NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen yhteensä 30 994 000 euroa. Avustukset on kohdennettu erityisesti perusliikuntapaikkoihin, kuten liikuntasaleihin ja -halleihin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä päätettäviin, kustannusarvioltaan yli 700 000 euron hankkeisiin, myönnettiin tästä yhteensä 21,6 miljoonaa euroa. Avustusta sai kaikkiaan 30 hanketta.Aluehallintovirastoille osoitettiin vuoden 2021 määrärahasta 6,65 miljoonaa euroa sekä lisäksi siirtomäärärahoista erillinen lisämääräraha 2,70 miljoonaa euroa. Tämä lisämääräraha huomioon ottaen liikuntapaikkarakentamiseen osoitetaan vuonna 2021 valtionavustuksia yhteensä lähes 31 miljoonaa euroa.– Myönnetyillä liikuntapaikkarakentamisen avustuksilla edistetään kansalaisten hyvinvointia, ministeri Annika Saarikko toteaa. – Tavoitteena on erityisesti avustaa laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista sekä niihin liittyvää varustamista. Näillä toimilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa suomalaisten liikkumistottumuksiin ja tällä tavoin kannustaa oman terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat löytämään liikunnan ilon, ministeri Saarikko jatkaa.Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät avustukset kohdennettiin ensisijaisesti perusliikuntapaikkoihin, lähinnä liikuntasaleihin ja -halleihin. Uima- ja jäähallien hakemusmäärä on pienentynyt merkittävästi. Suurimmat yksittäiset avustukset kohdistettiin uimahallihankkeisiin. Esimerkkinä voi mainita Jyväskylän AaltoAlvarin uimahallin korjausrakentaminen ja laajennus.Ministeri Saarikko toivoo, että aluehallintovirastojen myöntämät avustukset kohdennettaisiin erityisesti sellaisiin hankkeisiin, joilla koulujen ja päiväkotien pihoja kehitetään liikkumista suosiviksi. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien olosuhteiden kehittämistä ministeri Saarikko pitää tärkeänä. – On hyvä muistaa, että lähiliikuntaan ja matalan kynnyksen liikuntaan osoitetut avustukset palvelevat kaikkien mahdollisuutta liikkua, ministeri Annika Saarikko painottaa.Myönnetyt avustukset
NordenBladet — Yrityksille koronaepidemian takia myönnetyt tuet ovat vähentäneet erityisesti todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä. Kehittämistukien suuntaaminen koronapandemiasta eniten kärsineille aloille ei kuitenkaan onnistunut, vaan kustannustukea olisi tarvittu jo aiemmin.Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön 20.4.2021 julkaisemista Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportista, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia. Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.– Koronapandemia on ollut ennennäkemätön ja yllättävä kriisi. Erityisesti palveluala on kärsinyt voimakkaista rajoitustoimista, kun taas teollisuuteen vaikutukset ovat olleet vähäisemmät. Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Hyödynnämme tutkimusten tietoa tukien kehittämisessä ja tuleviin kriiseihin varautumisessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Koronatukien kohdentumisessa toimialoille suuria erojaMajoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa ovat saaneet eniten koronatukia. Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset (5–49 työntekijää) ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen. Toimialojen sisällä on kuitenkin suuria eroja yritysten välillä ja joukossa on runsaasti myös vaikeuksissa olevia yrityksiä.Koronalainoja ja takauksia on käytetty hyvin vähän verrattuna niiden myöntövaltuuksiin. Lisäksi ennakko-odotuksia pienempi talouden pudotus sekä toimiva lomautusjärjestelmä ovat vähentäneet koronatukien tarvetta Suomessa verrattuna muihin maihin.Eniten vaikutusta alle 200 000 euron tuillaKoronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattava vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa alle 200 000 euron tuista.– Tässä tutkimuksessa on voitu tutkia tukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vaikka vaikutusten analyysiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näyttäisi tuista olleen hyötyä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Tukien kokonaisvaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Koronakriisin aikana kohdatut haasteet muun muassa yritystukien suunnittelussa ja suuntaamisessa ovat paljastaneet tarpeen parantaa valtionhallinnon kykyä kerätä ja hyödyntää ajantasaisia aineistoja, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston ja Helsinki Graduate School of Economicsin professori Otto Toivanen.Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukia saaneista yrityksistä noin puolet on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Koronatukien vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka kehittämistuet saavat liikkeelle aitoja innovaatioita.Käytettyjen yritystukien järjestyksen olisi pitänyt olla päinvastainenTutkimusten mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa.Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuki kuitenkin edellytti uutta lainsäädäntöä ja sen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan.– Koronapandemian aikaisten tukitoimien arviointia tulee vielä jatkaa laajalla rintamalla. Arviointi auttaa tuleviin kriiseihin varautumisessa ja siinä, että jatkossa toimiva tukipolitiikka saadaan nopeasti käyttöön, yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja Seija Ilmakunnas korostaa.Arviointi jatkuu pitkän aikavälin vaikutusten tutkimisellaTyö- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime elokuussa laajan riippumattoman arvioinnin koronaepidemian aikana myönnetyistä yritystuista. Tavoitteena on selvittää tukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä tuottaa tietoa poliittisille päättäjille tulevia kriisejä varten.Nyt valmistuneissa tutkimuksissa on keskitytty koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksiin. Arvioinnista on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka on tehnyt omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttanut taustatutkimukselle toteuttajaksi Aalto-yliopiston.Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa. Yritystukien tutkimusjaosto toteuttaa tukien politiikka-arvioinnin, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, olivatko valitut tuet oikeita, mikä oli markkinaehtoisen rahoituksen rooli kokonaisuudessa ja millaiset politiikkakeinot sopivat erilaisiin talouskriiseihin ja tiettyyn tarpeeseen. Koronatukien vaikuttavuuden arvioinnissa puolestaan keskitytään tiettyjen tukien vaikuttavuuteen suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin sekä pitkän aikavälin tuottavuuteen, talouden rakenteelliseen uudistumiseen ja talouskasvuun. Työ- ja elinkeinoministeriö kilpailuttaa arvioinnille toteuttajan.
NordenBladet — Suomi on saanut sovittua monivuotisten neuvotteluiden päätteeksi karjun sperman vientiehdot Japanin markkinoille. Vientiehdoista on neuvoteltu sekä eläintautivaatimusten että luovuttajaeläinten jalostusarvon todentamisen osalta. Suomen erinomainen sikojen terveystilanne on mahdollistanut sperman luovuttajaeläinten ja niiden alkuperätilojen eläintautivaatimusten täyttämisen.Suomalaiset siat ovat huippuluokkaa myös jalostusarvoltaan. Haasteita kuitenkin syntyi siitä, että Japanin lainsäädäntö jalostustoiminnan viranomaisvalvonnasta poikkeaa EU:n vastaavasta, ja todistuksiin täytyi löytää yhteinen, molempia osapuolia tyydyttävä malli.Ruokaviraston rooli yhdessä maa- ja metsätalousministeriön työn kanssa on ollut merkittävä prosessin saamiseksi päätökseen. Myös ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio auttoi prosessia loppumetreillä viranomaistapaamisessa. ”Olen ylpeä pitkäjänteisestä eläinten jalostustyöstä sekä Suomen erinomaisesta tilanteesta tarttuvien eläintautien osalta. Japanin vaativille markkinoille pääsy on hieno palkkio tälle työlle”, hän sanoo.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää avoimen webinaarin kuntoutuksen uudistamisesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kuntoutuksen hankkeiden etenemisestä. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Liity webinaariin tästä linkistä. Ohjelma12.00 – 12.10 Tervetuloa 12.10 – 12.30 Tilaisuuden avaus – johtaja Liisa Siika-aho, STM 12.30 – 12.50 Työ- ja toimintakykytieto käyttöön – projektipäällikkö Mervi Pättikangas, THL 12.50 – 13.20 Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) tilannekatsaus – foorumin pj Anna-Liisa Salminen, Kela 13.20 – 13.30 Nostoja chatista Tauko 13.45 – 14.10 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet – projektipäällikkö Ulla Kolomainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 14.10 – 14.30 Kuntoutusta kehitetään sote -keskuksissa – erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen, STM 14.30 – 14.45 Nostoja chatista Tauko 14.55 – 15.20 Lapset, nuoret ja kuntoutus – erityisasiantuntija Riina-Maria Leskelä, STM 15.20 – 15.50 Pyydetyt kommenttipuheenvuorot:Vammaisfoorumi, Sari Kuosmanen, toiminnanjohtaja, LihastautiliittoHyvinvointiala HALI ry, Mika Pekkonen, lääketieteellinen johtaja, VerveSusanna Melkas, ylilääkäri HUS Neurokeskus, neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori Helsingin yliopisto, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n puheenjohtaja15.50 – 16.00 Päätös
NordenBladet — Puutuoteteollisuuden yritysten liikevaihto oli lähes kymmenen miljardia euroa vuonna 2019. Puutuoteteollisuus työllisti lähes 25 500 työntekijää, ja alalla toimi reilu 2 400 yritystä. Julkisen puurakentamisen tavoitteiden sekä Suomen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä odotetaan rohkaisevan alan kysyntää.Saha- ja puutavaran valmistuksesta kertyi liikevaihtoa yhteensä 8,54 miljardia euroa ja huonekalujen valmistuksesta 1,36 miljardia euroa vuonna 2019. Tiedot selviävät 19.4.2021 julkistetusta puutuoteteollisuutta käsittelevästä toimialaraportista.Hiilineutraaleille ratkaisuille on kysyntääSuomen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Vuonna 2020 valmistui 13 eri teollisen toimialan laatimat toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Työtä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Tiekarttojen avulla toimialat ja niiden yritykset laativat itselleen tarkempia askelmerkkejä kohti hiilineutraaliutta. Toimet voivat vaikuttaa jatkossa esimerkiksi rakennusmääräyksiin, investointeihin, energiatehokkuuteen sekä teollisuuden liiketoimintaan.– Hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat rakentamista kohti kestäviä hiilineutraaleja ratkaisuja. Puurakentamisella on tässä oivallinen tilaisuus rakennusmateriaalina – uusiutuvana luonnonmateriaalina, joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa rakenteisiin, toteaa puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.Toimialaraportissa tarkastellaan lyhyesti puutuoteteollisuuden tulevaisuuteen eniten vaikuttavia kolmea tiekarttaa, jotka ovat metsä-, saha-, ja rakennusteollisuuden tiekartat. Toimialakohtaisesti tehdyt tiekartat osoittavat, mitä toimia alalla voidaan tehdä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.Hallitus tavoittelee lisää puurakentamista tulevaisuudessaVuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös puutuoteteollisuuteen. Keväällä 2020 viennin kysyntä laski tuntuvasti, ja tehtaat vastasivat tähän supistamalla liiketoimintaa. Syksyllä teollisuuden kysyntä kuitenkin elpyi, kun koronarajoituksia purettiin monissa maissa. Tuotantomäärät nostettiin loppuvuodesta monin paikoin normaalitasolle, ja alkuvuodesta 2021 etenkin sahatavaran vientikysyntä on ollut erittäin voimakasta.– Koronapandemian vaikutukset näkyivät vahvasti etenkin huonekaluteollisuudessa. Myönnetyistä koronatukirahoituksistakin huomaa huonekaluteollisuuteen kohdistuneen suhteessa enemmän koronatukirahoitusta kuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalle, kertoo puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.
Suomeen laadittiin voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2020 ensimmäistä kertaa julkisen puurakentamisen tavoitteet. Tavoitteena on, että kaikista julkiseen rakentamiseen myönnetyistä rakennusluvista puurakentamisen osuus olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Julkisen puurakentamisen osuus oli noin 15 prosenttia vuonna 2019. Asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja niiden täyttyminen vaatii julkisilta toimijoilta vahvaa sitoutumista puurakentamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi työtä jatketaan suunnittelemalla muun muassa maakunnallisia sekä kuntakohtaisia puurakentamisen strategioita.Toimialaraportit kuvaavat eri alojen yritysten tilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteitaPuutuoteteollisuuden toimialaraportissa käsitellään puutuoteteollisuuteen luettavien toimialojen sahatavaran ja puutavaran valmistus (TOL 16) ja huonekalujen valmistus (TOL 31) tilannetta. Raportissa tarkastellaan toimialan yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.
NordenBladet — Kunnat seuraavat perustoimeentulotukimenoja aiempaa epäsäännöllisemmin, ja toimeentulotuen tarpeen ehkäiseminen on niiden tavoitteena vain epäsuorasti. Taustalla on osittain vuoden 2017 muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnilta Kelaan ja kuntien 50 prosentin rahoitusosuus siirrettiin toteutettavaksi peruspalvelujen valtionosuuksista tehtävän vähennyksen kautta, jolloin se ei enää näy kunnille erillisenä menoeränä.Selvityksessä ’Kuntien toimintamallit ja rahoitusvastuu toimeentulotukitarpeen ehkäisyssä ja vähentämisessä’ tarkasteltiin ensimmäistä kertaa, minkälaisia vaikutuksia perustoimeentulotuen nykyisellä rahoitusmallilla ja -vastuulla on kuntien toimintaan, ja millaiset mahdollisuudet kunnilla ylipäätään on vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön. Lisäksi arvioitiin sote-uudistuksen ja työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaisiin ja rahoitusmallin kehittämiseen.Viimesijaisen etuuden tarpeeseen vaikuttaminen on vaikeaaSelvitys osoitti, että kuntien nykyisen 50 prosentin rahoitusvastuun kannustinvaikutus on heikko. Tämä johtuu toisaalta toimeentulotukimenojen näkymättömyydestä ja heikosta seurannasta ja toisaalta siitä, että kunnat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön vähäisiksi. Sen sijaan esimerkiksi kustannuksiltaan toimeentulotuen kanssa suunnilleen samansuuruisen työmarkkinatuen maksuosuuksia seurataan kunnissa aktiivisesti, ja kunnat myös pyrkivät vaikuttamaan niihin. Toimeentulotuen tarpeen ehkäisemistä vaikeuttaa sen asema viimesijaisena etuutena. Kunnat voivat ehkäistä tarpeen syntymistä lähinnä välillisesti, kuten edistämällä työllisyyttä, tukemalla asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantamalla kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta.Sote-uudistus heikentää kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa toimeentulotukeen – rahoitusvastuita harkittava uudelleenSote-uudistuksen myötä kuntien mahdollisuudet ehkäistä toimeentulotuen tarvetta vähenevät sote-palvelujen ja erityisesti aikuissosiaalityön siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle. Vastaavasti hyvinvointialueesta tulee toimeentulotukiasiakkaan näkökulmasta merkittävä toimija, kun asiointi tapahtuu jatkossa Kelan lisäksi hyvinvointialueen palveluissa. Kuntien roolin muuttuminen herättää kysymyksen rahoitusvastuun oikeudenmukaisuudesta. Jos rahoitusvastuuta tarkastellaan toimeentulotukitarpeeseen vaikuttamisen näkökulmasta, olisi perusteltua, että rahoitusvastuuta jaettaisiin jatkossa kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Kuntiin kohdistuvat ohjauskeinot ja kannustimet tulisi kuitenkin suunnitella kokonaisuutena huomioiden sekä toimeentulotuki että muut siihen kytkeytyvät etuudet, kuntien vastuulla tulevaisuudessa olevat palvelut ja niiden rahoitusmallit.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat NHG Finland Oy ja MDI.
NordenBladet — Akkustrategian toimet ja Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittaminen tuottavat tulosta akkuklusterin rakentumisessa Suomeen.– Hyvät uutiset suomalaisen akkuklusterin rakentumisesta jatkuvat. Vaasaan suunniteltu iso investointi on jatkoa Suomen Malminjalostus Oy:n aiemmille uutisille Suomeen kaavaillusta prekursoritehtaasta. Suomalainen osaaminen ja vakaa investointiympäristö tukevat kansallisen akkustrategian mukaista kehitystä ja investointeja Suomeen, työministeri Tuula Haatainen kommentoi.– Suunniteltu investointi osoittaa, että Suomi on kannustava ympäristö akkualan hankkeille. Investointi on osaltaan seurausta pitkäjänteisestä työstä suomalaisen akkuteollisuuden hyväksi ja investointien saamiseksi. Samalla uutinen alleviivaa tuoreen akkustrategian tärkeyttä tulevaisuuden näkymien selkiyttäjänä. Strategian kulmakiviä ovat muun muassa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden saatavuus ja jalostus sekä vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta. Aluetaloudellekin tärkeät investoinnit ruokkivat epäilemättä myös muita uusia investointeja Suomeen, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomen Malmijalostus Oy on 19.4.2021 julkistanut suunnittelevansa investointia Vaasaan suunniteltuun katodimateriaalitehtaaseen. Kumppanina ja tehdasinvestoinnin vetäjänä toimii brittiläinen pörssiyhtiö Johnson Matthey. Valtion pääomitus investointien edistämisen tukenaVuoden 2021 talousarvio sisältää 300 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen Malmijalostus Oy:lle litiumioniakkujen välituotteita valmistavien prekursori- ja katodiaktiivimateriaalituotannon investointien edistämiseksi Suomeen.– Pääomittamisen tarkoituksena oli nimenomaisesti hakea yhteistyökumppaneita tulevia investointeja varten. Tämäkin investointiuutinen tukee ajatusta siitä, että päätös oli oikea, Haatainen toteaa.Akkustrategia näyttää suunnan kasvuunKansallinen akkustrategia valmistui tammikuussa 2021. Strategiassa on tunnistettu lukuisia Suomen vahvuuksia, jotka tukevat menestymistä akkualalla ja sähköistymisessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt muutoksen asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Rokotusjärjestystä muutetaan siten, että kesäkuun kuntavaalien kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksen toimittavat vaalivirkailijat voidaan rokottaa koronavirusta vastaan. Toimet vaalivirkailijoiden rokottamiseksi voidaan käynnistää, kun asetus on tullut voimaan.– Tämä on tärkeä päätös, joka lisää koti- ja laitosäänestyksen terveysturvallisuutta ja parantaa ylipäänsä vaalien terveysturvallisuutta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Tavoitteena on turvata perustuslaillinen oikeus käyttää äänioikeutta niille henkilöille, jotka tartuntatautilääkäri on määrännyt karanteeniin.Asetusmuutoksella halutaan varmistaa terveysturvallinen äänestäminen. Koti- ja laitosäänestystä hoitavat vaalivirkailijat ottavat vastaan sekä riskiryhmiin kuuluvien että koronavirukselle altistuneiden äänestyksiä. Tavoitteena on myös helpottaa vaalivirkailijoiden rekrytoimista.Kuntavaalien kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. Koti- ja laitosäänestykset toteutetaan ennakkoäänestyksen aikana 26.5.–8.6. Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta.Asetusluonnosta ei lähetetty lausuntokierrokselle asian kiireellisyyden vuoksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt Opiskeluterveydenhuollon oppaaseen uudet henkilöstömitoitussuositukset. Uudet suositukset ovat tarpeen, koska opiskeluterveydenhuollon tehtävät ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun mitoitukset annettiin edellisen kerran vuonna 2006. Uudet opiskeluterveydenhuollon mitoitussuositukset: toisella asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 570 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 1 800 opiskelijaa kohtikorkea-asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 1 200 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 3 300 opiskelijaa kohti Mitoitussuosituksessa on otettava huomioon mm. paljon tukea tarvitsevien nuorten osuus, terveydenhoitaja ja lääkärin toimipisteiden määrä ja muiden asiantuntijoiden tuki. Näissä tilanteissa opiskelijamäärän tulee olla suositusta alhaisempi.Jos kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa tehdään kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia, opiskelijamäärän tulee olla alhaisempi ja se lasketaan kuntakohtaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö myös muistuttaa kuntia, että silloin kun ennakkoterveystarkastukset tehdään opiskeluterveydenhuollossa, on ennakkoterveystarkastuksista kunnille maksettava korvaus kohdistettava opiskeluterveydenhuoltoon täysimääräisesti.Mitoitusten toteuttaminen mahdollistaa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarjoamisen lainsäädännön mukaisena kokonaisuutena, mikä vähentää päällekkäistä työtä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja säästää siten kustannuksia. Lue koko kuntainfo 3/2021: Opiskeluterveydenhuoltoon uudet henkilöstömitoitussuositukset
NordenBladet — Suomi on mukana YK:n vuosittaisella Humanitaaristen verkostojen ja kumppanuuksien viikolla 19.4.-7.5.2021. Suomen delegaation yhteisenä teemana on kokonaisturvallisuus.Sisäministeriön ja ulkoministeriön kokoamassa Suomen delegaatiossa on edustettuina muun muassa viranomaisia, yrityksiä ja korkeakouluja. Yhteensä delegaatiossa on mukana kahdeksan organisaatiota.− Suomi koetaan luotettavana kumppanina maailmalla ja osaamisemme on kysyttyä. Erityisesti suomalainen kokonaisturvallisuuden malli herättää kiinnostusta. Haluamme tänä vuonna tuoda sitä esiin oman ohjelmamme kautta, kertoo sisäministeriön erityisasiantuntija Jari Honkanen.Tapahtuma on avoin kaikille teemoista kiinnostuneille Humanitaaristen verkostojen ja kumppanuuksien viikko (Humanitarian Networks and Partnerships Week, HNPW) on YK:n vuodesta 2015 lähtien järjestämä tapahtuma. Tavallisesti Genevessä järjestettävä tapahtuma on tänä vuonna täysin virtuaalinen.Tapahtuma kerää vuosittain yhteen yli 2 000 globaalia toimijaa muun muassa YK:n jäsenvaltioista, kansalaisjärjestöistä, tiedemaailmasta ja yksityiseltä sektorilta keskustelemaan keskeisimmistä humanitaarisista kysymyksistä. Tapahtumassa toimijat voivat jakaa asiantuntemustaan ja parhaita käytäntöjään sekä luoda yhdessä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.Tämän vuoden tapahtuma on avoin kaikille sen teemoista kiinnostuneille. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä.
