NordenBladet — Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään asiantuntijoita työhönsä. Asiantuntijoita haetaan toisen globaalin raportin esiselvitysvaiheeseen, monitorointia koskevaan arviointiraporttiin sekä IPBESin työryhmiin. IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita. IPBES-työtä tehdään pro bono-periaatteella.Globaali arvointiraporttiIPBES julkaisi ensimmäisen globaalin biodiversiteettia tarkastelevan arviointiraportin vuonna 2019.
IPBES hakee nyt asiantuntijoita toisen globaalin arviointiraportin esiselvitysvaiheeseen, jossa suunnitellaan tulevan raportin laajuus ja työjärjestys. Asiantuntijoilta toivotaan muun muassa monitieteistä osaamista luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen saralta.  Haussa on myös asiantuntijoita politiikan ja muiden soveltuvien alojen tahoilta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tiedon asiantuntijoita.Lisää tietoa globaalin raportin asiantuntijahaustaMonitorointia koskeva metodologinen arviointiraporttiRaportin tarkoituksena on tukea kansallisesti ja kansainvälisesti tehtävää työtä biodiversiteetin monitoroinnissa, siinä tapahtuvien muutosten juurisyiden selvittämisessä sekä globaalin biodiversiteettikehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework, GBF) sekä Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa ja seurannassa.IPBES hakee asiantuntijoita monitorointiraportin kirjoittajajoukkoon. Asiantuntijoilta toivotaan monitieteistä osaamista esimerkiksi ekologiasta, evoluutiosta, yhtiskuntatieteistä, taloustieteestä, tilastotieteestä tai biodiversiteettimallinnuksesta sekä erilaisista monitorointitekniikoista, kansallisista ja kansainvälisistä seurantaohjelmista ja järjestelmistä sekä indikaattoreista ja niiden hyödyntämisestä päätöksenteossa.IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita osallistumaan monitorointiraportin kirjoittamiseen IPBES Fellowship-ohjelman kautta. IPBESin Fellowship-ohjelma on kohdistettu uran alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille, joille osoitetaan mentori.Lisää tietoa monitorointiraportin asiantuntijahaustaLisää tietoa monitorointiraportin fellows-haustaLisää tietoa Fellowship-ohjelmastaTyöryhmätIPBESin työryhmiin (task forces) haetaan uusia asiantuntijoita. Työryhmät tukevat arviointiraporttien työtä ja IPBESille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ne antavat neuvoa IPBESin monitieteiselle asiantuntijapaneelille sekä täysistunnon hallitukselle, etsivät ja pitävät yllä yhteistyöverkostoja ja kannustavat jäsenvaltioita ja sidosryhmiä aktiiviseen osallistumiseen.Kapasiteetin parantamiseen tähtäävän työryhmän (task force on capacity-building) tavoitteisiin kuuluu tiede–politiikka-rajapinnan kehittäminen myös kansallisesti ja alueellisti, oppimisen ja osallistamisen parantaminen, tiedon saatavuuden ja saavutettavuuden fasilitoiminen sekä esimerkiksi teknisen ja rahallisen tuen mobilisoiminen kapasiteetin rakennukseen.Data- ja tiedonhallinta -työryhmä (task force on data and knowledge management) kehittää prosesseja ja ohjeistusta arviointiraporttien kirjoittamisen tueksi, fasilitoi keskustelua IPBESin asiantuntijoiden ja esimerkiksi ulkoisten ohjelmoijien kanssa, kehittää ja implementoi seurantasuunnitelmia ja niiden indikaattoreita sekä huolehtii yleisesti IPBESin tiedonhallinnasta. Työryhmä tukee arviointiraporttien kirjoittajia tiedonhaussa ja priorisoimisessa, ohjeistaa sihteeristöä tiedonhallinnassa, sekä tukee täysistunnon hallitusta ja monitieteistä asiantuntijapaneelia tietotarpeiden tunnistamisessa.Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoa ja tietämystä käsittelevä työryhmä (task force on Indigenous and local knowledge, ILK) tekee laajasti työtä perinnetiedon, erilasten tietämysjärjestelmien ja näkökulmien sisällyttämiseksi IPBESin työhön ja tietotuotteisiin. Työryhmän tehtäviin kuuluu monitieteisen asiantuntijapaneelin ja sihteeristön tukeminen tämän saavuttamisessa sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen edustajien osallistumisen parantaminen IPBESin toiminnoissa.Skenaariot ja mallintaminen -työryhmä (task force on scenarios and models) tarjoaa asiantuntijatukea IPBESIn muille elimille, erityisesti arviointiraporttien kirjoittajille, sekä edelleen kehittää skenaariotyökaluja niin IPBESin kuin laajemman tiedeyhteisön, ja sitä kautta päätöksenteon tarpeisiin. Luontotulevaisuuksien viitekehys (Nature Futures Framework, NFF) on esimerkki IPBESin kehittämästä laajemmasta skenaariotyökalupakista. Tähän työryhmään haetaan myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita IPBESin Fellowship-ohjelman kautta.Lisää tietoa asiantuntijahausta työryhmiinHakeminenIPBES:in yhteistyötahona Suomessa on ympäristöministeriö. Kiinnostuksesta hakuihin voi ilmoittaa 2.11. mennessä erityisasiantuntija Suvi Borgströmille. Monitorointia koskevaa arviointiraporttia varten voi ilmoittautua 8.11. asti. Mukaan tarvitaan julkaisuluettelon sisältävä ansioluettelo ja lyhyt motivaatiokirje. Hakijoihin ollaan yhteydessä pian hakuajan päättymisen jälkeen.Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services,
IPBES, on 2012 perustettu YK:n alainen riippumaton hallitustenvälinen elin. Sen tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja politiikan vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi sekä ihmisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. IPBES laatii alueellisia ja globaaleja raportteja biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita sekä niiden yhteyksiä koskevan tiedon pohjalta, kokoaa ja priorisoi tieteellistä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, edistää uuden tiedon hankkimista tekemällä yhteistyötä tiedeyhteisön, päätöksentekijöiden ja rahoittajien kanssa sekä mobilisoi rahoitusta tunnistettujen prioriteettien mukaisesti. IPBESin jäsenenä on tällä hetkellä 143 valtiota.LisätietojaIlmoittautuminen hakuihin:
​​​​​​​Suvi Borgström
erityisasiantuntija
p. 0295250342
[email protected]Marianne Aulake
Kansallisen IPBES-työryhmän sihteeri, tutkija
[email protected]
p. 029 525 2116

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli pyytää jäsenvaltioita nimeämään asiantuntijoita työhönsä. Asiantuntijoita haetaan toisen globaalin raportin esiselvitysvaiheeseen, monitorointia koskevaan arviointiraporttiin sekä IPBESin työryhmiin. IPBES hakee myös uran alkuvaiheessa olevia asiantuntijoita. IPBES-työtä tehdään pro bono-periaatteella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta on myönnetty avustusta 16 paikallis- ja aluetason ilmastohankkeelle Suomen ilmastotyön vauhdittamiseen. Avustettujen hankkeiden tulee tuottaa mahdollisimman tuloksellisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnissa sekä kehittää vaikuttavia ilmastokäytäntöjä osaksi kunnan tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa.Valtaosa avustetuista hankkeista kohdistuu yksittäisten kuntien omaan ilmastotyöhön, mutta rahoitusta saavat myös kaksi maakuntatason yhteishanketta. Rahoitetut hankkeet pyrkivät muun muassa juurruttamaan ilmastojohtamista kuntien toiminnan ytimeen, vähentämään liikenteen päästöjä, lisäämään kunnan asukkaiden ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, vähentämään rakennusten energiankulutusta ja edistämään ilmastoystävällistä ruokakulttuuria nuorison keskuudessa.Esimerkiksi Limingassa lähdetään ratkomaan pienen kunnan haastetta toteuttaa ilmastosuunnitelmaa, kun kunnassa ei työskentele erillistä ilmasto- tai ympäristöasiantuntijaa, saati tiimiä, vaan ilmastotoimia kunnassa tehdään oman työn ohessa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää liminkalainen ilmasto- ja ympäristötyö rakentamalla kunnan sisään toimintamallit, joilla mm. jalkauttaa tehdyn ilmastosuunnitelman sisällöt palvelualueille, yhdistää ilmastotavoitteet kunnan talousjohtamisen prosesseihin ja toteuttaa ne nykyisillä resursseilla eri järjestelyin.Lahden hankkeessa tavoitteena on lieventää ennakkokäsityksiä ja muuttaa asenteita ilmastoruokia kohtaan. Nyt koululinjaston kasvisruokaa päätyy paljon hävikiksi pelkästään nimen vuoksi. Hankkeessa toteutetaan ruokamuutosta yhdessä nuorten, koulujen ja Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden kanssa. Hankkeessa koulutetaan kotitalousopettajia ilmastoruokien valmistamiseen, lisätään heidän tietoisuuttaan ruuan ilmastovaikutuksista ja tuetaan heidän työtään muutoksen aikaansaamiseksi. Kotitaloustunneilla nuoret pääsevät itse valmistamaan eri kasviproteiineista ruokia, maistamaan niitä ja äänestämään parhaimmin maistuvat ruuat jatkokehitykseen Päijät-Hämeen Ateriapalveluille.Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa aikoo hankkeessa edistää raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkojen kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Hankkeessa kerätään tiedot nykyisistä vedyn, biokaasun ja sähkön jakeluverkoista sekä kootaan maakuntien toimijoiden vaatimukset jakeluverkoille laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi raskaassa liikenteessä. Hankkeessa yhteensovitetaan mm. maankäytöllisiä haasteita ja luvituksen sujuvoittamista uusien lataus- ja jakeluasemien rakentamiseksi.Avustushakuun saapui 41 hakemusta, joita arvioitiin monelta eri kantilta. Hankesuunnitelman täsmällisyys ja toteutuskelpoisuus sekä hankebudjetin määrä suhteessa tavoiteltaviin päästövähennyksiin olivat tärkeitä arviointikriteereitä. ”Oli ilahduttavaa huomata, kuinka paljon ja kuinka erilaisia hankesuunnitelmia saapui. Kunnat ja alueet tekevät tärkeää ja monipuolista ilmastotyötä, joten odotan innolla, mitä vaikutuksia nyt alkavista hankkeista päästään näkemään”, toteaa Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman erityisasiantuntija Veera Visuri. Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma (2018-2024) tuo kunnat ja alueet kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon ytimeen. Ohjelmassa on tuettu kansallisten ilmastotyökalujen ja -toimintamallien kehittämistä ja skaalaamista paikallis- ja aluetason ilmastotyön avuksi. Ohjelman yksi tärkeimmistä kulmakivistä on ollut paikallis- ja aluetason omien ilmastohankkeiden rahoitus. Nyt avustusta saaneet hankkeet mukaan lukien ohjelma on rahoittanut viiden vuoden aikana noin 160 hanketta eri puolella Suomea.Tämä avustushaku oli Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman viimeinen.”Vaikka tämä oli ohjelman viimeinen avustushakukierros, toivon että kunnat jatkossakin löytävät ja hyödyntävät muita rahoituskanavia ilmastotyön toteuttamiseen, kuten alueellista EAKR-rahoitusta”, toivoo Visuri  Vuoden 2023 avustushaussa rahoitusta saaneet kunnalliset hankkeet: Avustusta saaneet yksittäiset kunnat:  

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta on myönnetty avustusta 16 paikallis- ja aluetason ilmastohankkeelle Suomen ilmastotyön vauhdittamiseen. Avustettujen hankkeiden tulee tuottaa mahdollisimman tuloksellisia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnissa sekä kehittää vaikuttavia ilmastokäytäntöjä osaksi kunnan tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen maaperädirektiiviksi. Direktiiviehdotus on osa EU:n maaperästrategian toimeenpanoa. Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt ja 60-70% Euroopan maaperästä ei ole terveessä kunnossa. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän hyvä tila on keskeistä ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Komissio on arvioinut, että maaperän tilan huonontuminen maksaa EU:lle useita kymmeniä miljardeja vuodessa.”Maaperän terveyden merkitys korostuu, kun pyrimme ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisia ympäristöhaasteita. On hyvä, että maaperän tilaan ja seurantaan kiinnitetään huomiota Euroopan laajuisesti. Neuvotteluvaiheessa on tärkeää, että kansalliset erityispiirteet huomioidaan ja varmistetaan, että ehdotuksesta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Komission direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän tilan seurantaan. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Jäsenvaltioiden tulisi edistää kestäviä maaperän hoidon käytänteitä direktiiviehdotuksessa listattujen periaatteiden pohjalta, mutta jäsenvaltiot määrittelevät itse tarkemmat toimenpiteet. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta maaperän seurannasta tärkeänä askeleena kohti maaperän terveyden tilan parantamista Euroopassa. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä varmistaa jäsenmaiden kansallisen liikkumavaran säilymisen täytäntöönpanossa. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä tarkastella ehdotettujen toimien tehokkuutta ja oikeasuhtaisuutta.Valtioneuvosto pitää hyvänä olemassa olevien seurantajärjestelmien hyödyntämistä tietojen kokoamisessa. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotetun seurantajärjestelmän tulisi mahdollistaa seurannan toteuttaminen kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiden maankäytön erot, mahdolliset EU-tasolla sovittavat yhteiset kriteerit ja indikaattorit sekä kansallisesti määriteltävät kriteerit ja indikaattorit. Valtioneuvosto pitää hyvänä kestävän maankäytön edistämistä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että ehdotettuihin periaatteisiin ja toimien kehittämiseen sisältyy riittävä kansallinen jousto ja valinnanvara. Maaperän kestävään käyttöön ja maan käyttöönottoon liittyvien säännösten osalta on tärkeää jatkovalmistelussa varmistaa, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.EU:n komissio antoi maaperädirektiiviehdotuksen 5.7.2023. Direktiiviehdotuksen neuvottelut ovat käynnistyneet Brysselissä.

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n visiota terveistä maaperistä vuoteen 2050 mennessä ja tukee Euroopan komission ehdotusta maaperädirektiiviksi. Kannassaan valtioneuvosto korostaa jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa maaperädirektiivin toimeenpanossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan ns. yhden luukun lainsäädäntöä. Hankkeessa valmistellaan säännöksiä, jotta ympäristöön vaikuttavia lupakäytäntöjä voidaan sujuvoittaa hallitusohjelman mukaisessa tulevassa lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisessa. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja työjaosto. Ohjausryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Teppo Lehtinen ja työjaoston puheenjohtajana toimii lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi ympäristöministeriöstä.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan uuteen monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Yhden luukun lainsäädäntöhanke toteuttaa osaltaan valtion aluehallinnon uudistusta ja kehittää ympäristöön liittyviä lupa- ja muita menettelyjä. Uuden viraston on määrä aloittaa ja yhden luukun lainsäädännön olla voimassa 1.1.2026 alkaen. ”Sujuvammat ja ennakoitavammat lupakäytännöt edistävät investointeja ja parantavat Suomen kilpailuetua. Ne ovat edellytys erityisesti puhtaan talouden murrokselle. Suomi on jo nyt monelle houkutteleva investointikohde muun muassa puhtaan sähkön tuotantomme ja hyvien siirtoyhteyksien takia. Yhden luukun mallin kehittäminen on seuraava tärkeä askel meille”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Tavoitteena on, että jatkossa yksi valtakunnallisen toimivallan omaava valtion ympäristöviranomainen vastaa lupamenettelyn etenemisestä ja yhteensovittamisesta tarvittavine selvityksineen. Yhden luukun mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi keskitetysti ja digitaalisesti yhden lupamenettelyn ja yhteisten tietojärjestelmien kautta. Yhden luukun palvelujen lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan ympäristöministeriön johdolla säännöksiä, jotta uusi lupaviranomainen voisi käsitellä hankkeen eri lakeihin perustuvia lupahakemuksia yhdessä. Hankkeessa selvitetään myös, miten ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja Natura-arvioinnit voitaisiin käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Hankkeessa päivitetään yhteensovittamislakia ja valmistellaan lupamenettelyihin liittyvien EU-säädösten (muun muassa kriittisten raaka-aineiden asetus, asetusehdotus nettonollateollisuudesta) täytäntöönpanoa. Tavoitteena on, että ensimmäiset lainsäädäntöehdotukset lähetetään lausunnoille loppukeväällä 2024. Lainsäädäntöhanke on osa ympäristöministeriön laajempaa Yhden luukun palvelujen hanke -kokonaisuutta, johon kuuluu useita muita lupakäytäntöjä sujuvoittavia hankkeita.

Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan ns. yhden luukun lainsäädäntöä. Hankkeessa valmistellaan säännöksiä, jotta ympäristöön vaikuttavia lupakäytäntöjä voidaan sujuvoittaa hallitusohjelman mukaisessa tulevassa lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisessa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaupunkialueilla asuvat ovat pääosin tyytyväisiä omaan elinympäristöönsä, selviää tuoreesta Asukasbarometristä. Kaupunkien tiivistyminen ja digitalisaatio muuttavat asukkaiden tarpeita ja toiveita, joissa nähdään urbanisoitumista.Asukasbarometri selvitti kaupunkimaisten asuinympäristöjen laatua ja asumistoiveita yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisten kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Voimakkaimmin viihtyvyyteen vaikuttavat keskeinen sijainti, rauhallisuus ja luonnon läheisyys. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten pysäköintipaikkojen ja palvelujen puute, melu ja ilmansaasteet sekä kokemukset keskeneräisestä ympäristöstä.Tiivistyminen parantaa liikkumismahdollisuuksiaAsukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Niiden vuoksi niin fyysinen ympäristö, kuin asenteet ja asukkaiden käyttäytyminen ovat muuttuneet. Muutokset vaikuttavat siihen, minkälaiseksi asuinalueiden laatu koetaan sekä ihmisten palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin. Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja ja liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Palvelutarpeet ovat muuttuneet ja tyytyväisyys palveluihin kasvanutTyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja. Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Eniten tyytymättömyyttä herättävät puutteet asukkaiden kokoontumis- ja yhteistiloissa. Peruspalvelujen sijaan toivotaan aiempaa enemmän vapaa-ajan palveluja, kuten kahviloita ja ulkoliikuntapaikkoja. Digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Yhteiskäyttöpalveluista asuinalueelle toivotaan lisää julkisia sähköautojen latauspisteitä sekä yhteiskäyttöisiä kaupunkipyöriä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet Asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet: omakotitalojen suosio kaupungeissa on vähentynyt, ja keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvanut. Kerrostaloasunnoista toivotaan keskimäärin nykyistä hiukan isompia, mutta omakoti-, pari- ja rivitaloasunnoista nykyistä pienempiä.Tietoa asuinympäristöstä kuuden vuoden väleinAsukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Viidennen kerran toteutettava tutkimus tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien.
Tutkimuksen avulla voidaan paremmin ymmärtää asumistoiveisiin ja -viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja yhteiskunnallisia trendejä sekä kehittää kaupunkeja, asuinalueita ja asuinrakentamista. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää rakennetun ympäristön seurannassa, lainsäädännön kehittämisessä, alueidenkäytön suunnittelun ohjauksessa, kaupunkisuunnittelussa, asuntosuunnittelussa ja -rakentamisessa sekä tutkimuksessa.Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.Asukasbarometri 2022Suomen ympäristökeskuksen tiedote LisätiedotAnna Strandell 
vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus (Syke)
p. 0295 251 657
[email protected]

Kaupunkialueilla asuvat ovat pääosin tyytyväisiä omaan elinympäristöönsä, selviää tuoreesta Asukasbarometristä. Kaupunkien tiivistyminen ja digitalisaatio muuttavat asukkaiden tarpeita ja toiveita, joissa nähdään urbanisoitumista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ensi vuoden alusta poikkeuksellisen laaja toimijajoukko lähtee yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta. Tähän tarjoaa mahdollisuuden kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke, joka 50 miljoonan euron rahoituksellaan on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi.Ympäristöministeriö ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat”Luontokato ei pysähdy ilman aktiivisia tekoja, ja niiden toteuttamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä. Sen paremmin ilmastonmuutosta kuin luontokatoa ei ratkaista julkisella rahalla, vaan tarvitsemme nykyistä laajempaa rahoituspohjaa sekä yksityisiä investointeja ja luontotoimia”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Hankkeen 50 miljoonan euron budjetista EU:n LIFE-ohjelman rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa. Priodiversity LIFE -hankkeen toimintatapoja ovat muun muassa maakunnalliset luonnon monimuotoisuusohjelmat sekä ennallistaminen laajoina ja vaikuttavina kokonaisuuksina. Kaikissa toimenpiteissä on tarkoitus ottaa käyttöön aiemmin parhaiksi todetut käytännöt, kehittää uusia ja vakiinnuttaa parhaimmat valtakunnalliseen käyttöön.  Laajoja alueita luonnonhoitoon maanomistajien toiveet huomioidenEnnallistamisessa ja luonnonhoidossa tavoitellaan suuria, monimuotoisuudeltaan arvokkaita keskittymiä, joihin voi sisältyä esimerkiksi luonnonsuojelualueita ja niiden ulkopuolisia alueita. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden ja kustannusten kannalta mahdollisimman vaikuttavia. Monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat alueet ovat keskiössä, mutta mukana on niiden suojavyöhykkeitä sekä niitä yhdistäviä ja ympäröiviä alueita. Maanomistajille kaikki hankkeen toimintaan osallistuminen on aina vapaaehtoista.Hankkeessa tehtävät ennallistamis- ja luonnonhoitotoimet ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka tarttuu luontomme suurimpaan uhkaan: elinympäristöjen heikkenemiseen. Helmi-ohjelma parantaa heikentyneiden lajien ja luontotyyppien elinympäristöjen tilaa koko maassa. Kohteina ovat lintuvedet, suot, metsät, perinneympäristöt sekä pienvedet ja rannat. Lisää työtä ja uusia rahoitusmuotoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseenPriodiversity LIFE luo työtä ennallistamisen ja luonnonhoidon osaajille. Se luo uusia kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi urakoitsijoille ostopalvelujen kautta. Hanke mahdollistaa myös uudet rekrytoinnit.Kahdeksan hankevuoden aikana on tavoitteena löytää uusia rahoitusmuotoja luontokadon torjuntaan. Tavoitteena on, että hankkeen lopussa luontokadon torjuntaan käytetty rahoitus on monipuolistunut, millä voi olla pysyviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden ylläpidon rahoitukseen. Vaikuttavuutta yhteiskunnallisen keskustelun ja osaamisen levittämisen kauttaSeuraavan kahdeksan vuoden aikana vahvistetaan luonnonvara-alan toimijoiden osaamista luonnonhoitotöissä, minkä ansiosta luonnonhoidon laatu ja vaikuttavuus paranevat. Hanke panostaa koulutukseen ja osaamisen levittämiseen niin, että luontokadon torjunnan parhaat ja kustannustehokkaimmat käytännöt leviävät. Maakunnallisia luonnon monimuotoisuusohjelmia laaditaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kahdeksassa maakunnassa. Jokaisessa tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden keskittymät ja kokemuksista luodaan parhaat toimintamallit. Niistä parhaista luodaan opastusaineistoja ja autetaan myös naapurimaakunnat alkuun. Valtioneuvoston kanslian johdolla on tarkoitus kehittää ministeriöiden välistä yhteistyötä biodiversiteettiin liittyvissä kysymyksissä ja tarjota koulutusta päättäjille, jotta luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset saataisiin nykyistä paremmin osaksi päätöksentekoa yhteiskunnan eri sektoreilla. Hankkeessa kehitetään eri ministeriöiden yhteistyönä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvan julkisen rahoituksen seurantaa ja vaikutusten arvioimista.Mukana hankkeessa sen käynnistyessä 1.1.2024 ovat: 
Metsähallitus, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.LisätietojaViliina Evokari
projektipäällikkö
Metsähallituksen luontopalvelut
p. 0206394047
[email protected]Päivi Gummerus-Rautiainen
ympäristöneuvos, Luonnonsuojelu ja luonnonhoitoyksikön johtaja
ympäristöministeriö
p. 0295250240
[email protected]

Ensi vuoden alusta poikkeuksellisen laaja toimijajoukko lähtee yhdessä toteuttamaan ennätyksellisen suurta luontohanketta. Tähän tarjoaa mahdollisuuden kahdeksanvuotinen Priodiversity LIFE -hanke, joka 50 miljoonan euron rahoituksellaan on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Sen kautta kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Monessa suomalaisessa kunnassa on pula kaavoituksen ammattilaisista. Kaavoituksen ja muun julkishallinnon luvituksen kitkat hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat suunnitelmien toteutumista. Kaavoittajapulaa helpottaisi erityisesti täydennyskoulutuksen kehittäminen, kertoo tuore selvitys.Ympäristöministeriö teki keväällä 2023 kunnille kyselyn kaavoitusresursseista ja kutsui arkkitehti Matti Vatilon selvittämään, millaisia johtopäätöksiä kuntien vastauksista voi tehdä.Selvityksessä tarkastellaan kaavoituksen muuttuvaa toimintaympäristöä, kaavoitusasiantuntijoiden määrää ja koulutustaustaa, kaavoitustehtävien organisointia, henkilöstöresurssien riittävyyttä sekä kaavoitustehtävien vetovoimaa.Selvityksen mukaan kaavoittajapula on monen ilmiön yhteistulos. Työ monimutkaistuu. Ikäluokat pienenevät. Kiinnostavia urapolkuja on tarjolla yhä enemmän, eikä kuntien veto- ja pitovoima työnantajana ole aina paras mahdollinen. Kaavoittajien koulutuksessakin olisi kehitettävää.Tärkeimpinä ratkaisukeinoina kaavoittajapulaan selvityksessä esitetään täydennys-, muunto- ja lisäkoulutuksen kehittämistä sekä korkeakouluyhteistyötä. Muita ratkaisuja olisivat esimerkiksi palkkapolitiikan, työolosuhteiden ja mentoroinnin kehittäminen sekä juniorivirkojen lisääminen. Pienissä kunnissa apua voisivat tuoda myös yhteisten kaavoittajavirkojen lisääminen sekä aluearkkitehtitoiminnan uudistaminen ja käynnistäminen.Alueidenkäytön suunnittelulla ratkaistaan esimerkiksi vihreän siirtymän ja kaupungistumisen haasteita. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan myös, että “Investointien vaatimille kaavoitus-, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat”. Tämä edellyttää riittäviä resursseja niin kaavoitukseen kuin muihinkin lupa-asioihin.“Oli mielenkiintoista huomata, että kaavoittajapula on todellisuutta niin isoissa kaupungeissa kuin pikkukunnissakin. Hakijamääriin vaikuttaa tietysti mielikuva työnantajasta, mutta myös se, että kuntien tavoittelemia osaajia ei ole tarpeeksi. Selkeä johtopäätös on, että nopeavaikutteiselle täydennyskoulutukselle on iso tarve”, toteaa selvityshenkilö Matti Vatilo.Valtion julkaisuarkisto Valto: Ympäristöministeriön kaavoittajaselvitys 2023LisätietojaMika Ristimäki
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 188
[email protected]Matti Vatilo
selvityshenkilö, arkkitehti
p. 040 506 1168
[email protected]

Monessa suomalaisessa kunnassa on pula kaavoituksen ammattilaisista. Kaavoituksen ja muun julkishallinnon luvituksen kitkat hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat suunnitelmien toteutumista. Kaavoittajapulaa helpottaisi erityisesti täydennyskoulutuksen kehittäminen, kertoo tuore selvitys.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi ympäristöministeriö haluaa muistuttaa energiansäästön merkityksestä tulevana talvena – ja myös sen jälkeen.”Talvi on tulossa, ja lämmityskausi alkamaisillaan. Energiansäästöviikon hengessä kannustan jokaista miettimään, miten omasta energiankäytöstä on mahdollista karsia turhat watit pois ja myös ajoittaa kulutus fiksusti”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden.”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.Astetta alemmas -sivustolta löytyy vinkkejä, jotka tukevat kotitalouksia, taloyhtiöitä, yrityksiä ja kuntia käyttämään energiaa viisaasti ja myös vakiinnuttamaan energiateot osaksi jokapäiväistä arkea ja toimintaa.Energiansäästövinkit ja lisätietoa Energiansäästöviikosta Astetta Alemmas -sivustollaMinisteriö muistuttaa myös avustuksista, joita on mahdollista hakea pientalojen, taloyhtiöiden ja työpaikkojen energiatehokkuutta parantaviin ja päästöjä pienentäviin toimiin.Asuinrakennusten energia-avustusta riittää vielä noin 1 300 energiaremonttiinTaloyhtiöille, ARA-yhteisöille ja henkilöasiakkaille tarjottavaa asuinrakennusten energia-avustusta on jäljellä noin 6 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 1 300 asunnon energiatehokkuuden parantamiseen. Avustuksen arvioidaan riittävän lokakuun loppuun asti, eli hakemus kannattaa tehdä pian.Vuoden 2020 alusta tarjolla ollutta avustusta on myönnetty jo yli 225 miljoonaa euroa. Eniten on avustettu lämpöpumppujen, lämmöntalteenottojärjestelmien ja aurinkoenergialaitteistojen asentamista, öljylämmityksestä luopumista sekä ikkunoiden ja ovien korjauksia. Avustusehtojen mukainen energiatehokkuuden parantuminen todennetaan hakuvaiheessa E-lukulaskelmilla ja maksatusvaiheessa energiatodistuksella.Lisätietoa asuinrakennusten energia-avustuksesta ARAn sivuillaSähköautojen latausinfra-avustukseen esitetään 9,5 miljoonan euron lisäystäHallitus esittää vuoden toisessa lisätalousarviossa asuinrakennusten latausinfra-avustukseen 9,5 miljoonan euron lisäystä. Eduskunta päättää lisätalousarvion hyväksymisestä myöhemmin tänä vuonna.ARAan on jätetty enemmän hakemuksia kuin määrärahoja on tällä hetkellä käytettävissä. Mikäli esitetty määrärahalisäys toteutuu, riittää avustusta uusille hakemuksille noin 6 miljoonaa euroa. Se riittää noin 400 hakijalle, ajallisesti arviolta vuoden loppuun saakka. Hakemus kannattaakin tehdä pian.Vuoden 2018 alusta tarjolla ollutta asuinrakennusten sähköautojen latausinfra-avustusta on myönnetty yhteensä noin 45 miljoonaa euroa. Työpaikkakiinteistöille tarkoitettua latausinfra-avustusta on jäljellä noin 150 000 euroa. Avustusta on tarjottu vuoden 2022 alusta lähtien, ja sitä on myönnetty yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.Latausinfra-avustuksia on myönnetty yhteensä jo yli 3 000 kohteeseen. Niissä toteutetaan yhteensä noin 67 500 latausvalmiutta, joista merkittävään osaan asennetaan myös latauslaite.Lisätietoa asuinrakennusten latauspisteavustuksesta ARAn sivuillaLisätietoa työpaikkojen latauspisteavustuksesta ARAn sivuillaÖljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusta riittää vielä yli 10 000 pientalon omistajallePientalojen omistajille tarjolla olevaa fossiilisesta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustusta on jäljellä vielä noin 42 miljoonaa euroa, mikä riittää yli 10 000 pientalon omistajalle. Avustusta myönnetään niin pitkään kuin rahat riittävät, kuitenkin enintään elokuuhun 2025 asti.Avustusta on hakenut tähän mennessä lähes 31 000 pientalon omistajaa, ja sitä on myönnetty noin 25 000 öljylämmityksen vaihtajalle ja noin 1 000 maakaasulämmityksen vaihtajalle. Avustusta on maksettu jo noin 88 miljoonaa euroa, joten remontti on toteutettu yli 22 300 pientalossa.Lisätietoa avustuksesta pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi ELY-keskuksen sivuillaLisätietoa avustuksesta pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi ELY-keskuksen sivuillaMyös kunnat, seurakunnat ja yhdistykset voivat hakea avustusta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen.Lisätietoa avustuksesta kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen ARA:n sivullaLisätietoja medialle:Emma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Sähköautojen latausinfra-avustus ja asuinrakennusten energia-avustus:
Sami Turunen
ryhmäpäällikkö
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 029 525 0803
[email protected]Pientalojen öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumisen avustus:
Sabina Mäki
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 090
[email protected]

Valtakunnallisen Energiansäästöviikon kunniaksi ympäristöministeriö haluaa muistuttaa energiansäästön merkityksestä tulevana talvena – ja myös sen jälkeen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Boreaalisen alueen maat Viro, Suomi, Ruotsi, Latvia ja Liettua keskustelevat Suomessa 10.–12.10. erityisesti strategiaan liittyvistä kansallisista sitoumuksista.Boreaalisista maista vain Ruotsi on tähän mennessä toimittanut sitoumuksensa Euroopan komissiolle. Suomen suunnitelmissa on toimittaa biodiversiteettistrategian sitoumukset Euroopan komissiolle vuoden 2024 alkupuolella. Tavoitteena on, että kansalliset sitoumukset lähetettäisiin lausunnoille alkuvuodesta yhdessä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian kanssa.”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. On hyvin tärkeää jakaa ajatuksia EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, ja siten viedä eteenpäin tätä merkittävää pakettia, jolla tehokkaasti parannetaan luonnon tilaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Jäsenmaat suunnittelevat itse, miten biodiversiteettistrategian tavoitteet saavutetaanEU:n biodiversiteettistrategian päämääränä on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta päämäärä saavutetaan. Näistä tavoitteista kaksi edellyttää jäsenmaita laatimaan kansalliset sitoumukset suojelupinta-alan lisäämiseksi sekä lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi.Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, miten jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 prosentin suojelupinta-alatavoitteen ja 10 prosentin tiukan suojelun saavuttamista. Tiukan suojelun tavoitteeseen sisältyy kaikkein jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus valmistelevat parhaillaan kansallista kriteeristöä vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyyn.Toinen sitoumus koskee jäsenmaiden toimia, joilla turvataan luonto- ja lintudirektiivin liitteiden määrittelemien lajien ja luontotyyppien suojelutaso: Tavoitteena on saada vähintään 30 prosenttia epäsuotuisassa tilassa olevista direktiiviluontotyypeistä (61 kpl), direktiivilajeista (71 kpl) ja lintudirektiivin lajeista (82 kpl) hyvään tilaan. Tai ainakin niiden kehityssuunta tulisi saada paranemaan vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien lajien ja luontotyyppien heikkeneminen pitää pysäyttää.Muut tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Maat jakavat yhteistä tilannekuvaa ja kokemuksiaEU:n ennallistamisasetuksesta käydään parhaillaan kolmikantaneuvotteluja. Ennallistamisasetus tekisi monista EU:n biodiversiteettistrategiassa sovituista tavoitteista jäsenmaita laillisesti velvoittavia. Seminaarissa boreaalisen alueen jäsenmaat valmistautuvat ennallistamisasetuksen voimaantuloon ja toimeenpanoon keskustelemalla ja jakamalla tietoa keskenään.Seminaarissa esitellään myös Suomessa jo tehtävää suojelu- ja luonnonhoitotyötä. Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä, kuten soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinneympäristöjä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) tavoitteet on tällä hetkellä asetettu vuoteen 2025 saakka, mutta ohjelman jatkosta on jo tehty päätös. METSO-ohjelman jatkokautta muun muassa sen tavoitteita ja laajentamista koko Suomen kattavaksi tullaan valmistelemaan yhdessä sidosryhmien kanssa ennen uuden ohjelmakauden alkua. Molemmat ohjelmat perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. LisätietojaEU:n biodiversiteettistrategia:
Outi Ala-Honkola
erityisasiantuntija
p. 050 427 0608
[email protected]EU:n ennallistamisasetus:
Olli Ojala
ympäristöneuvos
p. 050 470 0907
[email protected]Kansallinen luonnon monimuotoisuus -strategia:
Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
p. 050 598 6162
[email protected]

