NordenBladet — Ministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virkaan tuli määräaikaan mennessä 21 hakemusta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi.Valtiosihteerin kansliapäällikkönä määräaikaista virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Bror DahlstenAsko EerolaAki JormanainenLauri KajanojaKirsi KellokangasMika KuismanenPiotr LehtonenJuha MajanenPäivi NergElina PylkkänenKimmo RytkönenPekka SinkoKim SjöströmMarkus SovalaMikko SpolanderIlkka SuutariPekka TimonenHenri TuominenRoope UusitaloJuhana VartiainenJaakko VääräniemiValtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävänä on myös yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ellen Pautamo (Ergon Máreha Ánne Elle-Máret) Tampereelta ja Jonar Thomasson Limingenistä palkitaan vuoden 2020 pohjoismaisella Gollegiella-kielipalkinnolla saamen kielten edistämisestä.KieliversiotKoltansaame – SääʹmǩiõllInarinsaame – AnarâškielâPå norskSaamen kielen ja kulttuurin lehtori Ellen Pautamo saa Gollegiella-palkinnon ansioistaan pohjoissaamen kielen opettajana. Kieliasiantuntija Jonar Thomassonille palkinto myönnetään hänen tekemästään työstä eteläsaamen kielen hyväksi.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson julkisti palkinnonsaajat tänään Helsingissä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen yhteydessä.– Lämpimät kiitokset molemmille palkinnonsaajille merkittävästä toiminnasta saamen kielten hyväksi. Toivon, että Pautamon ja Thomassonin työ saa meidät kiinnostumaan saamen kielistä ja kulttuurista sekä arvostamaan niitä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ellen Pautamo on yksi merkittävimmistä saamen etäopetuksen kehittäjistä. Hän työskentelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa virtuaalikoulussa saamen kielen ja kulttuurin lehtorina. Pautamo on osaava, kekseliäs ja innostava opettaja, joka toimii myös opettajien kouluttajana.Jonar Thomasson on kieliasiantuntija ja suosittu kielilähde, joka välittää saamen kieltä ja saamelaisen kulttuurin sekä historian kokemuksia. Thomasson on edistänyt saamen kielen säilymistä ja kehittämistä dokumentoimalla etelänsaamen kieltä. Hän on koonnut Mojhtsijstie-kirjaansa kertomuksia, sanojan ja sanontoja eteläsaamen kielellä.Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Tänä vuonna palkittuja on kaksi, joten palkinto jaetaan Pautamon ja Thomassonin kesken.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n komissio julkisti keskiviikkona 18. marraskuuta syyspakettinsa, joka pitää sisällään vuotuiset komission arviot Suomen ja muiden euroalueen maiden ensi vuoden alustavista talousarviosuunnitelmista.Syyspakettiin kuuluu myös mm. politiikkasuosituksia euroalueelle ja varoitusmekanismia koskeva kertomus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 19.11.2020 EU:n ulkoministerien epäviralliseen videokokoukseen. Kokouksen asialistalla ovat monenvälinen yhteistyö sekä keskustelu Palestiinan ulkoministeri Riad Al-Malkin kanssa.Monenvälisen yhteistyön osalta ulkoministerit pohtivat, miten EU voi tahollaan vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomi pitää tärkeänä, että EU toimii tässä aktiivisesti. Globaalit haasteet kuten asevalvonta, ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat globaaleja ratkaisuja ja monenvälistä yhteistyötä. Suomi tukee YK:n uudistamista ja pitää EU:n aktiivista roolia ja yhtenäisyyttä tärkeänä.Palestiinan ulkoministeri Riad Al-Malkin kanssa keskustellaan Palestiinan vaalien järjestämisestä sekä mahdollisuuksista jatkaa rauhanneuvotteluja Palestiinan ja Israelin välillä. Suomen näkemyksen mukaan EU:n tulee korostaa Palestiinalaishallinnolle vaalien järjestämisen tärkeyttä. Siirtokuntarakentaminen ja siihen kytköksissä olevat laittomat toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisun keskiössä on edelleen osapuolten välisten neuvotteluiden avulla saavutettava, kansainvälistä oikeutta ja aiempia sopimuksia noudattava kahden valtion ratkaisu.Kokouksessa käsitellään lyhyesti myös Yhdysvaltojen vaaleja, mutta laajempi keskustelu transatlanttisista suhteista käydään joulukuussa. Suomi antaa lisäksi tilannekatsauksen Afganistan-apukonferenssista, jonka Suomi järjestää yhdessä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa Genevessä 23.-24. marraskuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu torstaina 19. marraskuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen, jossa käsitellään koronapandemiaa. Tarkoituksena on tehostaa yhteisiä toimia pandemian torjumiseksi.Yhteiset toimet olivat laajasti esillä myös Eurooppa-neuvoston kokouksessa 15. lokakuuta Brysselissä sekä EU-maiden päämiesten videokokouksessa 29. lokakuuta. EU-maiden johtajat ovat korostaneet tarvetta tiivistää yhteistyötä koronan torjumisessa. Jäsenmaat tekevät yhteistyötä etenkin testauksen, jäljitysmenetelmien sekä rokotteen kehittämiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusiin rakennuksiin asennettavat huoneistokohtaiset kylmän ja lämpimän veden mittarit ovat jatkossa etäluettavia. Ympäristöministeriö antoi tänään muutokset asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017). Vaatimus koskee rakennuksia, jotka hakevat rakennuslupaa asetuksen voimaan tulon, eli 23.11.2020 jälkeen. Vanhoissa rakennuksissa vaatimus koskee putkiremontin yhteydessä asennettavia mittareita.Moniasuntoisten asuinrakennusten vesilaskutus perustuu jatkossa todelliseen mitattuun kulutukseen.Ympäristöministeriön asetuksen muutoksella pannaan täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen edellyttämä vaatimus kuluttajakohtaisten vesimittareiden etäluettavuudesta.Rakentamismääräyksissä huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo vuonna 2011 ja putkiremonttien yhteydessä vuonna 2013. Vesimittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen ja kulutuksen mukaiseen laskutukseen sen sijaan ei ole aikaisemmin säädetty.Hallitus esitti EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä muutoksia energiatehokkuuslakiin, asunto-osakeyhtiölakiin, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, aravarajoituslakiin sekä asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin istunnossaan 12.11.2020. Tasavallan presidentti vahvisti lait esittelyssä 13.11.2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja maa-aineslain muuttamisesta.Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin ehdotetaan tehtävän tarkennuksia määritelmiin, yhteysviranomaisiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin, ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kuultaviin viranomaisiin ja kansainvälistä kuulemista koskevaan menettelyyn. Lisäksi esityksellä ehdotetaan tehtävän teknisluonteisia muutoksia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin ja sen liitteisiin, jotta ne vastaavat tarkemmin tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä.Maa-aineslaissa ehdotetaan säädettävän valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista niiden maa-ainestenottohankkeiden osalta, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Lisäksi maa-aineslakiin ehdotetaan sisällytettävän säännöksiä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelystä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun asetuksen (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) mukaisista rekisterinpitäjistä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.Lausunnot pyydetään toimittamaan ympäristöministeriölle viimeistään 8.1.2021 Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja maa-aineslain muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lapsiin investoiminen auttaa sekä turvaamaan lapsen oikeuksia että vahvistamaan hyvinvointia ja taloutta, muistutti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru keskiviikkona 18.11. Eurochildin ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteisseminaarissa.Ministeri korosti myös yhteistyötä ja laajaa näkemystä hyvinvointiin. ”Lapsi- ja perhepolitiikkaa ei pidä tarkastella vain erillisenä asiana, vaan osana hyvinvointitaloutta. Lasten asiat on tuotava politiikan keskustelun ja päätöksenteon ytimeen, sillä päätösten vaikutus lapsiin on suuri.”Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista lapsistrategiaa, joka valmistuu vuoden 2020 lopussa. Strategian ideana on kirjata lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen nykytila sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden edistämiseksi. Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen on keskeinen osa strategiatyötä.Strategian toimeenpanon tueksi on myös selvitetty ja arvioitu koronakriisin vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. ”Koronakriisi on vaikuttanut syvästi lasten ja nuorten asemaan, ja nämä haitalliset seuraukset tulee korjata jatkossa. Jälkihoidossa ja jälleenrakennuksessa on tärkeää tehdä yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden kesken, jotta saadaan turvattua lasten oikeus tulevaisuuteen,” totesi ministeri Kiuru.Eurochildin kolmen webinaarin sarjassa 18.-20.11. asetetaan lapset keskustelun keskiöön. Ensimmäisessä webinaarissa keskityttiin muun muassa hyvinvointitalouteen ja siihen, miten Suomessa asetetaan lapsen oikeudet etusijalle.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin on tehty muutoksia, joilla halutaan vahvistaa asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on koostanut muutoksista tarkentavan kuntainfon. Muutosten tarkoitus on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalihuollon tukea osana palveluprosessiaan. Lain mukaan aina ensin on selvitettävä mahdollisuus tarjota henkilölle työtä tai TE-palveluita. Vasta jos henkilö ei työ- ja toimintakyvyn rajoitusten vuoksi voi osallistua TE-palveluihin tai työhön, aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta on toissijainen palvelu TE-palveluihin nähden. Tämä ei muutu uudistuksessa.Kuntouttavan työtoiminnan sisältö määritellään jatkossa laissa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Säännöksessä edellytetään, että palveluun sisältyy aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta säädetään nykyistä tarkemmin.Uutta on myös se, että aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan on kirjattava asiakkaalle annettava tuki ja ohjaus kuntouttavan työtoiminnan aikana sekä toiminnan tavoite. Aktivointisuunnitelmat tai monialaiset työllistymissuunnitelmat on päivitettävä muuttuneiden säännösten mukaisiksi 31.3.2021 mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi