NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 2,7 miljoonaa euroa, jolla kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallintaa kehitetään uudistuvan lainsäädännön mukaiseksi. Avustuksella tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta ja käyttöönottoa. Ensimmäisessä vaiheessa avustusta saa kymmenen kuntaa ja yksi maakuntaliitto.Vuonna 2024 avautuvaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tehdään paraikaa Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Kumppanitestauksen tavoitteena on varmistaa, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmä toimii käyttäjille kuten pitää. Testauksessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat sujuvasti osana rakennetun ympäristön prosesseja muun muassa rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa.Avustusta saavat kunnat ja -maakunnat tekevät yhdessä tietojärjestelmätoimittajiensa kanssa tarvittavat muutokset omiin ohjelmistoihin ja järjestelmiin. He testaavat valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän teknisiä ratkaisuja ja antavat niistä palautetta. Erityisesti kokeillaan, miten kuntien ja maakuntien liittojen käyttämistä järjestelmistä luodaan toimivia yhteyksiä ja ladataan tietoja valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Testattavia yhteyksiä on sekä rakentamista että kaavoitusta koskevissa toiminnoissa.”Monet kunnat ovat digitalisoineet rakentamisen ja kaavoituksen työtä hyvin pitkälle.  Hakemukset olivat laadukkaita, mikä kertoo kuntien aktiivisuudesta. On arvokasta saada kattava joukko kuntia testaamaan tietojärjestelmää etunenässä, vaikka siirtymäaikaa tietojen toimittamiselle on vielä vuosia,” ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jemina Suikki kiittää.Avustusta saavat kunnat ja maakuntaliitotElokuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa 2,88 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 17 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa.Avustusta saivatUudenmaan liitto, 275 100 euroaLahden kaupunki, 393 800 euroaPihtiputaan kunta, 145 000 euroaPaimion kaupunki, 363 300 euroaLappeenrannan kaupunki, 162 185 euroaJämsän kaupunki, 98 075 euroaRaaseporin kaupunki, 294 750 euroaLiedon kaupunki, 318 750 euroaTurun kaupunki, 331 000 euroaVantaan kaupunki, 221 000 euroaSeinäjoen kaupunki, 111 500 euroa  Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2024 on esitetty määrärahaa kuntien ja maakuntien liittojen tiedonhallinnan uudistamiseen. Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun määrärahan varmistuessa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Avustukset ja tuki kunnilleLisätiedotJemina Suikki
erityisasiantuntija
0295 250 345
[email protected]Henrik Saari
projektipäällikkö
0295 252 257
[email protected]

Ympäristöministeriö on myöntänyt 2,7 miljoonaa euroa, jolla kaavoituksen ja rakentamisen luvituksen tiedonhallintaa kehitetään uudistuvan lainsäädännön mukaiseksi. Avustuksella tuetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestausta ja käyttöönottoa. Ensimmäisessä vaiheessa avustusta saa kymmenen kuntaa ja yksi maakuntaliitto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on noin 1,1 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 5.10.2023–12.1.2024.Vihreän siirtymän investointihankkeilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, luonnonvarojen käytön vähentämistä ja kiertotaloutta. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (do no significant harm) -periaatetta. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea vihreän siirtymän investointihankkeiden toteutumista.Vihreän siirtymän investointihankkeet voivat liittyä muun muassa:uusiutuvaan energiaan ja uusiin energiaratkaisuihin (maatuulivoima, merituulivoima, suuren kokoluokan aurinkovoima, biokaasu, uusiutuvat liikennepolttoaineet, geolämpö ja lämmön talteenotto)vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseenteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseenkeskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.Avustuksella voidaan kattaa enintään 70 prosenttia kaavoituksen, lupamenettelyn ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista.739 000 euroa haettavana olevasta määrärahasta on peräisin Euroopan unionin NextGenerationEU -elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF), jonka kansallisesta käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta ja puhtaan energiantuotannon merkittävästä lisäämisestä.Ympäristöministeriö on myöntänyt kolmella aikaisemmalla hakukierroksella 60 hankkeelle avustuksia yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa.HakulomakeLisätietoja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta (ymparisto.fi)

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta vihreää siirtymää edistävien investointihankkeiden kaavoitukseen, lupamenettelyyn ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on noin 1,1 miljoonaa euroa. Avustushaku on auki 5.10.2023–12.1.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Globaalista vapaaehtoisesta toimintamallista ja tavoitteista kemikaalien ja jätteiden kestävälle hallinnalle päästiin sopuun lauantaina 30. lokakuuta Bonnissa päättyneissä neuvotteluissa. Soveltamisala kattaa kemikaalien koko elinkaaren mukaan lukien tuotteet ja jätteet. Tavoitteena on edistää erityisesti kehittyvien maiden valmiuksia, kuten kehittää lainsäädäntöä ja rakentaa hallintoa kemikaalien ja jätteiden kestävän hallinnan saavuttamiseksi. Pyrkimyksenä on tulevaisuus, jossa kemikaalit ja jätteet eivät enää aiheuta haittoja.Saastuminen on tunnistettu kolmanneksi planetaariseksi kriisiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnalla. Tutkijoiden arvion* mukaan kemikaalien aiheuttama saastuminen on ylittänyt turvallisena pidetyn planetaarisen rajan. Kemikaalit ovat osa arkipäiväämme: niitä käytetään laajasti erilaisissa materiaaleissa ja tuotteissa. Kemikaalien ja jätteiden kestävä hallinta globaalisti on välttämätöntä terveyden ja ympäristön suojelemiseksi sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Saastuminen aiheuttaa vaikeita ongelmia erityisesti kehittyvissä maissa, koska kemikaalien arvo- ja tuotantoketjut ovat maailmanlaajuisia. Maailmanlaajuinen toimintamalli (Global Framework on Chemicals) kemikaalien ja jätteiden hallinnalle rakentuu monen alan ja useiden toimijoiden väliselle vapaaehtoiselle yhteistyölle. Hallinnan edistämiseen osallistuvat valtioiden lisäksi keskeiset kansainväliset järjestöt, kuten Maailmanpankki, OECD ja YK:n ohjelmat ja järjestöt (UNEP, WHO, ILO, FAO, UNITAR, UNIDO, UNDP), yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö. Kemikaalien hallinnassa otetaan huomioon muun muassa kemikaalien aiheuttamat ongelmat ympäristön, terveyden, työsuojelun ja maatalouden näkökulmasta. Kehikon lähes 30 tavoitetta sisältävät toimia kaikille sidosryhmille.Bonnissa sovittiin myös vapaaehtoisuuteen perustuvasta rahastosta, josta rahoitettaisiin toimintamallin tavoitteiden saavuttamista.Sovitut tavoitteet edistävät kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutumista. Globaali kemikaalikmalli täydentää muita kansainvälisiä kemikaali- ja jätesopimuksia sekä koordinointia luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyvien sopimusten kanssa maapallon kolmoiskriisin ratkaisemiseksi. Toimintamalli edistää myös siirtymistä kohti turvallista kiertotaloutta muun muassa edistämällä turvallisempia kemikaaleja ja teknologioita, jotka tähtäävät jätteen määrän vähentämiseen, turvalliseen kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen.Bonnin kansainvälisen kemikaalihallinnan strategian kokouksessa hyväksyttiin lisäksi ministerijulistus. * Safe planetary boundary for pollutants, including plastics, exceeded, say researchers (Stockholm Resilience Centre) LisätietojaHinni Papponen, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 384Olli Laukkanen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 099Hanna Korhonen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], p. 0295 163 041

Globaalista vapaaehtoisesta toimintamallista ja tavoitteista kemikaalien ja jätteiden kestävälle hallinnalle päästiin sopuun lauantaina 30. lokakuuta Bonnissa päättyneissä neuvotteluissa. Soveltamisala kattaa kemikaalien koko elinkaaren mukaan lukien tuotteet ja jätteet. Tavoitteena on edistää erityisesti kehittyvien maiden valmiuksia, kuten kehittää lainsäädäntöä ja rakentaa hallintoa kemikaalien ja jätteiden kestävän hallinnan saavuttamiseksi. Pyrkimyksenä on tulevaisuus, jossa kemikaalit ja jätteet eivät enää aiheuta haittoja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä lainsäädännöstä, jossa säädettäisiin vesienhoidon ympäristötavoitteista ja siitä, milloin ympäristötavoitteista voi poiketa uuden hankkeen vuoksi. Mietinnössä ehdotetaan myös tarkennettavaksi säännöksiä, jotka koskevat vesimuodostumakohtaisia poikkeuksia ympäristötavoitteista. Työryhmän mietintö on lausunnolla 15.11.2023 saakka.Vesienhoidon tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että vesien tila on vähintään hyvä. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi niin sanotussa Weser-tuomiossa (2015), että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat sitovia. Tämän ennakkoratkaisun mukaan lupaa ei voida myöntää sellaiselle uudelle hankkeelle, joka heikentää vesistön tilaa tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen. Suomessa vesienhoidon ympäristötavoitteita ei nykyisellään ole säädetty sitoviksi kansallisessa lainsäädännössä. Ennen Weser-ratkaisua vesienhoidon ympäristötavoitteita on pidetty vesienhoidon suunnittelua ohjaavina tavoitteina.Työryhmä esittää, että vesien hyvän tilan tavoitteesta ja sitä tarkentavasta heikentämiskiellosta säädettäisiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa. Työryhmän mukaan vesienhoidon ympäristötavoitteet olisivat uusi luvan myöntämisen edellytys ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa. Työryhmän mietinnön mukaan ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädettäisiin myös, että toiminnanharjoittaja voi hakea vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista, kun kyse on uudesta hankkeesta, jolla on vaikutuksia vesien tilaan tai joka aiheuttaa fyysisiä muutoksia vesimuodostumassa. Asia käsiteltäisiin ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupamenettelyssä. Poikkeaminen voidaan myöntää tiettyjen edellytysten täyttyessä. Työryhmän mietintöön sisältyy myös ehdotus siitä, miten tarkistettaisiin ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikoja ja lievennyksiä koskevien vesimuodostumakohtaisten poikkeusten soveltamista vesienhoidon suunnittelussa. Ehdotukset sujuvoittaisivat lupamenettelyä ja lisäisivät lupamenettelyn selkeyttä ja ennakoitavuutta. Tällä hetkellä vesien hyvän tilan tavoitteesta poikkeaminen uuden hankkeen vuoksi on mahdollista vain joka kuudes vuosi, kun valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat. Esityksellä toteutettaisiin myös hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan hallitus vastaa vesipuitedirektiivin tavoitteisiin kansallisella lainsäädännöllä ja vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot otetaan käyttöön.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä lainsäädännöstä, jossa säädettäisiin vesienhoidon ympäristötavoitteista ja siitä, milloin ympäristötavoitteista voi poiketa uuden hankkeen vuoksi. Mietinnössä ehdotetaan myös tarkennettavaksi säännöksiä, jotka koskevat vesimuodostumakohtaisia poikkeuksia ympäristötavoitteista. Työryhmän mietintö on lausunnolla 15.11.2023 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia toimii Suomen biodiversiteettipolitiikan kivijalkana. Se ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa sekä pyrkii pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Strategian tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja kääntää kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia vastaa YK:n biodiversiteettisopimuksen ja muiden keskeisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kansainvälisten ympäristösopimusten sekä EU:n biodiversiteettistrategian Suomelle asettamiin velvoitteisiin ja tavoitteisiin.Uudet ryhmät tukemaan valmisteluaStrategian ja toimintaohjelman valmistelua tukevat kesäkuussa asetetut työryhmä ja ohjausryhmä. Työryhmän tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys siitä, miten strategia ja toimintaohjelma toimeenpannaan laajasti yhteiskunnassa sekä miten eri sidosryhmät ja yksityinen sektori osallistuvat toimeenpanoon. Työryhmässä mukana olevat tahot vastaavat strategian ja toimintaohjelman edistämisestä sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannasta kukin omalla sektorillaan.Ohjausryhmä antaa strategisia suuntaviivoja ja kehittämisehdotuksia työryhmälle. Lisäksi se seuraa ja edistää kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa. Ohjausryhmä seuraa ja käsittelee muitakin luonnon monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyviä kansallisia, EU- ja kansainvälisiä asioita.Ohjausryhmän työ käynnistynytOhjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 25.9. Kokouksessa ohjausryhmän edustajat kertoivat tiivisti, minkälaisia toimenpiteitä heidän edustamansa organisaation näkökulmasta tarvitaan kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian luonnostelun päätavoitteen saavuttamiseksi: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on Suomessa pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus elpyy. Monissa puheenvuoroissa toistuivat seurannan, mittaroinnin ja tietopohjan merkitys, yksityisen sektorin toimenpiteet, talouden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen sekä päätavoitteen huomioiden kustannustehokkaiden ja vaikuttavien toimenpiteiden tarve.Sekä strategian tavoitteiden että toimintaohjelman toimenpiteiden valmistelu jatkuu sekä poikkihallinnollisesti ministeriöiden välillä että sidosryhmien kanssa työryhmässä.Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia ja toimintaohjelma (Hankeikkuna)ym.fi/suomen-biodiversiteettipolitiikka

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee poikkihallinnollisesti kansallisen luonnon monimuotoisuus -strategian ja sen toimintaohjelman. Ympäristöministeriö käynnisti strategian ja toimintaohjelman valmistelut 2021 ja sitä on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu jatkuu parhaillaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.Lehtohelmet-hankkeessa on hoidettu monipuolisesti erilaisia lehtotyyppejä: pähkinä-, lehmus-, tammi- ja ukonhattulehtoja mutta myös tavanomaisempia talousmetsälehtoja. Työt jatkuvat vielä vuoden 2024 puolella. Tavoitteena on hoitaa 120 kohdetta talousmetsissä ja suojelluissa lehdoissa.”Hoitotöiden toteuttamista on helpottanut se, että metsänomistajalle ei tule töistä kustannuksia. Lähes 30 metsänomistaa on jopa itse halunnut hoitaa arvokkaan luontokohteensa ja saanut siitä työlleen korvauksen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.​​​​ Lehtojen hoitoa tehdään tavallisesti talvella, kun maa on jäässä ja kantavaa. Kuva: Jukka RuutiainenLehtojen lajisto monimuotoisempi kuin muissa metsäisissä elinympäristöissäLehtojen hoito on tärkeää, koska niissä elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Etelä-Suomen lehdoissa esiintyy noin viisitoista eri lehtipuulajia.
Lehtojen lajisto on usein sidoksissa lehtipuustoon, ja lajiston säilyminen edellyttää monin paikoin hoitotoimia. Hoitotyö on usein varjostavien kuusten valikoivaa poistoa lehtipuuvaltaisesta lehdosta, mutta hankkeessa on myös tuotettu lehtoihin lisää lahopuuta ja poistettu vieraslajeja.Lehtojen lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta korvaamaton merkitys. Lehdoissa tehtävillä hoitotoimilla on merkitystä myös niitä lähellä sijaitsevien alueiden metsäluonnon monimuotoisuudelle.Lehtojen suojelualaa pitäisi lisätäLuontokadon torjunnassa lehdot ovat keskeisessä asemassa. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on alle kaksi prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on peräti 45 prosenttia. Kaikki lehtoluontotyypit ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Etelä-Suomen lehdoista on suojeltu vain kolme prosenttia ja 97 prosenttia on talousmetsiä. Lehtohelmet-hankkeessa on saatu suojeltua lisää pysyvästi yli 250 hehtaaria metsäalueita METSO-ohjelman kautta. Osa näistä alueista on lehtometsiä.”Lehtomaita on vuosisatojen aikana raivattu pelloiksi ja otettu rakennusmaaksi. Yhtenäisiä laajoja lehtoalueita ei enää ole, vaan lehdot sijaitsevat pieninä sirpaleina peltojen reunoilla, rannoilla, purojen varsilla ja yleensä kohteilla, joita ei ole voitu hyödyntää muuhun kuin metsätalouteen. Näiden lehtomaiden luontoarvot olisi ehdottomasti turvattava tavalla tai toisella”, Ruutiainen sanoo.Monimuotoinen metsä on puskuri muutoksia vastaanTalousmetsissä ihmisen toiminta on johtanut lehtojen kuusettumiseen ja lehtolajiston yksipuolistumiseen. Kun ilmasto lämpenee, muuttuvat olosuhteet kuuselle epäsuotuisammiksi. Lehtoja kannattaa kasvattaa sekametsinä. Näin ne säilyvät luonnoltaan monimuotoisina ja sopeutuvat paremmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten kuivuuteen sekä hyönteis- ja myrskytuhoihin. Lehtohelmet-hankkeen koulutuksiin on osallistunut noin 900 metsäammattilaista ja metsänomistajaa.”Tietoisuus lehtojen merkityksestä on lisääntynyt viime vuosina. Kun lehtojen hoitoon panostetaan riittävästi ja vielä suojelemattomat arvokkaimmat lehtokohteet saadaan suojelun piiriin, on lähes puolella Suomen uhanalaisista lajeista turvatumpi tulevaisuus”, Ruutiainen sanoo.Lehtohelmet-hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, jota rahoitetaan Helmi- ja METSO-ohjelmista. Suomen metsäkeskuksen vetämä hanke toimii eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla, joita ovat Etelä-Suomen hemiboreaalinen vyöhyke sekä Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon lehtokeskusten alueet.​​​​

Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa (Lehtohelmet) on suunniteltu ja toteutettu lehtojen luonnonhoitotöitä parin vuoden aikana kohta sadalla kohteella Etelä- ja Itä-Suomessa. Hanke vastaa hoitotöistä alusta loppuun, aina ensimmäisestä metsänomistajatapaamisesta viimeiseen puun kaatoon asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneelin esiarvion mukaan Saimaan norppasaaristolla ei todennäköisesti olisi edellytyksiä tulla nimetyksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Paneeli ei suosittele Suomen tekevän kohteesta nimeämisesitystä. Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat sopineet hakemusvalmistelun keskeyttämisestä.Esiarvioinnissa Saimaan norppasaaristoa verrattiin muihin vastaaviin järviekosysteemeihin maailmassa sekä maailmanperintöluettelossa jo oleviin kohteisiin. Maailmanperintöpaneeli ei pitänyt arviossaan todennäköisenä, että Saimaan norppasaaristot osoittautuisi laajemmassa kansainvälisessä vertailussa erityisen merkittäväksi kohteeksi. Samankaltaisia järviekosysteemejä esiintyy jo luettelossa, ja Saimaan muut kohteet näyttäytyivät suurempina, monimuotoisempina ja erämaisempina.”Esiarviointi valotti hyvin Saimaan suojelun kokonaistilaa kokeneen ulkopuolisen tarkastelijan silmin. Suomea kannustettiin tekemään lisää laji- sekä luontotyyppi-inventointeja Saimaan alueella etenkin vesi- ja rantaluonnosta. Saimaalla olisi arvion mukaan paremmin tunnistettava saimaannorpan lisäksi muidenkin lajien tärkeät elinympäristöt ja turvattava niiden säilyminen”, kertoo erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä.Saimaannorpan rinnalle olisi hakemukseen kaivattu muitakin poikkeuksellisia, kotoperäisiä tai maailmanlaajuisesti harvinaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saimaan norppasaaristojen suunnitelmaa olisi pitänyt laajentaa kattamaan koko Saimaan eliöyhteisö. Lisäksi esiarviossa pidettiin alueen nykyistä maankäyttöä haasteellisena Saimaan eheyden ja koskemattomuuden kannalta. Tyypillisesti vastaavat luonnonperintökohteet ovat hyvin luonnontilaisia ja erämaisia.Maailmanperintökohteiden edellytetään olevan yleismaailmallisesti erityisen arvokkaita kohteita. Kohteiden tulee täyttää vähintään yksi maailmanperintöluettelon kymmenestä valintakriteeristä. Arviointikriteeristö on tiukka, ja Suomi kilpailee luonnonperinnön osalta laajan boreaalisen vyöhykkeen kohteiden kanssa.”Esiarvioinnista saatu palaute oli meille iso pettymys. Kiitämme kaikkia hakuprosessiin jo tähän saakka osallistuneita. Tehty työ ei kuitenkaan mene hukkaan, vaan verkostot säilyvät ja kyselyjen tuloksia tullaan hyödyntämään norppien ja Saimaan suojelutyössä. Myös IUCN:n maailmanperintöpaneeli kehotti meitä jatkamaan saimaannorpan, sen elinympäristön sekä koko Saimaan järviekosysteemin suojelua”, maankäytön asiantuntija Meeri Koivuniemi Metsähallituksesta kertoo.Suomi pyrki lisäämään Saimaan norppasaaristot UNESCOn maailmanperintöluetteloon, minkä tueksi haettiin IUCN:n esiarviointia. Esiarvioinnin tarkoitus on tukea jäsenvaltioita laadukkaiden nimeämisesitysten laadinnassa sekä arvioida kohteiden edellytyksiä tulla nimetyksi maailmanperintöluetteloon. IUCN:n konsultti laati esiarvioitaan vuoden 2022 aikana ja luovutti sitten raportin IUCN:n maailmanperintöpaneelin arvioitavaksi. Ympäristöministeriö ja Metsähallitus sopivat yhdessä hakemusvalmistelun lopettamisesta maailmanperintöpaneelilta saadun palautteen pohjalta.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneelin esiarvion mukaan Saimaan norppasaaristolla ei todennäköisesti olisi edellytyksiä tulla nimetyksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi. Paneeli ei suosittele Suomen tekevän kohteesta nimeämisesitystä. Metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat sopineet hakemusvalmistelun keskeyttämisestä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Tuusniemen kunnalle luvan lunastaa 4,12 hehtaarin suuruisen alueen.Alue sijaitsee Tuusniemen keskustan pohjoispuolella Kankaalan teollisuusalueella. Kunta perusteli hakemusta sillä, että aluetta tarvitaan suunnitellun puutuotetehdashankkeen tarpeisiin yhdessä viereisellä kiinteistöllä sijaitsevan entisen höyläämörakennuksen kanssa. Alueen hankkiminen Tuusniemen kunnalle vapaaehtoisin keinoin ole onnistunut hintaerimielisyyksien takia.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle.Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.

