NordenBladet — Valtioneuvosto on 16. huhtikuuta muuttanut asetusta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (ns. covid-19- rokotusasetus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa rokotusjärjestystä. Samalla rokottajien joukkoa laajennetaan. Rokotuksia voidaan lisäksi väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein.Asetus tulee voimaan 19.4.2021. Asetuksen rokotusten alueellista kohdentamista koskeva 2 a § on määräaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 saakka.Rokotukset etenevät ikäryhmittäinRiskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotetaan koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutetaan iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat.Asetuksen mukaan rokotuksen voi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva henkilö. Edellytyksenä on, että hän on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen. Aiemmin rokotuksen sai antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.Rokotuksia voidaan kohdentaa väliaikaisesti alueellisesti Rokotteita voidaan asetuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti. Tämä ei ole aiemman asetuksen mukaan ollut mahdollista. Alueellista kohdentamista koskeva muutos on väliaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 asti.Rokotteita voidaan jatkossa kohdentaa yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein. Asetukseen kirjatuissa kohdentamisen periaatteissa on otettu huomioon rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet. Asetus takaa sen, että jokainen alue saa rokotteita.Jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) olisi jaettava Suomeen saapuvat Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa AstraZenecan rokotteen toimituseristä niille sairaanhoitopiireille, joissa todennettuja tartuntoja on ollut vähintään 100/100 000 asukasta kohti rokotteiden toimituserän jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana. Rokotteita jaetaan näiden sairaanhoitopiirien kesken siten, että rokotemäärissä otetaan huomioon alueen väestömäärän lisäksi yhtä suurella painotuksella rokotteiden jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana alueella todennettujen tartuntojen ja erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrät.Lisäksi alueellinen kohdentaminen edellyttää, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla henkilöillä on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos. Kohdentaminen ei saa estää tai viivästyttää henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta. Asetusluonnos oli lausunnoilla 1.-13.4.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 51 kappaletta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 16. huhtikuuta oli esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, EU:n ja Mercosur-maiden sopimuksesta sekä EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.EU-ministerivaliokunta käsitteli komission maaliskuussa julkaisemaa tiedonantoa, joka käsittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa. Tiedonanto on pääaiheena Eurooppa-neuvoston jäsenten sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sosiaalialan huippukokouksessa Portossa 7. toukokuuta, ja seuraavana päivänä Eurooppa-neuvoston jäsenten on määrä hyväksyä sitä koskeva julkilausuma. Tiedonannon tavoitteena on tehostaa vuonna 2017 hyväksytyn sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomi tukee pilaria koskevan toimintasuunnitelman laatimista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 19. huhtikuuta klo 00. Ravitsemisliikkeiden avaaminen 29.3.-18.4. vallinneen sulun jälkeen toteutetaan siten, että pahimmilla epidemia-alueilla rajoitukset ovat tiukimmat. Alueiden rajoituksia muutetaan epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain muuttamalla valtioneuvoston asetusta.Rajoituskokonaisuutta tarkastellaan valtakunnallisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran kaksi viikkoa rajoitusten alkamisen jälkeen erityisesti terassien, ruokaravintoloiden ja kiihtymisvaiheen alueiden rajoitusten osalta. Rajoitusten lieventämisen edellytys on epidemian suotuisan kehityksen jatkuminen.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla 19.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 05-23. Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla 19.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella klo 7-17, ja sallittu aukioloaika on klo 05-18. Muissa ravintoloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu klo 7-17 ja sallittu aukioloaika on klo 05-19. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiina Kivinen on aloittanut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana. Kivinen vastaa EU-asioihin, maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan sekä tiedusteluun liittyvistä asioista.Kivinen siirtyy tehtävään Vihreän eduskuntaryhmän pääsihteerin tehtävistä. Tehtäviä tähän asti hoitanut Emilia Laaksonen on siirtynyt perhevapaalle.Ohisalon esikunnassa erityisavustajina jatkavat tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen, diplomi-insinööri Sami Kerman, tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen ja arkkitehtuurin ja taloustieteen ylioppilas Sameli Sivonen.Yhteystiedot:
erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 1922, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilain uusien väliaikaisten pykälämuutosten nojalla alueille voidaan jatkossa säätää nykyistä tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille. Tasavallan presidentti hyväksyi tartuntatautilain muutokset 16.huhtikuuta. Muutokset ovat voimassa 19. huhtikuuta lukien 30.6.2021 saakka.Ravitsemisliikkeen asiakasmäärä voidaan tartuntatautilaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rajata jopa kolmasosaan normaalista. Alkoholin anniskeluaika voidaan säätää päättymään jo klo 17 ja ravitsemisliikkeet suljettaviksi jo klo 18.Käyttöön otettavista rajoituksista säädetään tarkemmin erikseen valtioneuvoston asetuksella epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla. Asetuksella voidaan myös edellyttää esimerkiksi pakollinen pöytävaraus ja rajoittaa esimerkiksi laulamista ja musiikin soittamista ravitsemisliikkeessä. Valtioneuvoston asetuksesta ja ravitsemisliikkeiden rajoituksista tiedotetaan erikseen.Sulun jälkeen 19.4. tulevat voimaan tartuntatautilain säädöksetLakimuutosten taustalla on hallituksen hybridistrategia. Sen mukaisesti voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset, kun ravitsemistoiminnan sulku päättyy 18. huhtikuuta. Sulusta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Tämän jälkeen rajoituksista säädetään tartuntatautilailla.Tiukempia rajoituksia voidaan tarvita torjumaan muuntovirusten leviämistäRavitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa 2020 tartuntatautilakiin väliaikaiseen 58a §:ään koronavirusepidemian torjumiseksi. Tammi-helmikuussa 2021 ennen ravitsemisliikkeiden sulkua todettiin ravitsemisliikkeistä alkunsa saaneita laajoja tartuntaketjuja ja altistumistilanteita hygieniatoimista ja rajoituksista huolimatta. Joissakin tilanteissa lähes kaikki ravitsemisliikkeessä asioineet olivat saaneet tartunnan. Erityisen suuri riski on ollut niissä ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu tuo suuren osan tuloista. Tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. Herkemmin tarttuvien virusmuunnosten runsastuminen on entisestään lisännyt tartuntariskejä ravitsemisliikkeissä ja muissa sellaisissa tiloissa, missä aikuiset kohtaavat ja kokoontuvat.Aiemmin säädetyt rajoitukset ja yleiset velvoitteet edelleen voimassaRavitsemisliikkeiden on tartuntatautilain mukaisesti edelleen noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä. Aukioloaikarajoitusten ulkopuolelle jäävät huoltoasemien yhteydessä toimivat ravitsemisliikkeet sekä Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravitsemistoiminta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arviointi on käynnistynyt. Arvioinnin toteuttavat yhteistyössä 4FRONT ja Etlatieto, ja sen on tarkoitus valmistua 31.5.2022. Arviointi on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Verkosto pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Hanke arvioi Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta ja palvelujen sujuvuutta. Lisäksi arvioidaan verkostomallin ja yhteisen asiakkuustyön lisäarvoa kansainvälistyville kasvuyrityksille.Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa ja otti vetovastuun Team Finland -toiminnan koordinaatiosta. Verkoston ydintoimijoihin kuuluvat lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Verkoston tavoitteena on varmistaa yritysten sujuva palvelupolku ja erinomainen asiakaskokemus.Tietoa hyödynnetään kansainvälistymispalveluiden kehittämisessäArvioinnissa tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassakuinka tuloksellisia ja vaikuttavia Team Finland -verkoston palvelut ovatmiten julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö ja työnjako on sujunut ja mitä kehittämistarpeita siinä onmiten maakuntatason, kansallisen tason ja ulkomaantason kuten ”maakunnasta maailmalle” konsepti toimii yritysten näkökulmastaonko yhteisestä asiakkuustyöstä saatu lisäarvoa jamiten palvelu vastaa yritysten tarpeisiin.Arviointi toteutetaan tilastollisilla ja taloustieteellisillä analyyseilla palveluiden vaikuttavuudesta yritysten toimintaan. Määrällisten menetelmien käyttöä täydennetään muun muassa osallistavilla työpajoilla, kyselyillä ja haastatteluilla palvelua käyttäneille yrityksille, minkä lisäksi tehdään useita yrityskohtaisia case-analyysejä.Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään Team Finland -verkoston ja sen tarjoamien palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Hanke luo tietopohjaa julkishallinnon ja yrityspalveluverkoston kehittämiseksi. Arviointi palvelee osaltaan myös hallitusohjelmassa asetettuja viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen ja valtioneuvoston toimintatapojen uudistamiseen liittyviä tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona tilannekatsauksen Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021-2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelusta. Helmi-ohjelmalla tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi lähetetään lausuntokierrokselle huhtikuun aikana.”Vastuumme on pysäyttää luontokato. Helmi-ohjelma on historiallinen ohjelma, joka tähtää Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Perustamme ensimmäistä kertaa Suomessa toimintaohjelman, jolla hoidetaan, ennallistetaan ja suojellaan useita heikentyneitä elinympäristöjä. Turvaamalla luonnon monimuotoisuutta voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta. Olen ylpeä siitä, että ohjelmaan on jo nyt sitoutunut niin laaja toimijajoukko koko maasta”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Monet luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet kasvattavat ja ylläpitävät luonnon omia hiilinieluja ja -varastoja. Kattavalla ja kytkeytyneellä suojelualueverkostolla yhdistettynä talousmetsien ilmastokestävään hoitoon ja käyttöön on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että siihen sopeutumisessa. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu suojelee myös niiden merkittäviä hiilivarastoja.Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet on asetettu soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle, ja toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat, kunnat ja järjestöt, ja sen toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Ministerityöryhmä sai katsaukset luonnonsuojelulain uudistuksesta ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanostaMinisterityöryhmä keskusteli luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanhaa lakia päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja ja luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia palveluja. Lain uudistuksen etenemistä ohjaa laajapohjainen ohjaus- ja projektiryhmä. Lain valmistelun tieteellistä pohjaa on vahvistanut tieteellinen tukiryhmä, joka on arvioinut lakiuudistuksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, talouteen, yhteiskuntaan ja ilmastoon. Hallituksen esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi on määrä lähteä lausuntokierrokselle loppukeväästä.EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Strategiassa on mm. 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- ja merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus selvittävät parhaillaan, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa strategiaa ja millaisia vaikutuksia strategian toimeenpanolla olisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. Selvitys valmistuu huhtikuussa. Kansallisessa toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevia toimintatapoja, kuten Helmi- ja METSO-ohjelmia. Ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut haettavaksi valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2021.Avustuksiin on käytettävissä 900 000 euron määräraha. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus.Avustus on suunnattu alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja parantaa alueellista saavutettavuutta. Hakemusten arvioinnin painopiste on matkustaja- ja reittiliikenteen edistämisessä ja niitä tukevissa toimenpiteissä.Myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että lentoasemalla on säännöllistä (toistuvaa) reitti- tai tilausliikennettä suomalaisiin tai ulkomaisiin kohteisiin tai kohteista.Avustusta ei ole tarkoitettu alueellisen lentoasematoiminnan suunnitteluun tai aloittamiseen vaan jo käynnissä olevan toiminnan jatkumiseen ja kehittämiseen.Ministeriö on myöntänyt vuosina 2018 ja 2020 tukea Etelä-Suomen lentokentille. Tukia myönnettäessä on otettu huomioon eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Ministeriö myös seuraa jo myönnettyjen tukien vaikuttavuutta.Hakemukset liitteineen tulee toimittaa liikenne- ja viestintäministeriöön viimeistään 7.5.2021 kello 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti 15.4.2021 Metsähallituksen vuoden 2020 tilinpäätöksen ja päätti Metsähallituksen liiketoiminnan voittovaroista valtiolle vuonna 2021 tuloutettavasta summasta. Tuloutussumma, 120 miljoonaa euroa, on Metsähallitukselle tälle vuodelle asetetun alustavan tuloutusvelvoitteen mukainen.Metsähallituksen liiketoiminnan tulos vuodelta 2020 oli noin 15 prosenttia edellistä vuotta pienempi (127,4 < 149,4 miljoonaa euroa). Tuloksen alenemiseen vaikuttivat metsäteollisuuden työnseisaukset, puun markkinahintojen kehitys sekä Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten uudistaminen huhtikuussa 2020. Liiketoiminnan kannattavuus säilyi hyvänä.Uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa painotetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden huomioimista ja yhteensovittamista. Erityisesti korostetaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimien lisäämistä sekä talousmetsien hiilensidonnan ja hiilinielun vahvistamista. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta linjaukset tarkoittavat menojen kasvua ja tulojen vähenemistä – ja samalla siis myös liiketoiminnan taloudellisen tuloksen pienenemistä. Tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyviin uusiin toimiin panostettiin viime vuonna yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.  Talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä aloitettiin viime vuonna toteuttaa aktiivista luonnonhoidon ohjelmaa ja panostusta tutkimukseen lisättiin. Peitteellistä metsänkäsittelyä lisättiin erityisesti turvemailla ja maisemallisesti herkillä alueilla. Luonnonhoito- ja ennallistamistöitä tehtiin esimerkiksi lehdoissa ja paahdeympäristöissä sekä lisäämällä tulen käyttöä palojatkumoalueilla.Myös lisätoimet metsien hiilivaraston kasvattamiseksi käynnistettiin. Talousmetsien hiilinielua on tarkoitus kasvattaa vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035, tähän pyritään muun muassa lisäämällä lannoitusta ja jalostetun siemenen käyttöä. Päästövähennyspotentiaalia on erityisesti ojitettujen suometsien maaperässä.Valtion monikäyttömetsistä on monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioimisen takia erilaisten käyttörajoitusten piirissä noin 600 000 hehtaaria. Näiden yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden vaikutus Metsähallituksen tulokseen oli viime vuonna 73,3 miljoonaa euroa. Velvoitteiden noudattamisesta ja merkityksestä Metsähallituksen toiminnassa on laadittu vuodelta 2020 erillinen seurantaraportti.Metsähallituksen hakkuut olivat viime vuonna markkinatilanteesta johtuen yli 6 prosenttia edellistä vuotta pienemmät. Hakkuiden määrä – 5,9 miljoonaa kuutiota – oli lisäksi yli 10 prosenttia pienempi kuin kestävyyden eri osatekijät huomioonottava suurin mahdollinen vuotuinen hakkuumäärä.Kävijämäärät luonto- ja virkistyskohteissa kasvoivat merkittävästiMetsähallituksen Luontopalvelut sai vuoden 2020 alussa huomattavan korotuksen perusrahoitukseensa sekä kertaluonteista investointimäärärahaa luonnonsuojelualueiden ennallistamistoimiin. Toimien määrä kasvoi viime vuonna lähes nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 toteutetut ennallistamistoimet olivat lähtölaukaus tänä vuonna valtioneuvostossa esiteltävälle elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävälle HELMI-ohjelmalle.Luonnon virkistyskäytön kannalta vuosi 2020 oli ennätysvuosi: kävijämääräennusteet kansallispuistoissa ja muissa luonto- ja virkistyskohteissa ylittyivät merkittävästi. Määrät olivat jo aiemminkin kasvaneet vuosi vuodelta, mutta korona-aika kasvatti niitä vielä entisestään. Myös metsästys- ja kalastuslupien myyntimäärät ja Metsähallituksen verkkopalvelujen (Luontoon.fi ja Retkikartta.fi) käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi.Metsähallituksen Luontopalvelujen saamia lisäresursseja kohdennettiin myös luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden korjausvelan hoitamiseen. Kunnostustöihin varattua määrärahaa siirtyi myös vuodelle 2021, joten edellytykset korjausvelan pienentämiseen ovat jatkossakin hyvät. Tavoitteena on, että luonto- ja retkeilykohteiden korjausvelka saadaan pääosin hoidettua lähivuosina.Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset (MMM:n ja YM:n yhteistiedote 28.4.2020)Metsähallituksen vuosi 2020 oli aktiivisen kehittämisen aikaa (Metsähallituksen tiedote 10.3.2021)Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, seurantaraportti 2020 (metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lehtien jakelutukea ja sen toteuttamista koskevasta arviomuistiosta. Arviomuistiossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja jakelutukea koskevan kilpailutuksen yksityiskohdista ja pyydetään sidosryhmiltä näkemyksiä kilpailutuksen toteutusmallista. Jakelutukea valmistellaan samanaikaisesti postilain muutosta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Postilain muutoksessa yleispalveluvelvoitetta on tarkoitus keventää kolmeen päivään. Jakelutuen tavoitteena on yleispalveluvelvoitteen muuttamisesta huolimatta varmistaa viisipäiväinen lehtijakelu joka puolella Suomea.Lehtien jakelu varhaisjakeluverkon ulkopuolella varmistetaan valtion toteuttamalla kilpailutuksella. Tukea myönnettäisiin niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 6.5.2021. Lausuntoja voi antaa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Jakelutuesta järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuus 28.4.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi