niissäkin voi olla merkittäviä viiveitä. Talouden kysyntä- ja tarjontapuolelle iskee erilaisia shokkeja, jotka voivat vaikuttaa yhtaikaa kustannuskilpailukykyyn ja vientimenestykseen. Lisäksi viiveet kilpailukyvyn ja viennin menestyksen välillä voivat vaihdella eri oloissa.Koronan vaikutukset tuottavuuteenLautakunta tarkastelee raportissaan myös koronapandemian vaikutuksia tuottavuuteen. Koronakriisi on vaikeuttanut lyhyen aikavälin tilastojen tulkintaa entisestään eikä neljännesvuositiedoista pitäisi lautakunnan mukaan vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Pitkittyvä koronakriisi on uhka myös tuottavuuskehitykselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta antoi kannanoton urheilun eettisten asioiden hoitamisen selkeyttämisestä ja tehostamisesta. Neuvottelukunta painottaa kaikkien liikunnan ja urheilun toimijoiden vastuuta terveellisestä, turvallisesta ja reilusta toimintakulttuurista. Eettisyys ja urheilun integriteetin suojelu ovat välttämättömiä myös menestyksekkäälle huippu-urheilulle.Neuvottelukunnan puheenjohtajan, professori Antti Aineen mielestä on hyvä, että suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Havaittuihin ongelmiin on lähdetty puuttumaan määrätietoisesti. Käytännön toimintamallit ja palvelut eivät kuitenkaan tutkimustulosten perusteella ole riittävän hyvin urheilijoiden, valmentajien ja seuratoimijoiden tiedossa.– Käytännön toimenpiteiden koordinointia ja viestintää on vahvistettava jatkossa. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavia ja niiden toteuttamisessa on vältettävä päällekkäisyyksiä. Palveluiden saavutettavuutta on myös arvioitava säännöllisesti, toteaa Aine. Neuvottelukunta näkee, että Suomen Olympiakomitean ja sen jäsenjärjestöjen rakentamassa vastuullisuusohjelma on hyvä pohja urheilujärjestöille niiden kehittäessä omaa toimintaansa. Neuvottelukunta pitääkin luontevana, että Olympiakomitea koordinoi jatkossa palvelujen rakentamista sekä niistä viestintää käytännön toimijoille. Palvelujen rakentamisessa tulee hyödyntää toimijoiden erityisosaamista ja välttää päällekkäisyyksiä.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta seuraa urheiluyhteisön eettisten toimien vaikuttavuutta ja tukee eri toimijoita palveluiden kehittämisessä. Neuvottelukunta myös korostaa alan tutkimuksen lisäämistä toimien kehittämisen pohjana.Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan kannanottoEnsimmäisen vuosiseminaarin teemana lasten oikeudet urheilussaUrheilun eettisten asioiden neuvottelukunnan tehtävänä koordinaatio- ja yhteistyöelimenä edistää keskustelua ja levittää jo olemassa olevia käytäntöjä, mutta myös arvioida tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Yhtenä areenana keskustelulle on neuvoston vuosittaiset seminaarit. 1. joulukuuta järjestetyn ensimmäisen seminaarin teemana oli lasten oikeudet urheilussa ja liikunnassa. Seminaarin tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa ja lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista. Puheenjohtaja Antti Aineen mukaan teeman valinnalla haluttiin painottaa sitä, että lapsioikeudellisen näkökulman pitää tavoittaa koko urheilun ja liikunnan kentän. Seminaarin puheenvuoroissa aihetta käsiteltiin sekä oikeudellisista että eettisistä näkökulmista, mutta samalla myös käytännönläheisesti kuntien ja seurojen toiminnan kautta. Pääviestinä oli, että turvallinen liikunnan ja urheilun ympäristö on lasten perusoikeus. Lapsilla on oltava yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa ja myös vaikuttaa omaan harrastamiseensa. Aikuisten tehtävä on kunnioittaa lasta yksilönä, mutta myös antaa tukea ja hoivaa.Vuorovaikutuksen kehittäminen tarkoittaa myös katsomista Suomen rajojen ulkopuolelle ja oppimista muilta. Yhteistyön avulla myös valmentajat ja opettajat saavat parempia työkaluja turvallisen ja kannustavan ympäristön luomiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa viime viikkojen aikana. Koska tilanne on eri alueilla erilainen, myös suositukset ja rajoitukset voivat vaihdella. Suositusten ja rajoitusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut suomalaisten puhelinoperaattoreiden ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, että Suomessa toimivien operaattorien liittymiin lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti. Viestissä kehotetaan noudattamaan annettuja suosituksia ja rajoituksia, jotta taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Viestin sisältö on: ”STM tiedottaa: Koronatilanne Suomessa vaikeutuu. Suojaa itseäsi ja muita. Tarkista alueesi suositukset ja rajoitukset: thl.fi/alueet”Alueelliset rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien verkkosivuilta, joiden osoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut yhdelle sivulle:Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoituksetTekstiviesti on yksi niistä toimenpiteistä, joilla välitetään tietoa koronaepidemiatilanteen vaikeutumisesta. Viesti lähetetään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Viestejä aletaan lähettää keskiviikkona 2. joulukuuta. Toimeksianto operaattoreille lähtee ennen puoltapäivää ja palvelu käynnistyy pian sen jälkeen. Viestien toimitus tapahtuu vaiheittain, joten viestit voivat tulla ihmisille eri aikoihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke on julkaissut tietopolitiikkaa käsittelevän podcast-sarjan ensimmäisen jakson. ”Tiedon äärellä – tietopolitiikasta tekoihin” -podcast pureutuu tietopoliittisiin toimenpiteisiin ja tietopolitiikan kysymyksiin laajemminkin: mitä tietopolitiikka oikein on ja miksi julkisen tiedon avoimuus, laatu ja yhteentoimivuus on tärkeää? Näitä teemoja pohditaan yhdessä mielenkiintoisten ja vaikuttavien asiantuntijavieraiden kanssa syksyisin ja keväisin julkaistavissa podcast-jaksoissa.Sarjan avausjaksossa johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen tarkastelee tiedon vallankumousta ja evoluutiota datan, talouden ja digitalisaation näkökulmasta. Ensimmäinen jakso on nyt kuunneltavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Podcast-jaksot kootaan valtiovarainministeriön verkkosivuille julkaisutahdin mukaan.Podcast tukee Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta, jonka tavoitteena on edistää julkisen tiedon entistä laajempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Hanke on osa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joka perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin. Lisätietoa Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeesta sekä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Mahdollisia kysymyksiä voi esittää hankkeen Trello-alustalle sekä sähköpostiosoitteeseen [email protected].

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutuohjelman seurantakomitea hyväksyi yksimielisesti esitykset maaseutuohjelmaan tehtävistä muutoksista. Seurantakomitea kokoontui 1.12.2020. Muutokset koskevat siirtymäkauden eli rahoituskausien väliin jäävien vuosien 2021-2022 toimenpiteitä sekä EU:n elvytysvarojen kohdennusta maaseuturahaston toimenpiteisiin 2021-2022.Esitys lähetetään Euroopan komission käsiteltäväksi tammikuussa 2021. Toimenpiteiden tukikelpoisuus alkaa kansallisen lainsäädännön ja ohjeistuksen valmistuttua. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 eli maaseutuohjelman seurantakomitean tehtävänä on tarkastella maaseudun kehittämisohjelman edistymistä. Elvytysvaroissa painotus luonnonvarojen kestävään käyttöön ja digitalisaatioon Maaseuturahaston elvytysvaroilla esitetään rahoitettavaksi maatalous- ja yritysinvestointeja, laajakaistaa ja digihankkeita, ympäristökorvauksissa kiertotalouden edistämistä, tuotantoeläinten hyvinvointia sekä maaseudun innovaatioryhmiä. EU:n laajan elvytyspaketin kulmakivet, taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, ovat hyvin vastaavia kuin nykyisen maaseutuohjelman tavoitteet. Maaseuturahaston elvytystoimenpiteissä painotetaankin luonnonvarojen kestävää käyttöä, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä. Elvytysvarojen rahoituskohteet osoitetaan maaseutuohjelmasta. Elvytysvarojen kokonaisuus otetaan huomioon siirtymäkauden 2021-2022 rahoituksessa ja koko CAP-rahoituskauden 2021-2027 kokonaisuudessa. Elvytysvaroilla tehostetaan EU-asetuksen mukaisesti maaseutuohjelman siirtymäkauden 2021-2022 toimintaa.”Me maa- ja metsätalousministeriössä ja toimeenpanossa huolehdimme, että elvytysvarat käytetään täysimääräisesti siirtymäkaudella, hallinnollista taakkaa lisäämättä. On hienoa, että myös eläinten hyvinvointia edistäviä toimia voidaan tukea elvytysvarojen ansiosta aiempaa enemmän. Toivottavasti esimerkiksi vapaan porsituksen kannusteisiin tartutaan aktiivisesti.” seurantakomitean puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toteaa.”Samalla kuljemme kohti uutta rahoituskautta sitä huolella sidosryhmien kanssa yhdessä valmistellen”, Jaana Husu-Kallio jatkaa. Maaseuturahaston elvytystoimenpiteet ovat osa laajempaa EU:n elvytyspakettia, jolla tuetaan koronakriisistä kärsiviä EU-jäsenmaita. Kokonaisuudessaan Suomen saaman rahoituksen arvioidaan olevan 2,3 miljardia euroa. Maaseuturahaston osuus on vajaa 210 miljoonaa euroa.  Maaseutuohjelman toiminta jatkuu myös 2021-2022Siirtymäkaudella eli vuosina 2021-2022 jatketaan nykyisen rahoituskauden toimenpiteitä normaaliin tapaan, mutta rahoitus tulee uuden kauden rahoituskehyksestä. Rahoituskohteet ovat siis samat kuin nykyisin, mutta rahoitus suuntautuu uuden rahoituskauden varoista. Siirtymäkauden EU-asetus valmistunee joulukuussa 2020. Lisätietoa EU:n maaseuturahastosta: 
Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta (maaseuturahasto) tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle.  Ohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen. Lisätietoa: Maaseutu.fi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutilaisuuksien turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista. Esityksellä saatettaisiin voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus katsomoturvallisuuden tehostamiseksi ja muutettaisiin kokoontumislakia.Yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa.Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseen, tapahtuman häiriöttömään sujumiseen sekä mukavan tunnelman luomiseen tähtäävät toimet. Keinoina ovat muun muassa määräykset turvatoimien sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen osalta.Yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen, vuonna 1985 tehdyn yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta.Lisäksi kokoontumislakia on tarkoitus muuttaa siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä olisi huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset.Lausuntokierros päättyy 18. tammikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluville taiteen perusopetuksen ylläpitäjille yhteensä 2 226 000 euroa koronapandemiasta aiheutuneeseen lisärahoitustarpeeseen. Avustuksia myönnettiin 74 taiteen perusopetuksen ylläpitäjälle Suomessa.Avustuksilla vahvistetaan taiteen perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä, jotka ovat vaikeutuneet koronapandemian johdosta. Hakijoille on aiheutunut tulonmenetyksiä oppilasmaksutuottojen vähenemisen lisäksi syksyn näytös- ja esitystoiminnan vähenemisestä ja yleisömäärien rajoittamisesta. Opetusta on uudelleenjärjestelty terveys-turvallisuusnäkökohdat huomioiden, esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä ja tekemällä tarvittavia laite- ja materiaalihankintoja. Opetustiloja on muunneltu toimivammiksi sekä vuokrattu lisää. Myös siivous- ja sijaiskulut ovat poikkeuksetta lisääntyneet.Suomessa toimii noin 435 taiteen perusopetuksen oppilaitosta, joista 139 on taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä.  Osaa taiteenaloista opetetaan pääosin yksilöopetuspainotteisesti ja osaa ryhmäopetuksena.Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen myönsi aiemmin heinäkuussa 101 taiteen perusopetuksen valtionosuuden piiriin kuuluvalle taiteen perusopetuksen ylläpitäjälle korona-avustuksina yhteensä 6 474 000 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttavien hankkeiden investointituesta. Tukea myönnettiin neljälle hankkeelle yhteensä 7 715 880 euroa. Tuetuissa hankkeissa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa.– Nämä tukipäätökset ja hankkeet ovat vasta osaratkaisuja, mutta merkittävää on Espoon, Vaasan ja Turun sitoutuminen samalla kivihiilen polton lopettamiseen kokonaan jo vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tukee merkittävällä tavalla Suomen hiilineutraaliustavoitetta, koska kaukolämmön tuotannon päästöistä lähes 40 % prosenttia tulee kivihiilestä ja Suomen koko energiasektorin kasvihuonekaasupäästöistä kivihiilen osuus on 12 %, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Investointitukea voi hakea helmikuun 2021 loppuun saakkaNyt tehdyt päätökset ovat osa tukiohjelmaa, jolla kannustetaan kivihiiltä käyttäviä yrityksiä ja yhteisöjä, kuten kuntia, nopeutettuun siirtymään pois kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Investointitukeen on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää tukihakemuksia hiilen energiakäyttöä korvaavista hankkeista helmikuun 2021 loppuun mennessä.Etusijalle asetetaan hankkeet, joissa hyödynnetään muita kuin polttoon perustuvia teknologioita. Jos käytettävissä olevan valtuuden puitteissa on mahdollista myöntää tukea myös muille hankkeille, ovat etusijalla sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeet. Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan myös teknologian uutuusarvo ja monistettavuus.Tukea haetaan Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta, mutta hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hakemukset jätetään järjestelmän kautta liittämällä hakemukseen tähän hakuun tarkoitettu ”Hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen hakulomake”. Loput tukipäätökset pyritään tekemään vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Olemme virheellisesti lähettäneet 2.12.2020 tiedotteen otsikolla ”Kestävä elvytys -työryhmä: Koronakriisin jälkitoimilla kiritettävä investointeja päästöjen vähentämiseksi, kaikkien toimien ilmasto- ja luontovaikutukset syytä selvittää”.Tiedote on julkaistu jo 8.5.2020, mutta verkkosivuston päivityksen yhteydessä se on lähetetty sähköpostitse uudelleen.Pahoittelemme virhettä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi