NordenBladet — Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytys on, että niiden toteuttamiseen on riittävät resurssit. Suomi on ollut tässä muita Pohjoismaita jäljessä.Palvelut tukevat omatoimista työnhakua sen kaikissa vaiheissa Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja hänelle tarjottavan yksilöllisen työnhaun tuen määrää lisättäisiin merkittävästi. Tukea saisi entistä nopeammin kaikissa työnhaun vaiheissa. Jatkossa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuvan kunnan asiantuntijan kahden viikon välein työnhaun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen työnhakija tavattaisiin kolmen kuukauden välein ja tiivis, mutta lyhyempi jakso tapaamisia toistuisi kuuden kuukauden välein, jos työnhaku pitkittyy.Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Tämän perusteella sovittaisiin työnhakua tukevista palveluista ja haettavien työmahdollisuuksien määrästä. Lähtökohtaisesti työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Asiantuntija tukisi työnhakijaa kaikin keinon sopivien työmahdollisuuksien etsinnässä.Työtön valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Hakemiseksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Työtarjoukset olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi jo ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.Uudistus kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tuleeTyöttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Tarjottujen työpaikkojen hakematta jättäminen johtaa nykyisinkin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.Yksiköllinen ja tehokas palvelu lyhentää työttömyysjaksojaPohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.Muutokset näkyisivät työnhakijan arjessa vuonna 2022Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti luonnoksen lainsäädäntömuutoksista lausuntokierrokselle 7.6.2021. Lausuntokierros jatkuu 1.8.2021 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan toukokuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ehdollisuus ja ekojärjestelmä lisäävät maatalouspolitiikan ympäristövaikuttavuutta. Ne ovat osa CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimien kokonaisuutta, jota EU-keskusteluissa kutsutaan vihreäksi arkkitehtuuriksi, muistuttaa neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori blogissaan.
EU-asetusten perusteella asetettavat ehdollisuuden vaatimukset ja ekojärjestelmän toimien sisältö kuvataan kansallisessa CAP-suunnitelmassa. Mm. suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien kokonaisuutta esitellään maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa 17. kesäkuuta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi valtion erityisavustukset koulujen yhteiskunnallisen eriytymisen eli koulusegregaation vähentämistä koskevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnitteluun vuosille 2021-2023. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.Valtionavustushaun tavoitteena on käynnistää uudenlaista koulusegregaation ehkäisemiseen pyrkivää kaupunkien sisäistä, kaupunkien välistä sekä valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ja tuottaa uudenlaista tietoa toimivista käytänteistä koulusegregaation ehkäisemiseksi. – Suomessa oma lähikoulu kuluu maailman parhaimpien joukkoon ja meidän vakaa aikomuksemme on pitää tästä ainutlaatuisesta vahvuudestamme kiinni. Kaupunkien sisäinen eriytyminen on kiihtynyt ja koulutuksen tasa-arvoa on tässä ajassa puolustettava määrätietoisesti, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Avustettavien hankkeiden tulee ensisijaisesti koskea esi- ja perusopetusta. Etusijalla ovat hankkeet, joissa huomioidaan myös varhaiskasvatus. Avustuksella on mahdollista tukea myös sellaisia hankkeita, joissa huomioidaan kulttuuri- ja nuorisotoimen potentiaali koulujen/oppilasalueiden naapurustojen sosioekonomisen eriytymisen torjunnassa.Avustusta voidaan käyttää avustuksen tavoitteita toteuttavasta kehittämistoiminnasta, koordinaatiotoiminnasta, selvityksistä, viestinnästä ja yhteistyöstä koituviin kuluihin sekä hankkeen koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaavan henkilöstön palkkakuluihin.Valtionavustus on osa Oikeus oppia –ohjelman (https://minedu.fi/laatuohjelmat) tavoitteita.Valtionavustuksella käynnistettävä toiminta tukee myös ympäristöministeriön Lähiöohjelman tavoitteita ja sitä toteutetaan kansallisen kaupunkistrategian 2020-2030 kumppanuusperiaatteiden mukaisesti. Haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä. Valtionavustus on suunnattu erityisesti niille kunnille ja kaupungeille, joissa yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen aiheuttaa peruskoulujen välistä eriytymistä eli koulusegregaatiota. Hakuaika loppuu 29.10.2021.Avustuksen hakuilmoitus 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Päiväsakkorangaistuksia on määrätty puutteellisin perustein. Puute johtuu siitä, että Verohallinnon sakkolaskuriin poimimissa tiedoissa ei ole ollut mukana työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksu on 1,5 % henkilön palkkatuloista. Se tulee vähentää sakotettavan tuloista, kun päiväsakon rahamäärää lasketaan.Puutteen vuoksi osa annetuista päiväsakkorangaistuksista on ollut liian suuria. Alustavan arvion mukaan esimerkiksi noin 2 000–4 500 euroa kuukaudessa palkkatuloa ansaitsevalle tämä voisi tarkoittaa, että yksi määrätty päiväsakko on ollut 1 euron suurempi kuin olisi pitänyt.Virhe voi koskea päiväsakkorangaistuksia, jotka on määrätty 16.11.2020 klo 12 alkaen 18–65-vuotiaille henkilöille, joiden sakon määräämiseen perusteena käytettävät palkkatulot ovat olleet vähintään 2 000 euroa kuukaudessa. Virhe ei koske liikennevirhemaksuja ja rikesakkoja.Muun muassa tuomioistuimet, syyttäjälaitos ja poliisi käyttävät sakkolaskuria määrätessään päiväsakon suuruuden. Verohallinto päivittää sakkolaskurin puutteellisia tietoja parhaillaan. Viranomaiset selvittävät tilannetta, ja jatkotoimista tiedotetaan. Sakotetun henkilön ei tarvitse tässä vaiheessa ryhtyä toimenpiteisiin. Tavoitteena on löytää menettelytapa, jolla virheet voitaisiin korjata ja liikaa maksetut osuudet palauttaa ilman, että sakot saaneen henkilön pitää itse olla aloitteellinen.Verohallinnon uutinen: Verohallinnon toimittamissa tiedoissa viranomaisten käyttämään sakkolaskuriin puute 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti keväällä 2021 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartaksi. Ehdotuksessa määritellään tulevien vuosien kehittämistoimet ja vastuutahot. Työryhmä kerää nyt verkkokyselyllä sidosryhmien näkemyksiä työskentelyn tueksi.Lisäksi tiekartan on tarkoitus toimia kansallisena ohjaavana asiakirjana Euroopan neuvoston kulttuurireittitoiminnassa. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon tiekarttatyössä läpileikkaavasti.Työryhmä kerää nyt verkkokyselyllä sidosryhmiensä näkemyksiä tiekarttatyön laatimisen tueksi. Kyselyssä kartoitetaan näkemyksiä kulttuurimatkailun vahvistamiseen liittyvistä tavoitteista ja toimista sekä niistä mahdollisuuksista ja haasteista, joita kulttuurimatkailun kehittämiseen liitetään. Vastaukset antavat arvokasta tietoa, joka tukee tiekartan sisältöjen ja toimenpiteiden suunnittelua.Kyselyyn voi vastata tämän linkin kautta.Kysely on avoinna 7.-23.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että Suomi ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) ovat päässeet yhteisymmärrykseen kahden EPPOn puolesta Suomessa toimivan suomalaisen syyttäjän nimeämisestä. Virasto aloitti toimintansa tiistaina.– Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistyminen on merkittävä virstanpylväs EU:ssa. Se auttaa suojaamaan EU:n varoja petoksilta ja korruptiolta. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä tärkeä eurooppalainen virasto pääsee aloittamaan toimintansa tehokkaasti myös Suomessa, ministeri Henriksson sanoo.
 
EPPOn tehtäviä jäsenvaltioissa hoitavat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Suomen on määrä saada valtuutettujen syyttäjien nimeäminen päätökseen mahdollisimman pian. Viraston toiminnan alkuvaiheessa toinen suomalaisista syyttäjistä toimii yksinomaan EPPO-syyttäjänä. Toinen syyttäjä hoitaa pääosin kansallisia syyttäjäntehtäviä. Etusija on kuitenkin aina EPPOn tehtävillä.
 
– EPPOn toimialaan kuuluvia rikoksia arvioidaan tapahtuvan Suomessa vain muutamia vuodessa. Jotta syyttäjille olisi riittävästi töitä, ja jotta he voisivat myös ylläpitää talousrikososaamistaan, on hyvä, että he voivat työskennellä myös kansallisesti, mikäli EPPO-asioita ei ole tarpeeksi, ministeri Henriksson sanoo.
 
EPPOn tehtävänä on tutkia EU:n rahoitukseen kohdistuvia rikoksia ja asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Kyseessä olevat rikokset ovat lähinnä EU-avustusten väärinkäyttöä, tulliveropetoksia ja niihin liittyviä korruptio- ja rahanpesurikoksia.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 4. kesäkuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä, joista päätöksiä tehtäisiin valtioneuvostossa mahdollisimman pian ensi viikolla.Koronaepidemiatilanne on selvästi parantunut viimeksi kuluneen viikon aikana. Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten keventämistä seuraavastiPerustasolla ravintoloiden anniskelu tulisi sallia klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saisivat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Perustasolta tulisi poistaa erillinen ns. karaoke- ja tanssikielto. Perustasolla voitaisiin poistaa ns. istuma- ja pöytäpaikkavaatimus ulkona tapahtuvassa ravitsemistoiminnassa. Tällä mahdollistetaan erityisesti yleisötapahtumissa tapahtuvaa ravintolatoimintaa.Kiihtymisvaiheen alueilta poistettaisiin erillinen ns. karaoke- ja tanssikielto.Leviämisvaiheen alueilla niiden ravintoloiden, joiden pääasiallisena tarkoituksena on muu kuin alkoholin tarjoilu, aukioloaikaa ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-20.Aukiolo olisi sallittu 05-21.Jatkossakin alueiden epidemiatilanteen mukaiset muutokset ravitsemisliikkeiden rajoituksiin tehdään viikoittain valtioneuvoston istunnossa. Epidemiatilanteen salliessa seuraava rajoitusten laajempi kokonaistarkastelu toteutetaan viikolla 25. Jos epidemiatilanne sallii, niin viikolla 25 arvioidaan myös mahdollisuus poistaa kiihtymisvaiheen alueilla ns. istuma- ja pöytäpaikkavaatimus ulkona tapahtuvassa ravitsemustoiminnassa. Ministeriryhmän linjausten pohjalta päätökset tehdään valtioneuvostossa mahdollisimman nopeasti ensi viikolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä sekä sitä tukevasta ohjeesta. Asetus edistäisi siirtymistä vähähiiliseen rakentamiseen ja mahdollistaisi hiilibudjettien asettamisen uusille rakennuksille vuoteen 2025 mennessä. Lausuntoja voi antaa 27.8.2021 saakka.”Olemme valmistelleet vähähiilisen rakentamisen säädösohjausta yhdessä rakennusalan kanssa viitisen vuotta. Arvokasta näkemystä on kerätty yli sadassa tilaisuudessa ja kirjallisella kommentointikierroksella. Erityinen kiitos kuuluu arviointimenetelmän pilotointiin osallistuneelle yli 40 yritykselle. Tämä vuorovaikutus tiivistyy lausunnoilla olevaan ehdotukseen, johon toivomme jälleen runsaasti palautetta”, sanoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi uuden rakennuksen koko elinkaaren ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjauksen ja sen jälkeisen ajan ilmastovaikutukset. Selvitys olisi esitettävä rakentamislupaa haettaessa.Haitallisia ilmastovaikutuksia kuvattaisiin hiilijalanjäljellä. Siihen lukeutuisivat esimerkiksi rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta, rakennuksen energian käytöstä sekä rakennus- ja purkumateriaalien käsittelystä ja loppusijoituksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.Hiilikädenjäljellä kuvattaisiin ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman rakennusta. Näitä olisivat muun muassa purkamisen jälkeen uudelleenkäytettävät tuotteet ja kierrätettävät materiaalit sekä pitkäaikaiset hiilivarastot ja rakennuksen tuottama ylimääräinen uusiutuva energia.”Rakennukset voivat tehdä ilmastolle hallaa tai hyvää. Haitat tunnetaan jo melko hyvin, mutta hyödyt jäävät vielä usein pimentoon. Siksi ehdotamme, että vakiintuneet tavat arvioida rakennusten ilmastohyötyjä laskettaisiin yhteen hiilikädenjäljeksi. Tämä kannustaisi kehittämään lisää ilmastoviisaita ratkaisuja”, kertoo Kuittinen.Ilmastovaikutukset selvitettäisiin rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Laskennassa tarvittavat rakennusmateriaalien ja -prosessien hiilijalan- ja kädenjälkitiedot tulisi poimia Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä rakentamisen päästötietokannasta tai ympäristöselosteista.”Vähähiilinen rakennus voidaan saavuttaa monia eri reittiä. Poluista on valittava tilanteeseen sopivin niin rakennuksen, sen käyttäjän kuin maapallon kannalta. Tämän tuleva lainsäädäntö mahdollistaa”, toteaa Kuittinen.Tavoitteena on, että eräiden uusien rakennusten ilmastopäästöjä ohjattaisiin lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä lisäämällä rakentamismääräyksiin hiilijalanjäljelle raja-arvot. Nyt esitetty ilmastoselvitys olisi tämän käytännössä mahdollistava työkalu. Esityksen mukaan hiilikädenjälki olisi selvitettävä, mutta sille ei asetettaisi raja-arvoja.Asetusluonnos liittyy maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön (MRL) kokonaisuudistukseen, jonka lakiluonnos saatetaan lausunnoille myöhemmin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös perussäännös olennaisesta teknisestä vaatimuksesta rakennuksen vähähiilisyydelle sekä siihen liittyvät asetuksenantovaltuudet.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut porovahinkolautakunnan toimikaudelle, joka päättyy 2.6.2025. Poronvahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka maa- ja metsätalousministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla.Porovahinkolautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Ahti Kontturi ja varapuheenjohtajaksi tutkija Rauno Kuha. Lautakunnan muiksi jäseniksi nimettiin saamelaiskäräjien toinen puheenjohtaja Leo Aikio, maaseutusihteeri Markku Heikkilä, varadekaani Ilari Hovila, tutkija Juha Joona, projektipäällikkö Juha Järvenpää ja pormestari Harri Peltola.Porovahinkolautakunta asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja mm. siitä, mikä on paliskunnan poronhoitolaissa tarkoitettu aitaamisvelvollisuus ja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista koskevien riitojen osapuolille. Porovahinkolautakunnan asettaminen lakkauttaa nykyiset kuntakohtaiset arvioimislautakunnat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu 7.–8. kesäkuuta Luxemburgissa. Kokouksessa keskustellaan muun muassa laittoman verkkosisällön torjumisesta ja hyväksytään neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävästä ehdotuksesta. Kokouksessa Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Marja Rislakki.Oikeusministereiden kokouksessa keskustellaan digitaalisia palveluja koskevasta asetusehdotuksesta, jonka komissio antoi joulukuussa. Säädösehdotuksen tavoitteena on lisätä verkkokäyttäjien turvallisuutta ja nykyaikaistaa digitaalisia palveluja koskevia sääntöjä. Oikeusministerikokouksessa keskustellaan erityisesti laittoman verkkosisällön torjumiseen liittyvistä kysymyksistä.Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä myös neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Muutosten tarkoituksena on lisätä viraston tehokkuutta ja vahvistaa sen mahdollisuuksia toimia myös EU:ssa tapahtuvan poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön aloilla.Suomesta kaksi syyttäjää Euroopan syyttäjänvirastoonLisäksi kokouksessa kuullaan tilannekatsaus juuri toimintansa aloittaneen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Suomi pääsi eilen torstaina EPPOn pääsyyttäjän kanssa yhteisymmärrykseen kahden suomalaisen valtuutetun syyttäjän nimeämisestä. Ainakin toiminnan alkuvaiheessa toinen suomalaisista syyttäjistä toimii kokopäiväisenä EPPO-syyttäjänä, ja toinen syyttäjä hoitaa pääosin kansallisia syyttäjäntehtäviä. Etusija on kuitenkin aina EPPOn tehtävillä. Valtuutettujen syyttäjien valintamenettely saatetaan päätökseen mahdollisimman pian.Kokouksessa on tarkoitus myös muun muassa hyväksyä yleisnäkemys saatavien siirtoa koskevasta asetuksesta sekä rajat ylittävää sähköistä oikeudenkäyttöä tehostavan järjestelmän perustamista koskevasta asetuksesta. Lisäksi tarkoituksena on hyväksyä päätelmät haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta EU:ssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi