NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 29.6.2021 uuden huoltovarmuusneuvoston kaudelle 1.7.2021–30.6.2024. Neuvostossa ovat edustettuina sekä yksityinen että julkinen sektori. Sen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä esittää huoltovarmuuteen liittyviä toimenpiteitä.Neuvoston puheenjohtajana toimii edelleen Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ja sen varapuheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja toimii neuvoston pääsihteerinä.Kokoonpanossa ovat mukana seuraavat julkisen sektorin organisaatiot: työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Puolustusvoimat, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomen Pankki ja Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering). Huoltovarmuusneuvoston kokoonpanoon kuuluu lain sallima enimmäismäärä eli 26 jäsentä, joista puheenjohtaja ja 15 muuta jäsentä edustavat elinkeinoelämää ja etujärjestöjä. Elinkeinoelämän puolelta kokoonpanossa ovat edustettuina keskeiset huoltovarmuuden toimialat.Neuvoston kokoonpano löytyy alla olevan valtioneuvoston päätöksen (29.6.2021) liitteestä.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 29. kesäkuuta maakohtaisista muutoksista Suomen maahantulon rajoituksiin epidemiatilanteen perusteella. Sisärajavalvonta poistetaan Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Saksan, Slovakian ja Tšekin osalta 1.7. alkaen.Ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset poistetaan Bulgariasta Suomeen saapuvasta liikenteestä sekä Albanian, Hongkongin, Japanin, Libanonin, Macaon, Pohjois-Makedonian ja Taiwanin asukkailta kyseisistä maista tai kyseisiltä alueilta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Maahantulon rajoitukset palautetaan Monacosta saapuvaan liikenteeseen sekä Ruandan asukkaille Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Myös nämä päätökset tulevat voimaan 1.7.
NordenBladet — Henkilökorttilakiin lisätään EU:n asetusta täydentävä säännös sormenjälkien ottamisesta. Sormenjäljet otetaan jatkossa kaikilta henkilökorttia hakevilta, paitsi alle 12-vuotiaalta tai henkilöltä, jolta niitä ei saa esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 29. kesäkuuta. Laki tulee voimaan 2.8.2021.Henkilökorttilakia on päivitetty EU:n ID-asetuksen johdosta. Asetuksen myötä myös henkilökorttien tietosisältö ja ulkoasu uudistuvat. Asetuksen tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten henkilökorttien luotettavuutta ja turvallisuutta.Passia varten jätettyjä sormenjälkiä voi jatkossa hyödyntää henkilökortin hakemiseenSormenjälki on niin sanottu biometrinen tunniste ja se on pysyvä ja muuttumaton osa jokaista ihmistä. Tällaiset biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietoturvalle, jotta yksityisyyden suojan toteutuminen voidaan varmistaa. Henkilökortin siruun liittyvästä tietoturvasta säädetään tästä syystä erikseen henkilökorttilaissa. Koska sormenjäljet ja kasvokuvat ovat erityisen arkaluonteisia tietoja, niitä saavat lukea henkilökorttiviranomaisina poliisilaitokset ja Suomen edustusto, poliisi, Rajavartiolaitos, sekä Tulli silloin, kun Tulli toimii esitutkintaviranomaisena tai hoitaa rajatarkastusviranomaisen tehtäviä. – Suomessa sormenjäljet otetaan hakijoilta jo passia varten ja ne talletetaan passirekisteriin. Henkilökorttilakiin lisätään jatkossa vastaavasti säännös sormenjälkien tallettamisesta henkilökorttirekisteriin. Asioinnin helpottamiseksi jokainen henkilökortin hakija voi hyödyntää jatkossa passia varten jätettyjä sormenjälkiä. Myös passin haussa voi jatkossa hyödyntää henkilökorttia varten jätettyjä sormenjälkiä, kertoo erityisasiantuntija Marja-Leena Härkönen sisäministeriöstä. Sormenjälkien tallettamisella henkilökorttirekisteriin ei suojata ainoastaan sormenjäljen antajan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön. Sormenjälkien tallettamisella ja vertaamisella rekisteriin pyritään osaltaan estämään ihmisten henkilöllisyyksien väärinkäyttöä.Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen henkilökorttilain muuttamisesta 4.6.2021. Tasavallan presidentti vahvisti eduskunnan hyväksymän lain tiistaina 29.6.2021. Laki tulee voimaan voimaan 2.8.2021, eli samaan aikaan, kun EU:n ID-asetuksen soveltaminen alkaa.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on nimittänyt tiistaina 29. kesäkuuta valtiotieteiden kandidaatti, kansanedustaja Li Anderssonin valtioneuvoston jäseneksi ja opetusministeriksi sekä filosofian maisteri, kansanedustaja Hanna Sarkkisen sosiaali- ja terveysministeriksi. Samalla presidentti vapautti datanomi, kansanedustaja Jussi Saramon valtioneuvoston jäsenyydestä ja opetusministerin tehtävästä sekä lähihoitaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen valtioneuvoston jäsenyydestä ja sosiaali- ja terveysministerin tehtävästä.Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä päättivät hallituskauden alussa jakaa sosiaali- ja terveysministerin salkun kahteen kahden vuoden mittaiseen jaksoon. Li Andersson palaa opetusministeriksi vanhempainvapaalta.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi ministeri Sarkkinen antoi virka- ja tuomarinvakuutukset.Valtioneuvosto nimitti yhteiskuntatieteiden maisteri Dan Koivulaakson opetusministerin valtiosihteerin virkaan ja valtiotieteen maisteri Saila Ruuthin jatkamaan sosiaali- ja terveysministerin valtiosihteerin virassa.
NordenBladet — Maksuvälinerikoksia koskevia säännöksiä päivitetään. Jatkossa ne koskevat myös maksuvälineinä käytettyjä virtuaalivaluuttoja. Lisäksi joidenkin maksuvälinerikosten rangaistuksia kiristetään. Muutoksilla pannaan täytäntöön EU:n maksuvälinepetosdirektiivi.Direktiivin tavoitteena on tehostaa maksuvälinepetosten torjuntaa. Sillä myös vahvistetaan rikosoikeudellista suojaa ja lisätään maksujärjestelmien luotettavuutta. Maksuvälinepetoksia tehdään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja ne ovat usein valtioiden rajat ylittäviä. Niihin saattaa liittyä myös järjestäytynyttä rikollisuutta.Suomen lainsäädäntö vastaa suurelta osin direktiivin velvoitteita, sillä rikoslakimme maksuvälinepetossäännökset ovat jo ennestään olleet monilta osin edistyksellisempiä kuin aikaisempi EU-lainsääntö. Koska direktiivi koskee myös virtuaalivaluuttoja maksuvälineenä, maksuvälineen käsite on rikoslaissamme nyt selkeästi ulotettu koskemaan virtuaalivaluuttoja ja sähköistä rahaa.
Direktiivin mukaisesti maksuvälinerikoksista säädetyt rangaistukset myös kovenevat eräissä kohdin. Törkeistä tekomuodoista säädetään viiden vuoden enimmäisrangaistus nykyisen neljän vuoden sijaan. Maksuvälinepetoksen valmistelun enimmäisrangaistus korotetaan yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään. Muutokset tulevat voimaan heinäkuun alussa.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevat lait 29. kesäkuuta 2021. Eduskunta äänesti lakien hyväksymisen puolesta 23. kesäkuuta 2021. Lait tulevat voimaan porrastetusti ja niistä ensimmäiset 1. heinäkuuta.Tasavallan Presidentti on vahvistanut lait, jotka sisältyvät eduskunnan vastaukseen hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Lakien vahvistaminen tarkoittaa, että hyvinvointialueet perustetaan 1. päivänä heinäkuuta. Ennen aluevaalien toimittamista niiden toiminnasta vastaa väliaikaishallinto. Lait lain hyvinvointialueiden rahoituksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta, terveydenhuoltolain muuttamisesta, sosiaalihuoltolain muuttamisesta, Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta, vuoden 2023 tuloveroasteikosta, verontilityslain muuttamisesta, Verohallinnosta annetun lain 30 §:n muuttamisesta, kilpailulain muuttamisesta ja valtiontalouden tarkastusvirastosta tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2023.Sote-uudistuksen voimaanpanolaki ja muut eduskunnan vastaukseen sisältyvät lait tulevat pääosin voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021. Voimaanpanolaissa säädetään hyvinvointialueista annetun lain, sote-järjestämislain, pelastustoimen järjestämislain sekä Uudenmaan erillisratkaisua koskevan lain voimaantulosta.Lakien vahvistamisen yhteydessä Tasavallan Presidentti päätti myös ilmoituksen antamisesta Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan soveltamisesta hyvinvointialueisiin.
NordenBladet — Perusopetuslakia koskeva muutos mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen, jos koronaepidemiatilanne sitä edellyttää. Esityksellä turvataan opetuksen turvallinen järjestäminen lukuvuonna 2021 – 2022. Myös ammatillisen koulutuksen näyttöjä ja korkeakoululakeja koskevien poikkeussäännösten voimassaoloa jatketaan. Eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esitykset Tasavallan Presidentti on vahvistanut lait tiistaina 29.6.Lukuvuonna 2021 – 2022 perusopetusta järjestetään lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Jos opetusta ei tartuntatautilain nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin.Tällöin turvallisen oppimisen takaamiseksi lähiopetusta ja etäopetusta voidaan tarvittaessa vuorotella niin, että ryhmät voivat olla etäopetuksessa esimerkiksi vuoroviikoin. Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tulee tehdä yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa. Oppilaalla on oikeus saada kouluruokailua, oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä opintososiaalisia etuisuuksia poikkeusjärjestelyjen aikana.Perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaiset muutokset astuvat voimaan 1. elokuuta 2021 alkaen ja ovat voimassa 31. heinäkuuta 2022 saakka.Ammatilliset näytöt ja korkeakoulutAmmatillisesta koulutuksesta annetun lain väliaikaista muutosta näyttöjen joustavoittamisesta jatketaan. Jos tutkinnon osien edellyttämän ammattitaidon ja osaamisen näyttöä ei koronaepidemiasta johtuvista syistä voida toteuttaa aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa, ammattitaito ja osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat aitoja työtilanteita ja -prosesseja. Lisäksi näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla nykyistä joustavammin.Myös yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan. Korkeakouluissa opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi tai muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä.Korkeakouluilla ei ole velvollisuutta järjestää tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon laissa säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa, jos opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja ei ole mahdollista järjestää epidemian vuoksi. Tällaisista opetusjärjestelyjen muutoksista johtuvat viivästykset opintojen etenemisessä otetaan huomioon opiskeluoikeuden jatkamista koskevaa päätöstä tehtäessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää rahoitusta kansallisen 4. lintuatlaksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviin hankkeisiin.1. Avustuksen kohteena oleva toimintaAvustuksen kohteena ovat kansallisen 4. lintuatlaksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät hankkeet.Lintuatlaksen tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. Aikaisemmin lintuatlas on toteutettu kolme kertaa vuosina 1974–79, 1986–89 ja 2006–2010. Nyt toteutettava lintuatlas kokoaa yhteen ja päivittää tietoa Suomen pesimälinnuston tilasta sekä siinä tapahtuneista, esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista. Lintuatlastieto palvelee luonnonsuojelulain soveltamisalaan kuuluvaa lajiston valtakunnallista seurantaa ja siten myös kansallisista lajien uhanalaisuuden arviointia.Avustukset maksetaan ympäristöministeriön momentilta 35.10.21 (Eräät luonnonsuojelun menot). Tässä ilmoituksessa tarkoitettuun toimintaan on vuosille 2021–22 varattu enintään 200 000 euroa. Hankkeilta edellytetään vähintään 5 %:n omarahoitusosuutta. Valtionavustukset ympäristöministeriön hallinnonalalla edistävät ministeriön kannalta myönteisiä yhteiskunnallisia arvoja ja vaikutuksia sekä ministeriön strategisia tavoitteita. Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia etuuksia.2. Edellytykset hakijalleHankkeen toteuttajilla tulee olla edellytykset lintuatlaksen ja sen eri työvaiheiden toteuttamiseksi, käytännössä osoitettu kokemus ja osaaminen lintuatlaksen tietotarpeista sekä erinomainen asiantuntemus Suomen pesimälinnustosta. Ympäristöministeriö ei myönnä avustuksia taloudelliseen toimintaan.Hakijan tulee olla yhteisö. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi tai valtion kirjanpitoyksikkö. 3. Avustuksen hakeminenAvustus haetaan kirjallisesti ympäristöministeriöstä 30.8.2021 mennessä. Hakemukset toimitetaan allekirjoitettuina ja skannattuina ympäristöministeriön kirjaamoon, [email protected], tai allekirjoitettuina ympäristöministeriöön postiosoitteeseen PL 35 Valtioneuvosto tai käyntiosoitteeseen Ritarikatu 2B. Sähköpostin osoitekenttään tai kirjeeseen merkitään ”Valtionavustushaku, Dnro VN/17270/2021”.Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee kuvata haettavan avustuksen kohteena oleva keskeinen toiminta vuonna 2021-2022 sekä eritellä mahdolliset palkkakulut ja palkkiot, seminaari- ja kokouskulut, maastokäynneistä aiheutuvat kulut sekä mahdolliset muut erityiset kulut. Hakemuksessa on oltava hankesuunnitelma, jossa tulee olla Haettavan avustuksen määrä (huomaa erityisesti, että ympäristöministeriön erityisavustuksen ehtojen mukaan yleiskustannusten määrä voi olla enintään 15 % avustetun hankkeen kokonaiskustannuksista)Hankkeen rahoitussuunnitelma: kokonaisbudjetti, muista rahoituslähteistä (esim. kunta, muut ministeriöt, säätiöt/yritykset/yksityiset tuet) haettavat rahoitukset sekä haettavan avustuksen määrä ja kokonaisbudjetin suunniteltu jakautuminen menolajeittain Tarvittaessa hankeorganisaatio ja tärkeimmät sidosryhmät nimettynä Liitteinä voidaan toimittaa muita toteutukseen olennaisesti liittyviä tietoja hakijan harkinnan mukaanHakijan yhteystiedot Hakijan vakuutukset –lomake (liite 1) täytettynä ja allekirjoitettunaAllekirjoitus. Hakemukseen on liitettävä selvitys yhteyshenkilön oikeudesta toimia yhteisön lukuun (nimenkirjoitusoikeus).4. Valtionavustuspäätökset Ympäristöministeriö tekee hakijoille hakuajan päätyttyä kirjallisen valtionavustuspäätöksen, myönteisen tai kielteisen. Tukea on mahdollista myös myöntää vähemmän kuin mitä on haettu. Avustusten harkintaa tehdään hakijoiden toimittamien hakemusten perusteella, valtionavustuslain 5 §:n ja 7 §:n mukaisesti. Avustusta harkittaessa otetaan huomioon hakijan:edellytykset lintuatlaksen ja sen eri työvaiheiden toteuttamiseksi; käytännössä osoitettu kokemus ja osaaminen lintuatlaksen tietotarpeista; sekäasiantuntemus Suomen pesimälinnustosta;Lisäksi laaja maantieteellinen kattavuus katsotaan hankkeen eduksi.Päätökset pyritään tekemään 15.9.2021 mennessä. Avustuspäätös sisältää ehdot, joita valtionavustuksen saajan tulee noudattaa. Valtionavustuksen saaja laskuttaa avustuksen ympäristöministeriöltä toteuman mukaan.Päätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön erityisavustusten ehtoja ja rajoituksia.5. Raportointi ja kirjanpito Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionavustuslain 12 ja 14 §:n perusteella valtionapuviranomaiselle avustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot. Ministeriöllä on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Jos valtionavustus on myönnetty käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan hankkeeseen tai toimintaan, ministeriöllä on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan taloutta ja toimintaa. Valtionavustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla.Hankkeissa syntyviltä aineistoilta edellytetään avoimuutta, joka mahdollistaa laajan uudelleen hyödyntämisen. Tutkimusaineistojen tuottaminen on suositeltavaa suunnitella FAIR-periaatteitta noudattaen. Lintulajien havaintotiedot tulee tallentaa erikseen sovittavalla tavalla ja sovitussa aikataulussa Suomen Lajitietokeskukseen niin, että käyttöehdot sallivat vähintään viranomaiskäytön havaintojen alkuperäistarkkuudella. Havaintoaineistot on suositeltavaa julkaista avoimella Creative Commons Nimeä 4.0 -käyttöluvalla (CC BY 4.0) huomioiden oikeuden tieteellisen työn tutkimusembargolle ja muille avoimen julkaisemisen rajoitteille (esim. uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymistä kuvaavaa paikkatietoa koskevat rajoitteet).6. Sovellettava lainsäädäntöYmpäristöministeriön myöntämät avustukset ovat harkinnanvaraisia. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslailla (688/2001), jota sovelletaan valtionavustuksen myöntämisen perusteisiin sekä myöntämiseen, maksamiseen, käyttämiseen, käytön valvontaan ja takaisinperintään sekä niihin liittyviin menettelyihin. Tässä hakukuulutuksessa tarkoitetut avustukset myönnetään valtionavustuslain mukaisina erityisavustuksina hakemuksen kohteena olevaan toimintaan ja toimenpiteisiin.Valtionavustukset myönnetään hakemuksesta. Avustuksen saamisen edellytyksiä valtionavustuslain nojalla ovat: Käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta Tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen ja muihin tukiin nähden sekä Avustuksen kilpailuneutraalisuus.Hallintoasioiden menettelyllistä suorittamista ohjaa hallintolaki (434/2003), jossa säädetään mm. asioiden käsittelystä viivytyksettä, asioiden selvittämisvelvollisuudesta ja päätösten perustelemisesta. Valtionavustuksia käsiteltäessä on hallintolain säännökset huomioitava. Muutoksenhaussa noudatetaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle valtionapuviranomaiselle eli ympäristöministeriölle. Valtionapuviranomaisen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
NordenBladet — Saimaan verkkokalastuskielto päättyy 1.7. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Metsähallitus kehottavat välttämään verkkokalastusta saimaannorpan tärkeimmillä pesimäalueilla myös heinäkuussa. Verkkokalastus on keskeinen uhka saimaannorppakannalle.”Vetoamme kalastajiin: jättäkää verkot naulaan heinäkuussakin. Verkkokalastuskuolemat aiheutuvat usein inhimillisestä oletuksesta, että verkkokalastuskiellon päätyttyä verkkokalastus olisi vaaratonta. Heinäkuu on kuitenkin vaarallista aikaa kevättalvella syntyneille kuuteille. Kuutit ovat vielä pieniä ja ne liikkuvat paljon kesäaikaan harjoitellessaan kalastusta. Meillä ei ole varaa menettää yhtään erittäin uhanalaisen saimaannorpan kuuttia verkkoihin”, ministeri Mikkonen sanoo.Verkkokalastusta tulisi välttää norppien vakituisilla elinalueilla myös heinäkuussa, koska verkkoihin kuolleista saimaannorpista noin 80 prosenttia on alle 24-kiloisia kuutteja. Keskimäärin saimaannorpan poikanen saavuttaa 24 kilon painon elokuussa.”Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se on erittäin uhanalainen. Kannan koko on nykyisin yli 420–430 yksilöä, joista lisääntymiskykyisiä on n. 225 eläintä. Viime aikoina on vuosittain syntynyt yli 80 poikasta. Yhdessä toimien saamme norppakannan säilymään, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta. ”Tänä keväänä saimaannorppakantaan arvioidaan syntyneen 86 kuuttia. Metsähallituksen saimaannorppakannan seurannassa kerääminen tietojen mukaan kuuteista 12 on jo todettu kuolleen,” suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta toteaa.Saimaannorppakuuttien keskeiset liikkumisalueet Tietoa saimaannorppakannan tilasta
NordenBladet — 307 suomalaista haki Euroopan avaruusjärjestön ESA:n astronautiksi tämän vuoden haussa. Suomalaisista hakijoista 59 oli naisia ja 248 miehiä. Hakemuksensa jätti kaikkiaan 22 000 henkilöä. Nyt oli myös ensimmäinen kerta, kun fyysisesti rajoittuneen on ollut mahdollista hakea ja tulla myöhemmin valittua astronautiksi. ESAn astronauttien valintaprosessi koostuu kuudesta keskeisestä vaiheesta avoimen haun sulkemisesta 18. kesäkuuta 2021 aina valittujen astronauttien maailmanlaajuiseen ilmoitukseen vuoden 2022 lopulla.Ensimmäinen näistä vaiheista on seulonta. Tässä vaiheessa hakemukset arvioidaan kaikkien jätettyjen asiakirjojen, hakulomakkeen ja osana hakuprosessia täytetyn seulontakyselyn perusteella. Hakemukset astronautiksi (fyysisillä rajoituksilla) tehdään myös lääketieteellinen seulonta. Hakijoille ilmoitetaan jokaisen vaiheen lopussa pääsevätkö he siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Haussa astronautteja pitkille ja lyhyille missioilleJatkossa ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin.Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle ja tuleville kuulennoille. Ura-astronautteja on tavoitteena palkata 4–6. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan.Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. ESAn tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, noin 20 henkilöä. Haku astronautiksi päättyi 18.6.2021. Suomi on kuulunut Euroopan avaruusjärjestöön vuodesta 1995.
