NordenBladet — Euroopan komission ehdotuksen painopisteitä ovat talouden elpyminen, työpaikkojen luominen, vihreä siirtymä ja digitalisaatio.Komissio ehdottaa ensi vuodelle seuraavia määrärahoja:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä 167,8 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä 169,4 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Lisäksi komissio kertoo ehdotuksessaan, että ensi vuonna jaettaisiin EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) avustuksina 143,5 miljardia euroa ja lainoina enintään 194,8 miljardia euroa.Komissio julkisti ehdotuksensa EU:n ensi vuoden budjetiksi tiistaina 8. kesäkuuta. Kyse on vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen toisesta vuosibudjetista.Seuraavaksi jäsenmaat muodostavat kantansa komission ehdotukseen EU:n neuvoston käsittelyssä. Sen jälkeen budjettia käsittelee Euroopan parlamentti. Lopullisen päätöksen budjetista tekevät neuvosto ja parlamentti yhteistyössä tämän vuoden loppupuolella.
NordenBladet — Ensi vuonna on kulunut 100 vuotta siitä, kun Ahvenanmaa sai itsehallinnon. Itsehallintoa juhlitaan merkkivuoden aikana 9.6.2021–9.6.2022. Itsehallinto on osa suomalaista demokratiaa ja se tekee Suomen hallintorakenteesta ainutlaatuisen ja monimuotoisen. Ulkoministeriö on mukana merkkivuoden juhlinnassa. Ahvenanmaan itsehallintotalo. Kuva: Ahvenanmaan maakunnan hallitusItsehallinnolla on vahva perimä, jota kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. Ahvenanmaan itsehallinto on esimerkki onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta. Se toimii myös esimerkkinä konfliktien rauhanomaisesta ratkaisemisesta kriisialueilla.Historiaa lyhyesti: Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksenAhvenanmaa kuului aikoinaan muun Suomen tavoin Ruotsin kuningaskuntaan, mutta vuonna 1809 maakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjän keisarikunnalle.Suomen itsenäistymisprosessin aikana vuonna 1917 Ahvenanmaan kuntien edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920. Kansainliitto ilmoitti päätöksestään Ahvenanmaan saarten kysymyksestä 24. kesäkuuta 1921. Alun perin hollantilainen juliste kuvaa rauhan vallitessa ajankohtaa, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset joukot palaavat kasarmilleen. Kuva: MuseovirastoAhvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä lakia, ja koska kysymys maakunnan asemasta näytti johtavan avoimeen konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, kysymys saatettiin vastikään perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi.Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden vuonna 1921. Suomi velvoitettiin takaamaan maakunnan asukkaille ruotsinkielinen kulttuuri, ruotsin kieli, paikalliset tavat ja itsehallintojärjestelmä.Linnoittamaton ja puolueetonAhvenanmaa oli demilitarisoitu Krimin sodan jälkeen vuonna 1856 käydyissä Pariisin rauhanneuvotteluissa. Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Demilitarisoinnista ja neutralisoinnista laadittiin erillinen Ahvenanmaa-sopimus 20.10.1921. Venäjän, silloisen Neuvostoliiton kanssa, tehtiin erillinen sopimus demilitarisoinnista vuonna 1940.Demilitarisointi vahvistettiin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Demilitarisoinnilla ja neutralisoinnilla katsotaan olevan myös alueellinen tapaoikeudellinen asema.Vuoden 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti, vuosina 1951 ja 1993. Ahvenanmaan itsehallinnosta annettu laki ei muodollisesti ole perustuslaki, mutta rinnastuu tähän vaikeutetun säätämisjärjestyksensä vuoksi. Itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se kumota ainoastaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä eduskunnan ja maakuntapäivien yhteisellä päätöksellä.Tällä hetkellä oikeusministeriön johdolla on vireillä itsehallintolain kokonaisuudistus.Tietoa juhlavuoden ohjelmasta:Valtioneuvoston kanslia koordinoi merkkivuoden juhlintaa valtioneuvoston osalta ja järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia yhteistyössä maakunnan juhlavuosiorganisaation sekä muiden toimijoiden kanssa.
NordenBladet — Tänään julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnon koordinoimassa tutkimuksessa on ensi kertaa tarkasteltu julkisten hankintojen kokonaisarvoa kynnysarvon ylittävien hankintojen ja kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan julkisia hankintoja tehtiin tarkasteluvuonna 2018 47 miljardin edestä. Tutkimus tehtiin osana Hankinta-Suomi -toimenpideohjelmaa. ”Tutkimus antaa hyvän pohjan julkisten hankintojen tiedolla johtamisella ja datan hyödyntämisen kehittämiselle. Sen avulla tiedämme mihin seuraavaksi on suunnattava kehittämispanoksia.” sanoo tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, finanssineuvos Tero MelttiKäsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta. Uuden selvityksen mukaan kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen julkisten hankintojen kokonaisarvo oli 31 miljardia euroa. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osuus tästä oli 15 miljardia euroa.Suomen kansallinen julkisten hankintojen strategia: Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessäTutkimuksen mukaan hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasolla. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden kehittäminen ovat yksi käynnissä olevan Hankinta-Suomi -toimintaohjelman kahdeksasta painopisteestä.Tutkimuksessa on hyviä kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten julkisten hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksia on mahdollista arvioida julkisten hankintojen datasta. Vaikutusarviointien toteuttaminen edellyttää julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon avaamista, jonka osalta Suomessa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi hankintailmoitukset.fi-palvelua (Hilma) on kehitetty viime vuosina siten, että hankintailmoituksien sisältämä tieto on tutkijoiden ja yritysten käytettävissä avoimien rajapintojen välityksellä. Valtiovarainministeriö jatkaa palvelun kehittämistä.Tutkimus tarjoaa uusia ratkaisuja julkisen sektorin hankintojen analysointiin ja ohjaamiseen kansantalouden ja hankintayksiköiden oman toiminnan kehittämisen näkökulmista. Tutkimusta hyödynnetään myös Hankinta-Suomi toimintaohjelman Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus -teemaryhmän työssä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus.
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmän mukaan sovittelu voisi sopia joihinkin yksittäisiin hallintoasioihin, esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Työryhmä ei kuitenkaan esitä yleistä hallintoasioiden sovittelujärjestelmän perustamista.Oikeusministeriön työryhmän esiselvityksessä kartoitettiin, voitaisiinko sovittelun kaltaisia menettelyjä tuoda hallintolainkäytössä käsiteltäviin asioihin. Nykyisin sovittelua voidaan käyttää esimerkiksi rikos- ja riita-asioissa. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin. Työryhmän mukaan sovittelun mahdollisuudet hallintoasioiden käsittelyssä ovat suppeammat kuin riita-asioissa, sillä viranomaispäätöksissä on yleisesti pienempi harkintavalta ja suuri julkinen intressi. Sovittelu voisi sopia joidenkin yksittäisten asioiden tai asiaryhmien käsittelyynTyöryhmän mukaan hallintoasioissa ei ole asiaryhmää, jossa sovittelulle olisi tuntuva tarve. Näin ollen varsinaisen sovittelijaverkoston luominen, kouluttaminen ja ylläpitäminen ei olisi kannattavaa. Sovittelu voisi työryhmän mukaan sopia kuitenkin esimerkiksi julkisten tahojen välisiin hallintoriita-asioihin. Sovittelu voisi sopia myös asiaan, joka koskee viranomaisen lisäksi kahta eri osapuolta ja jossa ei ole merkittävää julkista intressiä. Tällaisia voisivat olla muun muassa tavaramerkkejä koskevat valitusasiat, joissa rekisteröinnin esteeksi on todettu sekaannusvaara aiempaan tavaramerkkiin. Lisäksi sovitteluun saattaisivat työryhmän mukaan sopia eräät naapuruussuhdetta koskevat asiat. Hallintolainkäyttöasioissa voitaisiin myös ottaa käyttöön osapuolten saavuttaman sovinnon vahvistaminen tietyissä tilanteissa. Varsinaisen sovittelumenettelyn luomisen vaihtoehtona olisi esimerkiksi kirjata lakiin, että hallintotuomioistuimissa tulee edistää sovintoa.Työryhmän selvitykseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.8.2021 asti.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu videoyhteydellä 9.6.2021 Pohjoisen ryhmän (Northern Group) ministerikokoukseen. Northern Group on Pohjois-Euroopan turvallisuutta käsittelevä foorumi. Ryhmittymään kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian maiden lisäksi Alankomaat, Iso-Britannia, Puola ja Saksa. Pohjoisen ryhmän tämänkertaisen istunnon asialistalla on alueellinen turvallisuustilanne, kestävä kehitys puolustusalalla sekä niin kutsuttu Green Defence. Lisäksi ministerit keskustelevat sotilaallisesta liikkuvuudesta (Military Mobility). Kokouksen puheenjohtajamaana toimii Viro. Kokouksen jälkeen Northern Group puheenjohtajuus siirtyy loppuvuodeksi Suomelle. Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086, ja kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.
NordenBladet — Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2018 47 miljardin edestä, josta 31 miljardia yrityksiltä. Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella on selvää, että julkisilla hankinnoilla voi olla merkittäviä työllisyys- ja yritysvaikutuksia. Tästä syystä olisikin tärkeä saada tarkempaa tietoa hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksista myös Suomesta, toteaa tänään julkaistu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus. Tutkimus tukee kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa ja Hankinta-Suomi -ohjelmaa.Julkisten hankintojen vuotuisen kokonaisarvon laskenta tarkentui Käsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta. Julkaistussa tutkimuksessa on ensi kertaa tarkasteltu julkisten hankintojen kokonaisarvoa kynnysarvon ylittävien hankintojen ja kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen näkökulmasta.Selvityksen mukaan kaikkien julkisten hankintojen kokonaisarvo pienhankinnat ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat mukaan lukien oli tarkasteluvuonna 2018 47 miljardia euroa. Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen (julkisyhteisöjen toisiltaan tekemät hankinnat pois lukien) julkisten hankintojen kokonaisarvo vuonna 2018 oli 31 miljardia euroa. Edelleen kynnysarvon ylittävien julkisten hankintojen kokonaisarvo kilpailluilta markkinoilta tehtyjen hankintojen osalta vuonna 2018 oli 15 miljardia euroa.Hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasollaHankintoja koskevan kansallisen tiedon kokoamiseksi on otettu edistymisaskelia viime vuosina, mm. valtionhallinnon avoimen ostolaskudatan osalta. Vaikka kunnille suunnatun ostolaskudatan avaamisen ohjeistus on ensi kertaa julkaistu jo vuonna 2016, on vain murto-osa kunnista tähän mennessä julkaissut ostolaskudatansa avoimena datana.Selvityksessä ehdotetaan harkittavaksi hankintoja koskevan datan avaamista koko hankinnan elinkaaren osalta avoimessa datapankissa ja datan yhdistettävyyden varmistamista muiden datalähteiden, kuten yritystietokantojen kanssa. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutusten arvioimisen, hankintayksiköiden työtä tukevan vertailutiedon saatavuuden parantamisen ja lisäisi verorahojen käytön läpinäkyvyyttä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on myöntänyt urheilija-apurahoja talvilajien urheilijoille yhteensä 839 000 euroa. Ministeri myönsi tässä yhteydessä apurahan myös kahdelle yleisurheilijalle alkukauden näyttöjen perusteella. Apurahan sai 90 urheilijaa. Suurimman 20 000 euron apurahan sai 12 urheilijaa. 34 urheilijalle myönnettiin 10 000 euron apuraha ja 44 urheilijalle 6 000 euron suuruinen apuraha.Apurahan tarkoituksena on turvata urheilijoille taloudelliset edellytykset ammattimaiselle valmentautumiselle niin, että urheilijat voivat menestyä kansainvälisissä arvokisoissa. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja myöntämisessä otetaan huomioon esimerkiksi urheilijan sitoutuminen valmennukseen ja menestys kilpailuissa.20 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu ehdottomalla ja vakiintuneella kansainvälisellä huipulla oleville olympia- tai paralympialajien yksilöurheilijoille. Apurahan saava urheilija arvioidaan potentiaaliseksi seuraavien olympialaisten tai paralympialaisten mitaliurheilijaksi. Apuraha voidaan harkinnalla myöntää myös välittömän ja erityisen mitalipotentiaalin omaavalle nuorelle, uransa vahvassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle.10 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha voidaan myöntää sellaisille yksilölajien urheilijoille, jotka ovat kansainvälisissä arvokilpailuissa tai muissa vastaavissa kansainvälisissä kilpailuissa vakiinnuttaneet tasonsa 16 parhaan joukkoon olympialajeissa ja kahdeksan parhaan joukkoon paralympialajeissa. Heidät arvioidaan tulevaisuuden pistesijaurheilijoiksi olympialajeissa ja mitaliurheilijoiksi paralympialajeissa.10 000 euron apuraha voidaan myöntää myös urheilu-uransa kehitysvaiheessa oleville nuorille urheilijoille, joilla on hyviä näyttöjä aikuisten kansainvälisistä arvokilpailuista tai vastaavista kansainvälisistä kilpailuista ja jotka arvioidaan tulevaisuuden aikuisten arvokilpailumenestyjiksi, olympia- tai paralympiajoukkuelajien urheilijoille, joilla arvioidaan olevan mahdollisuus mitaleille olympialaisissa tai lajin MM-kilpailuissa tai ei-olympialajien yksilöurheilijalle, joka on mitaliehdokas seuraavissa lajin MM-kilpailuissa.6 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, jotka urheilu-uran kehityksen perusteella arvioidaan tulevaisuuden arvokilpailumenestyjiksi (lähtökohtaisesti nuoret urheilijat). Urheilijan menestyspotentiaalia arvioidaan vertaamalla hänen tulos- ja suoritustasoaan aikuisten kansainväliseen tasoon. Apuraha voidaan myöntää myös yksilölajien joukkueen urheilijoille tai paralympialajien joukkueurheilijoille, joilla arvioidaan kansainvälisten näyttöjen perusteella olevan tulevaisuudessa mahdollisuus mitalisijoihin joukkue- tai viestikilpailussa olympialaisissa, paralympialaisissa tai lajin MM- kilpailuissa.Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti apurahan saajista Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön esityksestä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kevennykset toteutetaan sote-ministeriryhmän viime viikkoisen esityksen mukaisesti. Lisäksi Keski-Pohjanmaa siirtyy leviämistasolta kiihtymistasolle.Perus- ja kiihtymisvaiheen alueilta poistetaan erillinen ”tanssi- ja karaokekielto”. Perustasolla asiakkailla ei myöskään tarvitse olla pöytä- ja istumapaikkaa ulkona tapahtuvassa ravitsemistoiminnassa. Tällä mahdollistetaan erityisesti yleisötapahtumissa tapahtuvaa ravintolatoimintaa. Lisäksi aukiolo- ja anniskeluaikoihin tehdään kevennyksiä perus- ja leviämisvaiheen alueilla.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan ja Lapin maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 9.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnissa 9.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18 ja ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
NordenBladet — Kotimaan matkailu, se taitaa olla suositumpaa kuin koskaan! Tee Se Suomessa –sivuston avulla matkailu on myös helpompaa kuin koskaan aiemmin – klikkaile itsesi mukaan kesän seikkailuihin!Tee Se Suomessa –sivustolle on koottu yli 300 kohdetta, joissa matkailu on paitsi turvallista ja vastuullista, myös elämyksellistä ja hauskaa! Sivustolla on tarjolla useita ulkoilmakohteita, joissa voi vaikkapa patikoida, pyöräillä tai pysähtyä nauttimaan hetkestä luonnon ääreen. Erilaiset majoituskohteet, kahvilat ja ravintolaelämykset innostavat nauttimaan Suomen kesästä. Kohteet ovat uniikkeja: miltä kuulostaisi lomailu Ilomantsissa lehmien kanssa tai illallinen tasokkaassa saaristoravintolassa, joka on tehty vanhaan kyläkouluun? Kohteet on jaoteltu maakunnallisesti, joten koko kesäreissun kohteet on helppo napata yhdeltä sivustolta.Haluatko päästä jyvälle parhaista kalastuskohteista? Kiinnostaako upeimmat pyöräilymaastot? Halajatko ainutlaatuisten elämysten pariin? Toimituksen tärppien avulla on helppo löytää mainiot vinkit elämykselliseen lomaan, oli kyseessä lapsiperhe, ystäväporukka tai loma kumppanin kesken.EU-osarahoitteisesta (maaseuturahasto) maaseutuohjelmasta (Avautuu uudessa välilehdessä) rahoitetaan matkailua monella tapaa. Ohjelmasta on vuosina 2014-2020 myönnetty 81 miljoonan euron rahoitus matkailuun. Erilaisiin yritysinvestointeihin on myönnetty 47 miljoonaa euroa ja hankkeisiin 34 miljoonaa. Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa – 47 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 180 miljoonan euron investoinnit. Lisäksi suorien matkailuun kohdistuvien rahoituksien lisäksi on rahoitettu tuhansia erilaisia kaikkien käytössä olevia investointeja kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja. Tee Se Suomessa -sivusto on maaseutuohjelman viestintää, joten siinä halutaan esitellä nimenomaan rahoitettuja kohteita.Osallistu sinäkin somessa ja esittele parhaat kotimaan kohteet tunnisteella #TeeSeSuomessa! Toivomme myös maaseutuohjelman tunnisteen #Maaseutufi-käyttöä.Tee se Suomessa -sivustolle
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia tiivistää veropohjaa. Osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi selvityksen mukaan perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Kiinteistösijoitusten verotukseen ehdotetaan eräitä muutoksia.Työryhmän tehtävänä on ollut hallitusohjelman mukaisesti selvittää, onko osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille mahdollista ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero. Vaikka viiden prosentin lähdeverolle on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Ehdotettu osinkojen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi nykyisestä osinkoverojärjestelmästä entistä monimutkaisemman. Veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta. Ehdotettu 5 prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin osinkoihin, jolloin ulkomailta saadut osingot jäisivät verotuksen ulkopuolelle samoin kuin muut sijoitustuotot. Veroa ei myöskään voitaisi periä ulkomaisilta osingonsaajilta siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat verotusoikeutta. Työryhmän arvion mukaan osinkojen lähdeverolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia ja kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta.Läpivirtausmalli edellyttää jatkotarkasteluaTyöryhmä selvitti myös mahdollisuuksia periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa. Kiinteistösijoittamisen rakenteet ovat moninaisia ja työryhmä arvioi laajasti niihin liittyviä erilaisia verokysymyksiä. Työryhmä on tarkastellut erityisesti kotimaisten pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelua veropohjan turvaamisen näkökulmasta. Tältä osin merkittävimmäksi mahdolliseksi veropohjan tiivistämiskohteeksi nousi selvityksessä se, että ulkomaiset kiinteistörahastot vapautuvat kokonaan Suomesta saadun tulon verotuksesta sen takia, että ne EU-oikeuden nojalla rinnastuvat kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon, joka on erillinen verovapaaksi säädetty yhteisö. Työryhmä on arvioinut, voitaisiinko kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelu eriyttää muista sijoitusrahastoista ja erikoissijoitusrahastoista. Työryhmä on tarkastellut tässä tarkoituksessa erityisesti niin sanottua läpivirtausmallia ja mahdollisuutta rajata sen käyttö harvempiomisteisiin erikoissijoitusrahastoihin. Suomen verojärjestelmässä puhdas läpivirtausmalli olisi kuitenkin uudenlainen järjestelmä, joka edellyttäisi jatkotarkastelua ottaen myös huomioon EU-oikeuden tuleva kehitys.Työryhmä on tarkastellut myös vaihtoehtoista mallia, jossa kiinteistöomaisuuteen sijoittavilta erikoissijoitusrahastoilta poistettaisiin verovapaus. Tämä olisi kuitenkin laaja ja periaatteellinen muutos rahastojen verotukseen.Lisäksi työryhmä katsoo, että kansallista sääntelyä tuloverolaissa olisi veropohjan tiivistämisen näkökulmasta perusteltua muuttaa, jotta mahdollistettaisiin aikaisempaa laajemmin verosopimuksissa sallittu verotusoikeuden käyttö kiinteistön välillisissä luovutustilanteissa. Erityisesti välillisissä kiinteistösijoitusrakenteissa voi syntyä tilanteita, joissa Suomi ei kansallisen sääntelyn nojalla voi verottaa luovutuksesta ulkomaiselle sijoittajalle syntyvää voittoa, vaikka usea Suomen solmima verosopimus sinällään sallisi verotuksen.Veropohjan tiivistäminen tärkeää globaalissa taloudessaTyöryhmässä oli jäsenet valtiovarainministeriöstä, Verohallinnosta ja yliopistoista sekä edustus Finanssialalta.Molemmat selvityskohteet ulottuvat laajalti moniin verojärjestelmän osiin ja rajat ylittäviin tilanteisiin. Työryhmä on ottanut huomioon EU-oikeuden, verosopimukset ja vaikutuksen eri toimijoihin Suomessa. Selvitystyö perustui hallitusohjelmaan, jonka mukaan veropohjan tiivistäminen on tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat. Työryhmän johtopäätökset lähtevät seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka jälkeen ne etenevät hallituksen käsittelyyn.
Ahvenanmaan itsehallintotalo. Kuva: Ahvenanmaan maakunnan hallitus
Kansainliitto ilmoitti päätöksestään Ahvenanmaan saarten kysymyksestä 24. kesäkuuta 1921. Alun perin hollantilainen juliste kuvaa rauhan vallitessa ajankohtaa, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset joukot palaavat kasarmilleen. Kuva: Museovirasto