NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 17. toukokuuta tiedonannon kestävän sinisen talouden edistämiseksi EU:ssa. Tiedonannossa esitetään siniselle taloudelle yksityiskohtainen toimintaohjelma. Kestävä sininen talous on osa laajempaa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, joka on olennaisen tärkeä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Onnistunut vihreän kehitys edellyttää sitä, että valtamerten ja merten tila on hyvä.Sinisen talouden keskeisiä sektoreita ovat meriteollisuus, merenkulku, satamatoiminnot, kalastus, vesiviljely ja rannikkomatkailu. Näillä sinisen talouden perinteisillä aloilla on EU:ssa vuoden 2020 raportin mukaan 4,5 miljoonaa suoraa työpaikkaa ja niiden liikevaihto on yli 650 miljardia euroa. Lisätietoa: neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki, puh. 0295 160 330, [email protected], valtioneuvoston kanslia ja projektisuunnittelija Emma Borg, puh. 0295160310, [email protected], valtioneuvoston kanslia
NordenBladet — Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot (CERV) -rahoitusohjelman vuoden 2021 ensimmäiset haut ovat auenneet. Tänä vuonna rahoitusta voi hakea tietosuoja-asetuksen toimeenpanoon, sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn, lasten oikeuksien edistämiseen, syrjinnän vastaisiin toimiin sekä tietoisuuden lisäämiseen EU:n alkuperästä ja arvoista.CERV-rahoitusohjelman tarkoituksena on suojella ja edistää Euroopan unionin yhteisiä arvoja ja oikeuksia, kuten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, vapautta ja tasa-arvoa. Ohjelmassa yhdistyvät aiemmin toimineet EU-rahoitusohjelmat Perusoikeudet, tasa-arvo ja kansalaisuus (REC) sekä Kansalaisten Eurooppa.Rahoitusohjelmalla pyritään erityisesti tukemaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivia kansalaisjärjestöjä. Rahoitusta voivat hakea järjestöjen lisäksi hausta riippuen myös viranomaiset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Rahoitusta voi saada muun muassa koulutukseen, selvitysten ja tutkimusten tekemiseen, seminaarien ja kampanjoiden järjestämiseen sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien kehittämiseen.Rahoitusohjelman hakuajat päättyvät pääasiassa loka- tai marraskuussa 2021. Poikkeuksena on haku, jolla ehkäistään sukupuolittunutta ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä haku, jolla ehkäistään rasismia ja syrjintää, joiden määräaika on 15.6.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea euroryhmässä ja valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa 21.–22. toukokuuta.Valtiovarainministerit keskustelevat yhdessä keskuspankkien pääjohtajien kanssa siitä, miten parannetaan raha- ja finanssipolitiikan vaikuttavuutta sekä vahvistetaan niiden yhteisvaikutusta talouskasvun tukemiseksi. Toisen yhteisistunnon aiheena on rahoitussektorin ja muiden toimialojen suhde.Kolmannessa istunnossa ministerit käsittelevät vihreän verotuksen tulevaisuutta EU:ssa. Viimeisessä istunnossa he puhuvat siitä, miten edetä kohti tasapainoista, osallistavaa ja joustavaa elpymistä. Euroryhmä keskustelee euroalueen talouskehityksestä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan kanssa. Keskustelu pohjautuu Euroopan komission tuoreeseen talousennusteeseen. Lisäksi asialistalla on muun muassa euroalueen talouden sopeutuminen koronakriisin seurauksena. Ministeri Vanhanen kertoo kokouksessa EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä Suomessa ja eduskunnan siinä yhteydessä esittämistä lausumista.Ministeri Vanhanen osallistuu molempiin kokouksiin videoyhteydellä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee päivitystä toimintasuunnitelmaan, jolla hillitään covid-19-epidemiaa. Tavoitteena on, että päivitetty toimintasuunnitelma saataisiin valmiiksi ensi viikolla. Alueellisten ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten ohjaus epidemiavaiheen mukaisiin suosituksiin ja rajoituksiin voisi tällöin perustua uuteen päivitettyyn toimintasuunnitelmaan kesäkuusta lähtien.Hallitus on koronaepidemian aikana kulloisellakin periaatepäätöksellään valtuuttanut STM:n antamaan suunnitelman tai sen päivityksen. Tavoitteena on, että päivitys lähtee maanantaina 24.5. hallituksen kirjalliseen menettelyyn. Periaatepäätös asiasta tehdään myöhemmin.Ennen päivitysten voimaantuloa rajoitussuositukset perustuvat voimassa olevaan suunnitelmaan.Hybridistrategian toimintasuunnitelman osa 3: Suositusten ja rajoitusten käyttöUudessa päivityksessä otetaan huomioon hallituksen suuntaviivat suositusten ja rajoitusten hallitulle purkamiselle. Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselleLisäksi suunnitelman päivityksessä selkeytetään ja harmonisoidaan suosituksia alueellisiksi toimenpiteiksi. Suunnitelman valmistelussa huomioidaan myös määräaikaisten tartuntatautilain pykälien eduskuntakäsittelyn eteneminen. Tartuntatautilain muutosten käsittely eduskunnassaToimintasuunnitelman valmistelussa on kuultu alueellisia koronakoordinaatioryhmiä, jotka edustavat alueellisia ja paikallisia tartuntatautiviranomaisia. Lisäksi on kuultu COVID 19 –epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmää (epidemiologinen näkökulma), aluehallintovirastoja, Valviraa ja Traficomia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta sekä eräitä ministeriöitä (OKM, LVM, TEM).
NordenBladet — 21. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan uusilla genominmuokkaustekniikoilla nähdään olevan suuri potentiaali sekä hyödyllisten sovellusten että taloudellisten tulosten näkökulmista niin kasvinjalostuksessa, eläinjalostuksessa kuin lääketieteen sovelluksissa.Genominmuokkauksen käytöstä perustutkimuksessa ei kuitenkaan nähdä siirtymää soveltavan tutkimuksen ja kehityksen alueelle, ellei uusia genominmuokkaustekniikoita vapauteta EU:ssa GMO-lainsäädännön piiriin kuulumisesta. Toinen genominmuokkauksen käyttöä hidastava tekijä Euroopan markkinoilla on kuluttajien torjuva asenne ylipäänsä geenitekniikoita kohtaan. Tätä varten tarvitaan lisää vuoropuhelua tutkimuskentän, viranomaisten sekä suuren yleisön kesken.Päähavainnot ja toimenpide-ehdotuksetUusien genominmuokkaustekniikoiden sääntelyn kehitystä tulisi tutkijoiden ja yritysmaailman toiveiden mukaan ohjata mahdollisuuksiin tarttuminen. Vapautettu sääntely mahdollistaisi uuden ja kokeilevan liiketoiminnan sekä erilaisten uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämisen. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa tietopohjaista sääntelyä, jossa sääntelyn kehitystä ohjaa reilun kehityksen edistäminen. Monitasoinen sääntely varmistaa genominmuokkauksen vaikutusten monipuolisen tarkastelun sekä sen hyötyjen tasapainoisen jakautumisen riskien hallinnasta huolehtien. Toisen asteen opintosisältöihin suositellaan sisällytettäväksi uusien genominmuokkaustekniikoiden perusteet. Lisääntyvä ymmärrys genominmuokkauksesta antaa tiedolliset valmiudet käsityksen muodostamiseksi genominmuokkauksen käytöstä ja hyödyntämisestä. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 1,8 miljoonaa euroa kulttuurihankkeille, jotka lisäävät lasten ja nuorten taidekokemuksia ja kulttuurielämyksiä tänä ja ensi vuonna. Tukea sai 45 hanketta. Suurimmat avustukset saivat Kansallisgallerian Ateneum omaksi – 5.-6.-luokkalaisten virtuaalivierailujen valtakunnallinen hanke, Konserttikeskuksen Live, joka vie sirkuksen, tanssin ja teatterin esityksiä kouluihin sekä Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton hanke, jolla tuetaan kuntia kulttuurikasvatussuunnitelmien teossa.Opetus- ja kulttuuriministeriön avustushaun tarkoituksena oli paikata korona-aikana syntynyttä vajetta mahdollisuuksissa osallistua kulttuurin. Hakemuksia saapui ennätysmäärä 208. Niistä avustuksen sai 45 hanketta, joiden myötä kulttuurielämyksiä on luvassa peräti 98 000 lapselle ja nuorelle.– Nämä hankkeet tuovat lapsille ja nuorille kaivattua yhdessä tekemisen ja kokemisen iloa taiteen ja kulttuurin ammattilaisten kanssa ja esityksissä. Hakemusten suuri määrä oli osoitus siitä, että taiteen ja kulttuurin toimijoilla on paljon halua ja ideoita työskennellä lasten ja nuorten parissa juuri nyt. Tuetuissa hankkeissa on monia uusia avauksia, ministeri Annika Saarikko kertoo.Kansallisgallerian Ateneum omaksi -hankkeessa 5.-6.-luokkalaiset kutsutaan oppaan johdolla tutustumaan Ateneumin taideaarteisiin virtuaalisesti. Hankkeessa luodaan museoiden ja taidelaitosten käyttöön uusi virtuaalivierailu-malli. Toteutuksessa on mukana 400 koululuokkaa ja niiden opettajat, 20 Ateneumin yleisötyön ja taideopastuksen ammattilaista sekä 300 kulttuuriorganisaatioiden edustajaa. Hanke toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi ja kattaa koko maan sekä Suomi-koulut ulkomailla.Konserttikeskuksen Live – esittävän taiteen kohtaamisia kouluihin -hanke vie kouluihin sirkuksen, tanssin ja teatterin esityksiä, kun perinteisesti oppilaat ovat päässeet kouluissa ainoastaan konsertteihin. Uusi esittävän taiteen kiertuemallin takana on Konserttikeskuksen sekä Teatterin, Tanssin ja Sirkuksen Tiedotuskeskusten yhteistyö. Esitykset painotetaan alueille, joilla kulttuuritarjontaa on vähän.Säkylän kunnan Kulttuuriposit+ on esimerkki kunnan järjestämästä erinomaisesta hankkeesta. Siinä 500 nuorelle on suunniteltu tapahtumakokonaisuus, johon sisältyy tanssin, valokuvauksen, elokuvan ja musiikin taide-elämyksiä ja toimintaa.Tuettujen hankkeiden joukossa on myös maamme ensimmäinen lapsia ja nuoria koskeva Uusi eurooppalainen Bauhaus -hanke, jonka toteuttaa Arkki International Oy. FutuVision 2030 -hankkeessa lapset ja nuoret visioivat rakennetun ympäristön tulevaisuutta.Hankkeiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lasten ja nuorten määrää, yhdessä tekemisen tapoihin, hankkeen tarpeellisuuden perusteisiin, tulosten hyödynnettävyyteen, innovatiivisuuteen ja paikallisiin erityispiirteisiin. Lasten taide- ja kulttuurihankkeisiin myönnetyt avustukset
NordenBladet — Hallituksen puoliväliarvioon kuuluneen politiikan uudistamislupausten väliarviossa todetaan, että hallitus on pystynyt edistämään myös pidemmän aikavälin tavoitteitaan ja vaikuttamaan poliittiseen kulttuuriin koronakriisin aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta.Hallitusneuvotteluissa 2019 hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat kuudesta politiikan uudistamisen lupauksesta, jotka sijoitettiin hallitusohjelman ensimmäiseen lukuun. Lupausten tavoitteena on poliittisen kulttuurin ja päätöksenteon uudistaminen vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Lupaukset ovat: • lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta • uudenlaisesta vuorovaikutuksesta • pitkän aikavälin politiikasta • tietopohjaisesta politiikasta • syrjimättömyydestä ja • sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Hallituksen puoliväliarvioon kuului myös näiden lupausten arviointi. Tänään julkaistu lupausten edistämisen puoliväliraportti tehtiin keräämällä tietoa ministeriöitä siitä, miten lupauksia on edistetty ministeriön ja kunkin ministerin toimesta. Lisäksi Kansalaispulssissa kysyttiin vastaajien arviota neljän lupauksen edistymisestä. Arvion mukaan lupaukset ovat edistyneet valtioneuvostossa laajasti. Osa lupauksista on noussut koronakriisin aikana toisia keskeisimmiksi ja näkyvimmiksi toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Koronapäätöksenteko on ollut korostetun tietoperusteista, uudenlainen tilanne on vaatinut hallinnolta kykyä nopeaan oppimiseen sekä uudenlaisia vuorovaikutuksen keinoja. Lyhyen aikavälin kriisin keskellä hallituksen on samalla pitänyt edistää pitkän aikavälin poliittisia hankkeita, kuten hiilineutraalisuuteen tähtääviä aloitteita ja sote-uudistusta. Perusoikeudet ja ihmisten syrjimättömyys ovat pitkin koronakriisiä olleet jatkuvan tarkastelun kohteena.Vaikka osa lupauksiin liittyvistä toimenpiteistä ja toimintatavoista on syntynyt koronakriisin sivutuotteina, lupaukset ovat edistyneet myös ennen koronakriisiä sekä koronakriisistä irrallisina. Lisäksi on todettava, että koronakriisi on myös heikentänyt ministeriöiden mahdollisuuksia tietoiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. ”Hallituksen lupaukset kansalaisille politiikan uudistamisesta ovat olleet ohjenuoranamme koko hallituskauden, niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Tietopohjaisen päätöksenteon, uudenlaisen vuorovaikutuksen ja hallinnon jatkuvan oppimisen tärkeys ovat olleet myös koronakriisin hoidossa avainasemassa. Samalla on pidettävä huolta pitkäjänteisestä politiikasta sekä siitä, että päätökset edistävät syrjimättömyyttä”, pääministeri Sanna Marin summaa lupausten merkitystä. Politiikan uudistamislupausten keskiössä on ihmisten mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Uudenlaisia ja erityisesti digitaalisia vuorovaikutuksen tapoja hyödyntämällä entistä useampi ihminen voi ottaa suoraan kantaa valmisteilla oleviin päätöksiin. Esimerkiksi huhtikuussa kansalaisilta pyydettiin kommentteja korona-exit-suunnitelmaan, ja niitä annettiin 2 141 kappaletta otakantaa.fi-palvelussa. Vastaukset analysoitiin, ja niistä saatua tietoa hyödynnettiin strategian viimeistelyssä. ”Uudenlaisten vuorovaikutustapojen kokeilu ja käyttäminen jäävät varmasti hallinnon toimintatapoihin myös koronapandemian jälkeen. Lupausten toteuttaminen vaatii yksittäisten toimenpiteiden lisäksi myös toimintatavallista muutosta niin hallinnolta, kuin poliittisilta päätöksentekijöiltä”, raportin koostamisesta vastannut valtioneuvoston kanslian asiantuntija Riina Pursiainen kuvaa lupausten toteutuksen nykytilaa.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnokset, joilla rajoitetaan taantuvien vesilintujen metsästystä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästyskieltoja jatkettaisiin kolmella vuodella. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatkettaisiin sisämaassa. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö olisi edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Metsähanhen metsästys sallittaisiin rajoitetusti viime vuoden tapaan.Koska jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan, kaikkien vesilintujen metsästyksessä kiellettäisiin ravintohoukuttimen käyttö kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun ajaksi. Tarkoituksena olisi keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää.Viimeisimpien Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon vesilintulaskentojen perusteella myös neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeisimmissä arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapana- ja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Yksi merkittävä syy kantojen laskuun on lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla ammuttavaksi, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan metsästäjät kuljettavat vesistöihin noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla olleet mahdollisia. Perinteisesti lintuja pyydetään etsimällä, rantoja kahlaamalla ja soutamalla, lentoreiteillä odottelemalla ja kaaveiden avulla houkuttelemalla, jolloin saalis on muutamia sorsia metsästäjää kohden. Tehostunut metsästys aiheuttaa hyvin todennäköisesti yliverotusta, sillä lähes kaikkien sorsalajien kannat taantuvat. Suomessa pesii merkittävä osa monien EU:n vesilintujen pesimäkannoista.Ravintohoukuttimen käytön kielto ohjaisi metsästystä vähemmän tehokkaisiin, perinteisiin metsästäjien taitoja vaativiin pyyntitapoihin, kuten houkutuspillien ja kaaveiden käyttöön. Myös suomalaiseen metsästykseen kuuluva riistan etsimisen taito pääsisi taas arvoonsa. Tämä parantaisi todennäköisesti myös metsästyksen sosiaalista hyväksyttävyyttä ja kulttuurista kestävyyttä. Vaikka tavoitteena on pienentää metsästyksen saalismäärää merkittävästi, se ei välttämättä vähentäisi vesilintujen metsästäjien metsästyspäivien kokonaismäärää, joten riistatalouden luoma hyvinvointi ei luultavimmin vähenisi.Määräaika lausunnoille on 16.6.2021.Lausuntopyyntö löytyy osoitteesta mmm.fi/lausunnolla.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöön – Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle Wienin katsastussopimuksen muutosten hyväksymiseksi ja sopimuksen voimaansaattamiseksi (HE 78/2021 vp)Johanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Armonanomusten hylkääminen – Armonanomuksen jättäminen varteen ottamattaLaura Nurminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 008 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vaalilain 9 ja 46 §:ien väliaikaisesta muuttamisesta (HE 60/2021 vp; EV 47/2021 vp)PuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Vaihdoksia ja tehtävään määräämisiä puolustusasiamieskunnassa – Vaihdoksia ja tehtävään määräämisiä puolustusasiamies- ja apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöMervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kuntalain ja varainsiirtoverolain 4 §:n muuttamisesta (HE 242/2020 vp; EV 44/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöHeidi Mäntylä, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 073 – Kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestöstä tehdyn yleissopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenTyö- ja elinkeinoministeriöMeri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 43/2021 vp; EV 46/2021 vp)Eriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kioton mekanismien käytöstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 5/2021 vp; EV 39/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöMikko Horko, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 344 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 254/2020 vp; EV 43/2021 vp)
NordenBladet — Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan kesäkuun alussa Helsingissä. Loppukilpailussa ovat mukana Tampere, Oulu ja Savonlinna, jotka kaikki pääsivät jatkoon kilpailun ensimmäisestä vaiheesta viime kesänä. Valinnan tekee yhdeksänjäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati, jonka jäsenistä viisi vierailee hakijakaupungeissa ensi viikolla. Asiantuntijaraati vierailee Tampereella 26.5., Oulussa 27.5. ja Savonlinnassa 28.5. Kukin kaupunki on suunnitellut raadille kuuden tunnin ohjelman, jonka aikana kaupunki esittelee hakemuksensa huippukohtia ja kulttuuritarjontaa. Raadin vierailu toteutetaan pääasiassa junalla matkustaen ja yöpyen jokaisessa kaupungissa. Eurooppalaisesta riippumattomien asiantuntijoiden raadista vierailuihin osallistuvat Kai Amberla (Suomi), Beatriz Garcia (Yhdistynyt kuningaskunta), Paulina Florjanowicz (Puola), Alin-Adrian Nica (Romania) ja Riitta Vanhatalo (Suomi). Lisäksi vierailuun osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia. – Olemme iloisia siitä, että saamme vierailut toteutettua ja peräti viisi raadin jäsentä voi tutustua ehdokaskaupunkeihin paikan päällä. Vierailuilla kaupunkien hakemukset ja suunnitelmat saavat kasvot, maisemat ja tunnelman, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden. Kulttuuripääkaupungin valinnasta päätetään 2. kesäkuutaValintakokous pidetään Helsingissä 31.5. –1.6. Kokoukseen osallistuu kaupunkivierailuille osallistuneiden raadin jäsenten lisäksi Jelle Burggraaff (Alankomaat), Dessislava Gavrilova (Bulgaria), Jorge Cerveira Pinto (Portugali) ja Pierre Sauvageot (Ranska) sekä Euroopan komission ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia.Hakemuksien arviointi perustuu EU-kriteereihin, joihin kuuluvat kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien valikoima ja monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia, suunnitelmat kehittää kulttuurialaa ja luovia aloja, toimien laajuus ja laatu, hankkeen toteutuksen uskottavuus, osallisuus sekä hankkeen hallinto.Kulttuuripääkaupungin valinta on kaksivaiheinen: raati suositti viime kesäkuussa, että kaikki kolme kaupunkia jatkavat toiselle kierrokselle Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -kisassa.Väliarviossaan raati toivoi, että hakijat vahvistavat hakemustensa eurooppalaista ulottuvuutta. Hakijakaupungit ovat täydentäneet ja hionneet hakemuksiaan yhä paremmaksi raadin suositusten pohjalta ja esittelevät ne raadille Helsingin Musiikkitalossa.Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on osa Euroopan unionin kulttuuritoimintaaEuroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985, ja niitä rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumalla halutaan korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa ja vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen. Lisäksi tapahtuma vahvistaa kulttuurin merkitystä kaupunkien kehittämisessä.Kulttuuripääkaupunkien rahoitus koostuu kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden, komission ja valtion rahoituksesta. Tietoa kulttuuripääkaupunki-hankkeista • Tampere26 – Yhtä Eurooppaa • Oulu2026 • Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 – Saimaa-ilmiöTietoa kulttuuripääkaupungin valinnasta
