NordenBladet — Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.Suurten kunnallisverotulojen kuntia näyttää yhdistävän kunnan koko (yli 20 000 asukasta), väestönkasvu ja kaupunkimaisuus. Osittain samat tekijät ovat yhteisiä myös niille kunnille, joissa on korkeat kiinteistöverotulot. Korkeita asukaskohtaisia yhteisöverotuloja on sen sijaan sekä suurilla kaupungeilla että pienillä kunnilla, joista jälkimmäisille yhteisöveron metsäerällä on suuri merkitys.Selvityksen mukaan kunnallisverotuottojen erot voidaan selittää lähes kokonaan ennakko-odotusten mukaisilla tekijöillä. Vahvan kunnallisverotuoton kunnissa väestörakenne on tasapainoinen. Tärkeää on, että kunnassa asuu työurallaan parhaassa vaiheessa olevia, joiden lapset ovat jo nuorisoiässä. Koulutustaso kasvattaa odotetusti kunnallisverotuottoa. Elinkeinorakenteella ei ole sen sijaan merkittävää vaikutusta kunnallisverotuottoon.Kuntien verotuotot kasvavat lähivuosikymmeninä hitaastiSelvityksessä luotiin myös skenaario kunnallis- ja kiinteistöverotuottojen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Skenaario nojautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, ja taustalla on oletus, että kansantalous kasvaa keskimäärin prosentin vuodessa. Skenaarion mukaan asukaskohtaiset verotuotot olisivat kuntakokoryhmittäin vuonna 2040 noin 2–11 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2018. Kuntien toteutunut menokasvu on ollut selvästi tätä nopeampaa. Historialliseen kehitykseen nojautuen verotuottojen kehitys vaikuttaa hitaalta kuntatalouden tasapainon ja palveluiden rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi kuntien väliset erot verotuotoissa näyttäisivät hieman kasvavan.Väestörakenteen muutos lisää erityisesti sote-palvelujen kustannuksia, ja matalan syntyvyyden tilanteessa koulutuksen sekä myös varhaiskasvatuksen menopaineiden voidaan olettaa olevan maltilliset tai jopa laskevan. Sote-uudistus siirtää väestön ikääntymisen menopaineen pois kunnilta. Selvityksen mukaan on mahdollista, että verotuottojen hidaskin kehitys riittää ylläpitämään kuntakentän rahoitustasapainon myös eri kuntaryhmissä.Kuntien verojärjestelmään ei pidä tehdä nopeita muutoksiaKunnilla on vain rajoitetusti omia keinoja kasvattaa verotulojaan. Väestön keskittymistä kasvukeskuksiin on vaikea estää. Yksittäisen kunnan elinkeinopolitiikalla voidaan luoda ympäristö, jolla houkutellaan yritystoimintaa ja koulutettua työikäistä väestöä, mutta tällaisten toimenpiteiden vaikutukset ovat usein hitaita. Kunnallisveroprosenttien korottaminen heikentää puolestaan työn verotuksen kannustimia ja kasvattaisi kuntien välisiä eroja entisestään. Tutkimuksen yksi johtopäätös onkin se, että kuntien kyky rahoittaa palvelut riippuu keskeisesti koko kansantalouden kasvusta.Kuntien verojärjestelmän toimivuutta on arvioitava yhdessä kunnille osoitettujen tehtävien kanssa. Selvitys ei suosittele nykyisen kuntaverojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ainakaan ennen, kuin mahdollisen maakuntaveron valmistelua koskevat linjaukset on tehty.Selvityksessä tarkasteltiin kuntien verotuottojen kehittymistä ja mahdollista eriytymiskehitystä, kuntien verojärjestelmää sekä odotettavissa olevaa verotuottojen kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana. Tavoitteena oli tulevan kehityksen ennakointi sekä verojärjestelmän arviointi muun muassa kannustimien näkökulmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapasi Viron uuden yrittäjyys- ja informaatioteknologiaministeri Andres Suttin 9.2.2021. Ministerit keskustelivat videoyhteydellä muun muassa maiden välisestä yhteistyöstä ja ajankohtaisista EU-aiheista.Ministerit vaihtoivat näkemyksiä myös koronasta, erityisesti yritysten tilanteesta ja matkailusta. Lisäksi esillä olivat ilmastotavoitteet sekä digitalisaatio, jotka ministerit kokivat keskeisiksi, ajankohtaisiksi kysymyksiksi maiden välillä.