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Boreaalisen alueen maat Viro, Suomi, Ruotsi, Latvia ja Liettua keskustelevat Suomessa 10.–12.10. erityisesti strategiaan liittyvistä kansallisista sitoumuksista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus antoi esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi eduskunnalle 9. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa panostetaan vihreän siirtymän investointien lupamenettelyihin ja tartutaan täsmätoimin asuntorakentamisen hiipumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 225 miljoonaa euroa.Vihreää siirtymää ja puhdasta energiaa turvaavia investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan on jo tehty paljon. Hallitus varautuu kasvaviin investointeihin ja haluaa vahvistaa Suomen houkuttelevuutta uudistuvan teollisuuden investoinneille sujuvoittamalla lupamenettelyjä ja rakentamisen sääntelyä. Lupamenettelyjen kehittämistä rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen RRF:n kautta REPowerEU-varoista.REPower-varoista 2,9 milj. euroa ohjataan ympäristöön liittyvien menettelyjen ja niin sanotun yhden luukun palvelun kehittämiseen. Tähän sisältyy muun muassa muutoksen tarvitsemia selvityksiä ja lainsäädännön sekä digitaalisten ja automaattisten menettelyjen kehittämistä. Varoja käytetään aluehallintouudistuksen osana valmisteltavan ympäristövastuualueen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston valmistelun ja toimeenpanon kuluihin. Hallitus ohjaa kuusi miljoonaa euroa REPower-rahoitusta tutkimus- ja kehitystoimintaan, joka vauhdittaa oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Suomen ympäristökeskus Syken johtaman konsortion hanke Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä tuottaa päätöksentekoon tietoa, työkaluja ja palveluja, joiden avulla voidaan ratkaista energiamurroksen osin ristiriitaisia haasteita. Kokonaisuudessaan rahoitus on 14 miljoonaa vuosille 2024–2026.”EU-varojen ansiosta ympäristöministeriön kokonaisrahoitusosuus kasvoi, vaikka pääosin määrärahat supistuvat. Kyseessä on merkittävä ja uudenlainen rahoituskeino, jolla pystymme tukemaan talouskasvua ja irtautumista fossiilienergiasta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kuvaa.Ympäristön ja luonnonsuojeluun varatut määrärahat pienenevät 34 prosenttia ja yhdyskuntien kehittämiseen ja rakentamiseen tarkoitetut 70 prosenttia.Hallitus jatkaa tehotoimia Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi ja torjuu luontokatoaHallitusohjelman mukaisesti Helmi-ohjelman toimeenpanoa vahvistetaan Metsähallituksen vuotuisella neljän miljoonan euron määrärahalla. Saaristomeren ja vesien tilan parantamiseen ohjataan kuusi miljoonaa.”Hallitus tukee vuonna 2024 ravinnekierrätyksen investointi-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka edistävät vesiensuojelua, tukevat kiertotaloutta ja parantavat Suomen huoltovarmuutta.  Saaristomerestä tehdään ravinteiden kierrätyksen pilottialue”, ministeri Mykkänen kertoo. Avustushaku vesistöjen tilaa parantaville hankkeille avautuu lokakuussa.Rakennusalan suhdanteeseen tartutaanHallitus huomio hiljentyneen asuntorakentamisen ensi vuoden budjetissa. Lyhyen ja pitkän korkotuen valtuudet yhdistetään ja lyhyen korkotuen ehtoja kehitetään, jotta valtion lainoitukseen saadaan sujuvuutta ja nopeutta. Valtion tukea uusien asumisoikeuskohteiden rakentamiseen jatketaan vuoden 2024 loppuun asti. Opiskelijoiden, vammaisten ja ikääntyneiden asumiseen tarkoitettuun investointiavustukseen tarkoitettua säästöä lievennetään siten, että siihen varataan ensi vuodelle yhteensä 63 miljoonaa euroa.”Otamme käyttöön nopeavaikutteisia keinoja, joilla aktivoidaan valtion korkotuettua tuotantoa. Rakentamisen suhdanne saadaan nousuun ainoastaan talouskasvun ja kaupunkiseutujen kehityksen kautta. Niitä vauhdittavat muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, jotka on tavoitteena saada päivitettyä seitsemän suurimman kaupunkiseudun kanssa ensi vuoden alkupuolella, ja siten käyntiin niin infra- kuin asuntorakentamista”, Mykkänen kertoo.Budjetissa huomioidaan myös korjausrakentamista vauhdittavien avustusten tilanteet. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen myönnettyjä määrärahoja on edelleen käytettävissä. ELY-keskus voi myöntää pientalojen omistajille avustuksia syksyyn 2025 saakka, ellei määräraha lopu ennen sitä. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustuksen määrärahaa on jäljellä vielä yli 40 miljoonaa euroa, mutta ensi vuoden budjetissa siihen ei esitetä lisäystä.LisätiedotEmma-Stina Vehmanen ​​​​​​​(rakennettu ympäristö)
Erityisavustaja
puh. 040 847 1992
[email protected]​​​​​​​Lyydia Ylönen (luonto- ja ilmastoasiat)
Erityisavustaja
puh. 050 476 1341
[email protected]Hallituksen talousarvioesitys 2024Työryhmän raportti: Rakennusalan kehityksen tukeminen julkisen vallan toimin auttaa vain rajallisesti ja väliaikaisesti (tiedote 19.9.2023)Orpon hallitus budjettiriihessä: Nyt Suomea ryhdytään kääntämään kestävän kasvun uralle (tiedote 19.9.2023)​​​​​​​Työryhma asetettu selvittamään asuntorakentamisen suhdannetilannetta (tiedote 5.9.2023)

Hallitus antoi esityksensä vuoden 2024 talousarvioksi eduskunnalle 9. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa panostetaan vihreän siirtymän investointien lupamenettelyihin ja tartutaan täsmätoimin asuntorakentamisen hiipumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 225 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi