NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys merenkulun päästökaupan vaikutuksista merenkulun kustannuksiin, kansantalouteen ja Suomen kilpailukykyyn on valmistunut. Kansantaloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia, mutta vaikutusten suuruusluokka on maltillinen.Euroopan komission odotetaan ehdottavan meriliikenteen päästökauppaa osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia, joka julkistetaan heinäkuun puolivälissä.Suomeen kohdistuvien kansantaloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista, miten merenkulun päästökauppa ja sen vaihtoehtoiset toteutustavat vaikuttaisivat Suomen viennin ja tuonnin kuljetuskustannuksiin ja sen kautta tuotteiden ja palvelujen hintoihin Suomessa. Lisäksi kuljetuskustannusten muutoksilla on vaikutusta Suomen vientitoimialojen kansainväliseen kilpailukykyyn.Vaikutukset kustannuksiin ja kilpailukykyyn arvioitavanaSelvityksen ensimmäisessä osiossa arvioitiin päästökaupan vaikutuksia kansantalouteen ja toisessa kilpailukykyyn. Selvitys pohjautuu Sitowise Oy:n MERIMA-mallilla arvioimiin Suomen kauppamerenkulun päästömäärätietoihin ja virkatyönä laadittuun arvioon päästöoikeuksien ostamisen välittömistä kustannuksista.Välittömien kustannusvaikutusten arvioinnin jälkeen Ramboll Finland Oy ja Merit Economics laativat mallinnuksen päästökaupan kansantaloudellisista vaikutuksista. Lisäksi vaikutuksia kilpailukykyyn arvioitiin laadullisesti ulkomaankauppatilastojen avulla. Keskeisenä kysymyksenä päästökaupan maantieteellinen kattavuusPäästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja päästökaupan toteutuksesta tehdään. Komission ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Yksi merkittävä valinta on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa. Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa tai 3) näiden välimuodot.Päästökaupan vaikutuksia arvioitiin neljällä eri skenaariolla. Näissä arvioinnin lähtökohtana oli MERIMA-mallilla tuotettu arvio päästökaupan suorista kustannuksista merikuljetusten hintaan. Skenaarioissa varioitiin päästökaupan maantieteellistä kattavuutta sekä päästökaupan soveltamiseen asetettavan aluskoon alarajaa. Päästöoikeuden hinnaksi oletettiin 35 €/t vuonna 2025 ja 50 €/t CO2 vuonna 2040. Päästöoikeuden hintaoletukseen liittyy merkittävää epävarmuutta.Ilmaston kannalta päästökaupan laajempi maantieteellinen kattavuus olisi vaikuttavampi, sillä se toisi päästökaupan piiriin enemmän päästöjä. Selvitys osoittaa, että mitä laajemmin meriliikenne on päästökaupan piirissä, sitä kalliimpaa se on logististen kustannusten ja kansantalouden näkökulmasta. Mallinnuksen perusteella päästökaupan suppeampi kattavuus vähentää negatiivisia vaikutuksia merenkulkua paljon hyödyntäviin toimialoihin, kuten metsä- ja kemianteollisuuteen, ja lopulta kansantalouteen. Kansantuote on mallinnetuissa skenaarioissa 0,04-0,08 prosenttia alhaisempi vuonna 2040 verrattuna perusskenaarioon ilman merenkulun päästökauppaa. Kilpailukykyanalyysin perusteella toimialojen välillä ja sisällä on suuriakin vaihteluja siinä, onko laaja vai suppea maantieteellinen kattavuus niiden kannalta parempi vaihtoehto.Karkeasti ottaen toimialoilla, joiden vienti suuntautuu vahvasti kolmansiin maihin Euroopan ulkopuolelle, päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus lisää kustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa sijaitsevilla samoille markkinoille pyrkivillä toimialoilla. Sen sijaan päästökaupan laaja maantieteellinen kattavuus osin parantaa niiden vientitoimialojen suhteellista kilpailukykyä, jotka käyvät kauppaa pääosin muihin EU-maihin.Merenkulun päästövähennystoimien odotetaan luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja tämä voi johtaa pidemmällä tähtäimellä positiivisiin vaikutuksia kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Näitä vaikutuksia ei arvioitu osana mallinnusta.Mitä seuraavaksi?Neuvottelut merenkulun päästökaupasta alkavat sen jälkeen, kun komissio antaa ehdotuksensa päästökauppadirektiivin muuttamiseksi. Neuvottelujen ja toimeenpanon odotetaan vievän useita vuosia. Valtioneuvosto on ennakkovaikuttanut merenkulun päästökaupan valmisteluun Euroopan komissiossa viime vuodesta alkaen. Merenkulun päästövähennystoimien tulee olla tehokkaita ilmastomielessä ja luoda mahdollisuuksia Suomen edistykselliselle meriklusterille. Suomen ulkomaankauppa on kuitenkin erittäin riippuvaista merenkulusta ja talvimerenkulku sekä Suomen maantieteellinen sijainti kasvattavat logistiikkakustannuksia. Talvimerenkulku tulisi huomioida päästökaupassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen koronaexit koskee myös työpaikkoja. Nyt on työnantajien ja työntekijöiden oikea hetki yhdessä suunnitella, kuinka siirtyminen ’uuteen normaaliin’ tapahtuu ja miten työpaikan arkea kannattaa uudistaa. Samalla on päättäjien ja viranomaisten käsissä huolehtia rokotusten etenemisestä siten, että tautitilanteen takapakilta vältytään.Työmarkkinajärjestöt vetoavat onnistuneen koronaexitin puolesta niin työpaikoilla kuin niitä ympäröivässä yhteiskunnassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionhallinnon virastoille hankitaan yhteinen sisäinen ilmoituskanava EU-oikeuden väärinkäytösten ilmoittamiseen. Kanavalla varmistetaan, että työntekijät ja yhteistyökumppanit voivat ilmoittaa mahdollisista väärinkäytöksistä turvallisesti ja luotettavasti.  Näin ehdottaa valtiovarainministeriön työryhmä, jonka loppuraportti julkaistiin 7.7.2021. Virastot voisivat halutessaan käyttää kanavaa myös muiden väärinkäytösten ilmoittamiseen.Asian valmistelu perustuu EU:n niin sanottuun whistleblower-direktiiviin. Se tarjoaa suojelua henkilöille, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan EU:n oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä. Direktiivillä voidaan ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai vakavia haittoja, kuten korruptiota tai petoksia. Direktiivi pannaan täytäntöön oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellulla lainsäädännöllä. Koko valtionhallinnolle tulossa yhteinen ratkaisuTavoitteena on, että myös turvallisuusverkon viranomaiset voisivat ottaa ilmoituskanavan käyttöönsä. Työryhmän loppuraportin mukaan kilpailutuksessa tulisi huomioida myös niin sanotun keskitetyn ulkoisen kanavan hankinta. Keskitetty ulkoinen ilmoituskanava ottaa vastaan kaikki viranomaisten ulkoisiin kanaviin tarkoitetut ilmoitukset ja siirtää ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille.Ilmoituskanava otetaan käyttöön joulukuussaValtiovarainministeriö antoi valtion yhteisen ilmoituskanavaratkaisun hankinnan Valtiokonttorin tehtäväksi. Tavoitteena on, että ilmoituskanava on käytettävissä valtionhallinnon virastoissa direktiivin vaatimuksen mukaisesti 17. joulukuuta 2021 mennessä. Työryhmän loppuraportti Whistleblower työryhmä – EU-oikeuden väärinkäytökset ja niitä koskeva ilmoituskanava  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti tiistaina 6. heinäkuuta tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista ja mallista, jolla jatkossa ehkäistään Suomeen ulkomailta saapuvien koronavirustartuntojen leviäminen Suomeen.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään 12.7.2021 alkaen todistusta saadusta koronavirusrokotussarjasta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista. Jos henkilöllä on esittää todistus jommastakummasta edellä mainitusta, ei hänellä ole Suomeen saapuessaan muita terveysturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia.Muiden henkilöiden tulee esittää todistus ennen maahan saapumista tehdystä negatiivisesta koronavirustestistä tai todistus vähintään 14 vuorokautta ennen maahan saapumista saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa henkilön tulee lisäksi käydä testissä 3–5 vuorokauden kuluttua maahan saapumisestaan. Kontakteja tulee välttää ja pysytellä kotona tai majapaikassa, kunnes negatiivinen tulos on varmistunut.Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei ole esittää todistusta koronarokotussarjasta, sairastetusta koronavirustaudista, negatiivisesta testitodistusta tai vähintään 14 vuorokautta ennen maahan saapumista saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta, tulee hänen käydä koronavirustestissä heti Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 3–5 vuorokauden kuluttua maahan saapumisestaan.Velvollisuus esittää todistus tai osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka saapuvat Suomeen maasta tai alueelta, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Valtioneuvosto on antanut asetuksen näistä maista ja alueista. Nämä ovat Australia, Hongkong, Islanti, Israel, Kiina, Macao, Malta, Puola, San Marino, Singapore, Uusi-Seelanti ja Vatikaani sekä Norjan Omasvuonon, Kaivuonon, Raisin, Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen ja Etelä-Varangin kunnat. Asetusta muutetaan epidemiatilanteiden muuttuessa.Velvollisuus käydä testissä koskee yli 16-vuotiaita. Laissa määritellään myös joitakin poikkeusryhmiä, joita todistus- ja testivaatimus ei koske. Tartuntatautilaissa säädetään rangaistavaksi se, jos henkilö ei osallistu vaadittuihin koronavirustesteihin.Tartuntatautilain väliaikaiset muutokset ja valtioneuvoston asetus tulevat voimaan 12.7.2021.
Tartuntatautilain väliaikaiset muutokset ovat voimassa 15.10.2021 asti. Asetus on voimassa 31.8.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 6.7.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU ja Iso-Britannia ovat solmineet sairaanhoitoon liittyviä sopimuksia. Isosta-Britanniasta tulevat ja Suomessa tilapäisesti oleskelevat henkilöt ovat oikeutettuja lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa kuten ennen Ison-Britannian eroa EU:sta.Isossa-Britanniassa sairasvakuutetut henkilöt voivat tilapäisen oleskelunsa aikana osoittaa oikeutensa saada terveydenhuollon palveluita EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä viidellä erilaisella sairaanhoitokortilla. Kortit ovat voimassa niihin merkityn ajan. Tämä koskee EU-jäsenyyden aikana ja brexitin siirtymäajalla myönnettyjä eurooppalaisia sairaanhoitokortteja (European Health Insurance Card, EHIC), mutta myös erosopimuksen piirissä oleville henkilöille myönnettyjä ”Citizens Rights” EHIC -kortteja.EU-jäsenyyden aikana myönnetty EHIC. Kortin tunnistaa oikeassa yläkulmassa olevasta tähtikuviosta, jonka keskellä lukee UK. Korttia on myönnetty 30.1.2020 saakka ja se on voimassa 5 vuotta.Brexitin siirtymäaikana myönnetty EHIC. Kortin tunnistaa oikeassa yläkulmassa olevasta kirjainyhdistelmästä UK. Korttia on myönnetty 1.2.2020-10.1.2021 välisellä ajalla ja se on voimassa 5 vuotta.”Citizens Rights” EHIC. Kortin tunnistaa oikeassa yläkulmassa olevasta hologrammista, kortin yläkentässä olevasta kyseiselle kortille ominaisesta tekstistä CRA sekä henkilökohtaisesta tunnusluvusta (PIN, personal identification number). Korttia on myönnetty 20.11.2020 alkaen ja se on voimassa 5 vuotta.Opiskelijoiden ”Citizens Rights” EHIC. Kortin tunnistaa maakohtaisesta tunnuksesta PIN-kohdassa. Maakohtainen tunnus ei kuitenkaan rajoita kortin käyttöä vaan oikeuttaa lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon kaikissa EU-maissa. Korttia on myönnetty 20.11.2020 alkaen ja se on voimassa henkilön ulkomailla opiskelun ajan.Uusi GHIC (Global Health Insurance Card). Kortin tunnistaa Ison-Britannian lippua muistuttavasta korttipohjasta, oikeassa yläkulmassa olevasta hologrammista sekä kirjainyhdistelmästä UK. Korttia on myönnetty 11.1.2021 alkaen ja se on voimassa 5 vuotta.Esittämällä jonkin edellä mainituista voimassa olevista korteista henkilö on oikeutettu saamaan lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnan asukkaat. Lisäksi Iso-Britanniassa sairausvakuutettu ja Suomeen tuleva henkilö voi edelleen osoittaa oikeutensa saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa kuntalaisen asiakasmaksulla myös Ison-Britannian hänelle myöntämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin väliaikaisesti korvaavalla todistuksella (provisional replacement certificate, PRC). Vuoden 2021 alusta alkaen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan passilla ei voi enää osoittaa oikeuttaan saada terveydenhuollon palveluita Suomessa.Lue koko kuntainfo 5/2021: Brexit ja Ison-Britannian eurooppalaiset sairaanhoitokortitLisätietoajuristi Marika Lahtivirta, sosiaali- ja terveysministeriö, 02951 63605, [email protected] 
asiantuntija Sanna Kuorikoski, sosiaali- ja terveysministeriö, 02951 63770, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi kokonaan uudesta Ahvenanmaan itsehallintolaista. Uudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa laki ja luoda mahdollisuudet itsehallinnon kehittämiseksi nykyistä joustavammalla tavalla. Hallituksen esityksen jatkovalmistelu tapahtuu lausuntopalautteen pohjalta.Uusi laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi neljäs itsehallintolaki. Hallituksen esitys ei muuta itsehallinnon nykyistä asemaa valtiosäännössä, mutta sen tarkoituksena on selkeyttää itsehallintolain suhdetta perustuslakiin. Uudistuksen lähtökohtana on luoda itsehallintolaki, jossa otetaan huomioon nykyisen lain säätämisen jälkeen, lähes 30 vuotta sitten tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset.– Olen iloinen, että työ Ahvenanmaan itsehallintolain uudistamiseksi on nyt näin pitkällä. Olisi hienoa, jos saisimme lakiehdotuksen maakuntapäiville ja eduskuntaan nyt kun Ahvenanmaa viettää parhaillaan itsehallinnon satavuotisjuhlavuotta, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Enemmän vaikutusvaltaa maakuntapäivilleHallituksen esitysluonnos on oikeusministeriön ehdotus, jota on työstetty yhdessä maakuntahallituksen kanssa. Keskustelut osapuolten välillä jatkuvat ja eräitä asiakohtia valmistellaan edelleen, ja ehdotus voi näin ollen asiallisesti ja teknisesti muuttua lausuntokierroksen jälkeen.Uudistamisen keskeisenä tavoitteena on sellainen Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä, joka olisi nykyistä muuntuvampi ja tarpeen mukaan mahdollistaisi muun muassa eräiden eduskunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvien toimivallan alojen joustavamman siirtämisen Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaa saisi näin enemmän vaikutusvaltaa toteuttaa tarvittavia muutoksia eri yhteiskuntasektoreilla tapahtuvaa jatkuvaa kehitystä silmällä pitäen.Lakiehdotukseen sisältyy luettelot maakuntapäiville kuuluvista lainsäädäntövallan aloista ja eduskunnan lainsäädäntövallan aloista Ahvenanmaalla. Lainsäädäntövallan jaon ehdotetaan sisältävän myös yksinkertaistettuja menettelyitä koskevat säännökset, joilla eduskunnan toimivaltaa Ahvenanmaalla voidaan muuttaa tietyiltä osin. Säännös sellaisista eduskunnan toimivallan aloista, jotka maakuntapäivien ehdotetaan voivan yksipuolisesti siirtää itselleen, on uusi. Lakiesitys sisältää myös useita selvennyksiä ja täsmennyksiä nykyisiin säännöksiin, jotka koskevat muun muassa maakuntapäivien ja Ahvenanmaan hallituksen jäsenten asemaa, kielellisiä oikeuksia ja Euroopan unionin asioiden käsittelyä.Ehdotettu laki on käsiteltävä perustuslain säätämistä koskevassa järjestyksessä ja hyväksyttävä Ahvenanmaan maakuntapäivien määräenemmistön päätöksellä, jotta se tulisi voimaan. Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.Lausunnot lakiluonnoksesta pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta oikeusministeriölle viimeistään torstaina 9.9.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi (High-level Political Forum on Sustainable Development, HLPF) käsittelee tänä vuonna kestävää toipumista pandemiasta. Suomen valtuuskuntaa johtaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomen pysyvä edustaja YK:ssa, suurlähettiläs Jukka Salovaara johtaa HLPF-ministerijulistuksen neuvotteluprosessia yhdessä Irakin pysyvän edustajan kanssa. Suomen tavoitteena tärkeässä fasilitaattorin roolissa on varmistaa, että julistus tuo lisäarvoa Agenda2030 -ohjelman toimeenpanolle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tässäkö tää oli – vuosia hierottu CAP-ratkaisu syntyi lopulta nopeasti ja hieman yllättäen. Hyväksytty paketti vaikuttaa aidolta kompromissilta, koska yksikään osapuoli ei ollut siihen täysin tyytyväinen, kirjoittaa maatalousneuvos Kari Valonen blogissaan.”Vasta, kun Suomen CAP-suunnitelma on saatu hyväksyttyä ja toimeenpantua,  voidaan arvioida vastaako uusi CAP Suomessa sekä kannattavan maataloustuotannon ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen että ympäristö- ja ilmastohaasteisiin pitäen huolta myös laadukkaiden, terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden tarjoamisesta kuluttajille”, Valonen arvioi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmatta vuotta toimiva kansallinen kimalaisseuranta etenee suotuisasti eri puolilla maata. Seuranta on herättänyt suurta kiinnostusta, ja vapaaehtoisia havainnoijia on saatu mukaan odotettua enemmän. Tänä kesänä pitkään jatkuneet helteet ovat edistäneet sekä havainnointia että kimalaisyhdyskuntien kasvua. Kesästä näyttäisikin tulevan kimalaisille suosiollinen, ellei helteistä johtuva kuivuus jatku liian pitkään.Kimalaisia seurataan tänä kesänä noin sadalla paikalla ympäri Suomea, aina Kemiöstä Inariin ja Raumalta Kiteelle asti. Tiedotusvälineiden tuella uusia havaintopaikkoja on saatu etenkin Pohjois-Suomeen, missä niitä on ollut niukasti.Havainnointi perustuu vapaaehtoisten luonnonystävien ja hyönteisharrastajien työhön. Heidän toimintaansa ohjeistaa ja koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siellä etenkin tutkija Janne Heliölä. Kullakin havaintopaikalla kimalaisia käydään laskemassa vähintään kerran kuussa, toukokuusta aina elokuulle asti. Hyvin käynnistynyt kimalaisseuranta pyritään vakiinnuttamaan vuodesta 2022 alkaen.Pilottivaiheessa olevan kimalaisseurannan avulla pyritään tuottamaan vuosittaista runsaustietoa kimalaismäärien vaihtelusta Suomessa. Kimalaiset ovat maamme tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä, ja keskeisiä esimerkiksi metsämarjojen pölyttäjinä. Niillä on suurta merkitystä myös viljelykasvien pölyttäjinä, sillä kasvatettuja tarhamehiläisiä ei riitä läheskään joka pellolle. Seurantatiedon tärkeyttä korostaa se, että viime vuosina eri puolilta maailmaa on saatu huolestuttavia uutisia pölyttäjäkantojen heikentymisestä.Pölyttäjät ovat välttämättömiä apulaisia ruoantuotannossamme. Huoli pölyttäjien tilasta on herättänyt sekä EU:n että Suomen päättäjät tarttumaan toimiin niiden tukemiseksi. Parhaillaan viimeistellään Suomen kansallista pölyttäjästrategiaa, joka valmistuu syyskuun lopussa. Pölyttäjästrategian avulla pyritään aktivoimaan ja koordinoimaan pölyttäjiä tukevaa toimintaa mahdollisimman laaja-alaisesti. Julkisen sektorin, yritysten ja yhteisöjen ohella toimia tarvitaan myös kansalaisilta. Jokainen voi osaltaan auttaa pienillä teoilla vaikkapa kodin tai mökin pihapiirissä. Tähän löytyy vinkkejä esimerkiksi YLEn palkitun Pelasta Pörriäinen -kampanjan materiaaleista.Kimalaisseuranta on osa Pölyhyöty-hanketta, jonka rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.Kimalaisseurannan tulokset ja toimintaohjeet (PÖLYHYÖTY -hanke, Suomen ympäristökeskus)Kansallisen pölyttäjästrategian valmistelu on käynnissä (tiedote, MMM, 9.10.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi