Selvitys ruoka-avun tilanteesta ja järjestämisestä valmistunut
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on teettänyt selvityksen ruoka-avun toteuttamistavoista, rahoitusmekanismeista ja kuntien roolista. Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta on vähitellen laajentunut, mutta sillä ei ole kansallisesti vakiintunutta toimintamallia.Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa pääosin hävikki- tai ylijäämäruokaa luovutetaan elintarvikejakeluna ja ilmaisina tai vapaaehtoiseen maksuun perustuvina aterioina. Viime vuosina ruoka-avun kehittämistä ja järjestämistä on osaltaan tuettu STM:n koordinoimalla valtionavustuksella.Ruoka-avun järjestämistä arvioitaisiin kolmen eri vaihtoehdon avullaSelvityksessä arvioidaan kolmea vaihtoehtoista koordinaatiomallia ruoka-avun tukemiseksi tulevaisuudessa. Ensimmäisessä mallissa STM vastaisi valtionavustuksen koordinoinnista ruoka-apua järjestäville toimijoille pitkälti nykyisen mallin mukaisesti. Toisessa mallissa STM siirtäisi valtionavustusta ruoka-apua koordinoivalle järjestötoimijalle, joka kanavoisi rahoitusta edelleen muille järjestötoimijoille. Malli edistäisi ruoka-aputoimijoiden yhteistoimintaa. Kolmannessa mallissa ruoka-aputoiminta liitettäisiin sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen uusien hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Näin myös vahvistettaisiin kytköstä alueellisiin sote-palveluihin.Selvityksestä saadun kokonaiskuvan tarkentumisen jälkeen voidaan jatkaa eri rahoitusvaihtoehtojen kartoittamista ja niiden vaikutusten arviointia poliittisen päätöksenteon taustaksi. Ruoka-apu on muutakin kuin leipäjonoja ja jakaa edelleen mielipiteitäSelvityksen mukaan ruoka-apu on paljon muutakin kuin leipäjonoja. Toiminta on monipuolistunut etenkin 2010-luvulla. Toiminta kattaa esimerkiksi yhteisruokailuja, hävikkiterminaaleja, hävikkimarketin ja työllistämistä. Poikkeusajat ovat osoittaneet ruoka-avun merkityksen niin 1990-luvun lamassa kuin koronakriisissä ja se jakaa edelleen voimakkaasti mielipiteitä. Selvityksessä nähdään, että ruoka-apu ilman jonoja voi sopia hyvinvointivaltioon, mutta siitä ei ole sosiaaliturvan korvaajaksi. Työllisyys on paras köyhyyden ja ruoka-avun tarpeen poistaja. Selvityksen on tehnyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
