NordenBladet — Lastensuojelun asiakkaina olevilta lapsilta ja nuorilta halutaan kommentteja lastensuojelulain valmistelua varten. Sähköisessä kyselyssä kysytään muun muassa, mitä mieltä he ovat lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisesta sijaishuollossa sekä mitä ajatuksia heillä on vaativasta sijaishuollosta.Kysely on osa kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa toteutettavaa pilottia, jossa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelulain valmistelussa. Pilotissa on tarkoitus luoda malli lasten ja nuorten kuulemiseksi lainsäädäntötyön yhteydessä. ”Lapsistrategian tavoitteena on edistää ja vahvistaa lapsen oikeutta osallisuuteen. Siksi on äärimmäisen tärkeää luoda mahdollisuus lasten ja nuorten saada äänensä kuuluville, kun heitä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan ja muutetaan. Toivottavaa on, että tulevaisuudessa tämä on luonteva osa lainvalmistelua ja päätöksentekoa. Strategian toimeenpanossa kehitetään tähän välineitä”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Kysely on toteutettu sekä suomen että ruotsin kielellä. Siihen pääsee vastaamaan 23.5. asti kansallisen lapsistrategian verkkosivuilla:lapsistrategia.fi/lapset-ja-nuoretSähköisen kyselyn lisäksi pilotissa on toteutettu lasten ja nuorten työpajoja.
NordenBladet — Suomi lähettää 11.5. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Intiaan maan vaikean covid-19-tilanteen ylikuormitettua maan terveydenhuollon. Suomen materiaaliapu koostuu happipulloista ja happisaturaatiomittareista.Intian viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta, koska maassa on pulaa lääkkeistä ja hapesta eikä sairaaloihin voida ottaa uusia potilaita. Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Samassa rahtikoneessa on Saksan toimittamia hengityskoneita sekä Kreikan toimittamia happipulloja.Sisäministeriö on tehnyt asiassa yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön, Huoltovarmuuskeskuksen, Suomen Punaisen Ristin sekä Oy Linde Gas Ab:n ja Lyrecon kanssa. Euroopan komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.Suomi on tarjonnut materiaaliapua myös NepaliinSisäministeriö päätti 11.5. tarjota materiaaliapua myös Nepalille maan pyydettyä apua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Suomi tarjoaa Nepalille kasvosuojaimia ja muita henkilökohtaisia suojavarusteita. Jos Nepalin viranomaiset hyväksyvät avuntarjouksen, materiaaliapu lähetetään Nepaliin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota myöhemmin.
NordenBladet — Hallitus aikoo toteuttaa rekrytointitukikokeilun, jolla tavoitellaan uusien työnantajayritysten syntyä madaltamalla rekrytointikynnystä yrityksissä, joissa ei työskentele yrittäjien lisäksi ulkopuolisia työntekijöitä. Tavoitteena on edistää yritystoiminnan kasvua ja työllisyyttä. Kokeilun avulla hankitaan tietoa siitä, onko yrityksille myönnetyllä rekrytointituella edellä mainittuja vaikutuksia.Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 21.6.2021 asti.Rekrytointitukikokeiluun valittavat yritykset ja tukimääräKokeilun kohdejoukkona olisivat yritykset, joilla ei ole ollut edeltävien 12 kuukauden aikana ulkopuolista palkattua työvoimaa ja joiden liikevaihto vuonna 2021 on vähintään 15 000 mutta enintään miljoona euroa. Kokeilun kohdejoukkoon eivät kuuluisi yritykset, joiden päätoimiala on maatalouden alkutuotanto, kalastus tai vesiviljely. Kohdejoukkoon tehtäisiin myös eräitä muita rajauksia.Kokeilu toteutettaisiin kontrolloituna kokeena, jossa kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä valittaisiin satunnaisotannalla kokeilu- ja verrokkiryhmä. Kokeiluryhmään kuuluville yrityksille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen. Jos kokeilun ensimmäisessä vaiheessa tukea hyödyntäisi alle 900 yritystä, tukea tarjottaisiin ensimmäisen vaiheen kokeiluryhmän lisäksi uudelle kokeiluryhmälle, joka muodostettaisiin satunnaistamalla toisen vaiheen alkaessa kohdejoukkoon kuuluvista yrityksistä. Sama yritys ei voisi olla mukana sekä kokeilun ensimmäisessä että toisessa vaiheessa. Rekrytointituki myönnettäisiin vähämerkityksisenä tukena, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Tuen määrä yhdelle yritykselle olisi 10 000 euroa ja tukea maksettaisiin toteutuneiden palkkakustannusten perusteella. Tukea maksettaisiin 50 prosenttia työntekijöiden palkoista enintään 12 kuukauden ajalta ensimmäisen työntekijän työsuhteen alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan tuen hakemisesta lukien.Tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi esitetään muutoksia myös muihin lakeihinKokeilun toimeenpanossa tarvittavien tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia ja rikosrekisterilakia muutettaisiin väliaikaisesti. Rekrytointituen myöntämisessä ja maksamisessa voitaisiin hyödyntää työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän ja tulotietojärjestelmän tietoja. Tarvittaessa Oikeusrekisterikeskus saisi luovuttaa rikosrekisteristä ulkomaisen työvoiman luvattomaan käyttöön liittyviä rikosseuraamustietoja, jotka tarvittaisiin tuen edellytysten tarkistamiseksi. Kokeilu käynnistyisi maaliskuussa 2022 ja kestäisi vajaat kaksi vuottaLait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2022. Laki rekrytointitukikokeilusta olisi pääosin voimassa 31.12.2023 saakka. Takaisinperintää, tietojen luovuttamista ja tietojensaantioikeuksia, tietojen rekisteröimistä, muutoksenhakua sekä kokeilun seurantaa ja arviointia koskevat säännökset olisivat kuitenkin voimassa 31.12.2033 saakka.
NordenBladet — Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta täyttää kymmenen vuotta 11.toukokuuta. Euroopan tasa-arvosta vastaavat ministerit sekä heidän lisäkseen moni muu EU-maan ministeri ovat vuosipäivän alla allekirjoittaneet yhteisen julkilausuman, jossa kehotetaan Euroopan valtioita pikaisesti liittymään sopimukseen.Suomesta julkilausuman ovat allekirjoittaneet perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Mukana julkilausumassa ovat Itävalta, Belgia, Viro, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Espanja, Kreikka, Kypros ja Ruotsi.Viime aikoina Istanbulin sopimuksen merkitystä on monissa maissa kyseenalaistettu. Näin on tapahtunut huolimatta siitä, että koronaviruspandemia on lisännyt kielteisiä vaikutuksia erityisesti naisiin. Julkilausumalla ministerit haluavat korostaa sopimuksen merkitystä ja kannustavat sopimuksen ulkopuolella vielä olevia EU-maita liittymään sopimukseen sekä konkreettisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.Noin joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa täytettyään viisitoista vuottaIstanbulin sopimuksen nimellä tunnetun sopimuksen on ratifioinut tai siihen on liittynyt 33 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015.Istanbulin sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja myös perheväkivaltaa. Tavoite on myös suojella uhreja ja saattaa väkivallan tekijä edesvastuuseen. Istanbulin sopimus on ensimmäinen yleiseurooppalainen juridisesti sitova sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ihmisoikeusongelma, jota koronaepidemia on entisestään syventänyt. Euroopan unionin alueella arviolta joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. Noin 50 naista kuolee EU-maissa joka viikko perheväkivallan uhrina. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten kustannusten EU:ssa on arvioitu olevan yli 225 miljardia euroa.Suomi on Istanbulin sopimuksen vahva tukija, ja edistää sopimuksen mahdollisimman laajaa hyväksyntää. Suomi kannattaa ja tukee myös EU:n liittymistä Istanbulin sopimukseen. Suomen tavoitteena on, että Euroopan unioni tekee entistä enemmän töistä vähentääkseen kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi Suomi ajaa sitä, että sopimus toimeenpannaan täysimääräisesti kaikessa EU:n toiminnassa. Suomessa Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuosille 2018-2021. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE) valmistelee tämän vuoden aikana toimeenpanosuunnitelman vuosille 2022-2025.Valtioneuvosto hyväksyi lisäksi vuonna 2020 naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman vuosille 2020-2023. Naisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy ja torjuminen ovat myös yksi Sanna Marinin hallituksen painopistealueista.
NordenBladet — Valtionhallinnon tulosohjausmallin nykytilaa ja kehitystarpeita on tarkasteltu 11. toukokuuta julkaistussa arvioinnissa. Tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin useita uudistustarpeita.Arvioinnin johtopäätöksinä todetaan, että valtionhallinnon toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa monisyisemmäksi, mikä edellyttää entistä poikkihallinnollisempaa, pidemmän aikajänteen tarkastelutapaa tulosohjauksessa. Lisäksi suhde poliittiseen ohjaukseen ja budjettiohjaukseen hakee paikkaansa. Tarvetta on myös yhdenmukaisemmille käytännöille hallinnonalojen välillä.Käytäntöjen yhdenmukaistaminen, selkeämpi viitekehys ja uudet lähestymistavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen ovat arvioinnissa tunnistettuja tulosohjausmallin kehittämiskohteita. Lisäksi tulosohjauksen tiedonhallintaa sekä sähköisiä järjestelmiä tulisi kehittää voimakkaasti.Arviointi suosittelee seuraavia toimenpiteitä tulosohjausmallin kehittämiseksi:dialogin ja vertaisoppimisen vahvistaminenpoikkihallinnollisemman ja ilmiölähtöisemmän vaikuttavuuden ohjauksen kehittäminentuloksellisuuden käsitteistön päivittäminen erityisesti vaikuttavuuden näkökulmastakannustinmekanismien sekä asiakas- ja kansalaisnäkökulman kokeiluttulosohjauksen ja budjettiohjauksen välisen kytkennän selkeyttäminenennakoinnin ja toimintaympäristön analyysin vahvistaminen osana tulosohjausprosessiatiedonhallinnan ja sähköisten järjestelmien kehittäminen.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvasta hankkeesta ovat vastanneet 4FRONT Oy, Frisky & Anjoy ja Tampereen yliopisto.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön visuaalinen ilme on uudistettu. Uusi tunnus on yhdenmukainen valtioneuvoston, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön tunnuksen kanssa. Ilmeen muotokieli on johdettu valtioneuvoston ruusukuviosta, joka perustuu Suomen vaakunan heraldiseen ruusuun.Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi tunnus on leijonamerkin ja nimilogon kiinteä yhdistelmä pysty- tai vaakamuotoon aseteltuna. Myös valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö käyttävät saman mallin mukaista tunnusta. Ministeriön aiempi Sinettileijona-tunnus oli käytössä 23 vuotta.‒ Liittymällä valtioneuvoston, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön leijonaperheeseen haluamme viestiä olevamme osa valtioneuvostoa, viestintäjohtaja Mari-Kaisa Brander sanoo.Tavoitteena on, että jatkossa viestintämateriaaleja voidaan yhdistää helposti valtioneuvoston ilmeen kanssa ja erilaisia sovelluksia voidaan suunnitella yhteistyössä. Yhtenäinen visuaalinen ilme mahdollistaa myös selkeämmän viestinnän ja yhdenmukaisen näkymisen eri viestintäkanavissa.Ministeriön päävärinä säilyy vihreä. Lisäväreiksi on valittu tummansininen, harmaa, ruskea ja tiilenpunainen. Ilmeen muotokieli on johdettu valtioneuvoston ruusukuviosta, joka perustuu Suomen vaakunan heraldiseen ruusuun. Visuaalisen ilmeen on suunnitellut ministeriön graafinen suunnittelija Arja Aikavuori yhteistyössä graafinen suunnittelija Timo Kuoppalan kanssa.‒ Valokuvat ovat tärkeä osa uutta ilmettä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeriö, jonka toimiala on poikkeuksellisen visuaalinen. Valokuvat kertovat ihmisten ja tekemisen kautta koulutuksesta, tieteestä, kulttuurista, taiteesta ja liikunnasta, graafinen suunnittelija Arja Aikavuori kertoo.Uusi visuaalinen ilme tulee näkymään erityisesti verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa, mutta myös painotuotteissa ja muissa materiaaleissa. Osa painotuotteista uusitaan vasta syksyllä, kun ministeriöiden sähköpostiosoitteet uudistetaan.Opetus- ja kulttuuriministeriön tunnukset ovat ladattavissa valtioneuvoston kuvapankista
NordenBladet — Euroopan tulevaisuuskonferenssi on ainutlaatuinen ja ajankohtainen tilaisuus keskustella Euroopan haasteista ja tavoitteista. Mistä tahansa olet kotoisin ja mitä teetkin, konferenssi tarjoaa tilaisuuden pohtia, millaista tulevaisuutta haluat Euroopan unionille.Konferenssin tarkoitus on kuulla kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä tapahtuu järjestämällä ”alhaalta ylöspäin” -periaatteella laaja kirjo erilaisia tapahtumia EU-tasolla, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, myös digitaalisia osallistumisvälineitä hyödyntäen.Konferenssin käynnistystilaisuus järjestettiin Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, pandemiatilanteesta johtuen osin virtuaalisesti. Paikalla tilaisuudessa olivat muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n neuvoston tämänhetkisen puheenjohtajavaltion Portugalin pääministeri Antonio Costa. Tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi aktiivisesti konferenssiin ja järjestäisi erilaisia tilaisuuksia. Tietoja konferenssitapahtumista kerätään komission monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan. ”Käytetään yhdessä tämä mahdollisuus tuoda EU:n tasolla esille myös suomalaisia ruohonjuuritason näkemyksiä. Kun osallistumme aktiivisesti keskusteluun, saamme suomalaista sielunmaisemaa paremmin näkyviin myös konferenssista aikanaan tehtävissä johtopäätöksissä”, kannustaa erooppaministeri Tytti Tuppurainen.Konferenssin on määrä esittää johtopäätöksensä kevääseen 2022 mennessä. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja tarkastelemaan näitä johtopäätöksiä toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt 10.5.2021 päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Koronaviruksen torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia.STM ohjaa kaikki alueet luopumaan toimenpidetasoihin liitetyistä lisätoimenpiteistä, kuten kuuden hengen kokoontumisrajoituksista.Vaikka toimenpidetasoista luovutaan, alueita ohjataan edelleen noudattamaan suosituksia ja rajoituksia alueellisen epidemiavaiheen mukaisesti. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen.Muutokset toimenpiteissä ovat suurimmat kiihtymisvaiheen alueilla. Niissä voisi jatkossa avata julkisia tiloja, kuten kirjastoja ja museoita, sallia esimerkiksi ulkotiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan ja järjestää yleisötilaisuuksia osallistujarajoituksin.Kunkin alueen toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätökset rajoituksista ja suosituksista harkintansa ja lainsäädännön perusteella.Rajoitusten purkaminen on tehtävä suunnitelmallisestiSTM painottaa rajoitusten purkamisessa suunnitelmallisuutta sekä monipuolista ja laajaa arviointia. Jotta rajoituksia voidaan purkaa hallitusti, on tärkeää, että viranomaiset alueilla laativat omat suunnitelmansa. Rajoitusten purkamisessa on otettava huomioon lapset ja nuoret ensin –periaate ja pidettävä kiinni terveysturvallisista toimintatavoista. Alueelliset toimenpiteet ovat avainasemassa tartuntojen leviämisen estämisessä ja epidemian uudelleenkiihtymisen torjunnassa. Jos epidemiatilanne vaikeutuu, siihen on reagoitava nopeasti ja ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä.STM päivittää hybridistrategian toimintasuunnitelmanSTM on käynnistänyt hybridistrategian toimintasuunnitelman ja epidemiavaiheisiin liitettyjen suositusten päivittämisen. Suosituksissa noudatetaan nykyistä toimintasuunnitelmaa siihen asti, että päivitystyö on valmis. Hybridistrategian toimintasuunnitelma osa 3: Suositusten ja rajoitusten käyttö
NordenBladet — Kansallisen metsästrategian (KMS) tavoitteita toteutetaan myös monien muiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien kautta. On tärkeää, että kaksi vuotta sitten vahvistetun KMS:n visio metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kasvavan hyvinvoinnin lähteenä pysyy mielessä myös muita strategioita ja ohjelmia päivitettäessä.Vapun alla 28.4.2021 järjestetyssä kansallisen metsäneuvoston webinaarissa luotiin katsaus KMS:n kannalta keskeisiin päivitettävinä oleviin kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Asiantuntijaesitysten aiheina olivat biotalousstrategia, biodiversiteettistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, ajankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset sekä maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja maatalous- ja maaseutupolitiikkauudistus (CAP).Kansallisella metsästrategialla on näiden lisäksi liittymäkohtia myös moniin muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten äskettäin valmistuneeseen kiertotalousohjelmaan sekä erilaisiin matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviin kehittämissuunnitelmiin. Kansalliseen metsäpolitiikkaan vaikuttavat lisäksi monet EU-tason strategiat ja ohjelmat. Yhtymäkohtien tunnistaminen näihin kaikkiin on tärkeää myös pian käynnistyvää kansallisen metsästrategian omaa päivityskierrosta ajatellen.Ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen huomioitiin aiempaa selkeämmin jo helmikuussa 2019 vahvistetussa metsästrategiassa, ja näihin liittyviä hankkeita toteutetaan lukuisten KMS-hankkeiden ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastohankkeiden avulla. KMS:n ja esimerkiksi energia- ja ilmastostrategian ja biodiversiteettistrategian välillä on siksi myös paljon synergiaa. Taloudellisen kestävyyden ja kokonaiskestävyyden osalta synergiaa on puolestaan erityisesti biotalousstrategian kanssa.Metsäneuvoston webinaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten KMS-näkökulma voitaisiin parhaiten tuoda esiin muissa strategioissa ja ohjelmissa sekä siitä, millaisia haasteita eri strategioiden ja kestävyyden osa-alueiden yhteensovittamiseen liittyy. Haasteita aiheuttavat muun muassa strategiaprosessien eriaikaisuus, yhteisen vision ja yhteisten skenaarioiden puuttuminen sekä kireistä aikatauluista johtuvat paineet tutkimustiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.Suomen metsäalan kilpailukyky ja menestys perustuvat elinvoimaisiin, monimuotoisiin ja hiiltä sitoviin metsiin, osaamiseen, uudistumiseen, toimivaan infrastruktuuriin ja vakaaseen sääntely-ympäristöön. Seminaarissa tuli hyvin esiin, miten tärkeä eri hallinnonalojen ja toimialojen välinen yhteistyö on näiden tavoitteiden saavuttamisessa.Webinaariesitykset:Biotalousstrategia, erityisasiantuntija Sari Tasa, TEMBiodiversiteettistrategia, erityisasiantuntija Olli Ojala, YMEnergia- ja ilmastostrategia, teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEMAjankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset, ylitarkastaja Sami Niinimäki, OKMMaaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, maatalousneuvos Taina Vesanto, MMMAiheista lisää:Kansallinen metsästrategia 2025 (mmm.fi)Käynnissä olevat KMS-hankkeet (mmm.fi)Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus (mmm.fi)Biotalousstrategian päivitys 2020-2021 (biotalous.fi)Biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma (ym.fi)Energia- ja ilmastostrategia (tem.fi)CAP27-uudistus (mmm.fi)
NordenBladet — Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla on otettava paremmin huomioon eri asiakasryhmien tarpeet, vahvistettava asiakkaiden toimijuutta ja kartoitettava systemaattisemmin heidän osaamistaan, toteaa Kuntoutussäätiön, Demos Helsingin, Helsingin yliopiston, Oxford Researchin ja Siirtolaisuusinstituutin tutkimus.Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolut -hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen kehittämiseksi siten, että heidän työllisyysasteensa nousee ja yhteiskunnallinen osallisuutensa paranee.”Lähestyimme aihetta monesta eri näkökulmasta ja tulokset perustuvat sekä asiantuntijoiden, maahanmuuttajien parissa työskentelevien ammattilaisten että maahan muuttaneiden henkilöiden omiin näkemyksiin”, sanoo valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen vastuututkija, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.Alueelliset erot ovat suuriaMaahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla havaittiin useita haasteita. Yksilön osaamisesta on vaikea saada kattavaa kuvaa, eikä osaamisesta ja sen karttumisesta syntyvä tieto siirry sujuvasti koulutusasteelta toiselle. Kotoutumiskoulutus ei toteudu kaikkien asiakasryhmien kannalta tarkoituksenmukaisesti ja alueelliset erot kotoutumispalvelujen tarjonnassa ovat suuria. Etenkin sopivaa kielenopetusta voi olla vaikea löytää omalta alueelta.Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palvelujen suunnittelussa kaipaa myös vahvistamista. Maahanmuuttoon liittyvä osaaminen vaihtelee organisaatioissa, eivätkä TE-palvelut aina pysty riittävästi tukemaan maahanmuuttajia työllistymispoluilla. Useilla työnantajilla on lisäksi yhä korkea kynnys työllistää maahanmuuttajia.Asiakkaiden kuuleminen ja tuki työnantajille palvelujen ytimeenTutkimukseen perustuvat politiikkasuositukset parantaisivat maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä seuraavasti:Systematisoidaan osaamisen kartoittamista ja parannetaan sen kattavuutta.Luodaan yhtenäinen tietojärjestelmä, joka palvelee toimijoiden tiedonvaihtoa.Lisätään kotoutumiskoulutuksen joustavuutta, jotta se vastaa paremmin erilaisia tarpeita.Otetaan eri asiakasryhmien tarpeet palvelujen kehittämisessä tietoisemmin huomioon, ja parannetaan toimijoiden kokonaiskuvaa palveluista.Ylläpidetään palvelutarjonnan ja -kysynnän alueellista tilannekuvaa ja yhteistyöfoorumeita.Parannetaan asiakaspalautteen hyödyntämistä ja vahvistetaan asiakkaiden toimijuutta palvelujen käyttäjinä ja kehittäjinä.Järjestellään TE-palveluita palvelemaan tehokkaammin maahanmuuttajia.Kannustetaan ja tuetaan työnantajia maahanmuuttajien työllistämisessä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
