NordenBladet — Valtiovarainministeriö julkaisi 15.6.2021 virastoarvioinnit kolmesta virastosta. Arvioinnin kohteina olleet Digi- ja väestötietovirasto, Luonnonvarakeskus ja Syyttäjälaitos ovat kaikki käyneet lähivuosina läpi merkittävän viraston rakenteen ja toiminnan uudistuksen. Arviointi koski uudistushankkeiden tavoitteiden toteutumista ja onnistumista hankeprosesseina sekä virastojen tuloksellisuuden kehitystä. Arviointien perusteella virastouudistusten tavoitteet on saavutettu tai ollaan saavuttamassa keskeisiltä osin. Samalla arvioinnit nostivat esiin selkeitä kehittämiskohteita.”Arvioinnit tarjoavat systemaattista ja vertailevaa hallinnonalarajat ylittävää tietopohjaa virastojen toiminnan kehittämisen, ohjauksen ja johtamisen tarpeisiin. Arviointien kautta saadaan myös yleistettävissä olevaa tietoa virastouudistuksista sekä niiden menestystekijöistä tulevissa uudistushankkeissa hyödynnettäväksi”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja finanssineuvos Anu Nousiainen valtiovarainministeriöstä toteaa.Digi- ja väestötietoviraston perustamista seurannut siirtymävaihe on edelleen käynnissä
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) aloitti toimintansa 1.1.2020 Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön yhdistyttyä yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi. Uudistushanke toteutui pääosin suunnitellusti. Toimintatavoissa ja sähköisissä järjestelmissä on vielä kehitettävää, jotta ne tukisivat valtakunnallisesti yhtenäistä toimintaa. Siirtymävaiheen osittain manuaaliset, vielä toistaiseksi digitalisoimattomat prosessit ovat heikentäneet tuloksellisuutta sekä hidastaneet asiakaspalvelua. Erityisesti edunvalvonnan palveluissa toimitusajat ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana ja näitä asioita koskien tavoitteeksi onkin asetettu merkittävä palveluaikojen lyheneminen vuodelle 2021. DVV:n sähköisen asioinnin edistämisen palvelukokonaisuuksissa (mm. otteet väestötietojärjestelmästä itsepalveluna, sähköinen nimenmuutoshakemus, kirkosta eroaminen ja kirkkoon liittyminen sähköisesti, sähköinen muuttoesto itsepalveluna) kehitys on ollut hyvin myönteistä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen kehitys on ollut positiivista. Viraston taloudellinen liikkumavara on hyvin pieni, mikä rajoittaa kehittämismahdollisuuksia. Tärkeimmät kehityskohteet ovat toimiminen yhtenä virastona, toimintatapojen ja -prosessien yhtenäistäminen, yhteisen kulttuurin kehittäminen, asiakaskokemuksen ja sähköisen asioinnin edelläkävijyys sekä digitalisaation edistäminen julkisessa hallinnossa.Luonnonvarakeskus on saavuttanut hyvin uudistukselle asetetut tavoitteet ja onnistunut muodostamaan yhtenäisen toimintakulttuurin
 Luonnonvarakeskuksen organisaatiouudistuksessa yhdistettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkimustoiminnot ja tilastotoiminnot sekä osa viran-omaistoiminnoista yhdeksi organisaatioksi 1.1.2015 alkaen. Uuden viraston ensimmäiset vuodet olivat haasteellisia johtuen kustannuspaineista sekä erilaisten toimintakulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittamisesta. Toisesta toimintavuodesta lähtien kehitys on ollut hyvin myönteistä, ydintoiminnan tuotokset ja vaikuttavuus ovat kasvaneet, kustannukset läpileikkaavasti alentuneet ja henkilöstön hyvinvointi parantunut. Tuottavuuden parantumista merkittävämpää on poikkitieteellisten kyvykkyyksien kasvattaminen ja kansainvälisen toimintakyvyn edistäminen tulevaisuuden keskeisillä painopistealueilla. Tällä hetkellä virasto on hyvin toimintakykyinen, muodostamisvaihe on jäänyt kauas taakse ja katse on tulevaisuudessa.Valtakunnallinen Syyttäjälaitos on yhdenmukaistanut toimintaa ja lisännyt valtakunnallista yhteistyötä
 Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista syyttäjänvirastoista muodostettiin yksi valtakunnallinen Syyttäjälaitos 1.10.2019. Uudistus toteutui varsin hyvin, joskin monelta osin muutosvaihe on edelleen meneillään. Valtakunnallisen rakenteen luomia mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä täysimääräisesti hyödynnetä ja etenkin resursointikysymyksissä alueet näyttäytyvät itsenäisinä. Toiminnan tuottavuus on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja uusi rakenne luo entistä paremmat edellytykset tuottavuuden kehitykselle. Syyttäjälaitoksen työmäärä on kuitenkin kasvanut tuottavuuden parantumista nopeammin, mikä näkyy käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä on haaste rikosvastuun toteutumiselle oikeudenmukaisesti. Syyttäjälaitoksen tärkeimmät kehityskohteet liittyvät valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen, yhtenäisten toimintamallien luomiseen, johtamisen sekä erikoissyyttäjien toiminnan kehittämiseen sekä systemaattisen valtakunnallisen sidosryhmätyön edelleen kehittämiseen. Jatkossa on tärkeää säilyttää Syyttäjälaitos kiinnostavana ja haluttuna työpaikkana.Valtiovarainministeriö julkaisee syksyn 2021 aikana ”Valtion virastouudistusten hyvät käytännöt” –ohjeistuksen nyt toteutettujen arviointihankkeiden keskeisistä opeista tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa.Digi-ja väestötietoviraston virastoarviointi
Luonnonvarakeskuksen virastoarviointi
Syyttäjälaitoksen virastoarviointiValtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Nyt toteutettu kolme virastoa kattanut arviointihanke oli ensimmäinen laatuaan osana tätä menettelytapaa. Seuraavat arvioitavat virastot valitaan ja arvioinnit käynnistetään tämänhetkisen suunnitelman mukaan syksyn 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimisesta. Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon mukaan hallitus päättää tavoitteet ja toimenpiteiden suuntaviivat tasa-arvon parantamiseksi korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Selvityshenkilönä toiminut erityisasiantuntija Tapio Kosunen luovutti esityksensä tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle tiistaina 15. kesäkuuta.Selvityksessä on tutkitun tiedon ja kansainvälisen vertailun pohjalta kuvattu korkeakoulutuksen saavutettavuuden tila Suomessa. Selvitys esittää 38 tavoitetta, joilla saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta korkeakoulutuksessa voidaan edistää kaikkien korkeakoulussa toimivien, myös aliedustettuihin ja vähemmistöryhmiin kuuluvien osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen käytti 15.6.2021 Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssin täysistunnossa puheenvuoron koronaviruspandemian vaikutuksista työelämään. Työministeri Haatainen korosti puheenvuorossaan kolmikantaisen yhteistyön merkitystä kriiseissä kuten koronaepidemian aikana.– Globaaleilla työmarkkinoilla on havaittavissa huolestuttavia trendejä. Pakkotyön ja lapsityövoiman käyttö on lisääntynyt. Lisäksi järjestäytymisen vapautta ja työehtosopimusneuvotteluita on rikottu. Meidän tulee yhdessä pysäyttää tämä kielteinen kehitys ja luoda oikeudenmukaiset ja tasa-arvoiset työmarkkinat kaikille, työministeri Haatainen sanoi verkon välityksellä pitämässään puheenvuorossaan.Konferenssin yhtenä keskeisenä tavoitteena on yhteinen julistus koronapandemian vaikutuksista työelämään.Esillä sosiaaliturvan globaalit haasteet ja ILOn sopimusten noudattaminenKansainvälinen työkonferenssi on ILOn ylin päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa. Vuoden 2021 työkonferenssi järjestetään pääosin verkon välityksellä ja sen vuoksi poikkeuksellisesti kahdessa jaksossa.Ensimmäisen, 3.