– Korona ei vuonna 2020 vaikuttanut merkittävästi tuontiin ja vientiin Suomen ja Viron välillä. Kriisin vaikutukset ovat ilmeisimmät palvelualalla, kuten matkailussa, liikenteessä ja rakennusalalla. Suomi jakaa Viron huolen näistä aloista. Nykyiset matkustusrajoitukset on tehty huolellisen arvioinnin perusteella ja toivomme, että tilanne helpottaa pian, ministeri Lintilä sanoo.Ministeri Lintilä myös onnitteli ministeri Suttia tämän nimityksestä. Ministeri Sutt aloitti tehtävässään 26. tammikuuta.Suomella ja Virolla on tiiviit taloudelliset suhteet. Suomi on Virolle tärkein kauppakumppani niin tavara- kuin palvelukaupassa. Viro puolestaan on tärkeä suomalaisyrityksille myös siksi, että monilla on tuotantoa Virossa. Suomi on toiseksi tärkein ulkomainen investoija Viroon. Virolaiset yritykset ovat puolestaan kiinnostuneet Suomen suuremmista markkinoista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oletko kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan asiantuntija? Kiinnostaako sinua kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa ja kansainvälisessä tiimissä? Jos vastasit näihin kysymyksiin myöntävästi, nyt voi olla mahdollisuutesi työllistyä asiantuntijaksi EU:n palvelukseen.Euroopan komissio hakee parhaillaan asiantuntijoita, joilla on työkokemusta kestävän maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalta. Palvelukseen otetut henkilöt työskentelevät virkamiehinä pääasiassa Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla (AGRI-pääosasto) Brysselissä. Tehtävän palkkaluokka on AD 6, joka tarkoittaa noin 5500 euron kuukausipalkkaa.Asiantuntijan tehtäviin kuuluu esimerkiksi toimintapolitiikan ja uuden lainsäädännön laatiminen, voimassa olevan lainsäädännön ja ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi, taloudellisten analyysien tekeminen ja toimintapolitiikkaa koskevien näkemysten esittäminen. Tehtävänä on myös kauppasopimusten neuvotteleminen ja/tai niiden valvominen. Lisäksi tehtäviin kuuluu AGRI-pääosaston vastuulla olevien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja niistä saatavan EU:n lisäarvon arviointiin osallistuminen sekä AGRI-pääosaston edustaminen komission työryhmissä, EU:n komiteoissa, EU:n toimielimissä ja kansainvälisissä järjestöissä.Hakijalla tulee olla vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto maataloustieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta (kestävä maatalous, maaseudun kehittäminen, metsätalous, kestävät luonnonvarat, maatalousekonomia maatalousmarkkinat ja -kauppa). Tehtäviin voi myös hakea, jos hakijalla on vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto miltä tahansa alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään kuuden vuoden työkokemus kyseiseltä alalta.Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä (esimerkiksi suomi tai ruotsi) sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito.Euroopan komissio on asiantuntijayhteisö, joka tarjoaa työntekijöille monenlaisia mahdollisuuksia kasvattaa osaamista, kehittää taitoja ja edetä uralla. EU:n toimielimet muodostuvat monikulttuurisista, kansainvälisistä ja monimuotoisista tiimeistä, joiden tekemästä työstä hyötyvät noin 450 miljoonan unionin kansalaisen lisäksi myös ihmiset EU:n ulkopuolella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat EU:n perusarvoja. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, joka ryhtyy ajantasaistamaan julkisuuslakia. Tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan avoimuus tekemällä laista nykyistä selkeämpi ja toimivampi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori emeritus Olli Mäenpää.Nykyinen julkisuuslaki on ollut voimassa yli 20 vuotta. Tänä aikana esimerkiksi digitalisaatio on muuttanut toimintaympäristöä ja viranomaisen toimintatapoja: valtaosa käsitellystä tiedosta on sähköisessä muodossa ja tietomassat ovat suuria. Myös esimerkiksi henkilötietojen suojaa koskeva sääntely on muuttunut. Tavoitteena lain selkeyttäminen Työryhmän tehtävänä on ensinnäkin julkisuuslain sääntelyn selkeyttäminen ja ajantasaistaminen siten, että julkisuusperiaatteen toteutuminen voidaan varmistaa myös jatkossa. Vuosien aikana saatu kokemus julkisuuslaista on käytännössä osoittanut, että osa julkisuuslain säännöksistä on hankalasti sovellettavia. Uudistustyön aikana paneudutaan muun muassa siihen, voiko viranomaisten asiakirjojen julkisuuden ja henkilötietojen suojan välistä suhdetta selkeyttää. Uudistustyössä selvitetään lisäksi, tulisiko julkisuuslain soveltamisalaa laajentaa julkista hallintotehtävää hoitaviin sekä kokonaan julkisyhteisön tai julkisyhteisöjen omistuksessa oleviin yhteisöihin ja muihin kuntakonserneihin kuuluviin yhteisöihin sekä näihin asemansa ja rahoituksensa puolesta rinnastuviin yhteisöihin, säätiöihin ja yhdistyksiin. Myös julkisten varojen käytön merkitystä soveltamisalan määrittäjänä arvioidaan.Lain perusratkaisuja ei uudistuksessa ole tarkoitus muuttaa. Esimerkiksi asiakirjan salassapitoperusteiden sisältöä ei ole tarkoitus laajemmin uudistaa.
Uudistuksen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan ensi hallituskaudella. Julkinen keskustelu ja osallistaminen ovat tärkeä osa uudistustyötä, ja niihin kiinnitetään erityistä huomiota. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään avautunut julkisen puurakentamisen neuvontapalvelu auttaa kuntia niiden puurakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on vauhdittaa julkisen sektorin puun käyttöä rakentamisessa, mikä tukee osaltaan Suomen päästövähennystoimia ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Neuvontapalvelusta vastaa Motiva ja sen rahoittaa ympäristöministeriö.ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatPuurakentamisen neuvontapalvelu tarjoaa tietoa ja vastauksia julkisen puurakentamisen haastaviin kysymyksiin. Kuntien kysymyksiin vastaavat alan asiantuntijat. Kysyä voi verkkolomakkeella, sähköpostilla sekä erikseen varattuna puhelinaikana.Osaamista maksuttomista koulutuksistaMotiva järjestää kunnille ja kaupungeille maksuttomia verkkokoulutuksia julkisen puurakentamisen eri teemoista vuosina 2021–2022. Koulutusten teemat liittyvät muun muassa hankintoihin, kaavoitukseen ja maankäyttöön, puurakentamisen kunta- ja hankintastrategioihin, elinkaariarviointiin, energiatehokkuuteen, palomääräyksiin ja akustiikkaan.Kunnat kehittävät yhdessä ja oppivat toisiltaanMotiva kokoaa myös kaksi vauhdittajaryhmää, jotka tarjoavat niihin osallistuville kunnille konkreettista kehittämisapua, vertaistukea ja asiantuntijoiden näkemystä puurakentamiseen. Keväällä 2021 käynnistyvä ryhmä keskittyy uudisrakennuksiin ja syksyllä 2021 käynnistyvä ryhmä korjausrakentamiseen. Ryhmiin toivotaan mukaan kuntien ja kaupunkien edustajia, jotka työskentelevät puurakentamishankkeiden tai niihin liittyvän kehitystyön parissa. Ensin käynnistyvään julkisten uudisrakennusten vauhdittajaryhmään voi hakea 9.2.–16.3.2021 välisenä aikana.Julkisen sektorin puurakentaminen kasvussaVuonna 2019 julkinen sektori rakensi uusia rakennuksia yhteensä 2,8 miljardilla eurolla. Uudisrakennusten yhteenlaskettu tilavuus oli 6,9 miljoonaa kuutiota, josta puurakennusten osuus oli reilu miljoona kuutiota. Viime vuosina puun käyttö on kasvanut julkisella sektorilla erityisesti opetus- ja varhaiskasvatuksen rakennuksissa. Myös puukerrostalojen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina.
 
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan toteuttamaa julkisen puurakentamisen neuvontaa rahoittaa ympäristöministeriö osana Puurakentamisen ohjelmaa (2016‒2022).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman muutosesitys on lähetetty Euroopan komission hyväksyttäväksi. Muutosesitys koskee siirtymäkauden eli rahoituskausien väliin jäävien vuosien 2021 ja 2022 maaseutuohjelman toimia, jotka ovat tukikelpoisia ohjelmamuutoksen komissiolle toimittamisesta lähtien eli 8.2.2021 lähtien. Maaseuturahaston elpymisvälineen lisärahoituksen osalta muutosesitys lähetetään komissiolle myöhemmin.Manner-Suomen maaseutuohjelman ylin päättävä elin, seurantakomitea, hyväksyi esitykset maaseutuohjelmaan tehtävistä muutoksista kokouksessaan 1.12.2020. Maaseutuohjelman toiminta jatkuu myös 2021-2022 Siirtymäkaudella jatketaan nykyisen rahoituskauden toimenpiteitä normaaliin tapaan, mutta rahoitus tulee uuden kauden rahoituskehyksestä. Alla on erikseen lueteltu ne toimenpiteet, joihin tulee muutoksia siirtymäkaudella.   Nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuvat, mutta rahoitus tulee uuden kauden varoista.  Neuvontapalvelut Tilakohtainen enimmäisraja nostetaan siirtymäkauden takia. Neuvontakohteisiin lisätään eläinten hyvinvointisuunnitelmat. Maatalouden investoinnit Maatalousinvestointien tukemista jatketaan siirtymäkaudella nykyisten menettelyiden mukaisesti. Biokaasuinvestointien tukitaso nostettaisiin 40 prosentista 50 prosenttiin tukikelpoisesta kustannuksesta.  Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Tänä vuonna jatketaan voimassa olevia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia sekä luomusitoumuksia yhdellä vuodella. Uusia viisivuotisia kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä luomusitoumuksia voi hakea. Lisäksi on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikon perustamiseen.  Ympäristösitoumusten ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisen toimenpiteessä, voi tuensaaja aiemmasta poiketen saada korvauksen vastaanottamastaan biokaasulaitoksen mädätteestä myös tilanteessa, jossa tila luovuttaa lantaa biokaasulaitokseen.  Geenipankkikorvauksia muutetaan niin, että kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinaattorit voivat laatia uudet toimenpidesuunnitelmat ja ottaa näihin uusiin suunnitelmiin mukaan uusia tehtäviä esim. pohjolantumman mehiläisen emokasvatuksen edistämisen ja lisätä maatiaiskasvien varmuuskokoelmien määrää. Samalla toimintasuunnitelmiin kohdennetaan uutta määrärahaa. Leader  Lisätään Leader-toimenpiteeseen alatoimenpide 19.1 valmistelutuki, jolla tuetaan paikallisten strategioiden valmistelua tulevalle kaudelle.  Tekninen apu Siirtymäkaudelle 2021-2022 varataan teknistä apua ohjelman suunnittelu- ja toimeenpanotehtäviin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsinkiin ensi kesäksi suunniteltu kansainvälinen Kasvinterveyskonferenssi perutaan. Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) jäsenvaltioiden, kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC) sopimusosapuolten, kasvinsuojelualan sidosryhmien ja FAO:n virkamiesten edustajat kokoontuivat 2. helmikuuta keskustelemaan kansainvälisen kasvinterveysvuoden toimintasuunnitelmasta ja päätyivät tällaiseen ratkaisuun.Kansainvälinen ohjauskomitea keskusteli siitä, miten Kasvinterveysvuosi etenee 1. heinäkuuta 2021 suunniteltuun päätökseen saakka ottaen huomioon FAO:n hyväksymän jatkoajan kasvinterveyden edistämiseksi meneillään olevasta covid-19-pandemiasta huolimatta. 
Kasvinterveyskonferenssi oli tarkoitus järjestää Helsingissä 28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2021. Peruutuspäätös tehtiin yhdessä Suomen kanssa jatkuvien matkustusrajoitusten, uusien covid-19-muunnosten ja rokotustilanteen vuoksi.”Kasvinterveys osana globaalia ruuantuotantoa on yhä ajankohtaisempi teema. Ensi vuonna mahdollisuudet järjestää kansainvälinen konferenssi ovat varmasti paremmat ja kasvinterveys voi saada sille kuuluvan arvon kasvinterveyspäivän ympärille rakennetun ohjelman muodossa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan ja kansainvälisen IYPH-ohjauskomitean puheenjohtajan Ralf Lopianin mukaan on valitettavaa, ”ettei covid-19-pandemia salli meidän nähdä kasvotusten ja hyötyä vuorovaikutuksesta henkilökohtaisesti”.
”Koska Helsingin konferenssi peruutetaan, suosittelemme, että ensimmäinen kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi siirretään pidettäväksi 12. toukokuuta 2022, jolloin toivottavasti voitaisiin viettää myös ensimmäistä kansainvälistä kasvinterveyspäivää”, Lopian toteaa.Valmistellakseen konferenssia IYPH-ohjauskomitea päätti järjestää temaattisia webinaareja. Seminaarisarjan käynnistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia kasvinterveyteen koskevan tutkimusraportin virtuaalinen julkaiseminen 1. kesäkuuta. Seuraavat webinaarit, jotka pidetään 29. ja 30. kesäkuuta, keskittyvät elintarvikejärjestelmiin ja ilmastonmuutokseen. Kolmas webinaari, joka on suunniteltu pidettäväksi lokakuussa, käsittelee kasvintuhoojien torjumisjärjestelmiä.Joulukuussa järjestetään neljäs seminaari, jonka aiheena on kasvinterveyden sekä hedelmien ja vihannesten välinen synergia kansainvälisen hedelmien ja vihannesten vuoden 2021 kunniaksi.
YK:n yleiskokous julisti vuonna 2018 vuoden 2020 kansainväliseksi Kasvinterveysvuodeksi lisätäkseen maailmanlaajuista tietoisuutta siitä, miten kasvinterveyden suojelu voi auttaa vähentämään nälänhätää ja köyhyyttä, suojelemaan ympäristöä ja vauhdittamaan taloudellista kehitystä.Tietoa kansainvälisestä Kasvinterveysvuodesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmän ehdotus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi on valmistunut. Apurahajärjestelmää koskeva määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste irrotettaisiin yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Sen sijaan valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha käytettäväksi apurahoihin, työryhmä esittää.Työryhmän ehdotus lain uudistamiseksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle 9. helmikuuta.Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista avustuksista ja apurahoista ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Apurahajärjestelmää koskevan määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste ehdotetaan irrotettavaksi yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Tämän sijasta valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha, joka osoitetaan käytettäväksi kirjailijoille ja kääntäjille myönnettäviin apurahoihin.Nykyinen apurahoista ja avustuksista päättävä lautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen tehtävät kaunokirjallisuuden osalta siirrettäisiin kirjallisuuden hakemuksia käsittelevälle valtion taidetoimikunnalle. Tietokirjallisuuden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää valtionavustuksen Tieteellisten seurain valtuuskunnalle edelleen käytettäväksi tietokirjallisuuden apurahoihin.Apurahajärjestelmän lähtökohtana olisi luovan työn tekeminen. Sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin, mikä samalla mahdollistaa sen, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista vapautuva kahdeksan prosenttia kohdennettaisiin osin kääntäjille myönnettävien apurahojen määrän nostamiseen. Siten kirjailijoille myönnettäisiin vähintään 78 % ja kääntäjille vähintään 18 %. – On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa säilyy vahva kirjallinen kulttuuri, joka on kirjoitettu omilla pienillä kansalliskielillämme tai käännetty näille kielille maailmankirjallisuudesta. Kieli on yksi vahvimmista kulttuurisen identiteetin ilmentymistä. Siksi on tärkeää mahdollistaa kirjailijoiden ja kääntäjien työ, sanoo ministeri Annika Saarikko. Saarikon mukaan pienellä kielialueella julkinen tuki on välttämättömyys kaikelle taiteen tekemiselle.Kääntäjille myönnetään nykyisin 16 % ja kirjailijoille 76 %. Jäljelle jäävä neljä prosenttia kohdennettaisiin aina vuotuisen päätöksen perusteella ansioituneimmille kirjailijoille ja kääntäjille. Sen sijaan tieto- ja kaunokirjallisuuden jako-osuudet ehdotetaan säilytettäväksi nykyisinä: määrärahasta 90 % myönnettäisiin kaunokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille, 10 % tietokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille. TaustaaVoimassa oleva laki vuodelta 1961 on monelta osin vanhentunut. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten sosiaaliturvajärjestelmän parantuminen ja valtion taiteilijaeläkejärjestelmän perustaminen, ovat vaikuttaneet kirjailijoiden ja kääntäjien asemaan ja elinolosuhteisiin.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjauksen ”tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista” on myös katsottu tukevan lain uudistamisen tarvetta.
Laissa säädetään valtion talousarvioon varattavan määrärahan mitoituksesta. Vuonna 2020 määräraha oli 2 709 456 euroa. Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apurahoista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsinkieliset suomalaiset kokevat, että he saavat aiempaa heikommin valtiolta palvelua omalla kielellään. Saamenkielisten palvelujen saannin haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute sekä riittämätön tieto siitä, mitä palveluja on saatavilla. Viittomakielisten viranomaisasioinnissa suurin haaste taas on tulkkauksen järjestäminen. Nämä seikat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista. – Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joiden toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Vaikka kielelliset oikeudet on turvattu lainsäädännössä, niiden on myös toteuduttava käytännössä. Barometrien kautta saamme tärkeää tietoa eri kieliryhmien kokemuksista arjen todellisuudessa. Tuloksiin perehdytään ministeriössä huolellisesti, ja niitä hyödynnetään tällä hallituskaudella paitsi kielikertomusta varten myös muiden hallitusohjelman kirjausten toteuttamisessa, esimerkiksi kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kielibarometrilla selvitetään, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat julkisten palveluiden toteutuvan paikallisella vähemmistökielellä. Tällä kertaa mukana olivat myös ensimmäistä kertaa omassa kunnassaan enemmistössä olevat ruotsinkieliset. Kyselytutkimus tehtiin toukokuussa, ja siihen vastasi noin 6 500 ihmistä.– Ruotsinkieliset pyytävät harvemmin palveluja omalla kielellään, ja viranomaiset vastaavat niihin usein suomeksi. Vähemmistön osuudella on merkitystä omankielisen palvelun kannalta. Kieli-ilmapiiri koetaan samankaltaiseksi kuin vuonna 2016, se ei ole entisestään huonontunut, toteaa kielibarometrin tekijä, tutkija Marina Lindell Åbo Akademista.Saamenkielisillä vaikeuksia saada tietoja palveluista
Saamebarometrissa tarkastellaan saamenkielisiä palveluja sekä saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Saamebarometri tehtiin nyt toista kertaa. Siihen vastasi viidesosa niistä 1430 täysikäisestä henkilöstä, joiden väestörekisteritietoihin on merkitty äidinkieleksi saame.
Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaisesti kaikkia kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.– Kielelliset oikeudet koetaan tärkeiksi, mutta käytännössä merkittävä osa vastaajista ei pyri saamaan saamenkielisiä palveluita. Tähän ovat syynä ongelmat palveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa, palveluista tiedottamisessa ja koetussa kieli-ilmapiirissä, toteaa saamebarometrin tekijä, monikielisyysasiantuntija Laura Arola.Viittomakieliset joutuvat tilaamaan tulkin usein itse
Viittomakielibarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Viittomakielilain mukaisesti viittomakielellä tarkoitetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Kyselyyn vastasi 326 viittomakieltä ensikielenään käyttävää henkilöä. Heistä enemmistö (70 %) oli ilmoittanut väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen.– Tutkimuksen perusteella 87 % viittomakielisten asioimistilanteista on sellaisia, joissa viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei ole toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta, toteaa viittomakielibarometrin tekijä, dosentti Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.Tutustu tutkimustuloksiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Säteilyturvakeskus ovat julkaisseet suunnitelman käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan toimintapolitiikan ja kansallisen ohjelman päivittämisestä sekä ympäristövaikutusten arvioinnista.Tavoitteena on, että kaikesta käytetystä ydinpolttoaineesta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehditaan turvallisesti ja siten, että jätehuollon toimenpiteet jätteen synnystä loppusijoitukseen toteutetaan viivytyksettä. Toimintapolitiikka ja kansallinen ohjelma perustuvat EU:n direktiiviin (2011/70/Euratom), ydinenergialakiin ja säteilylakiin. Ne koskevat Suomessa syntynyttä käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä. Suomeen ei saa tuoda ulkomailta käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä huolehdittavaksi.Käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä syntyy neljässä ydinvoimalaitosyksikössä Loviisassa ja Eurajoella. Lisäksi Olkiluodossa on käynnistymässä kolmas laitosyksikkö, ja yksi yksikkö on suunnitteilla Pyhäjoelle. Radioaktiivisia jätteitä syntyy tulevaisuudessa myös loppusijoitustoiminnassa Eurajoella. Vähäisiä määriä käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä on syntynyt myös Otaniemessä FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstä. Jätteitä syntyy vielä suljetun tutkimusreaktorin purkamisessa. Radioaktiivista jätettä syntyy lisäksi lukuisissa paikoissa terveydenhuollossa, teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon tilanne on Suomessa pääosin hyvä. On kuitenkin joitakin pieniä jäte-eriä, joiden huollon kokonaisuutta loppusijoitukseen saakka ei ole toistaiseksi pystytty varmentamaan. Kansallisen ohjelman päivitystyön päätavoitteena voidaan pitää näiden jäte-erien ja niiden mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamista. Kansallisessa ohjelmassa esitetään myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon vastuut, yleiset tavoitteet ja periaatteet, jätteiden määrät, sijaintipaikat sekä arvio käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kustannuksista ja aikatauluista. Ensimmäinen direktiivin edellyttämä toimintapolitiikkaa ja kansallista ohjelmaa koskeva raportti valmistui kesällä 2015. Ohjelman päivittäminen on tarpeen kansallisen toiminnan kehittämiseksi sekä tulevaa, säännöllisin väliajoin toteutettavaa kansainvälistä arviointia varten. Suunnitelmaa voi kommentoida 19.3.2021 mennessäViranomaiset, alan toiminnanharjoittajat, kansalaiset ja yhteisöt voivat esittää lausuntoja ja mielipiteitä suunnitelmasta 19.3.2021 mennessä. Lausunnon tai mielipiteen voi antaa lausuntopalvelu.fi -sivustolla.Lausunnot ja mielipiteet voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)tem.fi tai kirjeitse ministeriön kirjaamoon osoitteeseen: Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. (Käyntiosoite: TEM/Kirjaamo, Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki). Asian diaarinumero on VN/874/2021.Suunnitelma ja sitä koskeva kuulutus löytyvät myös sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta stm.fi/lausuntopyynnot ja Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.stuk.fi. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon toimintapolitiikan ja kansallisen ohjelman päivittämisessä sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinnassa. Luonnosten valmistuttua niistä toteutetaan kuuleminen keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi