NordenBladet — Yrityksen digitalous -hanke luo edellytykset yritysten siirtymiseksi reaaliaikatalouteen. Siinä esimerkiksi laskut ja kuitit ovat sähköisiä, ja liiketoimintaa koskeva tieto siirtyy automaattisesti eri järjestelmien välillä. Ajantasainen tieto ja sen käsittelyn automatisointi lisäävät tuottavuutta niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa.Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 15.6.2021 Yrityksen digitalous -hankkeen vuosille 2021–2024. Hanketta koordinoi Patentti- ja rekisterihallitus.– Hallitus haluaa tehdä Suomesta reaaliaikatalouden edelläkävijän. Tässä hankkeessa kehitetään perusratkaisut reaaliaikaan siirtymiseksi, mikä puolestaan mahdollistaa merkittävän tuottavuuden kasvun niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossakin, toteaa hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Ville Kopra.Hallitus on sitoutunut edistämään digitalisaatiota ja reaaliaikaista talouttaYrityksen digitalous -hanke toteuttaa pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteita muun muassahallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaation edistämisestäyritysten toimintaympäristön kehittämisestätavoitteesta maailman parhaasta julkisesta hallinnostaharmaan talouden vastaisista toimenpiteistäyritysten tarpeettomien hallinnollisten velvoitteiden vähentämisestä ja sääntelyn sujuvoittamisesta.Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, ja sitä rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Euroopan unionin neuvosto tekee lopullisen päätöksen kansallisen ohjelman hyväksymisestä kesän 2021 aikana.Toteutus yksityisten toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä– Tiivis yhteistyö yksityisen ja julkisen puolen toimijoiden välillä on välttämätöntä, jotta hanke onnistuu ja Suomesta tulee digitalouden edelläkävijä, valtiosihteeri Kopra sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut johtoryhmän, joka koostuu ministeriöiden, virastojen ja sidosryhmien edustajista. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja seurata hankkeen tavoitteiden mukaista toteutusta sekä käsitellä hankkeen kustannuksiin, tavoitteisiin ja aikatauluun vaikuttavat merkittävät muutokset.Johtoryhmän kokoonpanoPuheenjohtaja: valtiosihteeri Ville Kopra
Varapuheenjohtaja: osastopäällikkö Antti NeimalaJäsenet:osastopäällikkö Laura Vilkkonen, liikenne- ja viestintäministeriö
osastopäällikkö Terhi Järvikare, valtiovarainministeriö
tietohallintoneuvos Maria Nikkilä, valtiovarainministeriö
ylijohtaja Pekka Rehn, Digi- ja väestötietovirasto
pääjohtaja Antti Riivari, Patentti- ja rekisterihallitus
pääjohtaja Markus Sovala, Tilastokeskus
pääjohtaja Timo Laitinen, Valtiokonttori
pääjohtaja Markku Heikura, Verohallinto
asiantuntija Leena Nyman, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
johtaja Taina Ahvenjärvi, Finanssiala 
toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto
johtaja Jarkko Huovinen, Suomen Kuntaliitto
toimitusjohtaja Jari Seppä, Suomen Taloushallintoliitto
digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen yrittäjät
asiantuntija Marja Hamilo, Teknologiateollisuus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kiertotalous edellyttää ohjausta, joka pureutuu ongelmakohtiin, katsoo kokonaiskuvaa ja on johdonmukaista. Tuotteiden tulee olla ympäristöystävällisempiä, korjattavampia ja kestää nykyistä pidempään. Jotta tähän päästäisiin, tarvitaan kansallista ja kansainvälistä ohjausta erityisesti Euroopan unionissa. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin ohjauskeinoja neljällä keskeisellä tuotepolitiikan osa-alueella. Lainsäätäjällä riittää tehtävää niissä kaikissa, todetaan 15. kesäkuuta julkaistussa raportissa.Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Vrije Unversiteit Brusselin yhteinen tutkimushanke tuotti tietoa siitä, miten kestävän kiertotalouden tavoitteita voidaan sisällyttää tuotepolitiikan ohjaukseen. Tutkimushanke tukee Suomen tavoitetta kiertotalouden edelläkävijänä, ja se toteutettiin läheisessä vuorovaikutuksessa ohjausryhmän ja johtavien eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa.Nykyisiä ja uusia ohjauskeinoja kehittävä kiertotaloutta tukeviksiHaasteelliseksi ohjauksen tekevät tuotteiden valtava määrä, niiden nopeat muutokset useilla aloilla sekä ohjauksen kohdentuminen yritystoiminnan kannalta keskeiselle alueelle. Hankkeen haastattelut osoittivat, että yritykset eivät useinkaan oma-aloitteisesti muuta toimintojaan kiertotalouden mukaisiksi, vaikka se hyödyttäisi niitä. Yritykset tarvitsevat usein enemmän tietoa esimerkiksi tuotteidensa ympäristövaikutuksista ja tuotteisiin kohdistuvista vaatimuksista. Tarvitaankin ohjauskeinoja tiedon viestimiseen, kiertotalouden markkinoiden luomiseen ja innovatiivisen tuotesuunnittelun edistämiseen.Nykyisiä keskeisiä ohjauskeinoja, kuten laajennettua tuottajan vastuuta ja ekosuunnittelua, tulee päivittää esimerkiksi verkkokaupan osalta ja tarkastella laajentamista uusiin tuoteryhmiin – niin että suomalainen tutkimus ja yritykset ovat mukana kehitystyössä. Kuluttajat tarvitsevat luotettavampaa ja selkeämpää tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista, joten on tärkeää, että ympäristöväittämät pohjautuvat yhteisille pelisäännöille. Samalla tulee myös kannustaa siirtymistä tuotteiden omistamisesta enemmän palvelujen suuntaan esimerkiksi kokeilemalla julkisten hankintojen potentiaalia.Jotta ohjaus olisi vaikuttavaa, on sen usein oltava EU-tasolla ja yhdenmukaista jäsenmaiden välillä. On keskeistä säilyttää kokonaiskuva tilanteesta: tasapainoinen ohjauskeinovalikoima perustuu kattaviin arviointeihin ohjauskeinojen todellisista vaikutuksista ja ottaa keinovalikoiman johdonmukaisuuden huomioon useasta eri näkökulmasta.Politiikan johdonmukaisuuteen ja sen vaikutusten jälkiarviointeihin kiinnitettävä huomiotaTutkimuksessa huomattiin, että vaikka kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina valtavasti huomiota, ohjauskeinojen vaikutuksista on yllättävän vähän tietoa. Raportissa kehotetaankin järjestelmällisiin tuotepolitiikan vaikutusten jälkiarviointeihin päätöksenteon tietoperustan vahvistamiseksi. Kaikilla tutkituilla tuotepolitiikan osa-alueilla on myös selvästi tarpeen kiinnittää huomiota politiikan johdonmukaisuuteen. Kiertotalouden ympäristönäkökohtien huomioimisen ei myöskään tule rajoittua materiaalitehokkuuteen, vaan kattaa myös muita vaikutuksia ilmastoon, monimuotoisuuteen ja ympäristöön. Kiertotalous on keino päästä päämäärään, ja ympäristöön ja muuhun kestävyyteen liittyvien näkökulmien on pysyttävä politiikan ytimessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja Espanjan EU-asioiden valtiosihteeri Juan González-Barba Pera keskustelivat Oulussa harvaan asuttujen alueiden erityisluonteesta ja kehittämisestä. Ohjelmassa oli myös tutustuminen langattomien verkkoteknologioiden kehittämiseen keskittyvään 6G-lippulaivaan, Oulun innovaatio-osaamiseen ja tulevan Euroopan kulttuuripääkaupungin kulttuuriantiin.”Meillä on Espanjan kanssa paljon yhteisiä tavoitteita muun muassa harvaan asuttujen alueiden kehittämisessä. Vierailu Ouluun on tärkeä askel Suomen ja Espanjan välisen yhteistyön tiivistämisessä”, toteaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Vuoden 2026 juuri valittu Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu antoi myös maistiaisen kulttuuritarjonnastaan, kun mieskuoro Huutajat huusi tervehdyksenään mm. Amsterdamin sopimuksesta. ”Tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi on merkittävä Oululle sekä koko Suomelle, saamme ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä pohjoista osaamista taiteiden saralla. Tämän tehtävän täytämme ilolla ja innolla”, toteaa Tuppurainen.Vierailu Oulun yliopistossa sekä Nokian 5G-testilaboratoriossa olivat mahdollisuus esitellä kaupunkia teknologian ja osaamisen pohjoisena keskittymänä.”Oulun maailman huippua edustava teknologiaosaaminen esimerkiksi 6G-lippulaivahankkeessa on uraauurtavaa. Uskon, että päivä on myös osoittanut konkreettisesti millainen merkitys harvaanasutuille alueille suunnatulla rahoituksella sekä EU:n tutkimusrahoituksella Oululle on. Olemme rakentaneet menestystarinoita, joissa pohjoisen erityispiirteet ovat rajoitteiden sijaan osa toimivaa ratkaisua”, ministeri Tuppurainen päättää.Ministeri Tuppurainen ja valtiosihteeri González-Barba Pera ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa, joka vastaa useista EU:n monialaisista politiikoista kuten Eurooppa-neuvostojen valmistelusta sekä mm. oikeusvaltiokysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ensimmäinen vaelluspoikasten alasvaelluksen mahdollistava kiinniottolaite vihitään käyttöön Kemijoki Oy:n Pankakosken voimalaitoksella 14.6. Alasvaellusratkaisu on tuorein esimerkki Lieksanjoen vesistön vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja osittaisen luonnonkierron palauttamiseksi tehtävästä tiiviistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä. Lieksanjoki on yksi Suomen kalatiestrategian kärkihankekohteista.Pankakosken kiinniottolaitteen ja alasvaellusratkaisun rahoituksesta vastaavat Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja Kemijoki Oy sekä maa- ja metsätalousministeriö, joka on tukenut hanketta NOUSU-ohjelman kautta. NOUSU-ohjelma tähtää vaelluskalakantojen elinolosuhteiden ja luontaisen lisääntymisen parantamiseen. Ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.– Alasvaellusratkaisu on merkittävä askel järvilohen ja järvitaimenen elvyttämiseksi tehtävässä pitkäjänteisessä ja tuloksellisessa yhteistyössä. Hankkeessa on mukana Lieksanjoen vaelluskalahankkeen koordinaatioryhmän jäsenet, jotka ovat tarjonneet arvokasta asiantuntemustaan kiinniottolaitteen suunnitteluun ja toteutukseen, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii 15.-17.6.2021 järjestettävän vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen osapuolten kokouksen puheenjohtajana. New Yorkissa ja virtuaalisesti järjestettävään kokoukseen odotetaan osallistujia yli 180 valtiosta. Kokoukseen osallistuu lisäksi lukuisa joukko vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä sekä eri YK-järjestöjen edustajia. Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin vuonna 2006 ja siinä on tällä hetkellä 182 osapuolta. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 2016. Osapuolet kokoontuvat vuosittain New Yorkiin kokoukseen keskustelemaan yleissopimuksen asettamien velvoitteiden toimeenpanosta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä. Kokous järjestetään tänä vuonna neljättätoista kertaa ja Suomi toimii puheenjohtajana. Pandemiatilanteen vuoksi kokous järjestetään hybridimuotoisena eli osittain New Yorkissa ja osittain virtuaalisesti.Osapuolten kokouksesta on muodostunut merkittävin vuosittain järjestettävä vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä tilaisuus, ja siihen osallistuu valtio-osapuolten lisäksi merkittävä joukko vammaisten henkilöiden oikeuksia edistäviä kansalaisjärjestöjä. Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen on yksi Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä ja kehityspolitiikan läpileikkaava tavoite.Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Haavisto ja siinä on jäseniä kaikista keskeisistä ministeriöistä. Suomen valtuuskunnassa on vuosittain mukana myös vammaisjärjestöjen valitsema edustaja. Kokouksen pääteemana on COVID-19-pandemian jälkeinen yhteiskuntien jälleenrakennus vammaiset henkilöt huomioon ottavalla tavalla. Muita istunnon teemoja ovat vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen aseellisten konfliktien ja humanitaaristen hätätilanteiden yhteydessä, vammaisten henkilöiden eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä sekä COVID-19-pandemiatilanteen aiheuttamat haasteet vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsylle ja koulutuksen inklusiivisuudelle.Kokouksen yhteydessä järjestetään myös kymmeniä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia sivutapahtumia. Suomen järjestämissä sivutapahtumissa ovat puhujina mm. sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Kokousta on mahdollisuus seurata YK:n netti-TV:n välityksellä osoitteessa webtv.un.org. Myös sivutapahtumia voi seurata nettilähetyksinä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Antti Variksen vastuulla ovat nuoriso- ja opintotukiasiat tiede- ja kulttuuriministerin esikunnassa.Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on kutsunut Antti Variksen, 52 v., erityisavustajakseen. Varis on aloittanut tehtävässään 14. kesäkuuta. Ministeri Kurvisen valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala sekä erityisavustajina Markus Ylimaa ja Eeva Kärkkäinen. Antti Varis vastaa nuoriso- ja opintotukiasioista, Markus Ylimaa tiede-, korkeakoulu- sekä liikuntapolitiikasta ja Eeva Kärkkäinen kulttuuripolitiikasta sekä viestinnästä.Aiemmin Varis on toiminut Keskustan Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtajana. Koulutukseltaan Varis on ylioppilasmerkonomi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön asettamat työryhmät esittävät, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla. Ministeriö arvioi mahdollisuudet sallia metsästys sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin.Työryhmäraportissa kuvataan keskeiset edellytykset suden kannanhoidollisen metsästyksen avaamiselle, työryhmien esitys perusteeksi metsästykselle sekä siihen liittyviksi toimenpiteiksi. Pohjana on erityisesti EU-tuomioistuimen suden kannanhoidollista metsästystä koskeva ennakkoratkaisu vuodelta 2019. Työryhmäraportissa todetaan, että susien rajoitetun metsästyksen tavoitteena on säädellä susikannan kasvua ja pyrkiä siten vähentämään susikantaan liittyviä sosioekonomisia konflikteja sekä edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata.– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja tavoite on, että se saadaan käyttöön myös sudelle. Ryhmissä on tehty huolellista työtä ja raportti tarjoaa hyvän pohjan metsästyksen toteuttamiselle. Ministeriö on valmis etenemään ripeästi toimeenpanossa, jos metsästyksen sallimisen reunaehdot täyttyvät, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Kannanhoidollinen metsästys on yksi susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteistä.– Suden kannanhoito on tasapainoilua. Haluamme turvata elinvoimaisen susikannan ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma on yksi työkalu osana susikannan kestävää hoitoa, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.Suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin julkistuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö arvioi syksyllä, onko suden kannanhoidollista metsästystä mahdollista aloittaa Suomessa. Jos susikanta on suotuisalla suojelutasolla, metsästys avataan viisivuotisena kokeiluna. Yksityiskohtaisemmat perustelut metsästykselle kuvataan maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa ja sen taustamuistiossa. – Viisivuotinen kokeilu antaa mahdollisuuden reagoida susikannassa tapahtuviin muutoksiin. Kannanhoidon tavoitteiden mukainen pyyntimäärien säätely on toiminut hyvin myös karhun ja ilveksen kohdalla, toteaa hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtaja ja erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Työryhmäraportissa mainitaan, että metsästyksenjohtajien, varajohtajien ja metsästäjien koulutus on erityisen tärkeää, jos kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu toteutuu. Työryhmäraportti laadittiin osana suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu- ja määrittelyhanketta, jonka valmistelu- ja ohjausryhmän maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2020. Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma – työryhmäraportti (PDF).Ruotsin- ja englanninkielinen raportti julkaistaan lähipäivinä.Suomen susikannan hoitosuunnitelmaSuden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely hankeikkunassa Linkit aiheeseen liittyviin tiedotteisiin:Tiedote 18.11.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu etenee Tiedote 23.1.2020: Suden kannanhoidollisen metsästyksen selvitykseen työryhmät 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Seutukaupungeilla on nyt mahdollisuus hakea rahoitusta hankkeisiin, joiden teemana on osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen.Teemahankkeiden ohella rahoitusta voi hakea koordinaatio-osioon. Sen tehtävänä on edistää tiedonvaihtoa ja viestintää eri hankkeiden välillä sekä levittää hankkeiden tuloksia koko seutukaupunkiympäristöön. Seutukaupungeilla tarkoitetaan kuntia, jotka ovat maakunnassaan palveluiden ja teollisuuden keskittymiä, mutta eivät kuitenkaan maakuntien hallinnollisia, taloudellisia tai kulttuurisia keskuksia eivätkä niiden välittömässä läheisyydessä.Haku on auki 14.6.2021–31.8.2021 ja hakemusta voi tarvittaessa täydentää 15.9.2021 saakka. Hankkeiden tulee päättyä vuoden 2023 loppuun mennessä.  Hallitus on varannut rahaa hankkeisiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena hankkeiden nopea käynnistyminenValintakriteereissä painotetaan muun muassa sitä, että hanke on vaikuttavuudeltaan laaja ja verkostomainen sekä käynnistettävissä nopealla aikataululla. Hankerahoitus on osa seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelmaa. Hankerahoituksella hallitus pyrkii parantamaan osaavan työvoiman saamista maakuntien seutukaupunkeihin. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin sekä ikääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pienempien kaupunkien eli ns. seutukaupunkien yritykset eivät löydä riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Tarkat hakuehdot ja valintakriteerit on julkaistu Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivostoiminnan näkökulmasta nykyinen varausilmoitus on koettu toimivana menettelynä. Nykyjärjestelmä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta maanomistajille ja paikallisille elinkeinonharjoittajille, ilmenee 14.6.2021 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta selvityksestä nykyisen kaivoslain varausmekanismin toimivuudesta.Nykyisessä kaivoslain valtausjärjestelmässä esiintymän löytäjällä on etuoikeus hakea lupaa kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän hyödyntämiseen. Järjestelmän keskeisenä tavoitteena on edistää kiinteistöjen omistusoikeudesta riippumatonta kaivosmineraalien löytäjän asemaa ja luoda kannustimia taloudellisesti suuren riskin sisältäviin malminetsintään ja kaivostoimintaan. Varausilmoitus antaa varaajalle etuoikeuden hakea muita kaivoslain mukaisia lupia varauksen kattamalle alueelle. Selvityksen mukaan varausmekanismia ei ole mahdollista poistaa kokonaan ilman, että varausilmoitukseen liittyvien keskeisimpien tavoitteiden toteutuminen varmistettaisiin sääntelyn tavoitteet turvaavalla muulla menettelyllä. Varausalueen maanomistajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden sidosryhmien näkökulmasta jo kaivoslaissa tarkoitetun varausmekanismin on koettu aiheuttavan epävarmuutta, vaikkei varaus anna oikeutta tutkimustoimenpiteisiin. Epävarmuus on korostunut erityisesti, jos kyseisen elinkeinon harjoittamisen on koettu olevan huonosti yhteen sovitettavissa mahdollisen myöhemmän kaivostoiminnan kanssa.Ongelmana on koettu muun muassa varauksien laaja pinta-ala. Selvitys esittää yhtenä vaihtoehtona, että varauksiin lisättäisiin päätösmaksun lisäksi maksu, joka kytkettäisiin varausalueiden pinta-alaan. Tällöin varauksen tekijällä olisi kannustin miettiä jo varausaluetta suunniteltaessa alueen tarkoituksenmukaista laajuutta ja rajoittaa oma-aloitteisesti varausalueiden kokoa. Toisena vaihtoehtona esitetään tiettyjen alueiden rajaamista, mihin varaus ei voisi kohdistua. Varauksiin liittyvien sosiaalisten vaikutusten osalta voitaisiin myös harkita, tulisiko varausilmoituksen tekemisestä tiedottaa nykyisestä poiketen jo ennen kaivosviranomaisen asiassa tekemää päätöstä, mutta ilmoituksen jättämisen jälkeen. Varhainen tieto vireille tulleesta varausilmoituksesta voisi osaltaan parantaa alueen asukkaiden ja sidosryhmien tiedonsaantia, ja edistäisi ehkä varausilmoitusten sosiaalista hyväksyttävyyttä. Selvityksen teki työ ja elinkeinoministeriölle asianajotoimisto Hannes Snellman Oy. Selvitys tullaan julkaisemaan myöhemmin myös englanninkielisenä. Kaivoslain muuttamista koskevan ehdotuksen sisällön valmistelusta vastaa TEM. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n työ-, sosiaali- ja terveysministerit kokoontuvat Luxemburgissa 14. ja 15.6.2021. Suomea edustaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Työ- ja sosiaaliministerien on tarkoitus hyväksyä maanantaina 14.6. suositus eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottamiseksi. Lapsitakuun tarkoituksena on vahvistaa lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä parantaa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa tai muuten heikommassa asemassa olevien lasten asemaa. ”Lapsitakuu on tärkeä Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistamisen sekä köyhyyden vähentämisen kannalta. Olen iloinen, että sen käyttöönotto etenee. Suomessa on tuore kansallinen lapsistrategia, jonka toimeenpanosuunnitelma on juuri valmistumassa, ja meillä on hyvät mahdollisuudet huomioida lapsitakuu tässä työssä”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Työ- ja sosiaaliministerit keskustelevat myös komission ehdotuksesta EU:n vähimmäispalkkadirektiiviksi. Komission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan vahvistamiselle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU-tasolla. Suomi tukee aloitteen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Ministerit keskustelevat myös sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimustoiminnan edistämisestä sekä Porton sosiaalihuippukokouksen seurannasta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman toimeenpanosta. ”Odotan mielenkiinnolla keskustelua Porton sosiaalihuippukokouksen seurannasta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmasta. Suomi tukee pilarin täysimääräistä toimeenpanoa ja on valmis asettamaan oman kansalliset tavoitteensa sen toimeenpanemiseksi. Pilaria tulee seurata tiiviisti ja lisäksi hyvinvointitalousajattelun mukaisesti on tärkeää systemaattisesti arvioida EU-tason päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin”, ministeri Pekonen kertoo. Neuvostossa on lisäksi tarkoitus hyväksyä päätelmät etätyöstä, koronaviruspandemian vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamisesta. Terveysministerien asialistalla EU:n kriisivalmiuden vahvistaminen kansanterveyden hätätilanteissaTerveysministereiden tiistaina 15.6. pidettävän kokouksen aiheet ja keskustelut liittyvät tiiviisti koronapandemiaan ja EU:n kriisivalmiuden vahvistamiseen.Ministerit hyväksyvät neuvoston kannan asetuksesta, jolla vahvistetaan Euroopan lääkevirasto EMA:n roolia kriiseihin varautumisessa ja hallinnassa. Ministereiden odotetaan hyväksyvän myös päätelmät lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuudesta ja kohtuuhintaisuudesta.Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuusongelmat ovat korostuneet pandemian aikana, mutta maailmanlaajuisia ongelmia on ollut aiemminkin.  Jatkossa lääkevirasto voi seurata tehokkaammin lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden puutteita. Uusina keinoina päätelmissä ehdotetaan tiivistä vuoropuhelua toimijoiden välille, EU-tason varastomäärien seurantaa, kriittisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden listaa sekä digitaalisten työkalujen käytön lisäämistä. Suomi tukee näiden asiakohtien hyväksymistä.Lisäksi ministerit keskustelevat digitaalisen covid-todistuksen käyttöönotosta. Suomessa käyttöönoton edellyttämät tekniset toimenpiteet valmistellaan kesäkuun aikana. Uusi asetus tulee voimaan heinäkuun alusta.Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto, 14.–15. kesäkuuta 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi