NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää uuden valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin, jonka tavoitteena on vähentää oppilaiden koulupoissaoloja perusopetuksessa. Valtakunnallinen kehittämistyö käynnistyi 11.2. webinaarissa, jonka avasi opetusministeri Jussi Saramo.Valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja tavoittamaan oppilaita, joilla on pitkittyneitä poissaoloja. Mallin avulla luodaan myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen vuosiluokkien 5. – 9. oppilaat ja heidän kanssaan työskentelevä koulujen henkilökunta. Sitouttavan kouluyhteisötyön malli on myös osa tammikuussa julkaistua kiusaamisen ehkäisemisen toimenpideohjelmaa.– Sitouttavan kouluyhteisötyön avulla pyrimme varmistamaan, että kouluissa on riittävästi kasvatuksellista henkilökuntaa, jotka voivat olla mukana ratkaisemassa ongelmatilanteita sekä vahvistamassa kodin ja koulun välistä yhteistyötä ennen kuin ongelmat pääsevät muuttumaan vakavammiksi. Pitkittyessään koulupoissaolot lisäävät merkittävästi syrjäytymisriskiä, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.erityisavustaja Niina Jurva, puh. 0295 330 132kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff, puh. 02953 30411opetusneuvos Minna Polvinen, puh. 02953 30262Yksikön johtaja Hannele Seppälä, Karvi, puh. 029 533 5550Sitouttava kouluyhteisötyö Kiusaamisen ehkäisemisen toimenpideohjelma
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on 11.2.2021 lähettänyt nimeämispyynnön osallistumisesta itäisen suunnan raidehankkeen edistämistä koskeviin neuvotteluihin.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021. Ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi.Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.Hankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 prosentin osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta. Tätä ennen käytävät neuvottelut ovat ehdollisia eduskunnan päätökselle määrärahan käyttämisestä. Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä.Liikenne- ja viestintäministeriö toivoo saavansa tietää, jos myös muut kuin nimeämispyynnön jakelussa mainitut tahot ovat halukkaita osallistumaan hankeyhtiöiden perustamisneuvotteluihin. Ministeriö toivoo nimeämiset viimeistään 18.2.2021 klo 12.Neuvotteluryhmän työ käynnistyy mahdollisimman pian neuvotteluihin osallistuvien tahojen kartoituksen jälkeen.
NordenBladet — Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 5 500 hehtaaria metsää METSO-ohjelman kautta. Lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla turvattiin metsäelinympäristöjä noin 3 500 hehtaaria ja yksityismetsissä tehtiin luonnonhoitotöitä yli 128 hehtaarilla. METSO-ohjelma on vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluohjelma, jonka kautta metsänomistajat voivat suojella metsänsä korvausta vastaan. Lisäksi ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja.METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteena on sopia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää.Vuoden 2020 loppuun mennessä suojelutavoitteesta oli saavutettu 82 prosenttia eli 79 052 hehtaaria. Luonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuen tavoitteesta oltiin saavutettu 63 prosenttia eli 51 486 hehtaaria. Vuonna 2020 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä 43,4 miljoonaa euroa. Suojeltuihin hehtaareihin lasketaan mukaan 13 000 hehtaaria Metsähallituksen entisiä talousmetsiä, jotka siirrettiin vuonna 2014 luonnonsuojeluun. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa (luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen v. 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua) METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessaVapaaehtoisen suojelun rahoitus lisääntyiEduskunta suuntasi viime vuoden lopulla lisää rahaa metsiensuojeluun. METSO-ohjelma sai kahdeksan miljoonan euron lisärahoituksen kohteiden pysyvään suojeluun ja 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen ympäristötukisopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin. Lisäksi vanhojen metsien suojeluun panostetaan erillismäärärahalla Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Pysyvään suojeluun saatiin vuonna 2020 noin 800 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2019. Suojelupinta-ala kasvoi ennätyksellisen paljon Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla. ”On hienoa, että niin moni suomalainen on innostunut suojelemaan omia metsiään ja näin varmistanut monen uhanalaisen lajin elinympäristön säilymisen. Vaikka olemme lisänneet METSOn rahoitusta, olisi sille kysyntää vieläkin enemmän. On selvää, että metsiensuojelulle on varattava tulevaisuudessa entistä vahvemmat resurssit koko Suomeen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellisen paljonKymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2020 lähes 50 prosenttia suuremmalle pinta-alalle kuin vuonna 2019. Suuri kasvu johtui rahoituksen lisäämisestä sekä Suomen metsäkeskuksen erityisestä panostuksesta METSO-ohjelmaan. Ympäristötukisopimusten pinta-ala kasvoi eniten Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.”METSO-ohjelma on osoittanut, että vapaaehtoinen suojelu on metsänomistajille mieluinen keino metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Rahoituksen lisäys ja toimialan panostus ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet tässä hyvän suunnan, jonka toivon jatkuvan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Panostukset monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat METSO- ja Helmi-ohjelmissaMETSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 4 500 hehtaaria vuonna 2021. Suojeluun on käytettävissä 35 miljoonaa euroa, joka riittää tavoitteen saavuttamiseen. Suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet. Ympäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä 3 550 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita 250 hehtaarille. Näihin on käytettävissä yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2025 mennessä pysyvän suojelun tavoitteisin pääseminen onnistuu nykyisellä rahoitustasolla, mutta ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta METSO-ohjelman tavoitteesta saadaan toteutettua noin 83 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen kokonaisuudessaan edellyttäisi, että rahoitustaso kaksinkertaistetaan.METSO-ohjelman rinnalla toimii Helmi-elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta metsien lisäksi myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa. Ympäristöministeriö tiedottaa Helmi-ohjelman vuoden 2020 tuloksista 16.2. Helmi-ohjelman tavoitteet ja METSO-ohjelman jatko vuoteen 2030 viedään toukokuussa valtioneuvoston päätettäväksi.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka käytännön toteutuksesta vastaavat ELY-keskus ja Suomen metsäkeskus.
NordenBladet — Oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen. Uudistus koskee ensimmäisenä tänä keväänä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii uudistuksesta nuorille sosiaalisessa mediassa. Perusopetuksen päättävät nuoret saavat tietoa myös kotiin.Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan 1. elokuuta 2021, mutta hakeutumisvelvoitetta koskevat säännökset astuivat voimaan jo 1. tammikuuta 2021. Hakeutumisvelvoite tarkoittaa, että kaikki tämän hetken 9-luokkalaiset hakeutuvat toisen asteen koulutukseen yhteishaussa 23.2.–23.3.21 tai muulla tavoin.Opetusministeri Jussi Saramo vierailee kevään aikana kouluissa Teamsin välityksellä ja vastaa oppilaiden kysymyksiin. Oulun Kaukovainion koulussa 15. helmikuuta klo 10–10.45 järjestettävä kyselytunti striimataan suorana opetus- ja kulttuuriministeriön YouTube-kanavalla.Opetusministeri Saramo pitää kyselytunteja nuorille myös opetus- ja kulttuuriministeriön Instagramissa. Ensimmäinen kyselytunti järjestetään 22. helmikuuta. Kysymyksiä voi lähettää edellisenä päivänä Instan kautta.Opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää 9-luokkalaisille nuorille ja heidän huoltajilleen tietoa uudistuksesta myös kotiosoitteisiin.Tietoa uudistuksesta verkossa: opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus
NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 10. helmikuuta koronatestausstrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden päivittämisestä. Testausstrategia laadittiin alun perin viime keväänä, ja sitä on päivitetty kerran aiemmin elokuussa 2020.Tavoitteena on, että uudet tartunnat, altistuneiden ketjut ja virusmutaatiot pystytään tunnistamaan nykyistäkin nopeammin. Tällöin virustartuntojen leviäminen eteenpäin voidaan rajoituksilla ja karanteeneilla ehkäistä nykyistä tehokkaammin. Testaamisen päivitetyt tavoitteet ja toimenpiteetTestiin tulee edelleen päästä yhden vuorokauden sisällä, ja tuloksen on valmistuttava vuorokaudessa. Positiivisesta löydöksestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian jäljitystyötä tekevälle taholle, jotta altistuneet voidaan kartoittaa ja asettaa karanteeniin nopeammin. Kaikki yhtenäisten kriteerien mukaisesti laaditut koronatestilähetteet hyväksytään julkisessa terveydenhuollossa tehtäviksi ja kustannettaviksi. Testauskapasiteettia laajennetaan tarvittaessa alueellisilla yhteistyösopimuksilla yksityisten palveluntuottajien kanssa ja valtion rahoituksella. Näytteenottotapojen ja –paikkojen riittävä määrä ja helppo saavutettavuus varmistetaan. Liikkuvia tai kohdennettuja matalan kynnyksen testauspaikkoja perustetaan alueille tai väestöryhmille, joilla on todettu runsaasti tartuntoja ja on epäily siitä, että tavanomaisten testauspalveluiden piiriin ei hakeuduta riittävästi. Testaamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän pikatestejä.Testiin pääsyn kriteereiden päivitysTestauskapasiteetti kohdennetaan ensisijaisesti oireisten henkilöiden testaamiseen, mutta myös oireettomia tulee testata aina kun se arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi. Mahdollisesti muuntuneen viruskannan aiheuttamat tautitapaukset on tutkittava ja tartuntaketjut selvitettävä viiveettä. Kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat tai palaavat ohjataan rajanylityspaikoilla testeihin erillisten toimintamallien mukaisesti.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelma pyrkii muun muassa vähentämään päästöjä, nostamaan työllisyyttä ja nopeuttamaan hoitoon pääsyä.Ministerityöryhmä asetti keskiviikkona 10. helmikuuta tavoitteet Suomen kestävän kasvun ohjelmalle. Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.Ohjelman tavoitteena onvähentää kasvihuonekaasupäästöjäkasvattaa tuottavuuttanostaa työllisyysastettanopeuttaa hoitoon pääsyäedistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuudeksi rahoituksesta arvioidaan nykytiedoin 2,7 miljardia euroa.Tietoa EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ja ohjelmistaOhjelma rakentuu neljälle pilarilleSuomen kestävän kasvun ohjelmalla oli alun perin kuusi painopistettä, mutta ministerityöryhmä tarkensi painotuksia. Ohjelma rakentuu nyt neljälle pilarille:1. Vihreä siirtymäVihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Ohjelma vauhdittaa ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa.Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa sekä päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään muun muassa panostuksilla tutkimukseen ja toimilla, jotka saavat liikkeelle mahdollisimman paljon vihreän siirtymän investointeja ja luovat markkinoille kokonaisratkaisuja.2. DigitalisaatioOhjelma vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa, niin että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Ohjelma tuo turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa.Tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä nostaa Suomi maailman kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana. Työssä huomioidaan ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista. Ohjelma vahvistaa yhteiskunnan digitaalista siirtymää toimilla, jotka vauhdittavat digi-, teknologia- ja datainvestointeja.3. Työllisyys ja osaaminenOhjelmalla nostetaan työllisyysastetta ja osaamistasoa, jotta kestävä kasvu vauhdittuisi. Tarkoituksena on uudistaa muun muassa työnhaun palvelut asiakaslähtöisiksi ja hyödyntää niissä digitalisaatiota. Lisäksi sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä edistetään työhyvinvointia ja osatyökykyisten työllistymistä. Pitkän aikavälin kasvua edistetään nostamalla niin nuorten kuin aikuistenkin osaamistasoa. Jatkuvaan oppimiseen tulee lisää mahdollisuuksia niin, että opiskelu ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.Ohjelma vahvistaa tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä sekä lisää tutkimus- ja kehitysintensiivisyyttä, jotta kasvu vauhdittuu myös pitkällä aikavälillä.Tavoitteena on vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Tässä työssä on pyrkimyksenä innovatiivisuus ja tutkimustiedon hyödyntäminen.4. Sosiaali- ja terveyspalvelutOhjelma vauhdittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden uudistumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Tieto- ja viestintäteknologisin uudistuksin tuetaan palveluiden rakenneuudistusta.Hoitoon pääsyn on tarkoitus nopeutua koko maassa, kun otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. Ohjelma edistää perusterveydenhuollon hoitotakuuta niin, että mukana on myös mielenterveys.Tarkoituksena on purkaa koronakriisin aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja.Valmistelijat kuulevat sidosryhmiäSeuraavaksi ohjelman valmistelijat kuulevat sidosryhmiä siitä, miten mahdollisia hankkeita pitäisi asettaa tärkeysjärjestykseen.Valtiovarainministeriö järjestää verkossa sidosryhmätilaisuuksia, joista ensimmäinen on torstaina 11. helmikuuta. Tilaisuuksiin kutsutaan laajasti maakuntien ja alueiden toimijoita, elinkeinoelämää sekä sosiaali- ja terveys-, työllisyys- sekä koulutus- ja tutkimusalaa.Suomi toimittaa alustavan version kestävän kasvun ohjelman suunnitelmasta Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta ja lopullisen version 29. huhtikuuta.
NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa pääministeri Sanna Marinin johdolla keskiviikkona 10. helmikuuta.Neuvosto käsitteli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia Suomen kilpailukyvyn perustana sekä tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa laajemmin. Kokouksessa aiheista alustivat työelämäprofessori Martti Hetemäki, toimitusjohtaja Aki Kangasharju, akatemiaprofessori Kari Alitalo, professori Tomi Mäkelä sekä toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.Alustuksissa todettiin, että tuottavuuden kasvun parantuminen Suomessa edellyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämistä, yritysten investointeja ja työn tuottavuuden nousua. Kokouksessa korostettiin pitkäjänteisyyttä TKI-rahoituksen ja toimintaympäristön kehittämisessä. Vakautta ja ennakoitavuutta voitaisiin parantaa pitkäjänteisellä, hallituskausien yli ulottuvalla sitoutumisella TKI-panostuksiin. Tärkeää on myös kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen ja pysyminen Suomessa, toimintaympäristön houkuttelevuus, kasvuun kannustaminen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen.Suomessa on hyvät lähtökohdat tieteen edistämiselle ja hyödyntämiselle yhteiskunnassa. Huomiota on hyvä kiinnittää siihen, miten saamme yhä enemmän ihmisiä kiinnostumaan tieteestä ja oppimisesta, joka kulkee läpi elämän ja miten voimme vahvistaa ihmisten vahvempaa kytkeytymistä tieteeseen.Tutkimus- ja innovaationeuvoston keskustelu liittyi läheisesti useisiin keväällä 2020 hyväksytyn kansallisen TKI-tiekartan toimenpiteisiin. Tiekartassa hallitus on asettanut mm. tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siinä painotetaan myös jatkuvaa oppimista sekä yhteiskunnan voimavarojen ja osaamisen laajapohjaista hyödyntämistä TKI-toiminnassa.
NordenBladet — Kansallinen metsäneuvosto kokoontui 8. helmikuuta webinaariin, jossa tutkijat ja muut asiantuntijat esittelivät esimerkkien avulla metsäalaan liittyvää tutkimustoimintaa, uusia tuotteita sekä liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksia.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaAssi Salminen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 215 – a) Eduskunnan kirjelmä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 ja Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta eduskunnalle valtion vuoden 2019 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta (EK 48/2020 vp; K 1/2020 vp; K 17/2020 vp) b) Eduskunnan kirjelmään liittyvä kannanottoMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöKatariina Jahkola, hallitusneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 246 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Soininen, hallitussihteeri p. 0295 150 072 – Viittomakieliasioiden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 11.2.2021 – 10.2.2025SisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149 – Tilastokeskuksen pääjohtajan viran täyttäminenTimo Nuutinen, tietohallintoneuvos p. 0295 530 342 – Turvallisuusverkkotoiminnan neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 11.2.2021 – 31.1.2023Vesa Kulmala, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 548 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 1 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2021 liittyen komission 25.12.2020 antamaan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Brexit-mukautusvarauksen perustamisestaTomi Voutilainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 453 – Julkisen hallinnon tiedonhallintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.1.2024 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuestaLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311 – Suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehtyyn sopimukseen on sovittu eräistä teknisluonteisista muutoksista, joista kyseisen sopimuksen 70 artiklan mukaisen muutospöytäkirjan allekirjoittamista varten haetaan allekirjoitusvaltuudetPäivi-Maria Virta, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 185 – Valtioneuvoston asetus audiovisuaalisista palveluista annetun asetuksen muuttamisestaMarieme Korhonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 134 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (COM (2020) 823 final) kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi Euroopan unionin alueella ja direktiivin 2016/1148 kumoamisesta (verkko- ja tie-toturvadirektiivi)Erica Karppinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 107 – Verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 15.2.2021 – 30.6.2022.Sosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 230/2020 vp; EV 221/2020 vp)Mikko Paunio, lääkintöneuvos p. 0295 163 312 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotuksesta asetukseksi rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisestaUlla Närhi, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 619 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osaltaYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus Pohjois-Karjalan maakunnan luonnonsuojelualueista
NordenBladet — Bioenergia-ala on tehnyt vuodesta 2014 alkaen yhteistyötä bioenergian käytön energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2014 allekirjoitettu bioenergia-alan energiatehokkuussopimus eli tuttavallisemmin Kutteri on edistänyt toimia, joilla biolämmitysjärjestelmien polttoaineenkulutusta, lämmityskustannuksia ja savukaasupäästöjä voidaan vähentää.Sopimus solmittiin vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteeseen järjestää rakennusten yli 20 kW:n lämmityskattiloille joko pakollisia tarkastuksia tai vaihtoehtoisesti neuvontaa käyttäjille. Varsinainen sopimus päättyi vuodenvaihteessa 2020, mutta työ jatkuu entistä laajempana.Kutteri-sopimuksessa ovat olleet mukana ympäristöministeriön kanssa Bioenergia ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Suomen Omakotiliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä yritystoimijoista Ariterm Oy sekä Laatukattila Oy. Motiva Oy on osallistunut sopimukseen liittyvien hankkeiden ja projektien toimeenpanoon ja kehittämiseen, viestintään sekä vuosiraportin kokoamiseen.Neuvonnalla tarkastuksia parempia tuloksiaSuomessa päätettiin käyttää neuvontamenettelyä, joka nähtiin pakollisia tarkastuksia tehokkaampana keinona parantaa biokattiloiden energiatehokkuutta ja vähentää lämmittäjien kustannuksia. Neuvontamenettelyä sovelletaan muun muassa pientalojen tulisijoihin, pilke- ja pellettikattiloihin sekä hakekattiloihin. Näistä energiankäytöltään suurin ryhmä on pientalojen pilkekattilat.Neuvonnan ja opastuksen päämääränä on ollut energiatehokkuuden parantaminen lämmitysjärjestelmien kunnossapidolla, hyvälaatuisen polttoaineen käytöllä, varaajaa hyödyntämällä ja aurinkolämmön yhdistämisellä järjestelmään. Kattilan omistajat voivat saada selviä kustannussäästöjä, ja puhtaammasta palamisesta syntyy myös vähemmän haitallisia päästöjä. Lisäksi edistetään bioenergian käyttöä ja parannetaan sen kilpailukykyä ja palveluiden hyödyntämistä. Neuvontaa on annettu lehtien sivuilla, messuilla ja internetissä.“Kutteri-sopimuksen vapaaehtoiset toimet lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi ovat osoittautuneet toimiviksi. Tarkoitus onkin jatkaa hyvin toimivia menettelyjä ja alan toimijoiden hyvää yhteistyötä, kun vapaaehtoinen neuvontamenettely laajenee muihinkin lämmitysjärjestelmiin”, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.”Yhteistyö Kutterissa on osoittanut valitun neuvontamallin oikeaksi. Suomalaiset voivat parantaa biokattiloiden tehokkuutta yllättävän paljon omilla toimillaan, kun siihen on kannuste. Vanhentuneiden laitteiden uusiminen moderneilla pitäisi olla seuraava iso tavoite kaikilla tasoilla”, kommentoi Kutterin puheenjohtajana toiminut Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä.Suomen Omakotiliitto on sitoutunut osallistumaan neuvontatyöhön myös jatkossa.”Pidämme erittäin tärkeänä, että Suomessa otettiin biokattiloiden energiatehokkuuden parantamisessa käyttöön neuvontamenettely pakollisten tarkastusten sijaan. Neuvontatyö yhteistoiminnalla on ollut tuloksekasta. Asiantuntijuus ja kuluttajaneuvonnan tarpeet on saatu hyvin yhdistettyä Kutteri-toiminnassa”, korostaa liiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.Työ jatkuu laajemmassa foorumissaBiolämmitysjärjestelmien neuvonta jatkuu tänä vuonnakin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin velvoitteiden mukaisesti neuvontaa eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseen tehdään laajemman, alan toimijoista kootun neuvontafoorumin kautta, sillä Suomessa on päätetty jatkaa pakollisia tarkastuksia korvaavaa vaihtoehtoista neuvontamenettelyä. Motiva Oy toimii neuvontafoorumin koordinaattorina ja mukaan on kutsuttu sekä rakennusten omistajia edustavat tahot että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialan organisaatioita.“Viestintää ja neuvontaa eri järjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään Suomessa monessa organisaatiossa. Neuvontafoorumin tavoitteena on tuoda työhön lisää kattavuutta ja vaikuttavuutta vahvan yhteistyön kautta. Neuvontafoorumi tuottaa rakennusten omistajille ja niiden ylläpidosta vastaaville toimijoille ajantasaista tietoa energiatehokkuuden parantamisesta huomioimalla kiinteistön vuoden kulkuun sidotut ylläpitotoimet”, kuvaa toimintaa asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motiva Oy:stä.Aiempaan toimintaan verrattuna itse neuvonnan kohteita tulee mukaan enemmän, sillä direktiivin artiklat koskevat laajasti eri lämmitysmuotoja: lämmityskattiloiden lisäksi mukaan tulevat sähkö, lämpöpumput, kaukolämpö sekä eri hybridijärjestelmät. Öljylämmittäjille neuvontaa on tarjottu HÖYLÄ-energiatehokkuussopimuksen kautta, ja siinä työ jatkuu edelleen ainakin vuoteen 2025, jolloin nykyinen sopimus päättyy.Neuvontafoorumin toiminta on parhaillaan käynnistymässä; keväällä 2021 toiminta on vauhdissa ja tietoa järjestelmien energiatehokkuuden parantamisesta on tarjolla niin pientaloille, rivi- ja kerrostaloille kuin palvelurakennuksille.
METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa (luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen v. 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua) 
METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa