NordenBladet — Hallitus turvasi puoliväliriihessään luonnonsuojelun rahoituksen korotetun tason seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi hallitus päätti käynnistää kaksi keskeistä luonnon monimuotoisuutta ja hyvää ympäristön tilaa vahvistavaa hanketta: Valtio tuplaa yksityiset suojelualueet valtion mailla jatkamalla Luontolahjani Suomelle -kampanjaa ja panostaa Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormituksen vähentämiseen, jotta alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027.

Luontolahjani Suomelle -kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue.

”Satsauksemme luonnonsuojeluun ovat välttämättömiä, koska luontokatoa ei ole Suomessakaan saatu pysäytettyä. Viimeksi Luontolahjani Suomelle -kampanja ylitti kaikki odotukset. Yhteisen luontomme turvaaminen on suomalaisille tärkeää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Nyt käynnistyvä Luontolahjani Suomelle -kampanja on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä. Suojeltavien alueiden täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset suojelualueen perustamiselle, mutta muita kriteereitä alueille ei ole.

Kampanjaan lasketaan mukaan kesäkuun 2019 alusta tähän hetkeen tehdyt yksityiset lahjoitukset, joita on kertynyt noin 300 hehtaaria. Lisäksi Koneen säätiön tekemä 1400 hehtaarin Sanginjoki-lahjoitus lasketaan mukaan. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5000 hehtaaria. Hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen.

Edellisen kerran kampanja toteutettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Tuolloin suojelualueita perustettiin yhteensä 3 064 hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi yhteensä 1 980 hehtaaria omia maitaan. Valtion kampanjassa suojelemien kohteiden kokonaispinta-ala oli 3 358 hehtaaria.

Saaristomeri-ohjelma käyntiin
Hallitus teki puoliväliriihessään päätöksen Saaristomeri-ohjelmasta ja sen korkean tason seurantaryhmästä. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Ministeritasoinen seurantaryhmä tulee tarkkailemaan ja tukemaan ohjelman edistymistä.

”Saaristomeren tila on vakava, minkä osoittaa jo status Suomen ainoana jäljellä olevana hot spot -kohteena. Pitkäjänteinen työ Saaristomeren tilan parantamiseksi alkaa kuitenkin tuottaa tulosta. Tavoitteenamme on tiivistää yhteistyötä entisestään päästäksemme maaliin”, ministeri Mikkonen sanoo.

Saaristomeri-ohjelman ensimmäiset toimet ovat jo käynnistyneet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla on ryhdytty arvioimaan mahdollisuuksia hakea Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistoa hot spot -listalta nykytilanteessa. Arviointi valmistuu kesän 2021 alussa.

Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan pullonkauloja, jotka haittaavat sovittujen toimenpiteiden toteuttamista. Hanke päätyy kesällä 2022, johon mennessä laaditaan tiekartta – toimet ja aikataulu – kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartan toimia toteutetaan Saaristomeri-ohjelman seuraavissa vaiheissa.Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde HELCOM:n Itämeren hot spot -listalla. Lista on laadittu vuonna 1992, minkä jälkeen Itämeren ympärysvaltiot käynnistivät laajan yhteistyöohjelman kohteiden puhdistamiseksi. Kohteita oli Itämerellä alkujaan 162, nyt 40. HELCOM neuvottelee parhaillaan hot spot -ohjelman vahvistamisesta osana Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) päivitystä.Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sidosryhmiä tullaan osallistamaan hankkeen toimintaan tilaisuuksissa, joissa viestitään hankkeen edistymisestä sekä kehitetään yhdessä hanketta. Tavoitteena on saada mukaan muun muassa maatalous- ja vesiensuojelutoimijoita, elinkeinoelämän edustajia, matkailuyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä.

NordenBladet —  Tekemämme päätökset hallituksen puoliväliriihessä uudistuvan teollisuuden, kotimaisen omistamisen ja investointien sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tueksi kannattelevat Suomen nousua koronakriisistä, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

Teollisuuden sähköistämistuki kannustaa hiilineutraaliin tuotantoonHallitus päätti puoliväliriihessä laajapohjaisesti valmistellusta uudistuvan teollisuuden strategiasta, joka korostaa teollisen tuotannon merkitystä Suomelle. Teollisuuden investointien edistämisen sekä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaamisen tukena ovat teollisuuden vähähiilisyystiekartat sekä teollisuuden sähköistämistuki.

– Päätimme ottaa käyttöön energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja huomioi kustannuskilpailukyvyn, kertoo ministeri Lintilä.

Puolet sähköistymistuesta on käytettävä tukikaudella päästöjä vähentäviin, uusiutuvan energian osuutta lisääviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Kehykseen varataan tukea varten ensi vuodelle 87 miljoonaa euroa kasvaen 122 miljoonaan vuonna 2025. Tuki-intensiteetti on 25% ja tuen enimmäismäärä 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Investointien lupamenettelyihin sujuvuutta
Teollisuuden investointien sujuvuutta kehitetään siten, että lupamenettelyä kehitetään kohti yhden luukun periaatetta. Tätä tukee myös lupaprosessin digitalisointi. Tavoitteena on luvituksen käsittelyajan vähentäminen pääsääntöisesti alle vuoteen lupakäsittelyn laatua vaarantamatta.Suomeen suuntautuvien suurten ja strategisesti merkittävien investointien edistämiseksi luodaan kiihdytyskaista, jota voidaan käyttää talouspoliittisen ministerivaliokunnan niin päättäessä.

Tki-panostukset tukevat teollisuuden arvonlisän ja tuottavuuden nousuaHallitusohjelman tavoitetta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä tuetaan parlamentaarisen työryhmän asettamisella.– On hyvä, että tulemme saamaan työryhmältä esitykset TKI-panosten rahoituksen nostamisen vaihtoehdoiksi, ministeri Lintilä kertoo.– Kartoitamme myös uudistuvan teollisuuden keskeiset tutkimustarpeet ja esitämme niitä soveltuviin EU- ja muihin kansainvälisiin TKI-ohjelmiin, kommentoi ministeri Lintilä.

Finnveran luotoilla ja yrittäjälainalla tuetaan pk-yritysten investointikyvykkyyttä
– On tärkeää, että suomalaisen teollisuuden rahoitusmahdollisuudet niin määrän kuin hinnan puolesta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja Suomessa osataan käyttää monipuolisesti kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituskanavia, painottaa ministeri Lintilä.

Puoliväliriihen päätösten mukaisesti kehitetään pk-yritysten viennin rahoitustuotteita (mm. suorat vientiluotot) ja lisätään niiden käyttöä. Lisäksi otetaan käyttöön pienempiin vientikauppoihin suunnatut Finnveran suorat ostaja-luotot. Tavoitteena on parantaa pienten vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia ja siten kasvattaa suomalaisten yritysten vientiä. Rahoituksen kohteena ovat vientikaupat, joissa Finnveran rahoitus olisi alle 20 miljoonaa euroa. Lisäksi nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää merkittävästi lisääntyvien omistajavaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi. Kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi. Kasvu- eli juniorilainan avulla vahvistetaan yrityksen luottoluokitusta pankkirahoituksen näkökulmasta, kun yritys tarvitsee lainarahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan kasvattamiseen, investointeihin tai yrityskauppatilanteisiin.

– Päätöksillä on tärkeä osa myös yritysten koronasta toipumisessa, ministeri kertoo.Kotimaisen omistajuuden tueksi kanssasijoitusrahastoPuoliväliriihessä päätettiin selvittää kanssasijoitusrahaston perustamista, rahaston toiminnan edellytyksiä ja tähän liittyviä vaihtoehtoja. Rahasto sijoittaisi businessenkeleiden sijoittajaryhmittymien tekemien rahoituskierroksien rinnalla.

– Julkistimme aiemmin huhtikuussa kotimaisen omistajuuden ohjelman, jossa esitimme mittavan valikoiman toimia kotimaisen omistajuuden tueksi. Kanssasijoitusrahasto on yksi selkeä toimi kotimaisen omistamisen tueksi, ministeri kertoo.

NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallitus tavoittelee 75 % työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.

Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030.

Hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä hyväksymät linjaukset on kirjattu kattavasti liitteessä 1. 1. Kestävä kasvu ja talouden tasapainoHallituksen työllisyystoimetHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.

Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%.Hallituksen työllisyystoimet ja niiden työllisyysvaikutukset tarkemmin liitteessä 1 (luku 2).

Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan julkisen talouden tavoitteetJulkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä vakausohjelmassa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille.Valtiotalouden menokehysSuomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa mm. koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on tukenut kasvua ja työllisyyttä, estänyt tuotantokapasiteetin pysyvää menettämistä ja nostanut tilapäisesti kehyksen piiriin kuuluvia menoja.

Vaalikauden kehyksen osalta hallitus on tilanteessa, jossa kehyksen liikkumatila ei mahdollista ennakoimattomien menomuutosten huomioon ottamista sekä kaikkien hallituksen tarpeelliseksi katsomien uudistusten toteuttamista.Näin ollen osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Linjana on vaalikauden loppua kohden asteittain laskeva menoura siten että menotaso jatkaisi laskua edelleen vaalikauden päättymisen jälkeenkin. Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä vuosina 2021 ja 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina kaikkina vuosina 2021–2023.

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.
(LIITE 1, kohta 1.1. talouspoliittiset linjaukset)

Veropohjan turvaaminen ja investointeihin kannustava toimintaympäristöHallituksen tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta sekä lisäksi muista, investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.Esimerkiksi hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti. Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi.

Hallitusohjelman veropoliittisten linjausten toteutusta jatketaan. Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022—2023. Syksyn 2019 budjettiriihessä päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021—2023, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuosina 2022–2023 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun myötä. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien verotuloja siirretään valtiolle kuntien kustannus- ja tehtävätaakan merkittävästi vähentyessä. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verotuksen kiristymiseen minkään tulonsaajaryhmän osalta. Ilman uudistuksen vaikutusta valtion verotulot lisääntyisivät vuosina 2021—2025 keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.

Verolinjaukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1, kohdassa 1.2. VerokirjauksetValtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroaVuonna 2022 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin mitä vuodelle 2021 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvioesitys). Menotason laskuun verrattuna vuoteen 2021 vaikuttaa erityisesti koronavirustilanteesta johtuvien menojen vähentyminen. 

NordenBladet — Suomen viranomaiset ovat vastanneet Euroopan komission 11.2.2021 ns. Pilot-menettelyssä esittämiin kysymyksiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevasta sääntelystä.

Komissio pyysi Suomea muun muassa selvittämään, onko toisessa jäsenvaltiossa toimiville vähittäismyyjille, jotka haluaisivat harjoittaa enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien etämyyntiä, saatavilla vähittäismyyntilupia. Kirjallisen vastauksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja komission edustajat ovat keskustelleet etäkokouksessa Suomen alkoholilainsäädännön sisällöstä. Tarvittaessa Suomen viranomaiset ovat valmiita jatkamaan asiaan liittyvää vuoropuhelua komission kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkistaa Suomen vastauksen verkkosivuillaan.

NordenBladet — Yhteensä 29 nuorta on palkittu Avartti-tunnustuksilla osallistumisesta kansainväliseen nuorten harrastusohjelmaan. Kultaisia tunnustuksia jaettiin kaksi ja pronssisia tunnustuksia 27. Palkinnot jakoi etäyhteyksin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko 29. huhtikuuta.

Avartti on kansainvälinen 14–24-vuotiaiden harrastusohjelma, jonka toiminta-ajatuksena on tukea nuoren kokonaisvaltaista kasvua, vahvistaa osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia toimia paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla.- Haluan onnitella teitä nuoria siitä, että olette sitoutuneet Avartti-ohjelmaan, ja olette pitkäjänteisesti opetelleet uusia taitoja ja valmiuksia. Uutteruus ja avoin mieli palkitaan, ja tänään on teidän vuoronne ansaitusti juhlia saavutustanne, sanoi ministeri Annika Saarikko.

Ministeri Saarikko kiitti lisäksi Avartti-ohjelmaa nuorten kasvun tukemisen eteen tehdystä työstä.- Hyvin verkottuneena, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, ohjelmalla on oma, vahva asemansa nuorisotyön kentällä yhtenä Suomessa yleisavustusta saavista nuorisoalan palvelujärjestöistä.

– Uskon, että Avartti on tehnyt positiivisia muutoksia sinussa ja että sinä puolestasi tulet tekemään muutoksia muiden ihmisten elämässä, sanoi Avartti-ohjelman kansainvälisen neuvoston puheenjohtaja, Wessexin jaarli prinssi Edward onnittelupuheessaan nuorille.Avartissa jokainen nuori voi muodostaa oman näköisen ohjelman valitsemalla harrastukset ja tavoitteet omista kiinnostuksista lähtien. Avartti-ohjelma koostuu kolmesta tasosta ja neljästä osiosta. Tehtyään valitsemansa tason osallistuja saa tunnustuksen, joka on pronssinen, hopeinen tai kultainen merkki sekä kansainvälisen todistuksen osallistumisesta Avartti-ohjelmaan.

Kansainvälisesti Avartti tunnetaan nimellä The Duke of Edinburgh’s International Award. Vuosittain ohjelmaan osallistuu miljoonia nuoria 130 maassa. Ohjelma aloitettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1956.

Tunnustuksen saaneet nuoret tasoineen:
Kulta
Mohammad Kazemi, Kajaani
Yasin Nazari, Kajaani

Pronssi
Hamzeh Elsad, Espoo
Ali Elsad, Espoo
Hamzat Dabaev, Espoo
Muhammed Sherzay, Espoo
Mohammed Elsad, Espoo
Vicheth Khoem, Espoo
Khalid Abdikarin, Espoo
Max Perunka, Oulu
Pyry Kylli, Oulu
Annina Virpi, Oulu
Esteri Majuri, Oulu
Pinja Lohi, Oulu
Elias Aho, Muhos
Markus Pakka, Alavus
Alpo Hult, Alavus
Eevert Perälä, Alavus
Rasmus Kauppinen, Alavus
Andrey Bogatenko, Alavus
Niklas Kuusiniemi, Alavus
Zahra Shirzad, Kerava
Yalda Amini, Helsinki
Leila Amini, Helsinki
Fatema Rezaei, Sipoo
Narges Amiri, Helsinki
Maryam Mohammadi, Kerava
Hassan Hosseini, Helsinki
Joona Heikkinen, Suomussalmi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö järjestää yhteistyössä aluehallintovirastojen ja Kuntaliiton kanssa virtuaalisia keskustelu- ja yhteistyötilaisuuksia touko-kesäkuussa 2021 julkisen hallinnon uudistamisesta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille eikä niihin tarvitse ennakkoilmoittautua. Tilaisuuksissa on mahdollista esittää kysymyksiä ja kommentteja.

Ensimmäinen tilaisuus on ma 3.5.2021 klo 9.00 teemasta Ympäristöllinen kestävyys ja energia yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Tilaisuus on kaksikielinen.Tilaisuudet avaa kuntaministeri Sirpa Paatero. Julkisen hallinnon strategian esittelee alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä tai toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliitosta. Kussakin tilaisuudessa on alueilta tulevia paneelikeskustelijoita, julkisen hallinnon edustajia ja tilaisuuteen valittujen teemojen asiantuntijoita.

Julkisen hallinnon strategia ohjaa ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista 2020-luvulla

Julkisen hallinnon strategia on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa. Strategialla on kymmenen vuoden aikajänne. Aluekierroksen tavoitteena on virittää eri puolella Suomea keskustelua siitä, miten strategia voi palvella arjen työtä, yhteistyöverkostoja ja uudistamista koko julkishallinnossa.Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaaStrategiassa on määritelty kuusi päämäärää, joita julkinen hallinto tavoittelee kulkiessaan kohti 2030-lukua. Kaikessa uudistamisessa vahvana perustana ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, digitalisaation hyödyntäminen ja kansainvälinen edelläkävijyys. Strategia linjaa mm. palveluiden järjestämistä ihmislähtöisesti, yhteistyötä koko yhteiskunnan kanssa ja hallinnon jatkuvaa oppimista.

Rohkeita ratkaisuja hallinnon uudistamiseen -aluekierroksen ajankohdat ja teemat
Länsi- ja Sisä-Suomi
ma 3.5. klo 9.00 – 11.30
Ympäristöllinen kestävyys ja energia
Pohjois-Suomi (Oulu)
pe 7.5. klo 9.00 -11.30
Verkostot ja osallisuus
Lappi
ti 18.5. klo 13.00 -15.30
Ihmislähtöiset ja monimuotoiset palvelut
Etelä-Suomi
ke 26.5. klo 9.00 -11.30
Tiedolla johtaminen ja hallinnon muutoskyky
Lounais-Suomi 
pe 2.6.2021 klo 14.00 – 16.30
Julkisen hallinnon kehittäminen kumppanuudella, yhtenäisesti ja ketterästi
Itä-Suomi
ti 8.6. klo 14.00-16.30

Digitalisaatio, asiakaslähtöinen palvelu ja yhteistyö – keinoja alueiden palvelujen turvaamiseksiJulkisen hallinnon strategian päämääriin ja linjauksiin voi tutustua verkossa
julkisenhallinnonstrategia.fi. Sivusto on myös ruotsiksi ja englanniksi.Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistua aihetunnisteilla
#julkisenhallinnonstrategia #forvaltningsstrategin

NordenBladet — Maatilojen biokaasutuotannon investointien tuki nousee 40 prosentista 50 prosenttiin. Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen torstaina. Muutos tulee voimaan 3. toukokuuta.

”Investointien tukeminen on yksi osa niitä toimenpiteitä, joilla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on tärkeää, sillä biokaasun edistäminen tukee sekä maatalouden kannattavuutta että siirtymää fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia. Biokaasun on siis aidosti sekä-että –ratkaisu”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiivistää.

Tukitason korotus parantaa maatilojen biokaasutuotannon kannattavuutta, minkä arvioidaan lisäävän biokaasuinvestointien määrää. Myös teknologian parantunut toimivuus ja saatavuus sekä kiinnostus uusiutuvan energian positiivisiin talous- ja ympäristövaikutuksiin lisäävät maatilojen kiinnostusta biokaasun tuotantoon.

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti tänään, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.

Kielto syntyi Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa, joissa sovittiin Tenojoen kalastuksesta vuoden 2021 kalastuskaudella. Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Muiden kalojen pyyntimahdollisuuksia sen sijaan lisätään. Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen ’harrilupa’, joka on tarkoitettu esim. harjuksen pyyntiin kevyillä perhokalastusvälineillä. Muiden kalojen verkkopyyntimahdollisuus ennen lohen nousuvaellusta säilytetään, ja Inarinjoella sallitaan elokuussa rajoitettu verkkopyynti. Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää lohenkalastuksen määräaikaista kieltoa tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi. – Suomen ja Norjan yhdessä tekemä päätös on poikkeuksellinen, sillä se kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Päätös on kova, mutta sen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa, Leppä sanoo.– Pidän tärkeänä vastaantulona paikallisten, vesialueen omistajien ja matkailun kannalta, että muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia kuitenkin lisätään, Leppä painottaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaisen kiellon vaikutusta eri perusoikeuksiin kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kulttuuriaan sekä perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen. Perustuslakivaliokunta painotti aikanaan kalastuslain hyväksymisen yhteydessä, että julkisella vallalla ei ole ainoastaan valtuutusta vaan myös vastuu huolehtia kalavarojen kestävästä käytöstä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Tämän ympäristövastuun toteuttaminen on painava syy kieltää Tenojoen lohenkalastus vuonna 2021.  Lohen kalastus Tenojoella on tärkeä osa saamelaiskulttuuria, jonka vuoksi kielto vaikuttaa saamelaisten mahdollisuuksiin toteuttaa omaa kulttuuriaan. Arvion mukaan Tenon lohenkalastuksen määräaikainen tauko parantaa kuitenkin pitkällä aikavälillä lohen kalastusmahdollisuuksia, mikä edistää myös saamelaiskulttuuriin kuuluvan kalastusperinteen harjoittamista tulevaisuudessa.

Saamelaiskulttuurin lisäksi lohenkalastuksen kielto vaikuttaa myös Tenojokilaakson talouteen. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta on jo aloittanut alueen toimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun. Lohenkalastuskiellon vaikutusten seuranta on tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö kartoittaa seurantaprojektin rahoitusmahdollisuuksia. Seuranta on olennaista paikallisen jokisaamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden kannalta, jonka vuoksi vaikutuksia on tarkoitus arvioida yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa.

Lisätietoa:
Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, tapio.hakaste(at)mmm.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi
 

NordenBladet — Hallitus ehdottaa säädettäväksi uutta lakia, joka lisäisi vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.

Laki koskisi esimerkiksi kuntien ja valtion ostamia ajoneuvoja ja liikennepalveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Lainsäädäntö edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön, kaasun ja biopolttoaineiden käytön kasvua. Laki korvaisi ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain. Laki on yksi fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksen toimenpiteistä.

– Julkisissa hankinnoissa on panostettava entistä enemmän vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja palveluihin. Hallituksen esittämä laki on osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Esityksen myötä julkinen sektori toimii suunnannäyttäjänä liikenteen päästöjen vähentämisessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Lain valmistelussa on huomioitu kansallisen toimeenpanon alueellinen oikeudenmukaisuus. Kuntien osalta ympäristöystävällisten hankintojen vähimmäisosuuksia on eritelty perustuen etäisyyksiin ja alueiden taloudellisiin valmiuksiin. Direktiiviin perustuvan sääntelyn lisäksi laki koskisi myös käyttöoikeussopimuksin tehtyjä ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli lainsäädännön sisältöä ja lainsäädännön arviointineuvosto antoi lakiluonnoksesta lausunnon maaliskuussa.

Vaatimukset jaoteltu kolmeen ajoneuvoluokkaanVähä- ja nollapäästöisten hankintojen vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, kuorma-autot ja linja-autot sekä kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.

1. Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot – hankinnoissa sähköautojen osuus nousee
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, joita ovat pakettiautot eli N1-luokan ajoneuvot ja M2-luokan ajoneuvot.Direktiivin mukaan ympäristöystävällisiksi määriteltyjen henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 50 g/km vuoden 2025 loppuun asti ja 0 g/km vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja ja vuoden 2025 loppuun asti myös lataushybridejä.Suomen on varmistettava kummankin hankinta-ajanjakson aikana, että 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma-autoja koskevat vähimmäisosuudet eriytettäisiin niin, että eri maakuntiin kuuluvilla kunnilla olisi eri vähimmäisosuudet. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot kuten etäisyydet, taloudelliset valmiudet, latauspisteiden saatavuus ja taksimarkkinoiden tilanne. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.

2. Kuorma-autot – ympäristöystävällinen ajoneuvo kulkee biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä
Ympäristöystävälliseksi kuorma-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten biopolttoaine, sähkö, kaasu tai vety. Suomen tulee varmistaa, että kuorma-autojen hankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 9 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 15 prosenttia on ympäristöystävällisiä.Henkilö- ja pakettiautojen tapaan kuntien hankintayksiköiden vähimmäistavoitteet porrastettaisiin. Korkeamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille tulisi siis tiukemmat vaatimukset kuin matalamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.

3. Linja-autot – täyssähköbussien osuus nousee tulevaisuudessa
Ympäristöystävälliseksi linja-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että uusista linja-autohankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 41 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 59 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Vaatimukset koskevat ainoastaan paikallisliikenteen busseja eli busseja, joissa on istumapaikkojen lisäksi seisomapaikkoja.

Lisäksi kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista tulee olla täyssähköbusseja eli ensimmäisellä jaksolla 20,5 prosenttia ja toisella jaksolla 29,5 prosenttia. Täyssähköbussien ala-tavoite on porrastettu alueelliset eroavaisuudet huomioiden.

Mitä direktiivi ei koske?
Laki ei koskisi kaukoliikenteen linja-autoja, eikä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja tai kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja. Sääntelyä ei sovellettaisi esimerkiksi hälytysajoneuvoihin, asevoimien ajoneuvoihin ja rakennustyömaiden ajoneuvoihin. Lisäksi pyörätuolinkäyttäjille tarkoitetut M2-luokan ajoneuvot on vapautettu vaatimuksista.

Mitä seuraavaksi?
Hallituksen 29.4.2021 eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.

Laki tulisi voimaan elokuussa 2021. Direktiivin velvoitteet tulevat voimaan 2.8.2021. Lain velvoitteet koskisivat hankintoja, joissa hankintamenettely aloitetaan lain voimaan tulon jälkeen.

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 29. huhtikuuta eduskunnalle hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa vuonna 2020 käsittelevän vuosikertomuksen.

Vuosittain laadittavassa vuosikertomuksessa on tiedot hallituspolitiikan toteuttamisesta, ministeriöiden toiminnasta, julkisesta taloudesta, toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta sekä valtion yhtiöomistuksesta. Vuosikertomus 2020 sisältää tiedot hallitusten kokoonpanoista, keskeiset tunnusluvut hallituksen työskentelystä, ministerien työnjaot, vuoden 2020 koronavirustilannetta kuvaavan jakson sekä tietoa lainvalmistelusta valtioneuvostossa. Kertomuksessa esitetään katsaus kestävän kehityksen tilasta Suomessa sekä siinä kuvataan hallitusohjelman jäsennyksen mukaisesti hallituksen keskeiset politiikkakokonaisuudet. Kertomuksessa on valtiokokonaisuuden taloudellista asemaa selvittävä katsaus, jossa on kootusti tietoa valtion talousarviotalouden sekä valtion liikelaitosten ja rahastojen tuotoista, kuluista ja varallisuusasemasta. Kertomus sisältää tiedot myös valtiokokonaisuuden taseen ulkopuolisista vastuista. Lisäksi käsitellään tarkemmin mm. valtion talousarviota, kehyksiä EU:n ja Suomen välisiä rahavirtoja. Selvitykset annetaan myös valtionvelasta, valtiontalouden riskeistä sekä verotuksesta. Kertomuksessa on myös katsaukset valtion henkilöstöön, toimitiloihin, ICT-hankkeisiin ja valtion yhtiöomistukseen. Kertomuksessa tarkastellaan lyhyesti myös kuntataloutta sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja.

Hallituksen vuosikertomus 2020
Liite 1 Ministeriöiden tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus