NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 12.5.2021 valtuuskunnan, joka edustaa Suomea Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssissa 3.–19.6.2021. Valtuuskuntaan kuuluu hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajia. Työministeri Tuula Haatainen käyttää konferenssin täysistunnossa puheenvuoron koronaviruspandemiasta ja työelämästä.Valtuuskunnassa toimivat hallituksen edustajina hallitusneuvos Liisa Heinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja pysyvä edustaja, suurlähettiläs Kirsti Kauppi Suomen pysyvästä edustustosta Genevessä. Työnantajia edustaa asiantuntija Katja Miettinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta ja työntekijöitä lakimies Paula Ilveskivi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:sta. Valtuuskunnan varsinaisille jäsenille on nimetty varajäsenet.Vuoden 2021 työkonferenssi järjestetään pääosin verkon välityksellä ja sen vuoksi poikkeuksellisesti kahdessa jaksossa. Ensimmäisen, kesäkuussa pidettävän jakson aikana käsitellään muun muassa sosiaaliturvan ajantasaisia globaaleja haasteita sekä ILOn sopimusten noudattamista jäsenvaltioissa. Ministerit keskustelevat koronaviruspandemian vaikutuksista työelämään. Konferenssin marras-joulussa pidettävässä osuudessa aiheita ovat eriarvoisuus työn maailmassa sekä taidot ja elinikäinen oppiminen.Kansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin. Se kokoontuu kerran vuodessa. ILO on rakenteeltaan ja toiminnaltaan kolmikantainen eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti tänään tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen lopullisesta Etelä-Suomen tukitasosta vuodelle 2020. Tukea voidaan korottaa aiemmin säädetystä tasosta, koska tuotannosta irrotettuun tukeen oikeutettuja yksiköitä oli vuonna 2020 jonkin verran ennakkoon arvioitua vähemmän.Tuotannosta irrotettua tukea maksetaan sika- ja siipikarjatalouden tilakohtaisten, järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vahvistettujen viitemäärien perusteella. Näiden viitemäärien yksiköiden kokonaismäärä vähenee asteittain tilojen rakennekehityksen ja tuotantosuunnan muutosten myötä.Etelä-Suomen uudeksi tukitasoksi vahvistettiin 38 euroa viitemäärän yksikköä kohti. Nyt vahvistettujen muutosten jälkeen vuodelta 2020 sika- ja siipikarjataloudelle maksettava tuotannosta irrotettu tuki Etelä-Suomessa on 6,38 miljoonaa euroa. Tällöin tukikohteisiin varattu määräraha käytetään mahdollisimman täysimääräisesti ja tasapainoisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 12.5.2021 eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen energian alkuperätakuista. Tavoitteena on parantaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa valinnoillaan kuluttamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän avulla. Alkuperätakuun avulla esimerkiksi kuluttaja voi varmistua siitä, että hänelle uusiutuvana markkinoitu ja myyty energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Ehdotetulla lailla alkuperätakuusääntely laajennettaisiin uusiutuvan energian direktiivin mukaisesti myös kaasuun ja vetyyn sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä hukkalämpö ja -kylmä tulisivat alkuperätakuusääntelyn piiriin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki energian alkuperätakuista ja samalla kumotaan nykyinen laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021.Nykyisin alkuperätakuu vaaditaan sähkön myyjiltä, jotka myyvät tai markkinoivat sähköä uusiutuvana. Vastaava varmennusvelvollisuus koskisi jatkossa myös uusiutuvaa kaasua, vetyä, lämpöä ja jäähdytystä, ydinvoimalla tuotettua sähköä sekä hukkalämpöä ja -kylmää. Alkuperätakuuta ei vaadittaisi, jos energiaa ei myytäisi ja markkinoitaisi uusiutuvana. Varmennusvelvollisuuteen säädettäisiin myös tiettyjä poikkeuksia, jos energian alkuperästä ei ole epäselvyyttä, esimerkiksi, jos kauppakeskus käyttää itse omalla katollaan olevien aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.Ydinvoimalla tuotetun sähkön sekä hukkalämmön ja -kylmän alkuperätakuille on nähty tarve, koska myös nämä energiamuodot ovat asiakkaiden kannalta kiinnostavia alhaisten päästöjensä takia.Sääntely koskisi energianmyyjien lisäksi myös energian tuottajia ja käyttäjiä tietyin poikkeuksin. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä tuotannossaan käyttävä yritys voisi markkinoinnissaan kertoa käyttäneensä tuotteen valmistuksessa uusiutuvaa sähköä, jos sähkön uusiutuvuus on varmennettu alkuperätakuilla. Alkuperätakuita myöntäisivät rekisterien ylläpitäjät, joiksi ehdotetaan kolmea organisaatiota. Sähkön alkuperätakuurekisteristä vastaisi kantaverkonhaltija Fingrid Oyj, joka toimii myös nykyisin sähkön rekisterinpitäjänä. Kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteristä vastaisi kaasun siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy. Lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimisi Energiavirasto, joka myös valvoisi lain noudattamista. Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (RED II) alkuperätakuita koskeva sääntely, sekä sähkömarkkinadirektiivin säännökset sähkön alkuperän ilmoittamisesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että matkustaja-alus M/S Estonian hylyn rauhoittamisesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti.Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan viranomaiset voivat ryhtyä laissa tarkoitetulla rauhoitetulla alueella aluksen uppoamista koskeviin tarpeellisiin tutkinta- ja selvitystoimenpiteisiin. Tarkoituksena on, että hylyn kyljessä olevien, syksyllä 2020 julkaistusta filmimateriaalista ilmenevien repeämien merkitys aluksen uppoamisen kannalta voidaan asianmukaisesti selvittää. Tutkintatoimet suorittavat pääasiassa Viro ja Ruotsi.Ottaen huomioon että M/S Estonian hylky on merionnettomuuden uhrien viimeinen leposija, lakimuutos olisi väliaikainen. Se olisi voimassa 1.7.2021 lähtien vuoden 2024 loppuun, johon mennessä tarvittavat tutkintatoimet voidaan saattaa päätökseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opintojen aloittamisen estyminen ja opintojen viivästyminen koronaepidemian vuoksi huomioitaisiin opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Hallitus antoi esityksensä opintotukilain muuttamisesta 12. toukokuuta.Vuoden 2021 aikana tai sen jälkeen korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja ei menettäisi oikeuttaan opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen, jos hän osoittaa, ettei ole pystynyt suorittamaan kaikkia tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja koronaepidemiaan liittyvästä syystä.Opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen tai opintolainavähennykseen, vaikka hänen tutkinnon suorittamiseen käyttämänsä aika on yhden lukuvuoden säädettyä määräaikaa pidempi.Koronaepidemian vaikutuksia opiskeluedellytyksiin sekä 1.1.2021 voimaan tulleiden opintotukilain joustojen toimivuutta, riittävyyttä ja mahdollista laajentamistarvetta on arvioitu kevään 2021 aikana. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2021.Hallituksen esitys OKM/2021/27

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että palkkaturvan enimmäismäärää nostetaan nykyisestä 15 200 eurosta 19 000 euroon. Näin palkkaturvan enimmäismäärä vastaisi paremmin työntekijöiden nykyistä palkkatasoa. Koronaepidemiasta johtuen on odotettavissa, että yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät ja palkkaturvaa hakevien työntekijöiden määrä sekä palkkaturvasta haettavat saatavat kasvavat.Työntekijällä on oikeus saada työsuhteesta johtuvat saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvalain perusteella työntekijälle maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pysynyt ennallaan vuodesta
1999 lähtien. Enimmäismäärän nosto toteutettaisiin muuttamalla palkkaturvalakia. Lisäksi hallitus esittää muutosta merimiesten palkkaturvalakiin. Merimiesten palkkaturvana maksettavien vahingonkorvausten ja hyvitysten enimmäismäärää nostettaisiin 15 200 eurosta 19 000 euroon.Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Hallitus antoi eduskunnalle 12.5.2021 esityksen, jolla yrittäjien työmarkkinatukea jatkettaisiin 30.9.2021 asti. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentuloa koronaepidemian aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa.Väliaikainen laajennus yrittäjien työttömyysetuuteen on nykyisellään voimassa 30.6.2021 asti.– Koronaepidemia osoittaa rauhoittumisen merkkejä, mutta vie vielä aikaa ennen kuin kysyntä elpyy ja yritystoiminta palautuu kaikilla toimialueilla. Pidämme siksi tarpeellisena jatkaa yrittäjien työmarkkinatukea, joka on ollut yksi keskeisistä välineistä yrittäjien tukemisessa koronakriisin aikana, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työmarkkinatukea on saanut noin 22 500 yrittäjää kuukaudessaYrittäjien työmarkkinatuen saajia on ollut Kelan tietojen mukaan alkuvuonna 2021 keskimäärin noin 22 500 henkilöä kuukaudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan jatko koskisi noin 22 000 yrittäjää kuukaudessa, jos pandemia- ja työllisyystilanteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.Hallituksen esitys yrittäjien työmarkkinatuen jatkosta liittyy valtion vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen. Työttömyysturvamenot lisääntyisivät arviolta noin 48 miljoonaa euroa, jos väliaikaista lakimuutosta jatketaan syyskuun loppuun asti.Tukea kaikille yrittäjille toimialasta riippumatta Väliaikainen laajennus yrittäjien työttömyysetuuteen tuli voimaan 8.4.2020. Sen perusteella yrittäjille on voitu maksaa työmarkkinatukea tilanteessa, jossa työmäärä tai yrityksestä saatava tulo on vähentynyt pandemian takia. Työmarkkinatuki koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa. Tukea voidaan myöntää kaikkien toimialojen yrittäjille.Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.Miten yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jos yrittäjä on ollut jo työnhakijana TE-toimistossa ja saa työmarkkinatukea lain jatkuessa, hän asioi jatkossa TE-toimiston kanssa sopimallaan tavalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 6,8 miljoonaa euroa sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin vuosille 2021-2023. Sitouttava kouluyhteisötyö on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi toimintamalliksi, jonka avulla lasten ja nuorten pitkittyneitä poissaoloja sekä syrjäytymistä voidaan ehkäistä ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vakaviksi.Kouluakäymättömyys on Suomessa kasvava ongelma, joka koskee tuoreen arvion mukaan yli 4 000 yläkouluikäistä lasta ja nuorta vuosittain. Sitouttava kouluyhteisötyö on toimintamalli, jonka avulla kouluun saadaan muun muassa lasten ja nuorten tueksi aikuisia, joilla on mahdollisuus puuttua poissaoloihin ja niiden juurisyihin ennaltaehkäisevästi.Opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 0295 330058Kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff, puh. 0295 33041

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asetuksessa vahvistetaan enimmäishinta, jota sovelletaan Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneen tilausvälityskeskuksen välittämiin taksimatkoihin. Enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta, avustamislisästä ja arvonlisäveron osuudesta. Enimmäishinta muodostaa ylärajan, jolla Kela voi tehdä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Siten asetuksessa säädettävä enimmäishinta ei ole suoraan se hinta, minkä Kela korvaa asiakkaille taksin käytöstä. Asetus on voimassa 1.1.-31.12.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kaksi valtionavustushakua ruoka-aputoimintaan. Ensimmäinen avustus on tarkoitettu ruoka-apua järjestäville toimijoille ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin. Avustuksen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa sekä levittää ruoka-aputoiminnan hyviä käytäntöjä.Avustus voidaan myöntää yhdelle tai useammalle ruoka-apua toteuttavalle yhdistykselle ja säätiölle. Avustusta on jaossa 1,8 miljoonaa euroa. Toinen avustus on 200 000 euroa, ja se on tarkoitettu ruoka-aputoiminnan järjestökoordinaation kehittämiseen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestökoordinaatiopohjainen toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin myöntää jatkossa.Avustus myönnetään yhdelle toimijalle, jolla on laaja-alainen kokemus ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.Molemmat avustukset ovat haettavina 7.6.2021 saakka. Hakuilmoitukset ja tarkemmat tiedot valtionavustushauista

Lähde: Valtioneuvosto.fi