NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain ja asetuksen muuttamiseksi. Luonnokset ovat kommentoitavissa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 8.6.–30.7.2021.Esityksen tarkoituksena on mukauttaa maakaasun varastointivelvoitetta koskeva sääntely kaasumarkkinoiden kilpailulle avautumiseen, yhtenäistää velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä, päivittää asetuksenantovaltuudet ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä.Lausuntojen perusteella lain ja asetuksen muutosten valmistelu jatkuu virkatyönä. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella. Lain ja asetuksen muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.Merkittävimmät muutokset koskevat maakaasun varastointivelvoitetta. Taustalla on Suomen kaasumarkkinoiden avautuminen. Maahantuojat eivät enää jatkossa olisi varastointivelvollisia. Velvoite koskisi elinkeinonharjoittajia, jotka käyttävät, jälleenmyyvät tai vähittäismyyvät maakaasua tai nesteytettyä maakaasua. Vähäinen vuosihankintamäärä ei enää olisi peruste vapautua varastointivelvoitteesta. Kivihiilen velvoitevarastointia koskevaa sääntelyä muutettaisiin yhdenmukaisemmaksi maakaasun ja öljyn velvoitevarastointia koskevan sääntelyn kanssa. Uudelle kivihiilen, öljyn tai maakaasun varastointivelvolliselle ei enää myönnettäisi helpotusta.
NordenBladet — Ydinenergiateollisuuden kansainvälinen liiketoimintatapahtuma, Nordic Nuclear Forum käynnistyy 8.6. Kolmipäiväinen verkkokonferenssi kokoaa yhteen satoja alan osaajia ympäri maailmaa. Konferenssin järjestää FinNuclear ry yhteistyössä kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa.Tilaisuuden avauspuheessa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä korosti ydinenergian päästöttömyyttä ja sen roolia yhtenä keskeisenä ilmastotoimena. Hän myös korosti turvallisuus ensin -periaatetta ydinvoiman sääntelyssä, käytössä ja uusien teknologioita kehitettäessä. Myös alan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön on pysyttävä mukana tässä kehityksessä.– Ydinvoimalla on keskeinen ja kasvava rooli energialähteenä Suomessa. Vuodelle 2035 asetetun kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että käytössämme ovat kaikki puhtaan energian teknologiat, Huttunen muistuttaa.– Politiikan ja lainsäädännön tulee olla neutraalia, kun tehdään valintoja kestävien energialähteiden välillä. Siksi onkin ollut huolestuttavaa seurata eurooppalaista keskustelua kestävästä rahoituksesta ja taksonomiasta. Pitäisi mielestäni olla selvää, että samoja kestävyyskriteereitä sovelletaan kaikkiin energialähteisiin, korostaa Huttunen.– Euroopan komissio on kuitenkin jakanut taksonomiaa koskevan delegoidun asetuksensa kahtia lykkäämällä kaasua ja ydinvoimaa koskevat säädökset myöhempään aikaan. Tämä tekee hyvin vaikeaksi tehdä asetuksesta kokonaisarviota, ja jäsenvaltioille ottaa siihen kantaa. Teknologianeutraalisuuden tulisi kuitenkin olla poliittisten tarkastelujen sijaan tässä ohjaavana periaatteena.Huttunen muistuttaa, että ydinenergian osalta turvallisuus on aina etusijalla. Sääntelyn olisi kuitenkin keskityttävä olennaisiin tekijöihin: turvallisuuteen, laitosten luotettavuuteen ja prosesseihin. Tällä hetkellä paneudutaan liian usein yksityiskohtaisten normien ja sääntöjen noudattamiseen.– Suomessa on juuri aloitettu ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistukseen valmistelu. Tämä ei tarkoita sitä, että säädöksissä olisi jotain perusteellisesti vialla. Ydinenergialaki on toiminut varsin hyvin ja mahdollistanut sekä uusien ydinvoimalaitoksen rakentamisen, että maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisen, Huttunen kertoo.– Haluamme lainsäädäntöön kuitenkin enemmän oikeudellista selkeyttä ja johdonmukaisuutta. On myös valmistauduttava uusiin teknologioihin, kuten pienten SMR-reaktoreiden tuloon. Samalla on tarkasteltava vuorovaikutusta muiden sääntelyalojen sekä EU:n ja kansainvälisten säännösten kanssa. Lainsäädäntömme uudistaminen vie ehkä 5-6 vuotta, mutta nyt on aika aloittaa, Huttunen toteaa.– Tulevaisuutta ajatellen on myös ratkaisevan tärkeää löytää joustavia tapoja kansainväliselle sääntely-yhteistyölle. Uusien ratkaisujen laaja käyttöönotto voi osoittautua erittäin vaikeaksi, jos jokaisella valtiolla on omat sääntönsä ja vaatimuksensa. Tämä on yleinen haaste, johon meidän on kaikkien vastattava, muistuttaa Huttunen.
NordenBladet — Professori Markus Jäntin johtama tutkijaryhmä ehdottaa hallitukselle toimenpiteitä, jotka edistävät työllisyyttä tutkimusten mukaan. Hallitus tarkastelee tutkijaryhmän ehdotuksia valmistellessaan taloutta vahvistavia työllisyystoimia.– Helppoja keinoja työllisyyden nostamiseen ei ole. Olemme tehneet joukon ehdotuksia, joiden uskomme tutkimustulosten perusteella edistävän työllisyyttä. Olemme työssämme huomioineet, miten toimet vaikuttaisivat työllisyyden lisäksi tulojen jakautumiseen ja hyvinvointiin Suomessa, taloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kertoo.– Kiitän tutkijaryhmää perusteellisesta työstä. Käymme ehdotukset tarkasti läpi. Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi päätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tutkijaryhmän raportin 8.6.2021. Riippumaton työryhmä aloitti työnsä marraskuussa 2019.Tutkijaryhmä panostaisi työnhaun ja osatyökykyisten tukeenTutkijaryhmän ehdotukset ja suositukset voidaan jakaa kuuteen kokonaisuuteen:työttömyysturvaaktiivinen työvoimapolitiikkaosatyökykyisetverot ja tulonsiirrotyrittäjyyden työllistämisvaikutuksetmaahanmuutto ja työllisyys.Työttömyysturvan keston tutkijaryhmä muuttaisi suhdanneperusteiseksi. Päivärahakauden kesto olisi poikkeuksellisen hankalassa taloustilanteessa nykyistä pidempi ja muulloin nykyistä lyhyempi. Lisäksi tutkijaryhmä ehdottaa, että työttömyysetuuden työssäoloehto perustuisi työnhakijan tuloihin ja päivärahan maksaminen automatisoitaisiin. Jos työnhakija laiminlöisi työnhakuun liittyvän velvollisuutensa, tästä seuraisi varoitus ennen sanktiota.Jotta työnhakijat työllistyisivät nykyistä paremmin, tutkijaryhmä ehdottaa muun muassa, että TE-toimistojen henkilökuntaa lisättäisiin, työnhakijoiden tapaamiset alkaisivat nykyistä aikaisemmin ja tietoteknologiaa hyödynnettäisiin laajemmin.Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi tutkijaryhmä lisäisi muun muassa tehostettuja tukitoimia kuten työhönvalmennusta.Tutkijaryhmän raportti sisältää katsauksen, jossa vertaillaan työllisyysastetta eri Pohjoismaissa. Lisäksi tutkijat tarkastelevat yksityiskohtaisemmin, millaista työvoimaa ja potentiaalisia työllisiä Suomessa on.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on tehdä molemmista järjestelmistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia, rajavartiolakia, ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Älykkäät rajat.– Älykkäät rajat – nimitys viittaa automatiikkaan ja uuteen teknologiaan, jota rajatarkastuksissa otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa mm. rajanylityksen automatisointia, EU:n laajuista rajanylitystietojen rekisteröintiä ja sitä, että kolmansista maista eli Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat viisumivapaat matkustajat rekisteröityvät ennakkoon internetissä. Muutokset eivät kosketa Suomen tai muiden Schengen-maiden kansalaisia, kertoo lainsäädäntöneuvos Anne Ihanus.Rajanylitystietojärjestelmän tavoitteena muun muassa parantaa henkilöiden tunnistamista ulkorajoillaEES-asetuksella (Entry-Exit System) perustetaan uusi EU:n laajuinen tietojärjestelmä, jonka ensisijaisia tavoitteita on parantaa ulkorajavalvontaa, estää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa ja helpottaa muuttovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on rekisteröidä sähköisesti jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot ja laskea heidän sallitun oleskelunsa kesto. Järjestelmällä korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit.EES-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset, viisumiviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan EES-järjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2022.Matkustustieto- ja -lupajärjestelmällä selvitetään etukäteen henkilön edellytykset saapua maahanEuroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS (European Travel Information and Authorisation System ) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen, onko henkilöllä edellytyksiä saapua maahan. Järjestelmällä myös tehostetaan rajatarkastuksia ja tuetaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Henkilöihin liittyvää turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä arvioidaan jo ennen henkilön saapumista rajanylityspaikalle.Rajavartiolaitos on Suomen kansallinen ETIAS-viranomainen. ETIAS-hakemukset käsitellään pääosin automaattisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ylläpitämä ETIAS-keskusyksikkö välittää lisäselvityksiä vaativat hakemukset manuaaliseen käsittelyyn kansallisiin yksiköihin. ETIAS-järjestelmän tietoja saavat käsitellä rajaviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.ETIAS-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n ulkorajoilla vuoden 2022 lopulla.Asetusehdotusten lausuntokierros kestää 10.8. saakka.
NordenBladet — Aluehallintovirastot ovat myöntäneet kunnille avustusta harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen syksyllä alkavalle lukuvuodelle. Avustusta sai 235 kuntaa yhteensä 17 miljoonaa euroa.Harrastamisen Suomen mallista on parhaillaan käynnissä pilotit 117 kunnassa ympäri maata, eli mallin mukainen toiminta laajenee syksyllä merkittävästi. Avustukset myönnetään kunnille, mutta harrastusten järjestäjinä voivat toimia kuntien lisäksi sekä yksityisen että kolmannen sektorin edustajat.
NordenBladet — Vuoden toinen Työpoliittinen aikakauskirja on julkaistu. Artikkelien aiheina ovat rekrytointisyrjintä, työvoiman saatavuusongelmien kehitys pandemiavuonna 2020, työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimuksen erot ja yhtäläisyydet sekä itsemyötätunnon soveltaminen asiantuntijatyössä.Tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajat haussaSyrjimättömyys on rekrytoinnissa tärkeä tekijä. Rekrytointisyrjintä aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita, kun tehtävään parasta ei syystä tai toisesta palkata.– Suomessa ei ole kuitenkaan kovin yleistä mainita työpaikkailmoituksessa tasa-arvoisten mahdollisuuksien työnantajasta, moninaisuuteen sitoutumisesta tai inkluusiosta, toteaa aikakauskirjan päätoimittaja, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen pääkirjoituksessaan.Rekrytointisyrjintä nousee esiin myös Simo Mannilan, Anu Castanedan, Marianne Laalon ja Hannamaria Kuusion Suomen romaneita ansiotyössä käsittelevässä artikkelissa. Artikkelissa romanien työelämään osallistumista selittäviä tekijöitä ovat koulutustaso ja osaaminen, romanikulttuuriin liittyvät tekijät sekä syrjintä.– Hyviin kokemuksiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kirjoittavat toteavat.TEM:n ja Tilastokeskuksen tutkimusten erot ja yhtäläisyydet tarkastelussaRäisänen ja Mika Tuomaala tarkastelevat työvoiman saatavuusongelmien kehitystä pandemiavuonna 2020. Tilastokeskuksen otantapohjaisen työnantajahaastattelun perusteella työvoimapula laski vain niukasti, kun taas kattavaan rekisteriaineistoon pohjautuvan Ammattibarometrin perusteella työvoimapula helpottui selvästi.– Pandemiakriisi ei vaikuttanut tavanomaisen taantuman tavoin, vaan työvoiman saatavuusongelmat ovat joillain aloilla ja alueilla kasvaneet, Räisänen ja Tuomaala toteavat artikkelissaan.Marianne Keyriläinen ja Maija Lyly-Yrjänäinen käsittelevät artikkelissaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin ja Tilastokeskuksen työolotutkimusten eroja ja yhtäläisyyksiä. Molemmat tutkimukset osoittavat työelämän laadun kehittyneen monilta osin myönteisesti. Kehittymismahdollisuudet ovat kohentuneet, minkä lisäksi avoimuus ja kannustus, joustavat työaikajärjestelyt sekä etätyöt ovat yleistyneet. Työ kuitenkin kuormittaa yhä sekä henkisesti että fyysisesti.Lisäksi Liisa Komulainen esittelee artikkelissaan itsemyötätunnon käsitteen ja pohtii sen soveltamista asiantuntijatyössä. Itsemyötätunnolla eli emotionaalisesti myönteisellä asenteella itseään kohtaan on havaittu olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kuudelle valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölle valtionavustusta koronakriisin nuoriin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen yhteensä 917 600 euroa. Suurimmat avustukset myönnettiin Seta ry:lle (300 000 euroa), Suomen Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry:lle (230 000 euroa) ja Pelastakaa Lapset ry:lle (193 000 euroa).Avustuksilla tuetaan nuorisotyön ja -toiminnan hankkeita, joilla lievitetään nuorten osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan nuorten edellytyksiä toipua koronakriisin seurauksista. Hankkeissa tarjotaan nuorille merkityksellistä vapaa-ajan toimintaa tai tuetaan nuorten pääsyä heitä tukevien palvelujen piiriin.Tukea kohdistetaan nuorille, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityistä huomioita. Osalla nuorista jaksaminen, mielenterveys ja sosiaaliset suhteet ovat olleet korona-ajan rajoitusten myötä koetuksella. Välttämättömät rajoitukset ovat hankaloittaneet nuorten koulunkäyntiä, opiskelua ja vapaa-ajan toimintaa.Myönnetyt avustukset nuorisoalan järjestöille koronakriisin nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseen
NordenBladet — Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina lain väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta. Tänään annettiin lain mahdollistama oikeusministeriön asetus yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen väliaikaisesta rajoittamisesta 7.6.–30.9.2021 välisenä aikana.Nyt voimaan tulevassa laissa säädetään mahdollisuudesta poiketa tietyiltä osin vankeuslain ja tutkintavankeuslain rangaistusten täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevista säännöksistä. Kun muut vankilassa covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä, voidaan vankiloiden toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia rajoittaa tai keskeyttää siltä osin kuin se on välttämätöntä. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö tekee päätökset saatuaan Vankiterveydenhuollon arvion vankilan sijaintialueen epidemiatilanteesta. Laissa säädetään myös korvaavista järjestelyistä esimerkiksi kirjastoon pääsyn tai tapaamisten keskeytyksissä. Väliaikainen laki on voimassa 31.10.2021 asti.Yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen aloittamista mahdollisuus rajoittaaKoronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi myös yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon, kun keväällä 2020 asetetun poikkeustilan seurauksena valtaosa yhdyskuntapalvelupaikoista joko suljettiin tai ne eivät enää ottaneet vastaan yhdyskuntapalvelun suorittajia. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista on mahdollista rajoittaa edellä mainitun väliaikaisen lain nojalla annettavalla oikeusministeriön asetuksella, jos se on yhdyskuntaseuraamusten asianmukaisen täytäntöönpanon turvaamiseksi välttämätöntä. Kyse on tilanteista, joissa yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano on estynyt tai kohtuuttomasti vaikeutunut koronavirusepidemian vuoksi. Nyt annetun asetuksen mukaiset rajoitukset koskevat yhdyskuntaseuraamuksista vain yhdyskuntapalvelua ja valvontarangaistusta.
NordenBladet — Sisäministeriön hallinnonalalla on tehty vuotta 2020 koskeva koronapandemiaan liittyvä itsearviointi. Sen mukaan varautuminen on ollut riittävää ja toimintakyky on säilynyt koronakriisin aikana, mutta henkilöstö kuormittui ja muun muassa viranomaisten toimivaltuuksissa oli epäselvyyttä viime keväänä.Sisäministeriö käynnisti syksyllä 2020 koko hallinnonalan kattavan koronaitsearvioinnin. Valmiusjärjestelyjen toimivuutta haluttiin arvioida suhteessa kevään 2020 poikkeusoloihin ja kehittää kriisivalmiutta pahimpien skenaarioiden varalle. Itsearvioinnin tulokset toimivat sisäministeriön hallinnonalan varautumisen ja valmiuden kehittämisen tukena.Itsearviointi tehtiin kehittävän arvioinnin menetelmin. Arvioinnissa hyödynnettiin laajasti erilaisia dokumenttiaineistoja sekä toteutettiin kysely koko hallinnonalan työntekijöille. Kyselyyn vastasi 2085 sisäasiainhallinnon ammattilaista. Henkilöstön näkökulmasta keskeisimmät teemat kiteytyvät jaksamiseen pitkittyneessä häiriötilanteessa sekä henkilöstön suojaamiseen ja riittävyyteen pandemian aikana. Erityisesti esihenkilöiden ja Rajavartiolaitoksen työntekijöiden kuormitus kasvoi. Lisäksi viestintä joutui Covid-19 -pandemian aikana suuren paineen alle. Viestinnän resurssit eivät sisäministeriön hallinnonalalla vastanneet pandemian aiheuttamaa selkeää kasvua viestintätarpeisiin.Kyselyn perusteella laajamittaiseen etätyöhön siirtyminen aiheutti kuormitusta tietojärjestelmille ja tietoturvalle ja heikensi työergonomiaa. Toisaalta etätyössä olevat pystyivät keskittymään paremmin.Koronatilanteeseen liittyvää sisäistä ohjeistusta jaettiin hallinnonalalla runsaasti. Pääsääntöisesti ohjeistus koettiin onnistuneena, mutta ohjeiden runsas määrä aiheutti myös päällekkäisyyksiä ja ongelmia löytää oleellinen tieto.
NordenBladet — Pohjoismaisia toimijoita voidaan hyväksikäyttää korruptioon liittyvässä rahanpesussa, vaikka Pohjoismaissa esiintyy verrattain vähän näkyvää korruptiota, kuten lahjontaa. Tämä selviää Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta selvityksestä, joka valottaa korruption ja rahanpesun yhteyksiä Pohjoismaissa.Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja oikeusministeriön tilaamassa hankkeessa on tarkasteltu erityisesti lahjontaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Selvityksen mukaan esimerkiksi kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä annettuja lahjuksia voidaan peitellä konsulttien käytön tai monimutkaisten yritysrakenteiden avulla. Pohjoismaissa on tullut ilmi tapauksia, joissa ICT-alan, logistiikan, puolustusteollisuuden ja finanssisektorin toimijoita on hyväksikäytetty korruptiivisten varojen välikäsinä. Kansainvälinen ulottuvuus tekee tapausten tutkinnasta haastavaa, ja toistaiseksi lahjonnasta kansainvälisessä liiketoiminnassa tai korruptiivisten varojen rahanpesusta on annettu verrattain vähän tuomioita.Korruptiontorjunta edellyttää yhteistyötäEsiselvityksessä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, tilastollinen tarkastelu sekä kysely pohjoismaisille rahanpesun selvittelykeskuksille. Kyselyssä tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä ilmiöiden yhteyksistä ja kerättiin kokemuksia tapauksista, joissa rahanpesuepäilyn kohteena olevat varat ovat mahdollisesti peräisin korruptiivisista toimista. Selvityksessä kävi ilmi, että rahanpesulaissa mainitut ilmoitusvelvolliset ovat keskeisessä roolissa korruption tunnistajina, mutta korruption tunnistaminen ja selvittäminen on vaikeaa.Korruption monimuotoisuus ja hankala hahmotettavuus tekevät myös korruptiontorjunnasta vaikeaa. Korruptiontorjunnan tehokkuutta koskevissa arvioissa on kiinnitetty huomiota alihankintajärjestelyiden valvontaan sekä vihjeitten antajien suojeluun Pohjoismaissa. Monialainen yhteistyö sekä koulutus ovat tärkeä osa korruptiontorjuntaa. Hanke jatkuu tänä vuonna selvityksellä, jossa tarkastellaan viranomaisten ja rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten hyviä käytäntöjä korruption tunnistamisessa ja analysoinnissa.
