NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Ylivieskan kaupungille luvan lunastaa runsaan 3500 neliömetrin suuruisen alueen Vähäkankaan uuden koulun tarpeisiin. Lunastettava alue on osa kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Kaupunki haki lunastusta yhteisen alueen suuren osakasmäärän takia.Lunastuslupahakemusta ei vastustettu eikä siitä jätetty muistutuksia.Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle.Ympäristöministeriön päätöksellä ei oteta kantaa lunastuskorvaukseen. Lunastuslupapäätöksessä ei myöskään oteta kantaa hankkeen toteuttamiseen tarvittaviin lupiin tai menettelyihin.
Ympäristöministeriö on myöntänyt Ylivieskan kaupungille luvan lunastaa runsaan 3500 neliömetrin suuruisen alueen Vähäkankaan uuden koulun tarpeisiin. Lunastettava alue on osa kiinteistöjen yhteisestä alueesta. Kaupunki haki lunastusta yhteisen alueen suuren osakasmäärän takia.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.Asuntorakentamisen suhdannetyöryhmä arvioi raportissaan, että useamman vuoden vilkkaana pysynyt uudisrakentaminen supistuu tänä ja ensi vuonna. Valtiovarainministeriön johdolla toimineen työryhmän mukaan koko rakentamisen alan kehitys on vakaampaa, mutta rakentaminen supistuu kokonaisuudessaankin tuntuvasti. Kokonaistaloudellisen kehityksen arvioidaan olevan Suomessa lähitulevaisuudessa vaimeaa, mutta rakentamisen supistumisesta huolimatta syvää taantumaa tai rahoitusjärjestelmän tilan merkittävää heikkenemistä ei odoteta.Työryhmän mukaan rakentamisen alan kehitystä ei voi auttaa julkisen vallan tukitoimin kuin rajallisesti ja väliaikaisesti, eivätkä suuret rahalliset tukitoimet ole nykytilanteessa perusteltuja. Tuotannon supistumiseen ovat vaikuttaneet korkojen nousu, kotitalouksien ostovoiman heikko kehitys ja rakentamisen kustannusten nousu. Näiden tekijöiden arvioidaan kääntyvän myönteisempään suuntaan, mikä ajan myötä tukee myös rakentamista. Toimenpide-ehdotukset huomioivat riittävän asuntotuotannon ja taloudellisen tilanteenTyöryhmä ehdottaa kuitenkin useita tarkasti suunnattuja toimenpiteitä. Ne pyrkivät pienentämään riskiä siitä, että rakentamisen väheneminen johtaisi laajoihin seurauksiin kokonaistaloudellisessa kehityksessä. Samalla toimenpiteet huomioivat, että asuntotuotanto pysyy riittävänä kysyntään verrattuna pitkällä aikavälillä. Toimenpiteiden mittakaavassa otetaan huomioon kokonaistaloudellinen tilanne ja julkisen talouden vahvistamisen tarve. Ehdotettavat toimenpiteet liittyvät erityisryhmien investointiavustusten määrään, asumisoikeusasuntojen tuotantoon, valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksien suuntaamiseen ja ASP-korkotukilainojen enimmäismäärään. Lisäksi ehdotettuja toimenpiteitä liittyy kotitalousvähennykseen remonttien osalta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseihin sekä rakennemuutostukien ja työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoihin. Hallitus on päättänyt budjettiriihessään käyttää osaa työryhmän ehdottamista toimenpiteistä. Hallitusohjelmaan kirjattua erityisryhmien investointiavustusten säästöä lievennetään 20 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Lisäksi asumisoikeuskohteiden lainapäätöksiä voi tehdä korkotukivaltuuden riittäessä vuoden 2024 loppuun asti, eli vuoden verran pidempään verrattuna hallitusohjelmakirjaukseen. Hallitus helpottaa asuntorakentamisen tilannetta myös yhdistämällä lyhyen ja pitkän korkotukimallin valtuudet korkotukilainavaltuuden sisällä, jotta joustavuus lisääntyy kysynnän mukaan. Lisäksi lyhyen korkotukimallin ehtoja kehitetään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käsittelyprosesseja sujuvoitetaan ja aloituspäätöksiä nopeutetaan. ASP-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan. Rakennemuutostukien sekä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen tarpeen rajuihin muutoksiin reagoidaan tarvittaessa. Toimet lisäävät vuonna 2024 budjettimenoja 20 miljoonaa euroa VM:n budjettiehdotukseen nähden.Työryhmässä oli edustajia valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja ryhmä raportoi työnsä aikana valtiovarainministeri Riikka Purralle sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. LisätietojaTalouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 554, lauri.kajanoja(a)gov.fiOsastopäällikkö, ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen(a)gov.fi
Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä arvioi, että asuntojen uudisrakentaminen vähenee jyrkästi vuonna 2023 ja on vähäistä myös ensi vuonna. Työryhmä ehdottaa raportissaan tukitoimia, joiden käyttämisestä hallitus on päättänyt budjettiriihessä.
NordenBladet — Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.Hallitus sopi budjettiriihessä talousarvioesityksestä vuodelle 2024 ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Hallitus käynnistää työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Lisäksi hallitus päätti sopeutustoimista.
NordenBladet — Helmi-ohjelmassa on hoidettu ja kunnostettu arvokkaita elinympäristöjä nyt noin kolmen ja puolen vuoden ajan ympäri Suomea. Toimintaan on osallistunut laaja joukko asiantuntijaorganisaatioita, järjestöjä ja kuntia.Soiden ennallistaminen ja soiden vapaaehtoien suojelu ovat edenneet hyvin edellisvuosien tapaan. Tänä vuonna soita on ennallistettu jo yli 1300 hehtaaria ja suojeltu yli 2400 hehtaaria. Myös arvokkaiden lintuvesien kunnostukset ovat edenneet suotuisasti ja kunnostustoimet ovat valmistuneet tänä vuonna jo 20 kohteella.Yhteensä kolmen ja puolen vuoden aikana soita on ennallistettu yli 16 000 hehtaaria, lintuvesiä on kunnostettu 44 kappaletta, vieraspetoja on poistettu 72 lintuvesikohteelta ja uusia perinnebiotooppikohteita on saatu hoitoon yli 2 500 hehtaaria. Toimenpiteitä on tehty myös monen pienialaisen luonnonympäristön tilan parantamiseksi, esimerkiksi suojelualueilla puroja on ennallistettu 70 kilometriä.Fladojen kimppuun MaalahdellaOhjelman kunnostustoimien toteutusta voi nähdä esimerkiksi Bastuskärssjönissä Maalahden sisäsaaristossa, jossa on kunnostettu kluuviflada. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tilasi alueelle kunnostussuunnitelman ja kunnostuksen toteutuksen Helmi-ohjelman rahoituksella. Kohteella tehtiin koekalastukset kesinä 2022 ja 2023, sekä linnustokartoitus kesällä 2022. Kohde on kokonaisvesipinta-alaltaan 8,5 hehtaarin alue, jossa kluuvin ja kluuvifladan yhdistää umpeen kasvava puro.Kunnostuksen tavoitteita olivat puron palauttaminen luonnontilaiseksi sekä kevätkutuisten kalojen vaellus- ja kutumahdollisuuksien parantaminen. Kunnostustoimenpiteinä kivettiin ruopattu puro luonnonmukaisemmaksi, sekä niitettiin vesikasveja kluuvin suulta ja purosta sekä niittokoneella että käsin. Puron kiveämistä tehtiin jäiden aikaan kevättalvella 2023 ja kivet ja sora kuljetettiin saareen jäitä pitkin. Vesikasvien niittäminen niittokoneella, sekä käsin tehdään arviolta syys-lokakuussa 2023. Niittoa ja koekalastusta jatketaan kesinä 2024 ja 2025.Yksi eteläisen Suomen suurimmista kosteikoista valmistui keväälläOrimattilassa valmistui tänä vuonna lähes 12 hehtaarin laajuinen Luhtikylän kosteikko Porvoonjoen varrelle. Se sai rahoitusta Helmi-ohjelmaan kuuluvasta SOTKA-hankkeesta. Rakennustyöt kestivät vajaan vuoden. Kosteikolle tehtiin yli kilometrin pituiset, loivat patopenkereet, joihin kylvettiin kasvillisuutta sitomaan maata. Veden pinnan säätelyä varten asennettiin säätökaivo, ja penkereen molempiin päihin rakennettiin kivetyt ylivirtausuomat, joista Porvoonjoen vesi pääsee tulvimaan kosteikolle tai ylivirtaama pois kosteikolta. Vesilintuja varten kosteikolle muotoiltiin pesimäsaarekkeita. Paikallinen metsästysseura huolehtii kosteikon ylläpidosta kuten vedensäätelystä ja pienpetopyynnistä.Soiden ennallistaminen Helmi-ohjelman parhaimmin edenneitä toimiaSoiden ennallistaminen ojia tukkimalla sekä poistamalla puustoa on yksi Helmi-ohjelmassa tehokkaimmin edistyneitä toimenpiteitä. Soiden ojittaminen on ollut yksi eniten Suomen luontoa sotien jälkeen muuttaneista toimenpiteistä.Akaalla sijaitsevat Kirveslammen korvet ovat kuusivaltaista vanhaa metsää, missä kasvaa järeitä haapoja. Alueella on myös ojitettuja pienialaisia korpia, joista osa on nyt ennallistettu osana Helmi-ohjelmaa. Ensin metsuri kaatoi osan ojalinjojen puustosta, jotta kaivinkone mahtuisi työskentelemään, minkä jälkeen täytettiin kaivinkoneella ojat penkkamailla, ja ojiin tehtiin ns. pintavallit noin 30 metrin välein. Yksi korpikuvio padottiin henkilötyönä tehtävillä vesivaneripadoilla, koska kaivinkoneella ei haluttu kulkea arvokkaan luonnonmetsäalueen läpi. Kohteella edistettiin myös haapojen kasvua kaatamalla niiden ympäriltä tiheää nuorta kuusikkoa.Soita on ennallistettu myös kansallispuistoissa. Lauhanvuoren kansallispuistossa sijaitseva Vääräjärvi ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa sijaitseva Kruununneva on ojitettu menneinä vuosikymmeninä, minkä seurauksena alueilla kasvoi vettä reilusti haihduttava puusto. Ennallistaminen aloitettiin tekemällä harvennus- ja ojalinjahakkuita talvella, ja ojien tukkimiseen liittyvät konetyöt toteutettiin loppukesästä 2023. Ennallistettua suopinta-alaa kertyi Vääräjärveltä noin 62 hehtaaria ja Kruununnevalta noin 57 hehtaaria. Ennallistamistoimet sisälsivät ojien täyttöä, patoamista ja veden ohjaamista vanhaan purouomaan.Yksityismailla soita on suojeltu vapaaehtoisesti noin 33 % ja suojeltuja soita on ennallistettu noin 37 % koko Helmi-ohjelman vuoteen 2030 ulottuvista kokonaistavoitteista.Helmi-elinympäristöohjelmaHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.
Helmi-ohjelmassa on hoidettu ja kunnostettu arvokkaita elinympäristöjä nyt noin kolmen ja puolen vuoden ajan ympäri Suomea. Toimintaan on osallistunut laaja joukko asiantuntijaorganisaatioita, järjestöjä ja kuntia.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 25 henkilöä. Virka täytetään 1.12.2023 lukien viiden vuoden määräajaksi.Ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmastonmuutosta, teollisuuden ympäristönsuojelua, ilmansuojelua, kiertotalouden edistämistä ja jätehuoltoa, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista sekä ympäristövahinkojen ehkäisemistä, jälkihoitoa ja korvaamista.Osasto vastaa toimialansa lainsäädännön kehittämisestä ja ympäristön seurantaan sekä toimialansa tutkimukseen, kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvistä asioista.Virkaa hakivatJari Aaltonen Päivi Antikainen Riku Eksymä Mikko Heikkilä Outi Honkatukia Tommy Jacobson Kaj Jansson Eerik Järvinen Karoliina Laakkonen-Pöntys Jussi Leino Heikki Lihavainen Jonas Liimatta Riku Oksa Atte Palomäki Petri Porvari Joonas Päivärinta Sanna-Riikka Saarela Jussi Sippola Pia Stjernvall Juha Tilli Juha Turkki Veli-Matti Uski Laura WalinHakijoiden joukossa oli lisäksi 2 hakijaa, jotka eivät halunneet nimeään julkisuuteen.LisätiedotJuhani Damski kansliapäällikkö ympäristöministeriö [email protected]
Ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 25 henkilöä. Virka täytetään 1.12.2023 lukien viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen luontopaneelista. Asetus täsmentää luonnonsuojelulain kirjauksia Suomen luontopaneelista. Ympäristöministeriö pyytää nyt korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia luontopaneeliin. Nykyisen luontopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.Suomen luontopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Luontopaneelista säädetään kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa.Luontopaneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Luontopaneeli voi myös antaa lausuntoja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista suunnitelmista ja muista asiakirjoista. Täsmennyksiä luontopaneelin kokoonpanoon ja toimintaanAsetuksella täsmennetään luonnonsuojelulain säännöksiä paneelin kokoonpanosta, asettamisesta, toiminnasta, jäsenen toimikaudesta sekä palkkioista. Asetus tulee voimaan 1.10.2023.Asetuksen mukaan luontopaneelissa on oltava korkeatasoista ja monialaista tieteellistä asiantuntemusta tieteenaloilta, joissa tutkitaan luonnon monimuotoisuutta, sen taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvittavia käytännön toimenpiteitä, politiikkatoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.Suomen luontopaneelissa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä enintään kaksitoista muuta jäsentä. Luontopaneelin työtä tukee tiedesihteeristö. Jäsenenä ja puheenjohtajana voi toimia korkeintaan kaksi toimikautta peräkkäin. Jäsenenä voi kuitenkin toimia kolme toimikautta peräkkäin, jos kolmantena kautena toimii puheenjohtajana. Puheenjohtajan vuosipalkkio on 10 000 euroa, varapuheenjohtajan 7000 euroa ja jäsenen 5000 euroa. Uusi luontopaneeli haussaYmpäristöministeriö pyytää ehdotuksia luontopaneelin korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta. Jäseneksi voi ehdottaa useaa ehdokasta kerrallaan. Valtioneuvosto asettaa paneelin korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta saatujen ehdotusten perusteella. Luontopaneeli kootaan mahdollisimman monipuolisesti edustamaan sen tehtävien kannalta oleellisia tutkimusaloja, kuten luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä ja taloustieteitä. Uusi paneeli asetetaan toimikaudelle 1.1.2024–31.12.2027.Jäsenehdotukset tulee toimittaa kootusti ympäristöministeriön kirjaamoon ([email protected]) 13.10.2023 mennessä. Ehdotusten yhteydessä tulee ilmoittaa organisaation mahdollinen ehdokas paneelin puheenjohtajaksi.LisätietojaSuvi Borgström erityisasiantuntija p. 029 525 0342 [email protected]
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetuksen luontopaneelista. Asetus täsmentää luonnonsuojelulain kirjauksia Suomen luontopaneelista. Ympäristöministeriö pyytää nyt korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta jäsenehdotuksia luontopaneeliin. Nykyisen luontopaneelin nelivuotinen kausi päättyy tänä vuonna.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut kulttuuriympäristöohjelman tekoon kannustavat ja niiden tekoa helpottavat ideakortit. Kulttuuriympäristöohjelmia on menestyksekkäästi käytetty eri puolilla Suomea muun muassa ratkomassa kaavoituksen ja asumisen kysymyksiä, kotouttamisessa sekä matkailun ja muun yrittäjyyden kehittämisessä. Ideakortteja voivat käyttää kunnat, maakunnat, kotiseutuyhdistykset ja muut kulttuuriympäristötoimijat.Kulttuuriympäristöohjelma auttaa hyödyntämään ympäristöä kestävällä tavalla ja kasvattamaan paikkakunnan houkuttelevuutta. Ohjelmaan kootaan tärkeäksi koetut kulttuuriympäristöt ja suunnitelma, miten niitä hoidetaan ja hyödynnetään. Jo ohjelman tekeminen voi tuoda ihmisiä yhteen ja tuottaa uutta tietoa.Ideakortteihin on koottu parhaita vinkkejä kulttuuriympäristöohjelmien parissa työskennelleiltä. ”Ohjelmat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi, ja niihin on oltu hyvin tyytyväisiä”, Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisista kertoo. Kulttuuriympäristöohjelman voi tehdä monella tavalla käytettävissä olevien resurssien mukaan. Ohjelma voi rajautua maantieteellisesti tietylle alueelle tai vaikkapa temaattisesti.Moninaisia ja pitkäaikaisia hyötyjä kulttuuriympäristöohjelmastaOlemassa olevan kulttuuriympäristön säilyttäminen tukee kestävyyttä monelta kantilta. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia. Tieto omasta ympäristöstä auttaa kotoutumaan ja juurtumaan. Ohjelmatyössä voidaan tunnistaa vajaakäyttöisiä ja tyhjilleen jääneitä rakennuksia, jotka toimisivat uudessa käyttötarkoituksessa, ja siten tukea ilmastotavoitteita. Maisemien ja perinnemaisemien tarkastelulla ja hoidolla voidaan torjua luontokatoa. ”Kulttuuriympäristöohjelmia tehtäessä kootaan arvokas tietoaineisto, joka voi sujuvoittaa viranomaisyhteistyötä esimerkiksi kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Yhtä lailla tällainen tieto on avuksi ympäristökasvatuksessa, kuntakuvan rakentamisessa ja matkailupalveluita suunniteltaessa”, Hanna Hämäläinen ympäristöministeriöstä kuvaa. Kuusi ideakorttia tarjoavat hyviä vinkkejä nopeasti silmäiltävässä muodossa. Kortit esittelevät kulttuuriympäristöohjelmien hyötyjä, erilaisia tapoja tehdä ohjelma, resursointia, osallistumista, aineistoja ja ohjelman saattamista laajaan käyttöön.Ideakortit on toteuttanut ympäristöministeriölle Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Ideakortit pohjautuvat asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin. Piirroskuvituksen on tehnyt Pekka Rahkonen.Ideakortit | ValtoLisätietojaLeena Lahdenvesi-Korhonen kehitysjohtaja MKN Maisemapalvelut p. 040 523 5133 [email protected]
Ympäristöministeriö on julkaissut kulttuuriympäristöohjelman tekoon kannustavat ja niiden tekoa helpottavat ideakortit. Kulttuuriympäristöohjelmia on menestyksekkäästi käytetty eri puolilla Suomea muun muassa ratkomassa kaavoituksen ja asumisen kysymyksiä, kotouttamisessa sekä matkailun ja muun yrittäjyyden kehittämisessä. Ideakortteja voivat käyttää kunnat, maakunnat, kotiseutuyhdistykset ja muut kulttuuriympäristötoimijat.
NordenBladet — Hallitus käynnistää syksyn aikana hankkeita, jotka tähtäävät energiamurroksen kiihdyttämiseen. Tavoitteena on houkutella päästöjä vähentäviä investointeja Suomeen ja nostaa Suomi puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi.Puhtaan energian hankkeisiin vaikuttavat ratkaisevasti puhtaan sähkön saatavuus ja hinta, luvituksen sujuvuus sekä hyvät siirtoyhteydet.”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta puhtaan energian suurvallaksi ja edetä kohti hiilinegatiivisuutta. Haemme kilpailuetua vahvistamalla TKI-rahoitusta, sujuvoittamalla luvitusta ja kehittämällä energian siirron infrastruktuuria”, listaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Sähkön tuotannon tuplaaminen on edellytys puhtaan teollisuuden kasvulle”Tavoitteenamme on tuplata kotimainen sähköntuotanto, mikä on edellytys puhtaalle teollisuuden kasvulle. Energiamarkkinoilla toimitusvarmuuden varmistaminen on tärkeää vaihtelevan uusiutuvan energian osuuden kasvaessa. Edistämme tuulivoima- ja aurinkovoimainvestointeja, joilla on paljon potentiaalia tulevaisuuden uusiutuvina energiamuotoina”, sanoo Mykkänen.”Haluamme Suomeen myös lisää ydinvoimaa. Tarvitsemme lisää toimitusvarmaa perusvoimaa sähköistyvän yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Hallitus nopeuttaa ydinenergialain uudistamista sekä sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät”, ministeri jatkaa.Maatuulivoimaa rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti ja edelleen ripeään tahtiin. Suomessa oli kesäkuun lopussa 1468 tuulivoimalaa, joiden nimellisteho on yhteensä yli 6000 megawattia. Vuoden loppuun mennessä tämän kapasiteetin odotetaan nousevan jo noin 7200 megawattiin.Merituulivoiman kapasiteetille määritellään kunnianhimoinen tavoite vuodelle 2035 ja samalla luodaan Suomelle kilpailuetua suhteessa Itämeren maihin. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriössä on aloitettu merituulivoimahankkeiden pelisääntöjen valmistelu. Investointien pelisäännöt ovat tällä hetkellä puutteelliset ja talousvyöhykkeellä lainsäädäntöpohja puuttuu vielä.Ympäristöministeriö edistää hallitusohjelman kirjauksia maa- ja merituulivoiman osalta muun muassa avustuksilla, selvityksillä ja oppaiden päivityksillä. Selvitykset lisäävät tietoa siitä, miten tuulivoimaa ohjaavaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Selvitysten ja oppaiden tavoitteena on osaltaan sujuvoittaa tuulivoimarakentamista, jotta tuulivoimarakentamiselle löydetään parhaiten soveltuvat alueet. Myös aurinkovoimainvestointeja edistetään ja valmisteilla on opas aurinkovoimaloiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla yhteen sovitetaan aurinkovoimaloiden rakentamista muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön. Aktiivista vaikuttamista EU:ssa tehtävään ilmasto- ja energiapolitiikkaanHallituskauden alussa ajankohtaista on useiden EU:n energia- ja ilmastosäädösten kansallinen toimeenpano. Esimerkiksi päästökauppalaki tuodaan eduskuntaan lokakuun alussa. Lain soveltamisala laajenee kattamaan suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten lisäksi myös meriliikenteen. Lisäksi lentoliikenteeseen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan. Muutoksen taustalla on päästökauppadirektiivin uudistus, jolla vastataan EU:n päästövähennystavoitteiden kiristymiseen.”Myös EU-politiikassa tähdätään puhtaan energian investointeja ja kasvua johdonmukaisesti edistäviin ratkaisuihin. Samalla hallitus vaikuttaa aktiivisesti uusien EU-säädösten valmisteluun ja tulevan, vuonna 2024 aloittavan komission työohjelmaan”, muistuttaa ministeri Mykkänen.Luvituksen sujuvuudella turvataan yrityksille vakaa toimintaympäristöYmpäristöministeriö on käynnistänyt elokuussa ns. yhden luukun palvelujen hankkeen, jonka tavoitteena on luvituksen sujuvoittaminen. Lupamenettelyissä on tälläkin hetkellä useiden miljardien vihreän siirtymän investoinnit.Yhden luukun ja yhden viranomaisen mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi yhtä reittiä pitkin toimivasti ja käyttäjälähtöisesti. Tavoitteena on, että lupakäsittelyjä yhdistämällä hakemus johtaa lähtökohtaisesti yhteen viranomaispäätökseen ja valitusmahdollisuuteen. Yhden luukun palvelu voi vähentää lisäselvitys- ja täydennyspyyntöjä ja auttaa yrityksiä toteuttamaan investointeja aikataulussa.”Vakaa toimintaympäristö on tärkeimpiä kilpailuetujamme, jonka avulla saamme puhtaita investointeja ja samalla myös uusia työpaikkoja Suomeen”, huomioi Mykkänen.Suomella mahdollisuus nousta hiilidioksidin talteenoton edelläkävijäksiYhtenä hallituksen ilmastopolitiikan painopisteenä on päästöjä vähentävien ja hiiltä talteen ottavien ratkaisujen kiihtyvä kehitys teollisuudessa ja energiantuotannossa. Metsäteollisuus, korkea teknologinen osaaminen ja biomassan energiakäyttö luovat Suomelle mahdollisuuden nousta hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edelläkävijäksi.Hiilidioksidin talteenoton kannustinten käyttöönottoa on ryhdytty selvittämään. Hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin teknologiat tarjoavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia sekä saavuttaa hiilineutraaliustavoite, että luoda uutta liiketoimintaa.Teknisillä nieluilla tarkoitetaan teknologiaan perustuvia hiilenpoistoratkaisuja, kuten bioenergian tuotantoon yhdistettyä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (BECCS), hiilidioksidin suoraa talteenottoa ilmasta ja varastointia (DACCS) sekä biohiiltä.Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Hallitus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa ja arviota Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista. Työ toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivittämiseksi alkaa syyskuussa.
Hallitus käynnistää syksyn aikana hankkeita, jotka tähtäävät energiamurroksen kiihdyttämiseen. Tavoitteena on houkutella päästöjä vähentäviä investointeja Suomeen ja nostaa Suomi puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi.
NordenBladet — Selvityksen on tarkoitus tarkastella supistuvan asuntorakentamisen merkitystä talouskasvuun, työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan.Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän, jonka tavoitteena on arvioida asuntorakentamisen suhdannetilannetta sekä sen vaikutusta kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Työryhmän on tarkoitus myös arvioida tilanteen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä. Aiempina vuosina vauhdikkaana pysyneen asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Asuntojen rakentamisen vaihteluilla on merkitystä talouskasvuun ja työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan. Työryhmä käsittelee myös asuntorakentamisen toteutunutta kehitystä sekä näkymiä ja muun rakentamisen tilaa kotimaassa sekä muualla. Työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä, ja ryhmä raportoi työnsä aikana valtiovarainministeri Riikka Purralle sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. Työryhmän tehtävänä on tehdä selvitys syksyn 2023 talousarvioneuvotteluihin mennessä. Työryhmän toimikausi päättyy 5. lokakuuta. LisätietojaTalouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 554, lauri.kajanoja(a)gov.fiOsastopäällikkö, ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen(a)gov.fi
Selvityksen on tarkoitus tarkastella supistuvan asuntorakentamisen merkitystä talouskasvuun, työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan.
NordenBladet — Tuoreen arvion mukaan ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton välisessä sopimuksessa* asetetut tavoitteet lisätä täyssähköisten työkoneiden käyttöä on saavutettu ennakoitua nopeammin. Sopimuksen (2019) tavoitteena on vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.Sopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut 15 yritystä. Sitoumuksen tehneet yritykset edustavat merkittävää osaa työkoneiden vuokrauksesta, maahantuonnista ja tukkumyynnistä. Sopimuksessa olevat työkoneluokat ovat pieni osa koko työkannasta, mutta ne ovat keskeisiä vähäpäästöisyyden edistämisessä. Arvioinnissa seurattiin tavoitteiden edistymistä vuodesta 2019 vuoden 2022 loppuun. Täyssähköisten vastapainotrukkien osuus vuosittain toimitetuista oli jo 70 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Tavoite oli 50 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä ja vähintään 70 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.Täyssähköisten nostimien osuudeksi vuokrakalustosta tavoiteltiin 80 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoite on melkein saavutettu, vaikka saatavuusongelmat pandemian ja sodan aikana ovat pidentäneet toimitusaikoja ja uusia koneita on ollut vaikea saada. Täyssähköisten pyöräkuormaajien osuus toimitetuista koneista on kasvanut, ja vuodelle 2025 asetettu tavoite 5 prosenttia todennäköisesti saavutetaan.Ympäristöministeriö rahoitti vähäpäästöiset työkoneet -koulutuskokonaisuuden. Koulutuksessa käsitellään työkoneiden päästöjen vähentämisen keinoja koneen käyttäjän, urakoitsijan ja tilaajan näkökulmista. Tällä hetkellä koulutuskokonaisuutta kehitetään. Teknisen Kaupan Liitto osallistuu koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Ympäristöministeriö osallistui vuonna 2022 julkaistun työkoneiden kustannustehokkaita päästövähennystoimia tarkastelleen selvityksen ohjaamiseen. Lisäksi Teknisen Kaupan Liitto on edistänyt yhdessä ympäristöministeriön kanssa yhteistyötä päästöttömien työmaiden sopimuksen kanssa.Suosituksia uusista toimista ja uusien yrityksien saamisesta mukaanSopimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää sitoumuksen tekeviä yrityksiä. Yritykset voisivat lisätä kunnianhimon tasoa uusilla toimilla sekä asettamalla kunniahimoisempia tavoitteita sähköisen koneiden osuudelle valituissa työkoneluokissa.Ympäristöministeriö teettää väliarvioinnit kaikista vapaaehtoisista sopimuksista. Näin voidaan seurata toimien vaikuttavuutta ja tuloksia sekä arvioida, miten toimet etenevät sopimuksen loppukauden aikana. Väliarvioissa esitetään myös muutosehdotuksia. Työkonealan sopimuksen arviointi on ensimmäinen väliarviointi, ja sen on toteuttanut ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton asiantuntijatyöryhmä.Uusille sidosryhmille tilaisuus 30. lokakuutaSidosryhmille tarkoitettu tilaisuus järjestetään 30.10.2023. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen löytyy ympäristöministeriön sivulta.
Tuoreen arvion mukaan ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton välisessä sopimuksessa* asetetut tavoitteet lisätä täyssähköisten työkoneiden käyttöä on saavutettu ennakoitua nopeammin. Sopimuksen (2019) tavoitteena on vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.