Ympäristöministeriö on myöntänyt Tuusniemen kunnalle luvan lunastaa 4,12 hehtaarin suuruisen alueen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission elohopea-asetuksen muutosehdotusta, jolla kiellettäisiin hammasamalgaamin käyttö sekä eräiden elohopealamppujen valmistus. Ehdotus edistää EU:n tavoitteita lopettaa vaiheittain elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus ja vienti. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.EU:n elohopea-asetus (EU 2017/852) koskee elohopean koko elinkaarta uuden elohopean tuotannosta elohopeajätteen loppusijoitukseen. Elohopea-asetuksella saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä elohopeaa koskeva YK:n Minamatan yleissopimus, jonka unioni ratifioi toukokuussa 2017. Elohopea on erittäin myrkyllinen ja kaukokulkeutuva alkuaine, josta aiheutuu merkittävä riski ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Tästä syystä elohopean käyttöä rajoitetaan kansainvälisesti. Ehdotuksella laajennetaan hammasamalgaamin käyttökielto koskemaan kaikkia väestön osia 1.1.2025 alkaen. Samalla säilytetään hammaslääkäreiden oikeus käyttää hammasamalgaamia edelleen, jos se on lääketieteellisin perustein ehdottoman tarpeellista. Myös hammasamalgaamin valmistus unionissa ja sen vienti EU:n ulkopuolelle ehdotetaan kiellettäväksi 1.1.2025 alkaen. Lisäksi ehdotuksella lisätään kuusi elohopeaa sisältävää lampputyyppiä valmistus-, tuonti- ja vientikiellon piiriin. Hammasamalgaami on suurin jäljellä oleva tarkoituksellisesti lisätyn elohopean käyttökohde EU:ssa. Hammasamalgaamin käytön vähentäminen hampaiden paikka-aineena on kuitenkin edistynyt EU:ssa vakaasti. Amalgaamin käyttö kiellettiin EU:ssa maitohampaiden paikka-aineena, alle 15-vuotiailla lapsilla ja raskaana olevilla naisilla vuonna 2018. Suussa olevista amalgaamipaikoista vapautuvat elohopeamäärät ovat niin pieniä, ettei toimivaa amalgaamipaikkaa suositella vaihdettavaksi muuhun materiaaliin.Suomessa vain vähän amalgaamipaikkauksiaSuomessa amalgaamipaikkausten osuus tehdyistä hammastäytteistä oli selvästi alle yhden prosentin vuonna 2021, eikä Suomessa ole hammasamalgaamia valmistavia yrityksiä. Amalgaamin käytöstä luopuminen ei heikennä potilasturvallisuutta eikä se vaikuta merkittävästi palveluntuottajien toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2022 laatinut suunnitelman amalgaamin käytön lopettamiseksi hampaiden paikka-aineena vuoteen 2030 mennessä.Ehdotuksella rajoituksen piiriin lisättävien elohopealamppujen markkinoille saattaminen on jo aiemmin kielletty EU:ssa vaarallisia aineita sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevalla direktiivillä (2011/65/EU, ns. RoHS-direktiivi). Tästä johtuen elohopealamppuja koskevilla rajoituksilla on vain vähäisiä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Suomessa ei ole rajoituksen piiriin tulevia elohopealamppuja valmistavia yrityksiä.Ehdotus vähentää elohopean aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja EU:ssa ja maissa, jonne viedään elohopeaa sisältäviä tuotteita. Kokonaisuudessaan EU:ssa käytettiin elohopeaa hammasamalgaamin valmistukseen noin 40,4 tonnia vuonna 2019. Käytön arvioidaan laskevan EU:ssa noin 11,2 tonniin vuoteen 2030 mennessä. Myös krematorioista ilmaan aiheutuvat elohopeapäästöt laskevat viiveellä, kun hammasamalgaamin käytöstä luovutaan.”Elohopean käytön lopettaminen on Suomelle ja arktisille maille erityisen tärkeää, sillä elohopea on kaukokulkeutuva ja polaarialueille kertyvä aine. Lopettamalla lisätyn elohopean käytön vähennämme myrkyllisten elohopeapäästöjen aiheuttamaa kuormitusta ympäristössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Valtioneuvosto tukee hammasamalgaamin käyttökiellon laajentamista koskemaan kaikkia väestöryhmiä ja EU:n laajuista hammasamalgaamin vientikieltoa 1.1.2025 alkaen. Valtioneuvosto katsoo, että välttämättömiin käyttötarkoituksiin tarvittavan hammasamalgaamin valmistaminen EU:ssa voisi olla järkevämpää kuin hammasamalgaamin tuonnin salliminen EU:n ulkopuolelta. Tästä syystä valtioneuvosto pitää tarpeellisena arvioida asetuksen jatkovalmistelussa, onko EU:n sisäisiin lääketieteellisesti perusteltuihin välttämättömiin käyttöihin tarkoitetun hammasamalgaamin valmistuskielto tarkoituksenmukainen.Elohopeaa sisältäviä lamppuja koskevien valmistus-, tuonti ja vientirajoitusten laajentamista pidetään kannatettavana. EU:n komissio antoi elohopea-asetuksen muutosehdotuksen 14.7.2023.LisätietojaTuulia Toikka, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, p. 0295 250 297, [email protected]Hammasamalgaamiin liittyvät kysymykset: 
Merja Auero, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63304, [email protected]

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission elohopea-asetuksen muutosehdotusta, jolla kiellettäisiin hammasamalgaamin käyttö sekä eräiden elohopealamppujen valmistus. Ehdotus edistää EU:n tavoitteita lopettaa vaiheittain elohopeaa sisältävien tuotteiden valmistus ja vienti. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Uusi raportti kansallisesta kasvihuonekaasujen päästölaskennasta kokoaa yhteen tietoa kasvihuonekaasuinventaariosta ja tukee eri toimijoita tietojen hyödyntämisessä.Kansallinen kasvihuonekaasuinventaario tuottaa ajantasaisimman tiedon Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistumista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä. Ensisijaisesti inventaarion tietoja hyödynnetään, kun seurataan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan päästövähennystoimia. Suomi raportoi kasvihuonekaasujen päästömääristään ja ilmastopolitiikan toimeenpanosta sekä EU:lle että YK:lle.Kasvihuonekaasujen päästölaskentaa hyödynnetään myös eri toimijoiden ilmastotyössä. Näiden laskelmien määritelmät ja rajaukset ovat usein erilaisia kuin kasvihuonekaasuinventaariossa. Raportissa kuvataan, miten erilaiset muut laskentamallit, arvioinnit ja raportoinnit suhteutuvat kasvihuonekaasuinventaarioon. KHK-inventaario luo ajantasaisen ja yhtenäisen tietopohjan, jota voidaan hyödyntää eri toimijoiden päästölaskelmissa.  Raportti avaa inventaariotietojen oikeaa tulkintaa, soveltamista sekä tarkoituksenmukaista käyttöä. Inventaarion tietoja voidaan käyttää useisiin muihinkin käyttötarkoituksiin. Tiedot auttavat ymmärtämään useita ajankohtaisessa keskustelussa olevia ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä aiheita, kuten metsien hiilinielun pienenemistä tai energiasektorin päästökehitystä.Raportin ovat toteuttaneet johtava asiantuntija Suvi Monni ja kestävän kehityksen asiantuntija Elise Lohman Sitowise Oy:stä sekä entinen kansallisen inventaariojärjestelmän kehittämispäällikkö Riitta Pipatti ja entinen ympäristöneuvos Jaakko Ojala. Raportin laadinnan ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Ilmansuojeluyhdistys ry. Matemaattis-Luonnontieteellisten Alojen Akateemiset MAL ry on rahoittanut hankkeen 6.6.2023 järjestetyn loppuseminaarin. Ohjausryhmään on osallistunut lisäksi myös kansallisena inventaarioviranomaisena toimiva Tilastokeskus. Kansallisen kasvihuonekaasujen päästölaskennan tietojen hyödyntäminen ilmastotyön tukena -raporttiKasvihuonekaasut | tilastokeskus.fi Kasvihuonepäästöjen raportointi | ympäristö.fi
 LisätietojaSuvi Monni 
Johtava asiantuntija
Sitowise Oy
+358 40 543 1476
[email protected]Riitta Pipatti
Entinen kansallisen inventaariojärjestelmän kehittämispäällikkö
[email protected]Riikka Siljander 
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
+358 295 250 253
[email protected]Hanne Siikavirta
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
+358 295 250 049
[email protected]

Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi ovat perusta ilmastopolitiikan arvioinnille, suunnittelulle ja seurannalle. Uusi raportti kansallisesta kasvihuonekaasujen päästölaskennasta kokoaa yhteen tietoa kasvihuonekaasuinventaariosta ja tukee eri toimijoita tietojen hyödyntämisessä.

Lähde: ym.fi