NordenBladet — EU:n koronatodistus täydentyy. Todistukset koronatestituloksesta ja sairastetusta koronavirustaudista ovat saatavilla Omakannasta 14.7. alkaen. EU:n koronarokotustodistus on ollut saatavilla Omakannasta 22.6. alkaen.EU:n koronatodistusta voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.Henkilön on ennen matkaa selvitettävä, mikä EU:n koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen. Rajanylitykseen voi riittää EU:n koronarokotustodistus. EU:n koronarokotustodistus näkyy Omakannassa, kun henkilö on saanut koronarokotuksen. Todistuksessa näkyvät viimeisimpänä saadun rokotteen valmistenimi ja antopäivä sekä rokoteannosten määrä. Jos on saanut kaksi rokotusta, vain jälkimmäisen rokoteannoksen valmistenimi näkyy todistuksessa.EU:n testitulostodistuksen saa Omakantaan, kun on käynyt koronatestissä ja saanut siitä tuloksen. Todistus näkyy Omakannassa uusimman testituloksen perusteella.EU:n todistuksen sairastetusta koronavirustaudista saa Omakantaan, kun on sairastanut koronan ja sairastuminen on varmistettu positiivisella PCR-testituloksella. Koronatestejä on kahdenlaisia: PCR-testejä ja pikatestejä (antigeenitesti). Pikatestin tulos ei kelpaa todistamaan sairastettua koronavirustautia.Matkustamista varten tarvittavat koronatestit tehdään yksityisessä terveydenhuollossaKansallisen koronatestausstrategian mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen takia tehtävät koronatestit toteutetaan pääsääntöisesti yksityisessä terveydenhuollossa. Nämä koronatestit ovat maksullisia.Suomeen palattaessa tehtävät testit ovat kuitenkin julkisessa terveydenhuollossa maksuttomia. Paluutesti kannattaa varata etukäteen, esimerkiksi FINENTRY-palvelun kautta.Kela ei korvaa matkustussyistä yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä. Sairausvakuutuslain mukaisesti Kela korvaa ainoastaan oireisille henkilöille sekä THL:n ohjeistuksen mukaisissa altistumistilanteissa myös oireettomille henkilöille lääkärin määräyksestä tehdyt koronatestit.Kaikki EU-todistukset ovat maksuttomia. Myös yksityisellä tehdyistä koronatesteistä saa EU:n testitulostodistuksen Omakannasta. Yleisesti matkustaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.Matkustajan tulee selvittää kohdemaan kriteerit testituloksen voimassaololleTestituloksen voimassaolo alkaa näytteenottohetkestä tai sen vuorokauden alusta, jolloin näyte on otettu.EU-asetuksen suosituksen mukaan negatiivinen testitulos mahdollistaa matkustamisen pikatestin perusteella 48 tuntia ja PCR-testin perusteella 72 tuntia näytteenoton jälkeen.Todistus sairastetusta taudista on voimassa suosituksen mukaan aikaisintaan 11 vuorokautta ja enintään 180 vuorokautta siitä, kun henkilö on saanut positiivisen koronatestituloksen.Koronarokotustodistus on voimassa 12 kuukautta.Sekä testi- että sairastamistodistuksissa on voimassaoloon liittyviä rajoituksia. Matkustajan tulee itse selvittää mahdolliset kohdemaan ajantasaiset rajanylityskriteerit käytetyn testimenetelmän ja tuloksen kelpoisuusajan suhteen. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-Open Europe -verkkosivustolle.Ennen matkalle lähtöä matkustajan on ladattava todistus itselleen Omakannasta. Jos henkilö ei saa ladattua todistusta, hänen on oltava yhteydessä hoitaneeseen terveydenhuollon organisaatioon ja pyydettävä tulostettua todistusta. Tulostetun todistuksen tulee sisältää vastaavat tiedot kuin EU:n koronatodistuksen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on lähettänyt Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille kirjeen merenkulun päästökaupasta. Ministeri Harakka painottaa, että komission päästökauppaehdotuksessa tulisi huomioida talvimerenkulun erityisolot ja siihen tulisi sisällyttää arvio vaikutuksista jäsenvaltioiden suhteelliseen kilpailukykyyn.Euroopan komissio on julkaisemassa 14. heinäkuuta 2021 esityksen päästökaupan laajentamisesta meriliikenteeseen, mikä on osa Fit for 55 -ilmastopakettia. Suomi on pyrkinyt ennakkovaikuttamaan komission tulevaan ehdotukseen siten, että se vähentäisi päästöjä ja huomioisi maiden välisen suhteellisen kilpailukyvyn ja talvimerenkulun erityisolosuhteet. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että komissio jättää Suomen näkökulmat huomiotta.– Talvimerenkulun erityispiirteiden huomioiminen päästökaupassa on ehdottoman välttämätöntä niin kuljetusten turvallisuuden kuin suhteellisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vaadimme erityishuomiota, koska sijaintimme, etäisyydet ja ilmasto-olot ovat tosiseikkoja, jotka eivät millään sääntelyllä muuksi muutu, liikenne- ja viestintäministeri Harakka sanoo. – Jos talvimerenkulun erityispiirteitä ei huomioitaisi merenkulun päästökaupassa, se tarkoittaisi suurta lisälaskua Suomelle. Lisäksi viennin toimialojen kilpailukyky heikkenisi, ministeri Harakka varoittaa. Jättämällä talvimerenkulun ja jäävahvistetut alukset huomiotta EU poikkeaisi kansainvälisistä säädöksistä. Talviliikenteen turvallisuusnäkökohdat ja tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa muuhun meriliikenteeseen on otettu huomioon muun muassa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n energiatehokkuussäännöksissä.Merenkulku on Suomelle elintärkeää. Noin 85 prosenttia ulkomaankaupasta ja 95 prosenttia EU-maiden kanssa käydystä tavarakaupasta on meriliikenteen varassa.Jäävahvistetut alukset yhdistävät ympäristölle turvallisen ja logistisesti tehokkaan meriliikenteenEU:n päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia, joita voi myös ostaa ja myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.Suomea huolettaa komission merenkulun päästökauppaehdotuksessa se, että se ohjaa varustamoja käyttämään energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä, mutta heikompia aluksia. Ne ovat alttiita ankarille jääolosuhteille ja tarvitsevat enemmän jäänmurtajien apua. Päästöt eivät välttämättä vähenisi liikennejärjestelmän tasolla. Öljy- ja kemikaalivuotojen todennäköisyys puolestaan kasvaisi talvisin.Suomen satamissa käyvistä aluksista 70-80 prosenttia kuuluu parhaisiin jääluokkiin. Raskaat jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat enemmän päästöjä myös avovesissä kuljettaessa. Jäissä kuljettaessa alukset tarvitsevat myös enemmän tehoa.Mitä seuraavaksi?EU:n päästövähennystavoitetta on kiristetty 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen tähdätään Fit for 55 -ilmastopaketilla, jonka komissio aikoo julkaista 14.7.2021. Paketti tulee sisältämään ehdotuksen merenkulun päästökaupasta ja liikenteen osalta useita muita ehdotuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan päästökauppa voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna 2025-2026.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja neljästä valmisteverotukseen liittyvästä hallituksen esityksen luonnoksesta.Valmisteverotuslaki Valmisteverotuslakiin tehtäisiin muutokset, jotka ovat välttämättömiä valmisteverotusdirektiivin panemiseksi täytäntöön. Muutokset ovat teknisluonteisia ja koskevat yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden (alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteet) jäsenvaltioiden välisiä siirto- ja valvontamenettelyjä.Valmisteverotuslain muutoksia koskevat lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 20.8.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lunastuslain korvausperusteisiin ehdotetaan uudistuksia. Tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lunastettavan omaisuuden haltijan asema ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on toteuttaa maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain uudistus. Luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty lausunnolle.Lakiluonnoksen mukaan lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi perustua markkina-arvoon, kun tällä hetkellä perusteena on käypä arvo. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin myös erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Arvonleikkaussääntely esitetään pysytettäväksi lainsäädännössä nykyisenlaisena.Koska kiinteistöarviointiin sisältyy epävarmuustekijöitä, täyden korvauksen vaatimus ei välttämättä aina toteudu. Tämän riskin poistamiseksi luonnoksessa ehdotetaan, että lunastuskorvaus olisi suoritettava 15 prosentilla korotettuna. – Omaisuudensuoja on erittäin tärkeä perusoikeus. Lunastuslain uudistuksen keskeisiä tavoitteita on hallitusohjelman mukaisesti parantaa maanomistajan oikeusturvaa. Lakiluonnoksessa esitetty lunastuskorvauksen korottaminen 15 prosentilla on selkeä parannus omaisuudensuojan kannalta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Luonnoksessa ehdotetaan myös, että lunastuslain niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan nykyisestä poiketen kaikkia lunastustilanteita. Tarkoitus on turvata omistajan asemaa erityisesti silloin, kun on kyse omana asuntona käytetystä kiinteistöstä tai ammattitoiminnassa välttämättömästä omaisuudesta. Lisäksi lakiluonnoksessa ehdotetaan muutoksia, joiden tarkoituksena on ajantasaistaa ja keventää lunastusmenettelyä. Lunastustoimikunnan kokoonpanoa koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi siten, että uskottujen miesten kutsuminen ei olisi enää välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Lisäksi esitetään lunastuskorvauksen maksamista ja tallettamista koskevan menettelyn yksinkertaistamista. Lakiehdotus on lausunnolla lausuntopalvelu.fissä 15.9.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusia koronatapauksia todettiin 1 282 kappaletta viime viikon aikana (28.6.-4.7.) ja noin 960 sitä edeltävällä viikolla (21.-27.6.). Tartuntamäärä on kaksinkertaistunut tätä edeltävään kahden viikon jaksoon verrattuna: Kahden viimeisen viikon aikana tapauksia todettiin yhteensä 2 240, ja niitä edeltävillä kahdella viikolla 1 093. Viikoittainen tapausmäärä oli alimmillaan viikolla 24 (14.-20.6.), jolloin todettiin yhteensä noin 530 tapausta. Uusien tartuntojen määrän kasvua selittää suurimmalta osin EM-kisaturisteilla todetut tartunnat. EM-kisamatkalta tulleet tartunnat ovat nyt pitkälti tiedossa ja tarvittavat henkilöt on asetettu karanteeniin. Sairaanhoitopiirit ovat raportoineet THL:lle 6.7. mennessä yhteensä 481 kisamatkoihin liittyvää tartuntaa, ja näistä on raportoitu koituneen 165 jatkotartuntaa. Suurin osa tartunnoista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Viikolla 25 yli 40 % todetuista tartunnoista liittyi suoraan jalkapallon EM-kisoihin, ja viikolla 26 vastaava osuus oli 15 %.Testimäärät kääntyivät nousuunKesä-heinäkuun vaihteessa viikolla 26 tehtiin lähes 97 000 koronatestiä, mikä on noin 26 500 testiä enemmän kuin edellisviikolla. Covid-19-tapausten osuus testatuista näytteistä on kahden viimeisen viikon aikana ollut suurempi kuin kesäkuun alkupuoliskolla, ollen 1,4 % viikolla 25 ja 1,3 % viikolla 26. Epidemiatilanne heikentynyt osalla alueista Epidemiatilanne on osalla alueista heikentynyt. Jalkapallon EM-kisaturismin lisäksi kasvaneita tartuntamääriä selittää lisääntynyt ulkomaanmatkailu ja rajaliikenne sekä Venäjän heikentynyt epidemiatilanne, mutta alueilla esiintyy myös paikallisia tartuntarypäitä ja sosiaalisista kontakteista peräisin olevia tartuntoja.Osalla alueista tartuntoja todetaan erityisesti kausityöntekijöiden keskuudessa. Kausityöläiset työskentelevät usein keskenään ja toiminta on tarkasti ohjeistettua, minkä ansiosta tapaukset eivät ole johtaneet laajoihin tartuntaketjuihin alueilla. Tartuntoja todetaan edellisen viikon tapaan eniten 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä.Tehohoidon tarve kuta kuinkin ennallaanSairaalahoidossa Covid-19-potilaita oli 7.7.2021 sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan yhteensä 44, joista perusterveydenhuollon osastoilla 7, erikoissairaanhoidon osastoilla 30, ja teho-osastoilla 7 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 7.7.2021 ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 976.
 
Teho-osastojen kirjanpidon mukaan viikolla 26 alkoi kahdeksan uutta COVID-19-potilaiden tehohoitojaksoa. Viime viikkoon verrattuna tehohoidon tarve on pysynyt kuta kuinkin ennallaan.Koko maassa noin 61 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 21%.Suositus: vältä kaikkea matkustamista VenäjälleUlkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista koronatartunnoista on tasaantunut, mutta on edelleen merkittävä: viikolla 25 puolet tartunnoista (50 %) oli peräisin ulkomailta, kun viikolla 26 osuus oli noin neljännes (24 %). Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli noin 9 % kaikista tartunnoista viikolla 26.Venäjän voimakkaasti heikentyneen koronatilanteen ja muuntuneen koronaviruksen takia THL suosittelee välttämään toistaiseksi kokonaan matkustamista Venäjälle. Kaikessa ulkomaan matkustamisessa tulee käyttää harkintaa, seurata tarkasti kohdemaan epidemiatilannetta ja noudattaa viranomaisten ohjeita, myös palatessa takaisin kotimaahan.Lue myös: Terveysturvallisuus rajoilla: Suomeen ulkomailta saapuvien velvollisuuksista päätettiinTHL suosittelee kaikkien Venäjälle suuntautuvien matkojen välttämistäTilannekatsaus joka viikko myös heinäkuussaEpidemiologista tilannetta seurataan läpi kesän. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin klo 10.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Merityösopimuslakiin ehdotetaan työntekijöiden puhalluttamista koskevia säännöksiä. Lausuntokierrokselle lähetettävässä lakiluonnoksessa ehdotetaan työnantajalle oikeutta velvoittaa aluksen työntekijä puhalluskokeeseen sen selvittämiseksi, onko työntekijä alkoholin vaikutuksen alaisena työajalla. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää muutoksesta lausuntokierroksen 8.7.– 3.9.2021.Työntekijöiden puhalluskokeet aluksilla ovat perusteltuja merenkulun turvallisuusvaatimusten ja erityisolosuhteiden näkökulmasta. Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, joiden nojalla työnantaja voisi velvoittaa aluksella työskentelevän työntekijän puhalluskokeeseen. Ehdotettujen muutosten mukaan työnantaja voisi velvoittaa työntekijät puhallutuksiin laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Satunnaispuhallutukset tai järjestelmällisesti esimerkiksi kunkin työvuoron alussa tehtävät puhallutukset olisivat mahdollisia niissä tehtävissä, joissa päihtyneenä työskentely voi vaarantaa turvallisuutta aluksilla. Työnantaja voisi velvoittaa myös yksittäisen työntekijän puhalluskokeeseen, jos työnantaja perustellusti epäilee työntekijän olevan päihtyneenä työssä.Lisäksi lakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka edellyttävät asianmukaisten menettelytapojen käyttöä puhalluskokeiden järjestämisessä sekä säännöksiä henkilötietojen käsittelystä puhalluskokeiden yhteydessä.Uutta sääntelyä sovellettaisiin myös losseilla, jotka eivät kuulu merityösopimuslain soveltamisalaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön jälkiarviointia valtioneuvostossa kehitetään. Tavoitteena on yhtenäistää sitä, miten jonkin aikaa voimassa olleiden lakien vaikutuksia ja toimivuutta arvioidaan. Näkemyksiä jälkiarvioinnin kehittämisestä kysytään nyt laajalla lausuntokierroksella.Tavoitteena on löytää valtioneuvoston yhteiset periaatteet muun muassa siitä, minkälaisista laeista jälkiarviointi laaditaan, kuka ne toteuttaisi, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka varmistetaan arviointien laatu.Lainsäädännön jälkiarvioinnit voivat olla niin tieteelliseen koeasetelmaan perustuvia tutkimuksia kuin yksittäisen lain toimivuuden seurantaa.Lainsäädännön jälkiarviointien kehittäminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan ja on osa paremman sääntelyn toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmalla halutaan parantaa valtioneuvoston lainvalmistelun laatua, suunnitelmallisuutta ja avoimuutta.Taustalla on lisäksi lainsäädännön arviointineuvoston vuonna 2019 tekemä aloite valtioneuvostotasoisen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän laatimisesta. Lisäksi viime vuosina on julkaistu selvityksiä, joissa on pohdittu lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämistä Suomessa ja annettu suosituksia, kuten esimerkiksi, että laadukas ja luotettava jälkiarviointi tulisi ottaa kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sähköpotkulautojen yölliset ja alueelliset nopeusrajoitukset astuvat voimaan Helsingissä, kun kaikki kolme operaattoria sitoutuivat liikenneturvallisuuden edistämiseen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan koolle kutsumassa kokouksessa keskiviikkona 7.7.2021. Ministeri Harakka oli tyytyväinen yhteistyön henkeen ja yhteiseen huoleen liikenneturvallisuudesta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti, eikä odotettava hitaasti valmistuvaa lainsäädäntöä.Kokoukseen osallistui liikenne- ja viestintäministeriön edustajien lisäksi alan yrityksiä sekä Liikenneturvan, Helsingin kaupungin ja poliisin edustajia.Liikennesäännöt velvoittavat käyttäjääMinisteri Harakka kertoi saaneensa valtavasti palautetta kansalaisilta, joita sähköpotkulautailijat pelottavat. Erityisesti jalankulkijat, ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset ovat Liikenneturvan tutkimuksen mukaan kokeneet turvallisuutensa heikentyneen. – Vaaratilanteita syntyy, kun liikennesääntöjä ei noudateta. Sähköpotkulaudat rinnastuvat lainsäädännössä polkupyöriin, joilla ei saa ajaa jalkakäytävällä. Lisäksi laki velvoittaa varomaan muita tienkäyttäjiä. Humalassa ajoa on vaikeutettava, mikä puolestaan vähentäisi kuljettajien onnettomuuksia, ministeri toteaa. Vuokrausyritykset sitoutuivat esittämään liikennesäännöt selkeästi sekä sovelluksessa että nettisivuillaan. Käyttäjän on syytä ymmärtää ja hyväksyä vaatimukset ehtona vuokraukselle. Nopeusrajoituksia yöksi ja Helsingin keskustaanHelsingissä toimivat vuokrausyritykset Voi, TIER ja Lime sitoutuvat vapaaehtoisesti rajoittamaan nopeuksia yöllä koko kaupungin alueella ja keskustassa myös päivällä. Yhteisiä toimenpiteitä valmistellaan Helsingin kaupungin johdolla, mutta yritykset ilmoittivat valmiutensa rajoituksiin jo nyt.Osa vuokrausyrityksistä on valmis myös kokonaan estämään sähköpotkulaudan käytön yöaikaan tai rajoittamaan saatavuutta suosituimmilla ravintola-alueilla. Helsingin kaupunki valmistelee myös toimia, joilla sähköpotkulautojen pysäköinti järjestettäisiin siten, ettei vaaraa muille tienkäyttäjille enää aiheudu. Poliisi voi pysäyttää humalaiset kuskitKokouksen osallistujat jatkavat syksyllä yhteistyötä osana liikenne- ja viestintäministeriön laajempaa liikenneturvallisuusstrategian valmistelutyötä. Kaikki vuokrausyritykset tekevät myös tahollaan käytännön toimia humalassa ajamisen vähentämiseksi ja poistamiseksi.– Esitämme, että poliisille tulisi valtuus estää humalaisen liikkeelle lähtö polkupyörällä tai sähköpotkulaudalla. Moni ei myöskään tiedä, että toiselle aiheutetuista vahingoista joutuu vastuuseen rikoslain nojalla. Öinen päähänpisto voi johtaa karuihin seurauksiin, ministeri Harakka muistuttaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaSanna Helopuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 170
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatHeidi Kaila, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 313
– Suomen ehdokkaiden nimeäminen kahteen unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtäväänUlkoministeriöSari Mäkelä, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 446
– 1) Valtioneuvoston asetus kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdystä yleissopimuksesta 2) Valtioneuvoston asetus ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävästä pöytäkirjasta 3) Valtioneuvoston asetus rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdystä pöytäkirjastaSari Annika Rautio, lähetystöneuvos p. 0295 351 534
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon EK 19/2021 vp – VNS 4/2020 vp johdosta.Saija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Ulkoministeriön osastopäällikön tehtävään määrääminenSisäministeriöLaura Yli-Vakkuri, ylijohtaja p. 0295 488 250
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta ja toiminnasta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 kumoamisesta.Anne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöIsmo Mäenpää, hallitusneuvos p. 0295 530 231
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EU) 2020/1706 muuttamisesta tiettyjä kalastustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden sisällyttämiseksi siihen (unionin autonomiset tariffikiintiöt; kalastustuotteet)Maarit Huotari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 518
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 74/2021 vp; EV 107/2021 vp)Anna Hyvärinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 405
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä ennakkoarviosta vuodelle 2022 (budjetti; Euroopan unioni)Opetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Heinivirta, suunnittelupäällikkö p. 0295 330 136
– Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminen 30.9.2023 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriöTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Valtioneuvoston periaatepäätös Kotimaisen kalan edistämisohjelmastaTyö- ja elinkeinoministeriöEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaKanerva Sunila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 138
– Valtioneuvoston periaatepäätös sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasoksi (luotettavuusstandardi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun Helsingissä 8. heinäkuuta.Ulkoministerit keskustelevat ajankohtaisista aiheista, kuten Suomen ja Turkin kahdenvälisistä suhteista, Turkin ja EU:n suhteista sekä ajankohtaisista kansainvälistä kysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi