NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 12.5.2021 esityksen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta.Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun jatkaminen Vaalimaalla ja laajentaminen muille Suomen ja Venäjän välisille maantieraja-asemille.Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin uusi pykälä tavaraliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta Suomen ja Venäjän välisillä maantieraja-asemilla.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja voisi osana liikenteen sujuvuuden varmistamista koskevaa tehtäväänsä tarjota liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua maantieraja-asemille saapuvan tavaraliikenteen ja sen tullitoimenpiteiden ja rajatarkastusten suorittamiseksi ja niiden sujuvuuden varmistamiseksi. Tarjotessaan näitä palveluja se voisi rekisterinpitäjänä käsitellä asiaan liittyviä henkilötietoja. Tietojärjestelmään olisi mahdollista kerätä tietoja rekisteritunnuksen tai muun yksilöivän tunnisteen automaattisella tunnistamisella.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta lausuntokierrokselle. Lakiluonnos koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Suomen vuonna 2014 voimaan saattamat EU-säädökset kumottiin vuonna 2019.Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta, eikä se velvoita ottamaan tietulleja käyttöön Suomessa. Lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos ei sekään tarkoita tietullien käyttöönottoa Suomessa.Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista, vaan kyseisen lain valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta on lähetetty lausunnoille 12. toukokuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 11. kesäkuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä globaalin elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 12. toukokuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talous toipuu koronapandemiasta selvästi vasta vuoden 2021 loppupuolella, sillä tautitapausten määrän voimakas kasvu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesää kohti kuljettaessa epidemian kausivaihtelu hillitsee tautia. Kun myös rokottaminen etenee nopeasti, epidemia taintuu ja liikkumiselle ja liiketoiminnalle asetetut rajoitukset voidaan purkaa. Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous on 2020-luvun puolivälissä kuitenkin edelleen reippaasti alijäämäinen. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan.”Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantaloutta elvytetään voimakkaastiMaailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta taantumasta kuluvana vuonna mittavien elvytystoimien, rokotusten etenemisen sekä rajoitustoimien purkamisen seurauksena. Etenkin Yhdysvallat, mutta myös EU, toimeenpanevat mittavia talouden elvytystoimia. On odotettavissa, että riskiryhmien ohella myös työikäinen väestö on rokotettu keskeisissä talousmaissa syksyyn mennessä. Pandemian hellittäessä rajoitustoimia puretaan.Koronavuoden säästöt kasvattavat kulutusta epidemian laantuessaYksityinen kulutus kasvaa tulojen kasvua nopeammin, kun kotitaloudet alkavat kuluttaa koronapandemian aikana kertyneitä säästöjään lähivuosina. Kulutuksen kasvu näkyy jo tavaroiden kulutuksessa. Ulkomaanmatkailuun sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin liittyvien palveluiden odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä.Maailmanlaajuiset elvytystoimet pyrkivät tukemaan kulutusta ja investointeja, mikä tukee myös Suomen vientiä. Yksityiset investoinnit vähenevät kuitenkin vielä vuonna 2021 rakennusinvestointien vähentyessä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan näkyy elpymisen merkkejä maailmantalouden kohentuneiden kasvunäkymien vuoksi. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä lisätään tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä uudistetaan energiainfrastruktuuria. Talouden elpyminen kiihdyttää työllisten määrän kasvua. Työllisten määrä ylittää vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023, jolloin työllisyysaste nousee runsaaseen 73 prosenttiin. Työttömyysaste kääntyy selvään laskuun ja lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tämä kiihdyttää ansiotason nousua vuosina 2022 ja 2023. Inflaatiopaineet nousevat ennustejaksolla kysynnän palautuessa.Julkinen talous jää epidemian hellitettyäkin alijäämäiseksiJulkisen talouden alijäämä eli menojen ja tulojen välinen epätasapaino pysyy tänä vuonna suurena, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen niin kutsutun palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkeina. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, kun tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä.Vuosina 2023–2025 julkisen talouden alijäämä pienenee vähitellen lähemmäs epidemiaa edeltäneen ajan tasoa. Julkisten menojen ja tulojen välille jää kuitenkin koronaepidemian hellitettyäkin huomattava epätasapaino. Alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 4,6 miljardia euroa. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka on kasvattanut julkisia menoja jo pitkään. Myös talouden kasvunäkymät ovat 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä vaimeat. Niitä heikentää työikäisen väestön määrän väheneminen.Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Pitkällä aikavälillä julkisten menojen ja tulojen välillä on epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 8 miljardia euroa vuoden 2025 tasossa.Talouden elpyminen voi olla ennustettua ripeämpääMittavan globaalin elvytyksen myötä maailmantalous ja Suomen vienti sekä investoinnit voivat kasvaa jopa ennustettua nopeammin. Ennusteen riskit kytkeytyvät kysymykseen siitä, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että on voitu palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa. Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi vuoden 2021 syksyllä uudestaan Suomessa tai meille tärkeillä vientialueilla. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään. Suomessa epidemian pitkittyminen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen kautta ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsitteli kokouksessaan 10.5.2021 kaikkia määrittelemiään sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia.Sosiaaliturvakomitea ja sen jaostot ovat koonneet sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista raportit, joiden luonnokset olivat komitean käsiteltävinä yhtä aikaa nyt ensimmäistä kertaa. Ongelmaraportit perustuvat komitealta kesällä 2020 kerättyyn ongelmien listaukseen. Sosiaaliturvakomitean jaostot ovat konkretisoineet kokonaisuuksia komitean johdolla syksyn, talven ja kevään ajan. Kesän ja syksyn 2021 aikana sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto, jaostot ja niiden sihteeristöt käyvät komitean johdolla läpi raporttien väliset yhdyspinnat ja läpileikkaavat teemat. Kokonaisuutta hiotaan yhtenäiseksi. Raportteja työstetään komiteassa ja sen jaostoissa vuoden 2021 loppupuolelle saakka.– Raportit ovat luettavissa jo niiden luonnoksina koko valmistelun ajan. Avoimuus on valmistelussa keskeistä, koska sosiaaliturvauudistus on tarkoitus toteuttaa laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Kyse ei ole valmiista raporteista, vaan luonnoksista, korostaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.
– Komitea on keskittynyt työnsä alkuvaiheessa sosiaaliturvan ongelmiin. Huolellisesti tehdyt ongelmakuvaukset pohjustavat keskustelua muutostarpeista ja niiden ratkaisuista. Ongelmaraporteissa ei siis ole kyse sosiaaliturvan koko kuvasta. Sosiaaliturvajärjestelmässämme on myös paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista, Moisio jatkaa.Sosiaaliturvakomitea keskusteli kokouksessa muun muassa pitkän ja lyhyen aikavälin muutosten suhteesta toisiinsa ja niiden roolista sosiaaliturvauudistuksessa. Keskustelussa tuotiin esiin myös lainsäädäntömuutosten suhde kevyempiin sosiaaliturvan kehittämisen tapoihin, esimerkiksi hakumenettelyjen sujuvoittamiseen ja neuvonnan kehittämiseen. Sosiaaliturvakomitea kiitti jaostoja, puheenjohtajistoa ja sihteeristöjä tehdystä työstä. Sosiaaliturvan ongelmaraporttien luonnoksetSosiaaliturvan monimutkaisuuden ongelmaraportissa otetaan esiin muun muassa erilaisten etuuksien määrä, minkä seurauksena myös etuuskohtaisia määräytymisperusteita on paljon. Eroja on etuuksien tulokäsitteessä, perhekäsitteessä sekä haku- ja maksuajankohdissa. Esiin otetaan myös asiointipalvelujen hajanaisuus ja tiedonkulun haasteet sekä toimeenpanon yksinkertaistaminen, etenkin digitalisaatiota hyödyntäen. Toimeenpanon yksinkertaistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi hakemisprosessin yksinkertaistamista.Lue raportin luonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuusAnsiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmaraportti käsittelee muun muassa työelämän muutosta, yrittäjyyttä ja sosiaaliturvaa, sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuutta, opiskelua opintotuella, työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia ja osittaista työskentelyä sekä muita kannustinloukkuteemoja. Tarkastelu koskee samanaikaista palkka- ja yrittäjätulon ja sosiaaliturvan saantia. Lue raportin luonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenViimesijainen turva, perusturva ja asuminen -ongelmaraportti käsittelee asumismenojen tukemista asumistukien ja toimeentulotuen kautta kautta ja asumisen tukemisen vaikutuksia. Raportti käsittelee myös viimesijaista turvaa perusturvan täydentäjänä ja korvaajana. Lue raportin luonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminenPalvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmaraportti käsittelee muun muassa palvelujen ja etuuksien tarkoitusten, tavoitteiden ja toimintalogiikoiden eroja. Se käsittelee myös yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sosiaaliturvajärjestelmässä sekä sen prosesseissa ja toimintatavoissa tunnistettuja haasteita. Näitä ovat mm. toimimattomat etuus- ja palvelupolut sekä yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteiden ja toiminnan kohtaamattomuus.Lue raportin luonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenSosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet koskevat kaikkia sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia. Ne kootaan komitean työssä yhdeksi kokonaisuudeksi, josta rakentuu sosiaaliturvan viides raportti. Raportti kuvaa keskeisinä perusvalintoina sosiaaliturvan velvoittavuuden, sosiaaliturvan tason, yksilö- tai perhekohtaisuuden sekä syyperusteisuuden. Perusvalintojen ohella viides raportti luo yleiskatsauksen Suomen sosiaaliturvan historialliseen kehitykseen sekä sosiaaliturvan perus- ja ihmisoikeusperustaan. Raportissa on myös lyhyt katsaus tulevaisuuden väestökehitykseen.Lue raportin luonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet
Sosiaaliturvauudistuksessa ratkaistavat ongelmatSosiaaliturvakomitean työ seuraava vaihe on valita keskeiset ongelmat, jotka sosiaaliturvauudistuksessa pyritään ratkaisemaan. Komitea tuottaa kustakin valitsemastaan ongelmasta kannanoton, jossa se kuvaa ongelman ratkaisun tavoitteet ja suuntaviivat. Komitean työn pohjana toimii puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi. Luonnokseen on koottu ongelmaraporteista esiin nousevat sosiaaliturvan keskeiset ongelmat. Komitea voi nostaa kannanottoihin myös muita asioita. Komitean keskustelussa mahdollisina lisättävinä kannanottojen teemoina nousivat esiin muun muassa sosiaaliturvan rahoitus ja lasten näkökulma. Lue puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksiSosiaaliturvakomitean raportit ja kannanotot muodostavat pohjan hallituskauden lopussa valmistuvalle välimietinnölle eli sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tiekartalle. Komitea aloittaa tiekartan toteutuksen seuraavalla hallituskaudella.—Sosiaaliturvakomitea kokoontuu 24.5.2021 työkokoukseen jatkamaan raporttien ja kannanottojen työstämistä. Komitean seuraava varsinainen kokous pidetään 6.9.2021. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan muun muassa sosiaaliturvan rahoituksesta. 
  Liitteet:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (22.3.2021) Liite 2 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuus Liite 3 Raporttiluonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Liite 4 Raporttiluonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen Liite 5 Raporttiluonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen Liite 6 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet Liite 7 Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi Liite 8 Diaesitys

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 12. toukokuuta julkaistun selvityksen mukaan raskaan hyötyliikenteen siirtymä vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen vaatii määrätietoisia toimia. Tarvitaan kokeilu- ja pilottihankkeita käytännön kokemusten kartuttamiseksi sekä tutkimusta ja tiedon jakamista. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri on muutokselle välttämätön. Vähähiilisen liikenteen kokonaistaloudellisuuteen voidaan vaikuttaa sekä pääoma- että muuttuvien kustannusten kautta.Vaihtoehtoisten käyttövoimien, erityisesti sähköajoneuvojen tarjonta markkinoilla kehittyy tulevina vuosina vahvasti. Henkilöautojen osalta markkinatarjonta ja hankinnat ovat voimakkaassa murroksessa sähköistyksen suuntaan. Yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen rooli liikenteen energiankäytön ja päästöjen kokonaiskuvassa on merkittävä. Hyötyajoneuvot, linja-autot, kuorma-autot ja rekat sekä myös liikkuvat työkoneet käyttävät tällä hetkellä pääosin fossiilista dieseliä.Vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen etenemisen aikajänne vaihtelee paljon riippuen ajoneuvotyypistä ja sen käyttötavasta. Uusiutuvan dieselin lisäksi sähköistyksellä ja biokaasulla on hyvät mahdollisuudet laajentaa hiilineutraalia käyttövoimapohjaa. Kuorma-autojen kehitys on kokemassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa murroksen useampien vaihtoehtoisten käyttövoimien tullessa markkinoille eri segmentteihin. Jakeluautopuolella on jo tarjontaa sähkökuorma-autoista.Kestävää muutosta ajaville kaupungeille ja yrityksille on nyt tilaustaMerkittävä osuus raskaan kaluston liikenne- ja kuljetussuoritteesta tapahtuu melko lyhyillä ajomatkoilla. Maantiekuljetusten tilastojen pohjalta potentiaali sähköistämiselle on hyvä vaiheittain kasvavassa osassa suoritteita. Raskaan liikenteen sähköistys näyttäytyy omistajan kokonaiskustannuksilta kilpailukykyisenä parhaissa kohteissa jo nyt, erityisesti kaupunkiympäristöjen hyötyajoneuvoissa. Kaikissa käyttötapauksissa voidaan nähdä täyssähköisten ratkaisuiden suhteellisen kilpailukyvyn paranevan merkittävästi tulevan kymmenen vuoden aikana. Muutos edellyttää tukevan latausinfrastruktuurin toteuttamista.Kustannustehokkain tapa edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta ajoneuvokannassa on korottaa ajamisen kustannuksia saastuttavampien käyttövoimien osalta. Vaihtoehtoisten käyttövoimien, etenkin sähkön ja kaasun, osalta käytettävyyteen ja toteutettavuuteen vaikuttaa vielä voimakkaasti vaadittavan infrastruktuurin keskeneräisyys sekä markkinatarjonnan rajallisuus. Kehittyvän infrastruktuurin tukeminen on kustannustehokas tapa edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kaasu- ja latausinfrastruktuurin tukeminen julkisin varoin on perusteltua, jos tuki kohdennetaan oikein niille hankkeille, jotka eivät markkinaehtoisesti toteutuisi. Markkinaa avaavana toimena raskaan kaluston nollapäästöajoneuvojen määräaikainen hankintatuki toisi sähkön samalle viivalle kaasun kanssa. Kuljetusalan kannalta oleellista on, että tukea kohdistuu nimenomaan raskaamman kaluston tarpeisiin sekä joukkoliikennevälineille.VTT:n toteuttamassa hankkeessa analysoitiin mallintamalla eri ohjauskeinoja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton tukemiseksi. Ajoneuvokannan koostumuksen kehitystä ohjaa usea tekijä, kuten pääomakustannukset, käytön muuttuvat kustannukset, infran riittävyys ja tiedon saatavuus. Mikään näistä ei kuitenkaan yksin takaa hyvää kehitystä. Fossiilittomuuden edistämiseksi ja muutoksen käynnistämiseksi kaikki toimenpiteet ja ohjauskeinot ovat suositeltavia käyttöön otettaviksi, jotta biokaasu ja sähkö tuotaisiin todellisiksi vaihtoehdoiksi matkalla kohti nollapäästöistä liikennettä.Hankkeen tulosten pohjalta suositeltuja toimenpiteitä:seurataan nykyisten ohjaustoimien vaikuttavuutta ja hienosäädetään niitä tarvittaessaedistetään nollapäästöisten ratkaisuiden kokeilu- ja pilottihankkeita kokemusperäisen tiedon keräämiseksi erityisesti raskaassa liikenteessäjatketaan panostuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuriinkehitetään säädöskehikkoa erityisesti työkoneillakartutetaan järjestelmällisesti tutkimustietoa väylä- ja tieverkon nollapäästöisten infraratkaisuiden vaihtoehdoistaotetaan käyttöön markkinaa käynnistäviä mutta vaiheittain poistuvia pääomakuluihin kohdistuvien ohjauskeinoja nollapäästöisille raskaille ajoneuvoillevaikutetaan liikenteen ja kuljetusten muuttuvien kustannusten rakenteeseen vaiheittain kiristyvästi päästöpohjaisestiJulkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 12.5. keskustelemaan ratkaisuista luontokatoon. Kokouksen puheenjohtajana toimii Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Pohjoismaat valmistautuvat lokakuussa Kiinan Kunmingissa järjestettävään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen (COP15), jossa maailman maiden on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa 2020–21 hanketta, jonka tavoitteena on edistää nuorten osallistumista biodiversiteettisopimuksen vuoden 2020 jälkeisen tavoitteiden määrittämiseen. Nuoret esittelevät kannanottonsa ympäristö- ja ilmastoministereille.”Otamme nuorten viestit vakavasti. Nuorten osallisuus ilmasto- ja biodiversiteettisopimuksien neuvotteluprosesseissa on oikeudenmukaisuuskysymys. Pohjolan on oltava nuorten osallistamisen edelläkävijä. Toivon, että nuoret otetaan jatkossakin aktiivisesti mukaan toimenpiteisiin luontokadon pysäyttämiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministerit käsittelevät kokouksessaan myös julistusta meristä, ilmastosta ja biodiversiteetistä. Julistuksen viesti on, että ilmastonmuutos on otettava paremmin huomioon merten suojelussa, hoidossa ja hyödyntämisessä ja että siihen liittyvää tietopohja on parannettava. Aloitteella on tarkoitus myös viestiä yhteispohjoismaista näkökulmaa lokakuun Kunmingin CBD COP15 -kokoukseen. Pohjoismainen ympäristöministerikokous hyväksyi lokakuussa 2019 Oceans and Climate -julistuksen, joka vahvisti pohjoismaista yhteistyötä liittyen merien ja ilmaston väliseen kytkentään.Puheenjohtajamaa Suomen aloitteesta ministerit keskustelevat myös siitä, miten luonnon monimuotoisuus voitaisiin paremmin huomioida kansainvälisissä rahoitusjärjestelmissä. Ministerit vaihtavat kokemuksiaan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden valmiudesta sisällyttää monimuotoisuusnäkökohdat rahoitustoiminnassaan. Suomi ehdottaa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaisi selvityshanketta, joka tarkastelisi Pohjoismaiden rahoitusjärjestelmän valmuitta ja välineitä edistää biodiversiteetin suojelua.  ”Luonto ei ole irrallinen osa taloutta. Luonnon parempi huomioiminen lisää myös talouden kestävyyttä. Suuntaamalla rahoitusta oikein, voimme vaikuttaa luonnon tilaan. Pohjoismaat voivat tehdä yhteistyötä rahoituksen suuntaamisessa siten, että luonto huomioitaisiin nykyistä huomattavasti paremmin”, sanoo ministeri Mikkonen.Lisäksi ministerien agendalla on valmistautuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen, pohjoismaisen ministerineuvoston visio vuoteen 2030, globaali muovisopimus (UNEA-5) sekä pohjoismaisen rahoituslaitos Nefcon strategia.Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021Suomi toimii vuoden 2021 pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuusohjelma nojautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston uuteen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhdentynein alue vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriön päävastuulla on kolmevuotinen hanke Rakentamisen kiertotalous, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakentamissektorilla, kehittää ja luoda uusia yhteistyöverkostoja ja viedä Pohjoismaiden hyviä käytäntöjä tehokkaasti käytäntöön. Muita ympäristöministeriön keskeisiä teemoja ovat Barentsin alueen metsäluonnon säilyttäminen sekä kansainvälisten ympäristö- ja ilmastoprosessien edistäminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt kaivoslain varausmekanismista selvityksen, jonka alustavista tuloksista kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä keskusteli 11.5.2021. Lisäksi kaivosveroa koskevan selvityksen alustavat tulokset olivat aiheena kokouksessa.Selvitys kaivoslain varausmekanismista julkaistaan kesäkuussaSuomessa voimassa oleva kaivoslainsäädäntö perustuu valtausjärjestelmään, jossa oikeus kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän hyödyntämiseen on sen löytäjällä. Kaivoslain varausmekanismissa on kyse siitä, että yritys voi varata itselleen alueen kahdeksi vuodeksi tekemällä siitä ilmoituksen kaivosviranomaiselle eli Turvallisuus- ja kemikaaliviranomaiselle. Alueen varaajalle annetaan etuoikeus hakea varsinaista malminetsintälupaa varatulle alueelle.Varaus kuitenkin aiheuttaa muun muassa maanomistajille ja alueen asukkaille ja yrittäjille epävarmuutta alueen tulevasta käytöstä. Selvityksessä esitetään useita toimenpiteitä järjestelmän kehittämiseksi, mutta sen poistamista kokonaan selvityksessä ei ehdoteta. Seuraavaksi selvityksen tehnyt asianajotoimisto Hannes Snellman viimeistelee selvityksen työryhmän keskustelun pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee selvityksen viimeistään kesäkuussa.Työryhmä kuuli kaivosveroselvityksen alustavista tuloksistaKaivosveroselvityksen tavoitteena on ollut tutkia erillisen kaivosveron kohdentamis- ja toteuttamisvaihtoehtoja ja määritellä näistä toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Hankkeen toteuttamisesta ovat vastanneet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja KPMG Oy Ab, ja selvityksen ohjausryhmää vetää valtiovarainministeriö. Valtioneuvoston kanslia julkaisee lopullisen selvityksen toukokuun lopussa osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa lakimuutoksista. Ehdotusten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa. Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa.Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan ajalle 1.12.2020-15.5.2021. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtamassa toimikunnassa on ollut saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden edustajat. Toimikunnan jäsen Juha Joona (Kesk.) jätti eriävän mielipiteen erityisesti toimikunnan ehdottamaan 3 §:ään. Muilta osin mietintö on yksimielinen. Toimikunnan mietintö lähetetään seuraavaksi lausunnolle. Eduskunnalle annetaan ainoastaan sellainen esitys, jonka saamelaiskäräjien kokous hyväksyy. 
Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Toimikunnan mietintö
Hankesivu 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-jäsenvaltiot ja Portugalin kutsuma joukko Afrikan maita kokoontuivat kansainväliseen muuttoliikekonferenssiin videoyhteydellä 11.5. Kokous järjestettiin EU:n puheenjohtajamaa Portugalin aloitteesta ja Suomea kokouksessa edusti valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen. Konferenssiin osallistuivat myös Euroopan komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto, Afrikan unioni, EU-virastoja sekä muuttoliikkeeseen liittyviä kansainvälisiä järjestöjä.Portugali on keskittynyt puheenjohtajakautensa alkupuoliskolla kumppanuuksien syventämiseen EU:n ja valikoitujen muuttoliikkeen alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa.  Toinen prioriteetti on ollut laillisten maahantuloreittien edistäminen.  Nämä molemmat asiat olivat myös konferenssin agendalla.-Tänään meillä oli loistava mahdollisuus laajaan dialogiin kumppanimaiden kanssa. Keskusteluissa korostui se, että tarvitsemme räätälöityjä ja aidosti molempia osapuolia hyödyttäviä tasavertaisia kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, sanoo valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.Pakolaisten uudelleensijoittamisella suojellaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviaLaillisten maahantuloreittien edistäminen ja kehittäminen on keskeinen osa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistusta. Pakolaisten uudelleensijoittaminen jäsenvaltioihin on vaikuttava keino tarjota suojelua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille ja jakaa vastuuta globaalisti.-Pakolaisten uudelleensijoittamista tulee lisätä. Maailmanlaajuinen tarve tälle on ehkä suurempi kuin koskaan. Meidän pitää myös selvittää täydentäviä laillisia maahantuloreittejä niille, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua. Suomi osallistuu aktiivisesti tähän keskusteluun EU:ssa, kertoo Parviainen.Ihmissalakuljettajien toimiin puuttuminen edellyttää tehokasta yhteistyötäKonferenssissa keskusteltiin myös mm. muuttoliikkeiden hallinnasta EU:n ulkorajoilla, palauttamisen ja takaisinoton haasteista sekä yhteisistä ratkaisuista, joilla voitaisiin puuttua ihmissalakuljetukseen ja -kauppaan. Euroopan komissio päivittää ihmissalakuljetuksen vastaista toimintasuunnitelmaansa tänä vuonna.-Ihmissalakuljettajien toimiin puuttuminen edellyttää tehokasta yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten ja lähtö- ja kauttakulkumaiden vastaavien viranomaisten kesken. Tällainen yhteistyö on välttämätöntä, jos salakuljettajat halutaan syytteeseen ja oikeuteen, toteaa Parviainen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisestaJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vanhusasiavaltuutetustaPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön hallitussihteerin määräaikaisen virkasuhteen täyttäminen
– Puolustusministeriön kahden erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 68/2021 vp) täydentämisestä
– Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022–2025
– Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tuontia ja tiettyjä luovutuksia ja suorituksia koskevien vapautusten osalta yleisen edun mukaisten unionin toimenpiteiden yhteydessäOpetus- ja kulttuuriministeriöVirpi Hiltunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 330 110
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 15.5.2021 –14.5.2024Vilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309
– Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission suomalaisen osapuolen varajäsenen vapauttaminen tehtävistään ja uuden varajäsenen määrääminenLiikenne- ja viestintäministeriöHarri Pursiainen, kansliapäällikkö p. 0295 342 389
– Virkavapauden myöntäminen liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevalle virkamiehelleMatleena Kurki-Suutarinen, hallitusneuvos p. 0295 342 043
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energian alkuperätakuistaElli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247
– Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 109. työkonferenssiin 3.-19.6.2021Katariina Tirri, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 180
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 9 §:n ja merimiesten palkkaturvalain 8 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöTanja Auvinen, johtaja p. 0295 163 715
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avullaSarita Friman, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 349
– Maailman terveysjärjestön (WHO) 74. yleiskokous 24.5.-1.6.2021
– Maailman terveysjärjestön (WHO) hallintoneuvoston 149. kokous 2.6.2021Anu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2022Outi Äyräs-Blumberg, hallitussihteeri p. 0295 163 260
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteentoimivien rokotus-, testaus-ja parantumistodistusten myöntämistä, todentamista ja hyväksymistä koskevasta kehyksestä vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana (digitaalinen vihreä todistus).
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteentoimivien rokotus-, testaus-ja parantumistodistusten myöntämistä, todentamista ja hyväksymistä koskevasta kehyksestä covid-19-pandemian aikana jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien tai asuvien kolmansien maiden kansalaisten osalta (digitaalinen vihreä todistus)Liisa Mäenpää, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 163 223
– Virkavapauden myöntäminen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle

Lähde: Valtioneuvosto.fi