–19.6.2021 pidettävän jakson aikana käsitellään muun muassa sosiaaliturvan ajantasaisia globaaleja haasteita sekä ILOn sopimusten noudattamista jäsenvaltioissa. Konferenssin marras-joulussa pidettävässä osuudessa aiheita ovat eriarvoisuus työn maailmassa sekä taidot ja elinikäinen oppiminen.ILO on rakenteeltaan ja toiminnaltaan kolmikantainen, eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten edustajien kanssa. Myös Suomen valtuuskuntaan kuuluu hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi tiistaina 15. kesäkuuta mietintönsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (StVM 16/2021) ja kertoi puoltavansa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista.Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa perusteluissaan, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Valiokunta korostaa uudistuksen tavoitetta yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä alueellisesti että yksilötasolla siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä. Myös peruspalvelujen vahvistamisen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta keskeistä. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.– Sote-kentän pitkä epävarmuus on päättymässä, ja ammattilaiset voivat keskittyä yhä paremmin itse asiaan, eli parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja hoivaan. Päätös luo pohjan palveluiden kehittämiselle koko maassa, tiivistää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriöstä uudistuksen etenemisestä.  VoimaantuloEsitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laeista tulisi voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1. päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain heti hyvinvointialueiden toimintaan.Mietintö on luettavissa hieman myöhemmin tänään eduskunnan verkkopalvelussa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedote aiheesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee Suomeen työhön tuleville tarkoitetun esitteen työntekijän oikeuksista ja auttavista tahoista sekä käynnistää monikielisen neuvontapalvelun ulkomailta saapuville kausityöntekijöille. Työskentely Suomessa -esite kertoo Suomessa noudatettavista työehdoista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työntekijöitä auttaviin tahoihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu yhdeksännen kerran torstaina 17.6. Kokouksen aiheena on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana valmisteltava ilmasto- ja energiastrategia. Pyöreä pöytä keskustelee teollisuudessa ja energiantuotannossa tarvittavista ohjauskeinoista sekä siitä, miten oikeudenmukaisuuden näkökulma voidaan huomioida strategian valmistelussa.”Ilmasto- ja energiastrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ovat tärkeimmät työkalut, joilla Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. On olennaista, että strategian valmistelussa kuullaan laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Toivon vilkasta keskustelua pyöreän pöydän ympärillä”, kokouksen puheenjohtajana toimiva ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Ympäristöllistä kestävyyttä varmistavat toimet on toteutettava niin, että niissä huomioidaan ihmisten ja yhteisöjen sosiaalinen kestävyys sekä talouden kestävyys. Ihmisten on koettava toimet reiluiksi ja parempaa huomista rakentaviksi”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Ilmasto- ja energiastrategia valmistellaan koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Suunnitelmien valmistelun tueksi on käynnistetty valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittama taustaselvitys, Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) –hanke, joka tuottaa sekä laskennallisia että laadullisia analyysejä uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksista eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille, ympäristölle sekä luonnolle. Pyöreä pöytää kuulee keskustelunsa pohjaksi myös HIISI-hankkeen alustavia tuloksia.Ilmasto- ja energiastrategian luonnos valmistuu loppukesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021. Strategian luonnoksesta järjestetään myös kaikille avoin lausuntokierros.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvittivät maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta, millaiset lähtökohdat Suomella olisi toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategia 2030. Taustatietoa tarvittiin, jotta Suomi voi osallistua EU:ssa tehokkaasti strategian yksityiskohtien ja toimeenpanon suunnitteluun. Lisää tietoa kansallisen päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kuitenkin edelleen.EU:n biodiversiteettistrategia sisältää suuren joukon tavoitteita ja toimia, joilla luontokato pyritään pysäyttämään. Mukana on esimerkiksi 14 erilaista ennallistamistavoitetta sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- että merialasta tulisi suojella 30 prosenttia. Tiukan suojelun pitäisi lisäksi kattaa sekä maa- että merialasta vähintään 10 prosenttia niin, että muun muassa kaikki jäljellä olevat EU:n iki- ja aarniometsät kuuluisivat strategian kirjauksen mukaan tiukan suojelun piiriin. Tällä hetkellä EU:n maa-alasta on suojeltu 26 prosenttia ja merialasta 11 prosenttia.Biodiversiteettistrategian tavoitteet ovat EU:n laajuisia tavoitteitaSelvityshankkeessa (VASU) tarkasteltiin edellä mainittuja EU-tason tavoitteita – suojelutavoitteet 30 % ja 10 % koskevat koko EU:ta. Jäsenvaltioiden tulisi siis yhteisesti suojella vielä 4 prosenttia maa-alueista ja 19 prosenttia merialueista vuoteen 2030 mennessä.  VASU-hankkeessa käytiin läpi kaikki strategian tavoitteet sekä Suomen lähtötilanteen että strategian vaikutusten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia strategian toteuttamisella olisi yhteiskunnan eri osa-alueisiin eli ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.Tulosten mukaan Suomella olisi hyvät valmiudet saavuttaa ainakin osa ennallistamistavoitteista, mutta suojelutavoitteiden osalta päämäärä todettiin varsin kunnianhimoiseksi. Päätöksenteon ja konkreettisen suunnittelun pohjaksi tarvitaan vielä lisää taustatietoa.Merkittävä selvitys myös EU:n piirissäKun EU:n biodiversiteettistrategia julkaistiin toukokuussa 2020, monet jäsenmaat ja toimijat pyysivät komissiolta arviota strategian toimeenpanon vaikutuksista. Koska kattava vaikutusarvio puuttui, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö halusivat toteuttaa sellaisen ainakin Suomen näkökulmasta.Suomessa ei ole kuultu muissa jäsenmaissa tehdyistä vastaavista selvityksistä, ja Luken ja SYKEn tutkijoiden työtä voidaankin pitää merkittävänä. Vaikutusten arviointia varten on koottu yhteen monipuolista osaamista eri aloilta, ja tuloksena on saatu arvokasta tietoa sekä EU-vaikuttamiseen että kansallisten tavoitteiden suunnitteluun.Luken ja SYKEn laatimaa selvitystä esiteltiin sidosryhmille 15.6.2021 järjestetyssä webinaarissa.  Kokonaisuudessaan selvitys julkaistaan elokuussa.Selvitys: EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden toteuttamiseen osittain hyvät valmiudet Suomessa (Luken ja SYKEn yhteistiedote 15.6.2021)Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus selvittävät parhaita keinoja pysäyttää luontokato (MMM:n ja YM:n yhteistiedote 3.3.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi toukokuussa kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten luonnon virkistyskäyttöä tulisi edistää. Kansalaiskyselyyn saatiin peräti 8047 vastausta kaikkialta Suomesta. Vastauksissa korostui tyytyväisyys virkistyskäyttömahdollisuuksiin Suomessa, mutta kehityskohteitakin löytyy. Lisäksi kaivataan lisää tietoa virkistyskäytön positiivisista vaikutuksista.”Vastaajien suuri määrä ja into osoittavat, että luonnossa virkistäytyminen on suomalaisille arvokas asia. On ilahduttavaa huomata, että niin moni pitää erityisesti lähiluonnon kehittämistä tärkeänä. Vastausten avulla voimme rakentaa luonnon virkistyskäytölle strategian, joka palvelee koko Suomea”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Selvän enemmistön mielestä erityisesti kaupunkien ja taajamien lähimetsiä tulisi kehittää virkistyskäyttöön. Lisäksi luonnonsuojelualuiden ja kansallispuistojen tärkeä merkitys virkistyskäytössä nousi esiin. Parhaat mahdollisuudet edistää luonnon virkistyskäyttöä lähitulevaisuudessa nähtiin olevan kunnilla. Enemmistön mielestä ne eivät huomioi virkistyskäyttöä maankäytössään vielä riittävän hyvin. Palveluiden osalta toivottiin eniten uusia ulkoilureittejä. Tietopalveluiden osalta kaivattiin erityisesti karttasovelluksia luontoreiteistä ja -kohteista. Suurin osa vastaajista (86 %) toivoo, että luonnon virkistyskäytön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä kansantalouteen tulisi selvittää nykyistä laajemmin. Kysymyksessä, jossa kartoitettiin mielipiteitä siitä, keiden pääsyä luontoon tulisi helpottaa, erittäin moni vastasi kaikkien. Vastauksissa korostuivat hieman muita enemmän lapset ja nuoret, mutta myös ikäihmiset ja kuntoutujat mainittiin usein.  Kyselyyn vastaajista valtaosa oli yksityishenkilöitäLuonnon virkistyskäytön valmistelua tukeva kansalaiskysely oli avoinna oikeusministeriön otakantaa.fi –foorumilla 5.-31.5.2021. Kysely oli kaikille avoin, eikä siinä käytetty satunnaisotantaa.
Pääosa vastaajista (96%) oli yksityishenkilöitä ja kaksi kolmasosaa naisia. Vastauksissa Suomen maakunnat olivat pääosin tasaisesti edustettuina. Yksityishenkilöiden vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus kertoa, jos he edustivat jotakin organisaatiota tai tahoa. Tällaisia vastauksia saatiin yli 200 eri taholta.Virkistyskäytölle yhteinen strategiaKyselyn vastauksia hyödynnetään virkistyskäyttöstrategian valmistelussa. Lisäksi strategiaan vaikuttavat sidosryhmien kanssa käydyt työpajat. Syksyllä strategia lähetetään lausunnoille. ”Olemme kiitollisia jokaisesta 8074 vastauksesta ja ehdotuksesta. Jatkamme niihin perehtymistä vielä kesän aikana”, kertoo erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä.Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda virkistyskäytön hyötyjä laajasti suomalaisten tietoon ja käyttöön. Tarkoituksena on lisätä myös ymmärrystä luonnossa liikkumisen merkityksestä kansanterveyden ja kansantalouden vaalinnassa. Strategia valmistellaan tänä vuonna laajapohjaisessa yhteistyössä ja se ulottuu vuoteen 2030 saakka.Kooste tuloksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionvarainministeriön Luonnonvarakeskuksesta (Luke) teettämän arvioinnin mukaan kaikki olennaisemmat toiminnan mittarit näyttävät vihreää. Toiminnan vaikuttavuus on parantunut merkittävästi.Luonnonvarakeskus on kansallisesti ja kansainvälisesti mitattuna arvostettu luonnonvaroja laajasti tutkiva tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksen tutkimustoiminta on referoitujen artikkeleiden ja niihin tehtyjen viittausten määrien perusteella kehittynyt virastouudistuksen jälkeen merkittävästi. Ulkopuolinen rahoitus on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja EU-rahoituksen kasvu osoittaa, että Luonnonvarakeskuksen kansainvälinen toiminta on kehittynyt ja laitos on haluttu kumppani kansainvälisessä yhteistyössä.Luonnonvarakeskuksen tunnettavuus on kasvanut merkittävästi. Toiminnan kustannukset ovat madaltuneet läpileikkaavasti ja henkilöstörakenne on kehittynyt. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden osuus on kasvanut, johdon ja tutkimusta tukevien resurssien osuus on puolestaan alentunut.– Lukea tulosohjaavana ministeriönä maa- ja metsätalousministeriö ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Luken kehitys on ollut huimaavaa. On kuitenkin muistettava, että hyviin tuloksiin on päästy ainoastaan kovalla työllä, keskittymällä olennaiseen tekemiseen ja olemalla ajassa mukana, toteaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio arvioinnin tuloksista. – Tutkimukseen perustuva päätöksenteon merkitys vain korostuu ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen paineissa, jatkaa Husu-Kallio. Luonnonvarakeskus on saavuttanut hyvin uudistukselle asetetut tavoitteet ja onnistunut muodostamaan yhtenäisen toimintakulttuurin. Uuden viraston ensimmäiset vuodet olivat haasteellisia johtuen kustannuspaineista sekä erilaisten toimintakulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittamisesta. Toisesta toimintavuodesta lähtien kehitys on ollut hyvin myönteistä, ydintoiminnan tuotokset ja vaikuttavuus ovat kasvaneet, kustannukset alentuneet ja henkilöstön hyvinvointi parantunut. Tuottavuuden parantumista merkittävämpää on poikkitieteellisten kyvykkyyksien kasvattaminen ja kansainvälisen toimintakyvyn edistäminen tulevaisuuden keskeisillä painopistealueilla. Tällä hetkellä virasto on hyvin toimintakykyinen, muodostamisvaihe on jäänyt kauas taakse ja katse on tulevaisuudessa.Luonnonvarakeskuksen organisaatiouudistuksessa yhdistettiin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tutkimustoiminnot ja tilastotoiminnot sekä osa viran-omaistoiminnoista yhdeksi organisaatioksi 1.1.2015 alkaen.Valtionvarainministeriön tiedote

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari matkustaa 15.-19. kesäkuuta vierailulle Etelä-Koreaan.Vierailun tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Etelä-Korean välisiä kaupallistaloudellisia suhteita. Vierailua isännöi Etelä-Korean kauppaministeri Yoo Myung-hee. Kyseessä on ministerien ensimmäinen tapaaminen. Vierailun aikana ministeri Skinnari keskustelee muun muassa tiede- ja tutkimusyhteistyöstä Etelä-Korean tiede- ja ICT-ministeri Lim Hye-sookin ja alueellisista ilmastokysymyksistä YK:n entisen pääsihteerin, ilmastovaikuttaja Ban Ki-moonin kanssa.Vierailuohjelmaan sisältyy myös muita korkean tason tapaamisia ministerien ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tapaamisissa on tarkoitus keskustella kaupallistaloudellisen yhteistyön lisäksi start-up- ja ICT-alan yhteistyöstä sekä muista ajankohtaisista asioista. Business Finland on koonnut suomalaisten yritysten kanssa keskeisiä liiketoiminnan kasvuun liittyviä kysymyksiä tapaamisia varten. Etelä-Korea on Aasian neljänneksi ja maailman kymmenenneksi suurin talous. Maa tunnetaan erityisesti vahvasta elektroniikkasektorista. Etelä-Korea investoi tällä hetkellä Green New Deal -elvytysohjelman puitteissa voimakkaasti vihreään talouteen ja digitalisaatioon. Suunnitelmalla tavoitellaan vihreää kasvua erityisesti uudistamalla energiasektoria ja infrastruktuuria. Ohjelman avulla Etelä-Korea haluaa myös edistää laaja-alaista digitalisaatiota useilla eri sektoreilla. Digitaalisen murrokset keskiössä ovat tietoverkot, datan käyttö, tekoäly sekä digitaaliset palvelut. Etelä-Korea tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.”Etelä-Korean talous on selviytynyt koronapandemiasta parhaiten OECD-maiden vertailussa. Suomella ja Etelä-Korealla on paljon yhteisiä intressejä muun muassa teknologiasektorilla, digitaalisissa palveluissa sekä ilmastokestävissä ratkaisuissa eri sektoreille. Etelä-Korean Green New Deal -elvytysohjelman painopisteet, digitaalisuus ja vihreä kasvu, tarjoavat paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille”, Skinnari toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi