NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. Tki-toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tki-toiminta luo ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Suomen talouskasvu on hidastunut ja jäänyt jälkeen verrokkimaista jo kymmenen vuoden ajan. Talouskasvun näkymät ovat edelleen heikommat kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kasvun kiihdyttäminen voi laajan yksimielisyyden mukaan perustua vain työn tuottavuuden kasvuun, jonka perustana on työvoiman osaamisen ajantasaisuus sekä nykyistä vaikuttavampi tki-toiminta.Tki-toiminta on Suomessa vähentynyt. Toiminnan intensiteetti nousi Suomessa vuoteen 2009 asti, jolloin se oli 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) laski vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se on ollut lievässä nousussa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on pudonnut tki-toiminnan intensiteetissä kärkimaiden joukosta. Pääministeri Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen BKT-osuus tutkimus- ja kehittämismenojen nykyisestä runsaasta 2,7 prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista, joka ulottuu yli vaalikausien. Toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Pääministeri Sanna Marin kutsuu eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun tki-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä. Tavoitteena on luoda pohja pitkäjänteiselle sitoutumiselle tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseen. Tarvitaan yhteinen näkemys ja sitoutuminen siihen, miten tavoite neljän prosentin BKT-osuudesta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan suunnitelma sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan julkisen rahoituksen turvaamisesta että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjen ja menettelyjen pitkäjänteisyyden vahvistamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritykset voivat pian hakea kustannustukea ja sulkemiskorvausta. Näistä määrätään laissa kustannustuesta, ja lakiin on tehty nyt muutoksia. Muutosten avullakustannustukea voidaan myöntää helpommin kaiken kokoisille yrityksillekoronaepidemian takia suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta.Tasavallan presidentti vahvisti kustannustukilain muutokset 9.4.2021. Laki tuli voimaan 12.4.2021.Kustannustuki ja sulkemiskorvaus ovat rahallisia tukia yrityksille, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi koronaepidemian vuoksi.KustannustukiKustannustuen hakukierros alkaa 27.4.2021. Hakukierros on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto eli vuoden aikana saatu tuotto on laskenut koronaepidemian takia.Yritykset hakevat kustannustukea Valtiokonttorin verkkosivuilta sähköisestä asiointipalvelusta. Asiointipalvelussa yritys täyttää hakemuksen kustannustukea varten. Kustannustukea voi hakea 23.6.2021 asti.Mitkä yritykset voivat saada kustannustukea?Yritys voi saada kustannustukea, jos sen liikevaihto on laskenut kolmanneksen eli yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021. Tukikauden liikevaihtoa verrataan saman ajankohdan liikevaihtoon vuosina 2019–2020.Kustannustukea voivat hakea kaikkien alojen yritykset. Valtioneuvosto kertoo huhtikuussa aloista, joiden yritysten liikevaihto on laskenut tukikaudella vähintään 10 prosenttia. Näiden alojen yritykset voivat hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja. Muilla aloilla toimivien yritysten täytyy perustella, miksi yrityksen liikevaihto on laskenut koronaepidemian aikana.Jotta yritys voi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Lisäksi yrityksellä täytyy olla kuluja vähintään 2 000 euroa tukikauden aikana.Kuinka paljon yritys voi saada kustannustukea?Yritys voi saada kustannustukea vähintään 2 000 euroa ja enintään miljoona euroa. Tuen määrä riippuu siitä, paljonko yrityksen liikevaihto on laskenut ja paljonko yrityksellä on ollut kuluja.Kustannustuen määrään vaikuttaa myös se, paljonko yritys on aiemmin saanut koronatukia. Yritys voi saada tukia enintään 1,8 miljoonaa euroa, kun kaikki tuet lasketaan yhteen.Mitä kustannustuki korvaa?Kustannustuki korvaa yrityksen joustamattomia kustannuksia ja palkkakuluja. Joustamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi liiketilan vuokra ja vakuutusmaksut. Lisäksi osa yrityksen sivukuluista voidaan korvata. Sivukuluja ovat esimerkiksi sosiaaliturvamaksut ja työterveyskustannukset.SulkemiskorvausSulkemiskorvauksen hakukierros alkaa 12.5.2021. Sulkemiskorvausta voivat hakea mikroyritykset ja pienyritykset, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimitilansa.Yritykset hakevat sulkemiskorvausta Valtiokonttorin verkkosivuilta sähköisestä asiointipalvelusta. Asiointipalvelussa yritys täyttää hakemuksen sulkemiskorvausta varten.Sulkemiskorvausta täytyy hakea neljän kuukauden sisällä sen kuukauden päättymisestä, jona yritys on saanut avata toimitilansa. Esimerkiksi jos yritys on saanut avata toimitilansa huhtikuussa, sen täytyy hakea sulkemiskorvausta elokuun loppuun mennessä.Mitkä yritykset voivat saada sulkemiskorvausta?Sulkemiskorvausta voivat hakea mikroyritykset ja pienyritykset, joiden tilat on suljettu asiakkailta lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian aikana. Mikroyrityksiä ovat alle 10 henkilön yritykset ja pienyrityksiä alle 50 henkilön yritykset. Suurempien yritysten sulkemiskorvausta suunnitellaan.Korvausta voidaan maksaa ravintoloille, muille ravitsemusyrityksille sekä yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilain perusteella. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat, kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.Jos yrityksen asiakasmäärää on rajoitettu, mutta sen toimitiloja ei ole suljettu kokonaan, yritys ei voi saada sulkemiskorvausta.Kuinka paljon yritys voi saada sulkemiskorvausta?Sulkemiskorvauksen määrä perustuu siihenkuinka suuret yrityksen kulut ovat olleet helmikuussa 2021kuinka suuri osa liiketoiminnasta on suljettu.Esimerkiksi ravintoloiden korvauksessa huomioidaan se, että ravintolat eivät ole voineet tarjoilla ruokaa asiakkaille ravintolassa. Ravintolat ovat kuitenkin voineet myydä ruokaa ulos, minkä vuoksi korvaukset eivät koske ulosmyyntiä.
Korvaus maksetaan yritykselle siltä ajalta, jonka se on ollut suljettuna. Yritykselle korvataan palkkakuluista 100 prosenttia ja muista kuluista 70 prosenttia. Muita kuluja ovat esimerkiksi vuokra.Sulkemiskorvauksen määrään vaikuttaa myös se, paljonko yritys on aiemmin saanut koronatukia. Yritys voi saada tukia enintään 1,8 miljoonaa euroa, kun kaikki tuet lasketaan yhteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronatilanteeseen kevätkaudella 2021 liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Epävarmasta tilanteesta huolimatta on tärkeää arvioida koronaepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Valtionhallinnossa onkin skenaarioiden avulla hahmoteltu pandemian mahdollisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan lähivuosina. Luodut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan laskelmiin ja arviointiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Skenaarioita on hyödynnetty hallituksen suunnitelmassa koronarajoitusten purkamisesta.Valmistellut keskipitkän- ja pitkän aikavälin koronaskenaariot kuvaavat kolme mahdollista kehityskulkua epidemiatilanteesta Suomessa ja maailmalla ja tilanteen vaikutuksista kesästä 2021 vuoden 2023 loppuun asti. Lisäksi työhön sisältyy laadullinen katsaus epidemian vaikutuksista vuosina 2024-2026. Vaikutuksia on kuvattu talouden, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä väestön tasolla.Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistyössä THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 
Skenaariot ovat:  Epidemia saadaan hallintaan sekä Suomessa että maailmalla kesään 2021 mennessä Epidemia saadaan hallintaan Suomessa kesään 2021 mennessä, hallinta maailmalla pitkittyy vuoteen 2022  Epidemian hallintaan saaminen pitkittyy sekä Suomessa että maailmalla vuoteen 2022.Ensimmäisessä skenaariossa tilanne normalisoituu kesä-heinäkuuhun mennessä. Rokotukset etenevät suunnitellusti ja rajoitustoimien avulla hillitään kevään epidemiatilannetta. Talven 2021-2022 epidemia jää vaikutuksiltaan lieväksi. VM:n joulukuun suhdanne-ennusteen perusura on laadittu tämän skenaarion mukaan. Tässä skenaariossa yhteiskunta toimisi syksystä alkaen käytännössä normaalisti ilman merkittäviä rajoitustoimia ja häiriöitä taloudelliselle toimeliaisuudelle, palveluille tai sosiaaliselle kanssakäymiselle. Vastaava kehityskulku toteutuisi Suomelle keskeisissä vientimaissa. Toisessa skenaariossa epidemia on saatu hallintaan Suomessa syyskauden 2021 alkaessa eli Suomen tilanne vastaa skenaariossa 1 kuvattua. Suomi siirtyy lähes normaaliin elämään kesä- heinäkuun aikana, eikä epidemiatilanne enää merkittävästi heikkene tämän jälkeen. Maailmalla tilanne pitkittyy, ja kehittyvissä maissa tilanne voi olla vaikea. Tämä luo epävarmuutta, mikä vaikuttaa Suomeen erityisesti kansainvälisen kaupan kautta.Kolmannessa skenaariossa epidemian hallinta viivästyy syystä tai toisesta sekä Suomessa että maailmalla. Olennaisesti epidemiatilanne on tässä skenaariossa vielä vuoden 2021 lopulla haastava ja helpottaa vasta vuoden 2022 aikana. Talouden elpyminen ja yhteiskunnan eheytyminen viivästyvät. Hyvinvoinnin ongelmat uhkaavat kasautua – talouden tilanne kohtuullinen Skenaarioihin sisältyvien laskelmien mukaan epidemian talousvaikutukset eivät ole BKT:n kehityksen tai talouden kokonaisuuden kannalta erityisen vakavia missään skenaariossa. Joidenkin toimialojen ja yritysten tilanne on kuitenkin vaikea. Sen sijaan kaikissa kehityskuluissa voimakasta huolta herättävät hyvinvoinnin ongelmien kasautuminen sekä riski kohonneen palvelutarpeen pitkittymisestä. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteessa on tulevaisuutta koskevia riskejä. Vuosikymmenen puolivälissä haasteeksi nousee se, että jo ennen koronakriisiä olemassa olleet kysymykset voimistuvat kriisin seurauksena. Esimerkiksi julkista velkaa on entistä enemmän samalla kuin SOTE-palveluiden tarve on voinut kasvaa. Jo entuudestaan heikossa asemassa olleiden ihmisten tilanne on kriisin seurauksena voinut heiketä pitkäaikaisesti. Työn tuottavuuden kasvun merkitys tässä tilanteessa aiempaakin suurempi. Samalla esimerkiksi digitaalinen murros on hypännyt askeleen edemmäs, mikä osaltaan aiheuttaa muutospaineita erityisesti kaupan alalla, jossa merkittävä osa nykyisistä työpaikoista katoaa 2020–luvun aikana. Näiden haasteiden taklaamiseksi on tarpeen samanaikaisesti pyrkiä edistämään talouskasvua, huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä, järjestämään SOTE-palvelut tuottavasti ja ehkäisemään eriarvoisuutta.  Huomionarvoista on, että kriisillä on myös myönteisiä vaikutuksia, kuten digitaalisten palveluiden ja toimintamallien kehityspyrähdykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jossa haettavissa on 4,9 miljoonaa euroa lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistaviin toimiinperusopetuksen yläluokille. Avustuksella tuetaan nuorten lukutaitovalmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen. Hakuaika päättyy 21.5.Erityisavustuksella vahvistetaan vieraskielisten ja heikomman lukutaidon omaavien perusopetuksen 7 – 9 luokan oppilaiden lukutaitoa, jotta he voisivat saada perustaidot opiskeluun ja yhteiskunnassa pärjäämiseen. Avustuksella tasoitetaan osaltaan myös koronaepidemian aiheuttamia vaikutuksia lukutaidon oppimisessa.Erityisavustusta voidaan käyttää opettajien ja avustajien palkkakustannuksiin lukutaidon opetuksessa. Avustuksella voidaan luokissa muodostaa lukutaitoa edistäviä ryhmäjakoja. Avustusta voi käyttää myös eriytettyyn opetukseen ja kirjahankintoihin.-Lukutaito on kaiken oppimisen perusedellytys, mutta erot hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kasvavat. Oppimiserojen kasvaminen ei ole mikään luonnonlaki, vaan asia jonka ratkaisemiseksi on tehtävä päättäväisesti töitä. Meidän tavoitteemme on varmistaa hyvät elämässä ja töissä riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Sekä kansainvälisten että kansallisten oppimistutkimusten mukaan suomalaisten perusopetusikäisten oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet ja asenteet oppimista kohtaan heikentyneet. Tutkimusten mukaan lasku näkyy erityisesti lukutaidossa, joka muodostaa pohjan lapsen ja nuoren osaamisen kartuttamiselle.Avustushakuun

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia julkisti lokakuussa 2020 kilpailun presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelemiseksi. Teosehdotuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä 111.Kilpailun tulokset julkistetaan keskiviikkona 1. syyskuuta 2021. Kolme parasta ehdotusta palkitaan niin, että voittaja saa 20 000 euroa, toiseksi sijoittuva 15 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 10 000 euroa. Lisäksi palkintolautakunta voi jakaa kaksi 5 000 euron tunnustuspalkintoa.Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja sijoitettu paikalleen Pikkuparlamentin puistoon 25.11.2023, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta presidentti Koiviston syntymästä.Palkintolautakunnan muodostaa presidentti Mauno Koiviston muistomerkkitoimikunta, jonka puheenjohtaja on pääministeri emeritus Paavo Lipponen. Jäsenet ovat:Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (varapuheenjohtaja)
Antti Ahlava, arkkitehti, professori, Aalto-yliopisto
Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja
Pirjo Sanaksenaho, professori, Aalto-yliopisto                                                                             
Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö, Helsingin kaupunki                                                                 
Maija Tanninen-Mattila, taidemuseon johtaja, HAM Helsingin taidemuseosekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä:Kaarina Kaikkonen, kuvanveistäjä                                         
Antti Tanttu, kuvataitelijaPalkintolautakunnan sihteereinä toimivat lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro ja johtava asiantuntija Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen valtioneuvoston kansliasta. Kilpailun välityshenkilönä toimii kilpailuasiamies Aura Lehtonen Suomen Taiteilijaseurasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministereiden huhtikuun kokouksen pääaiheita ovat Etiopian ja Ukrainan tilanteet. Ulkoasiainneuvoston epävirallisessa videokokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerit keskustelevat myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban kanssa.Ulkoministerit kuulevat Etiopia-keskustelun yhteydessä katsauksen ulkoministeri Haavistolta hänen EU:n edustajana huhtikuun alussa tekemästään toisesta matkasta Etiopiaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Ulkoministeri Haaviston toiminta on keskeinen osa EU:n vaikuttamistyötä väkivaltaisuuksien ja sotatoimien lopettamiseksi Tigrayn alueella. Lisäksi EU:n tulee jatkaa tukeaan rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi alueellisesti Grand Ethiopian Renaissance Dam (GERD) -patoneuvotteluissa sekä Etiopian ja Sudanin rajakiistaa koskevassa kysymyksessä.Ukraina-keskustelu keskittyy jännitteiden viimeaikaiseen kiristymiseen Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisäännyttyä Itä-Ukrainan konfliktialueen lähellä sekä Venäjään laittomasti liitetyllä Krimin niemimaalla. Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n yhtenäinen tuki Ukrainalle, sen suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen puitteissa sekä toimille jotka tähtäävät sotilaallisten jännitteiden lieventymiseen alueella. Lisäksi keskustellaan Ukrainan uudistusprosessista. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on kutsunut Ukrainan ulkoministeri Kuleban keskusteluun jäsenmaiden ulkoministerien kanssa kokouksen yhteydessä.Kokouksessa käsitellään lisäksi ajankohtaisina aiheina muun muassa Mosambikia, Valko-Venäjää, Myanmaria, Georgiaa, EU-Intia -suhteita ja Iranin JCPOA-ydinsopimuksen tilannetta.Lisätietoa:Ulkoministerin diplomaattiavustaja Turo Mattila, p. +358 295 350 613
Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen, p.  +358 295 351 780
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 1 710 425 euroa nuorten harrastus- ja kesätoiminnan sekä kesäyrittäjyyden lisäämiseen ja kehittämiseen. Avustuksilla tuetaan nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden lyhytaikaista palkkaamista sekä nuorten kesäyrittäjyyttä ja työelämätaitoja.Nuorisoalan järjestöille osoitetuilla avustuksilla lisätään lapsille ja nuorille tarkoitettua harrastustoimintaa vuoden 2021 kesällä. Avustusta sai 15 hanketta yhteensä 283 425 euroa.Liikunnan 15 aluejärjestöä jakavat saamansa miljoona euroa avustuksina edelleen urheiluseuroille, jotka työllistävät ja osallistavat nuoria erilaisiin kesätöihin. Aluejärjestöt työllistävät jonkin verran myös itse nuoria erilaisiin tehtäviin.Avustettavalla toiminnalla lisätään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallisuutta sekä lisätään toiminnan laatua, kun palkattavien apuohjaajien avulla voidaan lisätä ryhmiä ja ryhmissä yksilöllistä ohjausta ja huomiota.Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen myönnettyä avustusta saa käyttää ainoastaan palkattavien työntekijöiden palkoista tai palkkioista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei saa käyttää jo palvelussuhteessa olevan työntekijän palkkaukseen tai palkkioihin.– Kaikki tiedämme, että korona-aika on ollut raskasta lapsille ja nuorille. Siksi tulevana kesänä on vielä tavallistakin tärkeämpää tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja kesätöitä. Olen tyytyväinen, että eri toimijat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan ja tarttuneet haasteeseen lisätä nuorten kesätyö- ja kesätoimintamahdollisuuksia, sanoo ministeri Annika Saarikko.Nuorten kesäyrittäjyystaitojen tukemisella lisätään nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Avustusta sai neljä hanketta yhteensä 427 000 euroa. Avustamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota kesätyötä vailla oleviin nuoriin ja siihen, että erilaisista taustoista tulevilla nuorilla on mahdollisuus osallistua hankkeisiin.– Kesäyrittäjyys on nuorelle hyvä tapa tutustua työelämään. Samalla nuori oppii tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja, ministeri Saarikko sanoo.Myös seurakunnille avustusta kesätyöntekijöiden palkkaamiseenOpetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi avannut avustushaun uskonnollisille yhdyskunnille kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Tavoitteena on lisätä kesätyöpaikkojen määrää tulevana kesänä. Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä 500 000 euroa.Avustusta voivat hakea uskonnonvapauslaissa tarkoitetut uskonnolliset yhdyskunnat, joita ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Hakuaika päättyy 21.4.2021.– Seurakunnat ovat jo nykyisin tärkeitä nuorten työllistäjiä ja monien ensimmäiset kesätyökokemukset syntyvät seurakuntien tekemän työn piirissä. Tämän tuen myötä voimme tavoittaa entistä isomman määrän nuoria kaikkialla Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairaanhoitopiirit, Ahvenanmaan keskussairaala ja Puolustusvoimat saavat koronaviruksen pikatestejä vastikkeetta koronaviruspandemian torjumiseksi ja hillitsemiseksi.Suomi saa pikatestejä niin sanotun EU:n hätäapuvälineen rahoittamana lahjoituksena. EU:n komissio on tehnyt sopimuksen, jolla jäsenmaihin hankitaan yhteensä 20 miljoonaa pikatestiä. Suomen osuus tästä on 250 000 pikatestiä.Kun pikatestejä saadaan jaettua sairaanhoitopiirien kautta nopeasti terveydenhuollon yksiköihin, voidaan testauskapasiteettiä lisätä. Lisäksi testaustuloksia saadaan nopeammin ja seulontatoimintaa voidaan tehostaa altistumistilanteissa esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa, asuntoloissa ja palveluasumisen yksiköissä. Pikatestit ovat jo käytössä Suomen länsirajalla, mutta niiden käyttöä on perusteltua laajentaa myös muille raja-asemille.Alustavan suunnitelman mukaan sairaanhoitopiirit saisivat pikatestejä paitsi ilmaisemansa kiinnostuksen, myös sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella on tehty antigeenitestejä. Jakelumäärät voisivat kuitenkin muuttua ajankohtaisten tarpeiden ja käytön mukaan.Mikä pikatesti?Sairaanhoitopiirien, Ahvenanmaan ja Puolustusvoimien saamat pikatestit ovat antigeenitestejä. Antigeenitestien tekeminen ei vaadi koulutettua laboratoriohenkilöstöä eikä erikoistunutta laboratoriota. Antigeenitestejä voi tarvittaessa tehdä myös vieritestinä päivystyspisteessä tai hoitopaikassa. Antigeenitestien tulos valmistuu 15–30 minuutissa.Lisätietoaylilääkäri Kari S. Lankinen, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Positiivisesta luottotietorekisteristä on monia hyötyjä sekä kuluttajille, luotonantajille että koko rahoitusmarkkinalle, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys. Se vähentäisi ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.Selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.Tutkimuksen mukaan rekisteri tuottaisi runsaasti hyötyjä.  Se parantaa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaa mahdollisuuden luotonsaantiin heille, jotka eivät sitä aiemmin saaneet esimerkiksi riskiprofiilin epäselvyyden vuoksi. Se vähentää ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voi ottaa velkaa monelta luotonantajalta muiden luotonantajien tietämättä. Lisäksi vakuuksien käyttö luototuksessa voi vähentyä.”Kuluttajien mahdollisuudet saada luottoa voivat rekisterin myötä parantua, mutta osalle kuluttajista huonontuakin. Luotonantajat pystyvät tulevaisuudessa hinnoittelemaan luoton tarkemmin asiakkaan todellista riskiä vastaavaksi. Tämä epävarmuuden poistaminen tulisi johtaa edullisempiin lainakustannuksiin. Toisaalta korkeampiriskisille asiakkaille asiakaskohtainen marginaali voi nousta”, sanoo selvityksestä vastannut tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.Rekisterillä on myös merkitystä kuluttajien talousosaamiselle. Osalla kuluttajista voi olla puutteellinen ymmärrys lainojensa suuruuden tai kuukausittaisten lainanhoitokustannusten määrästä. Rekisteri auttaa heitä kokonaistilanteen hahmottamisessa.”Toisaalta ylivelkaantuminen saa usein alkunsa erilaisista riippuvuuksista tai vaikkapa irtisanomisesta, avioerosta tai muusta shokista. Tällaisiin tilanteisiin rekisteri ei tietenkään kykene vastaamaan”, professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta sanoo.Rekisteri auttaa luotonantajaa hallitsemaan riskejäLuotonantajien näkökulmasta positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyönnön prosessia, säästää kuluja ja auttaa luottoriskin hallinnassa. Samalla se lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta.Luotonantajille rekisterin käynnistäminen, sen vaatimat muutokset järjestelmissä ja vuosittainen ylläpito tuovat myös kustannuksia. Jos rekisterin raportit ovat kalliita, se rasittaa ennen kaikkea suurten asiakasmäärien ja pienten luottojen tarjoajia.”Kokonaisuudessaan kustannusrasitus vaikuttaa kohtuulliselta, mutta se voi vaikuttaa haitallisesti erityisesti pieniin toimijoihin ja nostaa luoton hintaa niiden asiakkaille”, arvioi Olli-Pekka RuuskanenPositiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa myös laajempaan markkinarakenteeseen. Rekisteri alentaa alalle tulon esteitä ja lisää kilpailua tai kilpailun uhkaa. Se voi lisätä pankkikonttoreiden keskittymistä ja vähentää niiden lukumäärää haja-asutusalueilla.Vaikutuksia myös maksuhäiriömerkintöihin ja korkokattoonTutkimuksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi epäsuorasti vaikuttaa myös korkokattoon sekä kuluttajien maksuhäiriömerkintöihin.”Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä rajoittaa merkittävällä tavalla kuluttajien taloudellista toimintaa ja voi haitata muun muassa työllistymistä. Luottotiedon lisääntyminen voisi pienentää todennäköisyyttä ylipäänsä saada maksuhäiriömerkintä ja voisi oikeuttaa lyhyemmät merkintäajat. Toisaalta merkintäajan lyheneminen voi myös vähentää rekisterin käyttökelpoisuutta”, toteaa Olli-Pekka Ruuskanen.Kulutusluottojen korkokatto asetettiin ensin 20 prosenttiin syyskuussa 2019, ja sitä laskettiin 10 prosenttiin heinäkuussa 2020. Katto on saattanut vähentää velkaantumista, mutta samalla se ajaa kuluttajia ottamaan tarpeisiinsa nähden ylisuuria lainoja ja sulkee pienituloisia kuluttajia luottomarkkinoiden ulkopuolelle.Professori Panu Kalmin mukaan tiedon lisääntyminen positiivisen luottorekisterin avulla voisi lievittää näitä kielteisiä vaikutuksia. Maltillisesti velkaantuneet pienituloiset voisivat saada helpommin luottoa, ja koron lisäksi voitaisiin säännellä esimerkiksi kuluttajan kokonaisvelkaantumista. Näin ollen positiivinen luottorekisteri voisi mahdollistaa korkokaton maltillisen noston.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyn 16.4.2021 päätösaineistot on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla.Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021
Tasavallan presidentin esittely 16.4.2021
Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi