NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on teettänyt selvityksen ruoka-avun toteuttamistavoista, rahoitusmekanismeista ja kuntien roolista. Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta on vähitellen laajentunut, mutta sillä ei ole kansallisesti vakiintunutta toimintamallia.Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa pääosin hävikki- tai ylijäämäruokaa luovutetaan elintarvikejakeluna ja ilmaisina tai vapaaehtoiseen maksuun perustuvina aterioina. Viime vuosina ruoka-avun kehittämistä ja järjestämistä on osaltaan tuettu STM:n koordinoimalla valtionavustuksella.Ruoka-avun järjestämistä arvioitaisiin kolmen eri vaihtoehdon avullaSelvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista koordinaatiomallia ruoka-avun tukemiseksi tulevaisuudessa. Ensimmäisessä mallissa STM vastaisi valtionavustuksen koordinoinnista ruoka-apua järjestäville toimijoille pitkälti nykyisen mallin mukaisesti. Toisessa mallissa STM siirtäisi valtionavustusta ruoka-apua koordinoivalle järjestötoimijalle, joka kanavoisi rahoitusta edelleen muille järjestötoimijoille. Malli edistäisi ruoka-aputoimijoiden yhteistoimintaa. Kolmannessa mallissa ruoka-aputoiminta liitettäisiin sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen uusien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Näin myös vahvistettaisiin kytköstä alueellisiin sote-palveluihin.Selvityksestä saadun kokonaiskuvan tarkentumisen jälkeen voidaan jatkaa eri rahoitusvaihtoehtojen kartoittamista ja niiden vaikutusten arviointia poliittisen päätöksenteon taustaksi. Ruoka-apu on muutakin kuin leipäjonoja ja jakaa edelleen mielipiteitäSelvityksen mukaan ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Toiminta on monipuolistunut etenkin 2010-luvulla. Toiminta kattaa esimerkiksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketin ja työllistämistä. Poikkeusajat ovat osoittaneet ruoka-avun merkityksen niin 1990-luvun lamassa kuin koronakriisissä ja se jakaa edelleen voimakkaasti mielipiteitä.  Selvityksessä nähdään, että ruoka-apu ilman jonoja voi sopia hyvinvointivaltioon, mutta siitä ei ole sosiaaliturvan korvaajaksi. Työllisyys on paras köyhyyden ja ruoka-avun tarpeen poistaja. Selvityksen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys on mahdollista ulkomailla 7.-10.4.2021. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla. Filippiineillä kuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 7.4.2021. Kaikkia äänioikeutettuja kehotetaan tilaamaan hyvissä ajoin kirjeäänestysmateriaali, koska koronapandemian johdosta ennakkoäänestys ei välttämättä toteudu suunnitellusti. Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa asianomaisessa kunnassa asumiseen – siten pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.Ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat Suomen edustustoissa tai niiden toimipaikoissa 75 maassa. Yhteensä ennakkoäänestyspaikkoja ulkomailla on 108.Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä edustojen lisäksi suomalaisilla aluksilla, jotka liikkuvat Suomen rajojen ulkopuolella ennakkoäänestysajankohtana.Kuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa asianomaisessa kunnassa asumiseen – siten pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa.Oikeusministeriöllä on yleisvastuu vaalien toimeenpanosta. Se on julkaissut vaalit.fi-verkkosivuilla listan ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloista. Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi käyttää äänioikeuttaan myös kirjeäänestyksessä, jonka järjestämisestä vastaa oikeusministeriö. Äänioikeutettua kehotetaan tilaamaan kirjeäänestysmateriaali myös siinä tapauksessa, että hän suunnittelee äänestävänsä ulkomailla varsinaisina ennakkoäänestyspäivinä. Koronapandemian johdosta ennakkoäänestyksen järjestäminen ilmoitetusti ennakkoäänestyspaikassa ei välttämättä toteudu maan viranomaisten joskus lyhyelläkin aikasäteellä ilmoittamien rajoitusten tai sulkujen johdosta. Kirjeäänestyksen määräajat, ohjeet ja materiaalien tilauslomake löytyvät vaalit.fi-sivuilta.Tietoa ennakkoäänestyksestä löytyy myös edustustojen verkkosivuilta.EnnakkoäänestysFilippiineillä voi äänestää ennakkoon seuraavasti:ManilaSuomen kunniakonsulaatti
22nd Floor, Multinational Bancorporation Centre
6805 Ayala Avenue, Makati City
Philippines 1226Ajankohta:Keskiviikko 7.4.2021 klo 10:00-15:00

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Plan International Suomi, Natur och Miljö rf ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry palkittiin oikeusministeriön vuoden 2020 Demokratiapalkinnolla. Teemana oli uudenlaisen vuorovaikutuksen edistäminen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson luovutti palkinnon voittajille tänään.– Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Rakentavalla ja kunnioittavalla yhteiskunnallisella keskustelulla voimme torjua polarisaatiota ja syrjäytymistä yhteiskunnassa. Demokratiapalkinnolla haluamme nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan hyviä käytäntöjä sekä uudenlaisten kansalaisvaikuttamisen muotojen tapoja, Henriksson sanoi.Nyt kuudetta kertaa myönnettävä palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja se jaettiin kolmen toimijan kesken. Määräaikaan mennessä saatiin 33 eri ehdotusta, jotka täyttivät palkinnon kriteerit.Plan International Suomen Muuttajat!-demokratiakasvatushankkeen Tyttöryhmä-koulutusohjelma palkittiin vaikuttamisfoorumin tarjoamisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille Suomeen muuttaneille tytöille ja nuorille naisille. Ympäristöjärjestö Natur och Miljö rf palkittiin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kannustamisesta ja sen tukemisesta erityisesti ympäristöasioissa. Natur och Miljö on toiminut aktiivisesti ja pitkäjänteisesti sen puolesta, että ihmiset voisivat vaikuttaa lähiympäristöönsä.Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Vahvistu vanhempana -kokemusasiantuntijatiimi palkittiin vertaistukitoiminnasta, jolla on lisätty yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Toiminnalla on tuotu esiin vanhemmuuden moninaisuutta sekä luotu vuorovaikutusmahdollisuuksia sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten vanhempien välille. Palkittavat valitsi raati, johon kuuluivat professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta, artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo sekä some-vaikuttaja Maiju Voutilainen.Demokratiapalkinnon 2020 jakaminen on osa kansallista demokratiaohjelmaa. Sen avulla halutaan kiittää kansalaisyhteiskunnan toimijoita, pyritään lisäämään tietoa kansalaisyhteiskunnasta sekä löytämään hyviä käytäntöjä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi. Vuonna 2020 oikeusministeriön yhteistyökumppaneina olivat valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Sitra. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 41 830 000 euroa yleisavustuksina valtakunnallisille ja alueellisille sekä muille liikuntaa edistäville järjestöille.Vuodesta 2021 alkaen järjestöt on ryhmitelty valtakunnallisiin liikunnan palvelujärjestöihin, lajiliittoihin, muihin valtakunnallisiin liikuntaa edistäviin järjestöihin sekä liikunnan aluejärjestöihin. – Suomalaisten liikuntajärjestöjen valtionavustuksissa ovat voimassa uudet avustuskriteerit. Ne ovat käytössä nyt ensimmäistä kertaa. Valmistelutyötä on tehty tiiviisti viimeisen parin vuoden ajan, tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo.– Tavoitteena on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa avustuskriteereitä sekä luoda järjestelmään läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.     
 
Arviointikriteerit on nyt jaettu järjestöryhmäkohtaisiin peruskriteereihin (85 % avustuksesta) ja kaikille yhteisiin vastuullisuuskriteereihin (15 % avustuksesta). Vastuullisuuskriteerien avulla arvioidaan järjestöjen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, liikuntalain tavoitteiden toteuttamista sekä liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi arvioidaan, miten järjestö noudattaa Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä. –  On kuitenkin hyvä muistaa, että kriteerien tulee elää ja muuttua ajassa. Näiden kriteerien sisäistä painotusta ja tarvittaessa niiden muuttamista tullaan aika ajoin arvioimaan, ministeri Saarikko jatkaa.Lajiliitoille myönnettiin 23 448 000 euroa. Lajiliitoista suurimmat avustukset saivat Suomen Palloliitto (2,1 milj. euroa), Suomen Voimisteluliitto (1,7 milj. euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1,5 milj. euroa), Suomen Salibandyliitto (1,2 milj. euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 milj. euroa) ja Suomen urheiluliitto (1 milj. euroa).Liikunnan palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen Olympiakomitea 6,6 miljoonaa euroa.Liikunnan aluejärjestöille myönnettiin yhteensä 3 955 000 euroa. Neljän aluejärjestön avustus nousi: Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, Kainuun Liikunta, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu.Muille liikuntaa edistäville järjestöille myönnettiin yhteensä 5 775 000 euroa. Kolmen järjestön saama avustus nousi: Suomen Latu ry, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto ry ja Suomen Valmentajat ry.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä siitä, miten haitallisia vieraslajeja voidaan parhaiten torjua. Suunnitelmaehdotuksessa esitetään erilaisia torjuntatoimia ja niiden toteuttajia. Määräaika lausunnoille ja mielipiteille on 22.3.2021. Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle, jonka vuoksi niiden torjunta on tärkeä ympäristöteko. Torjuttavat vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiluettelossa sekä Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään tarpeellisena. Haitallinen vieraslaji voi joko kokonaan syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa, levittää tauteja tai loisia tai esimerkiksi haitata alueiden virkistyskäyttöä. Lisäksi vieraslajit voivat haitata maa- ja metsätalouden sekä riista-, kala- ja porotalouden harjoittamista. Vieraslajiluetteloon 17 uutta lajia – Aurinkoahven jo laajasti Suomessa luontoon levinnyt
Jokaista vieraslajia varten on määritelty omat torjuntatoimet, jotka löytyvät maa- ja metsätalousministeriön hallintasuunnitelmista. Nyt tarvitaan yksi hallintasuunnitelma lisää, koska EU:n vieraslajiluetteloa on täydennetty 17 uudella lajilla, jotka ovat aurinkoahven, brasilianvesiasteri, haisujumaltenpuu ja japaninhumala, ilmapalloköynnös, kampakiipijäsaniainen, kapinnyppyheinä, kiinanpensasapila, kiinantalipuu, meksikonmeskite, oranssivarrasheinä, poimukellussaniainen, rusopampaheinä, siniakaasia, juovakorallimonni, sekä pihamaina ja uudenseelanninlattana.Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan akvaariokalana tunnettu aurinkoahven on levinnyt Suomessa paljon laajemmalle kuin aiemmin ajateltiin. Lajia on löydetty Varsinais-Suomessa ainakin yhdeksän kunnan alueelta.Luonnonvarakeskus on laatinut hallintasuunnitelmaa varten tuoreen selvityksen, josta käy ilmi näiden 17 lajin levinneisyys Suomessa sekä ehdotuksia niiden kustannustehokkaiksi torjuntakeinoiksi. Tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suunnitelmassa kerrotaan miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeja kannattaa torjua sekä mitä viranomaisia ja yhteistyökumppaneita torjunnassa tarvitaan. Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa verkossaVieraslajien torjuntaan tarvitaan viranomaisten lisäksi tavallisia kansalaisia. Omat vieraslajihavainnot voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin, joka löytyy osoitteesta vieraslajit.fi. Myös kuntia ja maanomistajia kannustetaan ottamaan vastuu maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Poikkeuksena ovat sellaiset vieraslajieläimet, joita on pidetty lemmikkinä jo ennen kuin laji on otettu mukaan kansalliseen tai EU:n vieraslajiluetteloon. Omistaja saa silloin pitää vieraslajilemmikin sen luonnolliseen kuolemaan saakka mutta hänen pitää varmistaa, ettei lemmikki pääse lisääntymään eikä karkaamaan. Lausuntopyyntö Luonnonvarakeskuksen selvitysraportti: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon toisen täydennysluettelon lajeille Vieraslajit.fi –sivusto Vieraslajien hallintasuunnitelmat I, III ja III

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tulevana viikonloppuna laaja joukko eri väestöryhmiin kuuluvia henkilöitä on edustettuna sananvapautta käsittelevässä kansalaispaneelissa. Paneeli keskustelee ja tekee ehdotuksia toimista, joilla voitaisiin suojata julkisissa ammateissa toimivia henkilöitä vihapuheelta ja turvata vapaa mielipiteen ilmaisu. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) toteuttaa puntaroivan kansalaispaneelin valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta.Kansalaispaneeli perehtyy tutkimustietoon ja eri näkemyksiin sekä keskustelee toimenpiteistä, joilla voitaisiin ehkäistä vihapuhetta ja maalittamista Suomessa. Kansalaispaneelin johtopäätökset ja suositukset julkaistaan raportissa, joka luovutetaan kuntaministeri Sirpa Paaterolle maaliskuussa.
Kansalaispaneeli koostuu 35 jäsenestä, jotka ovat eri ikäisiä, eri sukupuolia edustavia ja moninaisista taustoista tulevia henkilöitä ympäri Suomea. Åbo Akademi lähetti vuoden 2020-2021 vaihteessa kutsun väestörekisterin pohjalta satunnaisotannalla valikoituneille 3000 täysi-ikäiselle suomalaiselle. Kansalaispaneeli on osa OECD:n käynnissä olevaa arviointia Suomen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta sekä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa.  Julkinen hallinto voi hyödyntää paneelin työn tuloksia monella tapaa. Esimerkiksi kansallinen demokratiaohjelma 2025 tukee kokeiluja, jotka lisäävät väyliä osallistua julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnan toimintaan. Joulukuussa 2020 julkaistun Avoimen hallinnon strategian yksi keskeinen painopiste on avoimen hallinnon rooli vuoropuhelun vahvistajana yhteiskunnassa. Tavoitteena on tuoda dialogit vahvemmin hallinnon toimintatavaksi ja vahvistaa vuorovaikutuksellista ammattitaitoa julkisella sektorilla. Kansalaispaneeli esittää suosituksia sananvapauden edistämiseksi Kansalaispaneelin jäsenet ovat saaneet etukäteen taustatietoa sananvapaudesta Suomessa. Jäsenet kuulevat viikonlopun aikana sekä asiantuntijoiden että vihapuheen uhrien alustuksia aiheesta. Lisäksi he perehtyvät puntaroivan keskustelun ja kriittisen ajattelun periaatteisiin. Tämän jälkeen kansalaispaneeli keskustelee ratkaisuehdotuksista ja muotoilee niistä konkreettiset suositukset. Lopuksi äänestetään suosituksista.  Kansalaispaneelin työskentelyn avaavat torstaina 11. helmikuuta virtuaalisesti kuntaministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Lauri Finér ja finanssineuvos Katju Holkeri valtiovarainministeriöstä. Avaustilaisuuden tallenteeseen ja esitykiin sekä kansalaispaneelin jäsenten käytössä olleisiin taustatietoihin voi tutustua verkossa tilaisuuden jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötä ja tiedonvaihtoa siviilivalmiuteen, varautumiseen ja pelastustoimeen liittyvissä asioissa. Sisäministerit Maria Ohisalo ja Mikael Damberg allekirjoittivat 10.2. Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyölinjauksen yhteistyön tiivistämisestä.− Ruotsi ja Suomi ovat pitkään olleet läheisiä yhteistyökumppaneita, mikä luo vahvan pohjan yhteistyön tiivistämiselle. Turvallisuuteemme kohdistuvia yhteisiä haasteita ovat esimerkiksi lähialueemme muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja keskinäisriippuvaisen yhteiskunnan haavoittuvuudet. Yhteinen tavoitteemme on, että maidemme välistä yhteistyötä siviilivalmiuden, varautumisen ja pelastustoimen aloilla vahvistetaan entisestään, jotta yhdessä voisimme vastata kohtaamiimme moninaisiin uhkakuviin, ministerit Ohisalo ja Damberg sanovat.Siviilivalmiudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Sisäministeriön alaan kuuluvia kokonaisuuksia ovat erityisesti pelastustoimi ja väestönsuojelu. Sisäministeriö osallistuu omalta osaltaan muun muassa huoltovarmuuteen sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin (CBRN) liittyviin toimiin.Tiiviimpi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista ja tuo synergiaetujaSuomella ja Ruotsilla on samantyyppisiä kokemuksia uhista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. Yhteiskunnan kriisinkestävyys on kunkin maan omalla vastuulla, mutta syvempi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista, tuo synergiaetuja ja antaa paremman mahdollisuuden suunnitella, harjoitella ja olla valmiudessa erilaisia kriisitilanteita varten. Yhteistyön syventäminen luo myös paremmat edellytykset tarjota ja vastaanottaa kahdenvälistä apua ja tukea tehokkaasti. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden aloilla sekä CBRNE-tilanteita varten suunniteltavien resurssien kehittämisessä.Maiden välillä on jo paljon yhteistyötä siviilivalmiuteen, pelastustoimeen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Pohjoismaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä voi mainita pelastustoimen ja varautumisen Haga-yhteistyön, jonka puheenjohtajana Suomi toimii tänä vuonna. Myös kahdenvälinen pelastustoimen yhteistyö on jatkuvaa ja esimerkiksi Tornionjokilaaksossa päivittäistä.Siviilivalmiuden useilla osa-alueilla Suomi-Ruotsi -yhteistyössä on kuitenkin paljon kehittämispotentiaalia ja vahvempaa yhteistyötä tarvitaan. Yhdessä Suomi ja Ruotsi voivat vaikuttaa ja toimia vahvemmin niin Euroopan unionissa (esim. EU:n pelastuspalveluyhteistyö) kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä (esim. Naton kumppanuusohjelma). 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Matkailutoimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet vuosien 2015–2019 aikana. Neljän peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen koronapandemia pysäytti matkailun keväällä 2020. Matkailun toipumisen arvioidaan kestävän muutaman vuoden, ja siinä valtteja ovat kestävyys ja turvallisuus.Tiedot selviävät matkailun toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 10.2.2021. Vuonna 2019 matkailualalla toimi Suomessa noin 29 000 yritystä, jotka työllistivät suoraan 119 000 työntekijää. Toimialan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 yli 21 miljardia euroa.– Toimialaraportin luvut kuvaavat tilannetta ennen koronapandemiaa ja osoittavat, että Suomessa matkailulle on kysyntää. Kuten kaikki tiedämme, korona on vaikuttanut matkailuun dramaattisesti, mutta Suomella on kuitenkin useita vahvuuksia alalla. Olemme turvallinen maa ja voimme erottua myös kestävyydellä, raportin koonnut toimialapäällikkö Lea Marski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sanoo.Vuonna 2019 henkilöliikenne ja sitä palveleva toiminta oli liikevaihdoltaan matkailun toimialaryhmistä suurin, mutta ravitsemistoiminta oli suurin työllistäjä. Viime vuosien aikana matkailualalla aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut maltillisesti.Matkailualat muodostavat 2,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Matkailu tukee alueiden kehittämistä erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja vahvistaa siten tasapainoista aluerakennetta.Koronapandemia on ajanut matkailutoimialan kriisiinVuoden 2020 keväällä koronapandemia ja sen leviämisen estämiseksi asetetut matkustusrajoitukset romahduttivat matkailun. Rajoitustoimilla on onnistuneesti vähennetty sairauden leviämistä, mutta samaan aikaan erityisesti matkailuala on kärsinyt tilanteesta taloudellisesti pahoin.Matkailuyritysten liikevaihto on laskenut voimakkaasti, ja alalla on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä moninkertaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Valtio on suunnannut yrityksille erilaisia tukivälineitä koronakriisin haittojen torjumiseksi.Arvioiden mukaan matkailukysyntä voi toipua koronapandemiasta jopa muutamassa vuodessa, mutta sen vaikutukset toimialalle voivat olla monella tapaa mittavia ja pitkäkestoisia. Matkailuyritysten taloudellisen tilanteen kohentuminen voi viedä pitkään, ja kasvuinvestointeja voidaan joutua lykkäämään. Koronapandemia on vaikuttanut myös matkailijoiden kulutuskysyntään ja ostokäyttäytymiseen, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa ja sen kehittämisessä.Pandemian jälkeen panostettava Suomen kilpailukykyynSuomen positiivinen maakuva turvallisena ja vakaana maana luo erinomaisen lähtökohdan matkailuelinkeinon kehittämiselle ja kasvulle pandemian jälkeen. Suomen tavoitteena on edelleen olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde.Päämäärän saavuttaminen on mahdollista, jos Suomessa vastataan digitaaliseen muutokseen, edistetään ja hyödynnetään innovaatioita, kehitetään saavutettavuutta, panostetaan kestävän ja vastuullisen matkailun kehittämiseen sekä vahvistetaan alan toimintaympäristön kilpailukykyä. Tämä edellyttää matkailualan toimijoiden, rahoittajien, poliittisten päättäjien sekä viranomaisten pitkäjänteistä ja vahvaa yhteistyötä.Matkailun toimialaraportti julkaistiin 10.2.2021 Visit Finlandin ValoOn-seminaarissa. Raportti käsittelee toimialan tilannetta vuoden 2019 tilastoiden valossa, koronapandemian vaikutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudistetulle Oikeus.fi-sivustolle on koottu tietoa ja linkkejä, jotka vievät oikeuslaitoksen erillisten ja toisistaan riippumattomien tuomioistuinten ja muiden viranomaisten omille verkkosivuille. Sivusto kokoaa yhteen tuomioistuimet, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiirit.Uudistuksessa parannettiin Oikeus.fi:n sisältörakennetta ja mobiilikäytettävyyttä. Sisältöjen lisäksi sivuston visuaalinen ilme uudistettiin. Uudistuksessa parannettiin myös sivuston saavutettavuutta. Sivusto on jo pitkään ollut tutkijoiden, toimittajien, kansalaisten ja myös oikeushallinnon omien virkamiesten suosittu tiedonhakukanava.Uudistuksen kohteetSivuston etusivu uudistettiin kokonaisuudessaan. Nyt se palvelee asiakkaita ja vastaa heidän tiedontarpeeseensa entistä paremmin. Lisäksi sisältöjä päivitettiin ja niitä ryhmiteltiin uusiksi, joten sivujen paikat ovat saattaneet muuttua. Sivujen kehittäminen jatkuu edelleen.Talous- ja velkaneuvonnan sivut uudistettiin kokonaan. Talous- ja velkaneuvonnasta on tehty oma osionsa, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoin. Myös tuomioistuinlaitoksen verkkosivut uudistuivat. Sisällöt siirtyivät vanhoilta sivuilta uudelleen järjestettynä, ja sisältöjen uudistaminen jatkuu uudistuksen jälkeen.Oikeus.fi:n visuaalinen ilme uudistui täysin. Samalla otettiin käyttöön oikeusapu- ja edunvalvontapiirien uuden brändin mukaiset logot ja värit. Myös tuomioistuinten verkkosivujen värit uudistuivat.Ulosoton organisaatiouudistus tuli voimaan 1. joulukuuta. Ulosottolaitoksen ja Valtakunnanvoudinviraston sivut irtaantuivat tuolloin Oikeus.fi:stä, ja ne yhdistettiin yhdeksi sivustoksi. Sivuston osoite on ulosottolaitos.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy toimitti 10.2.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön kirjeen, jolla yhtiö rajaa valtioneuvostolle vuonna 2017 jättämäänsä lupahakemusta Otaniemen FiR1 -tutkimusreaktorin käytöstä poistamiseksi. Rajaus liittyy siihen, että tutkimusreaktorin käyttämä polttoaine on palautettu Yhdysvaltoihin maiden alun perin 1960-luvulla tekemän palautusohjelman mukaisesti.– Olen tyytyväinen, että Otaniemen reaktorin osittain käytetylle polttoaine-erälle löytyi jatkokäyttöä saman tyyppisessä tutkimusreaktorissa Yhdysvalloissa. Syksyllä 2020 käydyt neuvottelut ja kirjeenvaihto takaavat polttoaineen turvallisen käytön ja siitä huolehtimisen jatkossakin, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.VTT on velvollinen huolehtimaan Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poistosta ja purkamisesta. Kyseessä on ensimmäinen purkuhanke Suomessa. Siitä saadaan paljon oppeja myös tuleviin vastaaviin projekteihin ja lupamenettelyihin.TEM toimittaa VTT:n hakemuksen valtioneuvoston käsittelyyn kevään 2021 aikana. Valtioneuvoston myöntämä lupa on edellytys sille, että VTT voi edetä tutkimusreaktorin rakenteiden purkamiseen Otaniemen kampusalueella Espoossa. VTT on jo aiemmin tehnyt sopimuksen, jonka mukaan Fortum Power and Heat Oy huolehtii purkamisessa syntyneistä jätteistä Loviisan voimalaitoksella.Polttoaine siirretty Yhdysvaltojen geologiselle tutkimuslaitokselleSuomen valtio hankki tutkimusreaktorin vuonna 1960 Yhdysvalloista tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Sitä on käytetty vuodesta 1962 tutkimukseen, opetukseen, isotooppituotantoon ja muuhun palvelutuotantoon. Vuosina 1999–2012 reaktoria käytettiin myös sädehoitoon. VTT saattoi reaktorin pysyvään sammutustilaan vuonna 2015. Siitä lähtien VTT on valmistellut reaktorin käytöstä poistoa ja purkamista sekä järjestänyt reaktorin polttoaineelle ja purkamisessa syntyvälle jätteelle turvallista varastointia ja loppusijoitusta. VTT:n ensisijainen vaihtoehto on ollut polttoaineen palautus Yhdysvaltoihin. Palautusta on valmisteltu vuosia Yhdysvaltojen energiaviranomaisen (US DOE) ohjelman mukaisesti. VTT teki 30.11.2020 Yhdysvaltojen Geologisen tutkimuslaitoksen (USGS) kanssa sopimuksen polttoaineen luovutuksesta ja lähetti käytetyn polttoaineen sille joulukuussa 2020. USGS vastaanotti polttoaineen tammikuussa ja huolehtii siitä tästä eteenpäin täysimääräisesti, kunnes US DOE vastaanottaa polttoaineen loppusijoitusta varten. USGS sijaitsee Denverissä. Tutkimuslaitoksella on käytössään samanlainen TRIGA-tutkimusreaktori kuin Otaniemen FiR 1-tutkimusreaktori. Polttoaineen kuljetusta valvoivat Säteilyturvakeskus (STUK) ja Yhdysvalloissa ydin- ja säteilyturvallisuusviranomainen (NRC) sekä Yhdysvaltain kuljetusministeriö (DOT). USGS on tehnyt yli 30 vuoden ajan radioaktiivisten jätteiden loppusijoitukseen ja loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen tähtäävää tutkimustyötä. Tutkimus on geologista ja hydrologista tutkimusta, jonka tavoitteena on varmistaa jätteissä olevien radioaktiivisten isotooppien pysyminen loppusijoituspakkausten sisällä ja siten estää isotooppien leviäminen biosfääriin ja ihmisten elinympäristöön. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi